Juuri näin, tuhoisaa 95 viherbensaa ei pidä käyttää, ei edes normipolttiksissa joilla ajaa tätä marmorin "takuuunpoisto-lyhytajoa" eli alle 60min per kerta. Omiin ajoneuvoihin en ole tippaakaan tuota kyllä liruttanut. 98 ei tule juuri kalliimmaksi, kun sitä kuluu vähemmän
No itsellä ainoastaan tuo 2-pyöräinen polttelee bensaa ja kyllä, 98 ollaan sillä aina menty, kulutuksen ollessa 4.1 sadalle, joka ei mielestäni ole kovin paha 1200cc matkapyörälle. 21 litran tankilla rangeakin on enempi kuin kuskilla rakkoa
95E-salaliittoteoriat on täyttä höpöä.
Tuo on kylläkin uskomus eikä tietoa. Bensiinin palaessa syntyy yli 1,5-kertainen määrä vettä siihen nåhden, mitä bensiiniä kuluu. Etanolin seassa olevalla vedellä ei ole kokonaisuudessa mitään merkitystä (sitä paitsi vesi on erityisesti poistettu etanolista ennen sekoittamista bensiiniin). Juurisyy on kylmä moottori, jonne pakokaasujen vesi tiivistyy, eikä etanolin vesi. Etanolista toki voi seurata muuta harmia, eli se ei voi epätäydellisesti palaessaan muodostaa toisenlaisia sivutuotteita kuin bensiini, mahdollisesti moottorin kannalta hankalampia. Suuri etanolipitoisuus myös heikentää seoksen syttyvyyttä todella kylmällä säällä ja kylmällä moottorilla ja vaatii toki erilaista ilmamäärän suhdetta kuin perusbensiini (eli moottori saattaa käydä liian laihalla). Suuri pitoisuus kylläkään ei tarkoita E20:n kaltaista bensiiniä, vaan sen ja E85 seoksia.
Kyllä se ns lyhytajossa kerää enemmän kosteutta öljyn joukkoon ainakin suoraruiskuissa. Suuressa osassa moottoreista tuo ei aiheuta silti mitään ongelmia. Mutta sitten on näitä hiiliatomin vähennyskikkoja "innovatiivisissa" moottoreissa joissa syntyy tuhoa. Tämä on myös marmorilta sanottu suoraan
Toki "enemmän" (kyse on kuitenkin pienistä yksinumeroisista prosentuaalisista eroista, jos edes kokonaisesta prosentista) syystä, että etanolissa on suhteessa enemmän vetyä hiileen nähden kuin bensiinissä.
ei ne ole, toissa syksynä cebariin oli tankattu 95 kun en muistanut sanoa että 98 pitää olla.
Tuo ei melko varmasti liity mitenkään siihen että etanolia on 5% enemmän, vaan polttoaineen oktaanilukemaan eli puristuskestävyyteen.
Bensiini puolestaan ei edes kiehu tietyssä lämpötilassa toisin kuin etanoli (jossa on vähäinen määrä vettä mukana), vaan laajalla lämpötila-alueella jo paljon alempaakin kuin etanolin kohdalla. Jos lämpötilana on 80 astetta, bensiinin jotkin jakeet kiehuvat jo niin pahasti, että lopputulos on mitä sattuu ja tuo aivan yhtä taatusti aiheuttaa ongelmia kaasuttimessa kuin etanoli lähes samassa lämpötilassa. Ei bensiini noin kuumana edes pumppaudu luotettavasti tavanomaisilla bensiinipumpuillakaan ja annostuskin saattaa mennä pieleen (ruiskutuskoneilla).
Tuosta toteamuksesta en löydä paikkansa pitäviä esillä olevaa asiaa valaisevia faktoja ja yleensä mitään, millä olisi merkitystä. Etanoli, vesi ja bensiini eivät sekoitu toisiinsa täydellisesti, vaan veden mahdollisesti lisääntyessä tankissa (jonkin aivan muun virheen seurauksena), absolutoidun etanolin kyky sitoa vettä bensiiniin samalla liuenneena loppuu, ja veden sekä alkoholin seosta alkaa kertyä tankin pohjalle samaan tapaan kuin vesi kertyy puhtaan bensiinin kanssa tankin pohjalle. Bensiiniin lisätyssä etanolissa (siis standardin mukaisessa) ei ole nimeksikään vettä mukana, vaan mahdollinen vesi on peräisin ilmasta kondensoituneesta kosteudesta tai ehkä pikemminkin tankkausvirheistä.
Totta kai hybridien polttomoottorin sammuttelusta ja lyhyistä käyttöjaksoista pakkasella on suurta haittaa, mutta haitan aiheuttaa poltetun polttoaineen tuottaman veden tiivistyminen kylminä pysyville syliteripinnoille ja veden tihkuminen mäntien ja sylinteriseinämien välistä öljytilaan.
Moottorin lämpötilanon oltava luokkaa 60...70 astetta, jotta bensiinin tai etanolin tyyppisestä polttoaineesta (ja paloilman mukana tulleesta kosteudesta) ei kerry pakokaasuihin niin suurta vesihöyryn osapainetta, että muut palamisen seurauksena jäljelle jääneiden kaasujen (ts. käytännössä hiilidoksidin ja typen) osapaineet vesihöyryn osapaineen kanssa summattuna eivät ylitä sylinteriseinämän lämpötilassa ainakaan vallitsevaa ilmanpainetta (vaikkakin asia on monimutkaisempi, kun myös sylinterissä vaikuttavan paineen jakautumalla kaikkien moottorin tahtien aikana, mutta erityisesti työtahdin loppuvaiheen ja poistotahdin aikana, on vaikutusta lopputuloksena syntyvään tiivistymisen tasapainotilaan suuntaan tai toiseen).