Onko tämä ollut sisällä vai ulkona? Lähinnä kosteutta tuumin.
Yleistä jutustelua Shellyistä
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Harrastelija
Hyperaktiivi
Ukkonen?
Sisällä ollut ryhmäkeskuksen kotelossa sähkökeskuksen vieressä ja tasaisessa lämmössä. Ukkosen vaikutusta en voi poissulkea, kun en tarkalleen tiedä rikkoutumisen hetkeä, mutta mitään muita vaurioita ei ole kiinteistössä näkynyt ja tämä sijaitsee kaupunkialueella. Jollain tavalla "räjähtämällä" tuo on hajonnut kun palojäljen tyyppisiä roiskeita löytyi kotelosta.
Mulla on sellainen muistikuva että olen nähnyt noita kärähtäneitä aikaisemminkin. Laitoin tekoälliän pöyhimään shelly foorumit ja juutuubin videot läpi. Samanmoisia tussahduksia on ollut muuallakin ja joku oli yhdistänyt tussahduksen valojen sammuttamiseen. En muista että oliko se loisteputki vai halogeeni, mutta muuntajallinen kuitenkin mistä on tullut jännitepiikki.
Tässä selvitys. Löytyykö sulla tuollaisia värkkejä samasta vaiheesta, mistä voi tulla jännitepiikkejä?
Miksi Shelly Plus 2PM paloi, vaikka siinä ei ollut kuormaa?
Kävin läpi kuvat rikkoutuneesta Shelly Plus 2PM:stä (piirilevyversio v0.1.9, valmistettu 2022) ja vertasin niitä Shelly-foorumin purkuanalyyseihin ja vastaaviin vikatapauksiin. Alla yhteenveto maallikon kielellä. Kyseessä on arvio kuvien ja lähteiden perusteella – varmuuden saisi vain mittaamalla piirilevyn komponentit.
Lähtötilanne
1. Miten Shellyn virtalähde on rakennettu
Shelly tarvitsee sisäisesti pientä tasajännitettä prosessorille ja releille. Se tekee sen itse verkkojännitteestä, ja tämä osa on jatkuvasti 230 V:n jännitteessä – myös silloin, kun releet ovat auki eikä mitään kuormaa ole kytketty. Siksi laite voi palaa ilman kuormaakin.
Virtalähteen ketju (Plus 2PM, Shelly-foorumin purkuanalyysin mukaan):
Tärkeää: virtalähde ei ole galvaanisesti erotettu verkosta. Koko piirilevy on siis verkkojännitteessä.
Sama rakenne (sulake → varistori → diodi → BP2522-hakkuri) löytyy myös uudemmista Gen3- ja Gen4-malleista. Esimerkiksi Shelly 1 Mini Gen3:n ja Gen4:n virtalähdelevyt ovat käytännössä identtiset, ja Gen3-levyllä näkyy edelleen samantyyppinen "A7"-merkitty syöttödiodi. Uusi sukupolvi ei siis poista tätä vikamekanismia.
2. Todennäköisin syy
Verkon jännitepiikit ovat ajan mittaan heikentäneet virtalähteen ensimmäisiä komponentteja, kunnes yksi niistä on mennyt oikosulkuun ja sulake on palanut valokaaren kanssa.
Maallikon kielellä:
Tätä tukevat:
3. Muut vaihtoehdot
4. Miten asian voisi varmistaa
5. Mitä tehdä jatkossa
Kiinteän sähköasennuksen ja keskuksen muutokset kuuluvat sähköalan ammattilaiselle.
Lähteet
Virtalähteen rakenne:
Vikamekanismi ja vastaavat tapaukset:
Kävin läpi kuvat rikkoutuneesta Shelly Plus 2PM:stä (piirilevyversio v0.1.9, valmistettu 2022) ja vertasin niitä Shelly-foorumin purkuanalyyseihin ja vastaaviin vikatapauksiin. Alla yhteenveto maallikon kielellä. Kyseessä on arvio kuvien ja lähteiden perusteella – varmuuden saisi vain mittaamalla piirilevyn komponentit.
Lähtötilanne
- Laite oli sisällä ryhmäkeskuksen kotelossa, kuivassa ja tasalämpöisessä paikassa.
- Releiden perässä ei ollut kuormaa.
- Laite hajosi "räjähtämällä": kotelosta löytyi palojäljen tyyppisiä roiskeita.
- Piirilevyllä on vihertävää/valkoista kerrostumaa ja palojälki verkkoliitännän puolella.
1. Miten Shellyn virtalähde on rakennettu
Shelly tarvitsee sisäisesti pientä tasajännitettä prosessorille ja releille. Se tekee sen itse verkkojännitteestä, ja tämä osa on jatkuvasti 230 V:n jännitteessä – myös silloin, kun releet ovat auki eikä mitään kuormaa ole kytketty. Siksi laite voi palaa ilman kuormaakin.
Virtalähteen ketju (Plus 2PM, Shelly-foorumin purkuanalyysin mukaan):
Koodi:
Verkko (L/N)
→ Pikosulake 500 mA (pieni sulake, palaa vikatilanteessa)
→ Varistori (VDR) (sininen kiekko, ottaa vastaan jännitepiikit)
→ Tasasuuntausdiodi (muuttaa vaihtojännitteen tasajännitteeksi)
→ 2 × 3,3 µF / 400 V + kela (suodatus)
→ BP2522-hakkuripiiri → 12 V releille (330 µF / 16 V)
→ S478-säädin → 3,3 V prosessorille ja mittauspiirilleTärkeää: virtalähde ei ole galvaanisesti erotettu verkosta. Koko piirilevy on siis verkkojännitteessä.
Sama rakenne (sulake → varistori → diodi → BP2522-hakkuri) löytyy myös uudemmista Gen3- ja Gen4-malleista. Esimerkiksi Shelly 1 Mini Gen3:n ja Gen4:n virtalähdelevyt ovat käytännössä identtiset, ja Gen3-levyllä näkyy edelleen samantyyppinen "A7"-merkitty syöttödiodi. Uusi sukupolvi ei siis poista tätä vikamekanismia.
2. Todennäköisin syy
Verkon jännitepiikit ovat ajan mittaan heikentäneet virtalähteen ensimmäisiä komponentteja, kunnes yksi niistä on mennyt oikosulkuun ja sulake on palanut valokaaren kanssa.
Maallikon kielellä:
- Piikit kuluttavat suojaa. Kun samassa sähköverkon vaiheessa oleva laite – esim. kontaktori, moottori, pumppu, vanha loisteputkivalaisin tai muuntaja – sammuu, verkkoon syntyy hetkellinen jännitepiikki. Shellyn varistori "imee" sen. Varistori kuitenkin heikkenee jokaisesta piikistä ja alkaa lopulta johtaa sähköä itse. Samoin pieni syöttödiodi voi vaurioitua vähitellen.
- Lopulta jokin pettää. Varistori tai diodi menee oikosulkuun, ja virta pääsee kulkemaan suoraan sulakkeen läpi.
- Sulake palaa – ja tässä kohtaa tulee pamaus. Shellyssä komponentit ovat erittäin tiiviisti. Kun sulake palaa, viereisten osien väliin voi syntyä valokaari. Tästä tulevat räjähdysmäinen ääni, noki ja roiskeet koteloon. Shelly-foorumin asiantuntija on kuvannut juuri tämän Plus 2PM:n heikkoudeksi: sulake suojaa "puolittain", ja ahtaus altistaa valokaarelle.
- Vihreä kerros tuli vasta jälkikäteen. Palavasta piirilevystä ja johtojen muovista vapautuu happamia kaasuja, jotka syövyttävät kuparia vihreäksi ja valkoiseksi kerrokseksi päivien tai viikkojen aikana. Korroosio on siis todennäköisesti palon seuraus, ei syy.
Tätä tukevat:
- palojälki on juuri sulakkeen, varistorin ja syöttödiodin kohdalla, heti verkkoliitännän jälkeen
- laitteessa ei ollut kuormaa, eli vika syntyi virtalähteessä
- hajoaminen oli räjähdysmäinen
- Shelly-foorumilla on useita samanlaisia tapauksia, joissa Plus 2PM tai muu Shelly on hajonnut pamahtaen, kun samassa vaiheessa on sammutettu induktiivinen kuorma (loisteputki, muuntaja)
3. Muut vaihtoehdot
- Satunnainen komponenttivika (esim. diodi tai hakkuripiiri valmistusvirheen takia) – mahdollinen. Lopputulos olisi sama ketju ilman ulkoista laukaisijaa.
- Yksittäinen iso piikki (ukkonen) – ei voi sulkea pois, mutta koska muuta vahinkoa ei ole ja kohde on kaupungissa, se on todennäköisemmin osasyy kuin ainoa syy.
- Nollajohtimen katko (jopa 320–400 V) – epätodennäköinen, koska se rikkoo yleensä useita laitteita kerralla.
- Kosteus – epätodennäköinen, koska laite oli kuivassa sisätilassa.
4. Miten asian voisi varmistaa
- Mittaa yleismittarilla (laite irti verkosta): onko pikosulake poikki, onko varistori haljennut tai sen resistanssi pieni, ja onko syöttödiodi (todennäköisesti D12) oikosulussa.
- Selvitä, mitä muuta samassa vaiheessa tai ryhmässä on: kontaktoreita, moottoreita, pumppuja, vanhoja loisteputkia tai muuntajia?
- Laukesiko johdonsuojakatkaisija tai vikavirtasuoja? Johdonsuojan laukeaminen viittaa oikosulkuun syöttöpuolella.
- Katso Home Assistantista tai Shelly-pilvestä laitteen viimeinen yhteysaika ja vertaa sitä esim. Ilmatieteen laitoksen salamahavaintoihin.
5. Mitä tehdä jatkossa
- Uudempi Shelly (Gen3/Gen4) ei yksinään ratkaise asiaa, koska virtalähde on rakenteeltaan sama.
- Selvitä samassa vaiheessa olevat induktiiviset kuormat ja suojaa ne tarvittaessa, esim. RC-snubberilla (häiriönpoistopiiri) kuorman rinnalla.
- Keskukseen asennettava ylijännitesuoja auttaa verkosta tuleviin piikkeihin.
- Vanhat loisteputkivalaisimet ja halogeenimuuntajat kannattaa vaihtaa LED-ratkaisuihin.
Kiinteän sähköasennuksen ja keskuksen muutokset kuuluvat sähköalan ammattilaiselle.
Lähteet
Virtalähteen rakenne:
- Shelly plus 2PM: teardown, Stromaufnahme – Plus 2PM:n purku, virtalähteen kaavio (pikosulake, varistori, BP2522, S47
- Shelly 1 Mini Gen3 vs Gen4: Opened Side by Side – Gen3/Gen4 virtalähdelevyt vierekkäin (BP2522 ja A7-diodi näkyvät kohdassa n. 7:10)
- Shelly Plug M Gen3 teardown – BP2522X myös Gen3:ssa
Vikamekanismi ja vastaavat tapaukset:
- Mehrere Shelly explodiert oder beschädigt – Plus 2PM -tapaukset, valokaari sulakkeen kohdalla, A7-diodien ja varistorin heikkeneminen
- Shelly 1 Plus in Rauch aufgegangen – varistorin heikkeneminen ja sulakevastusten vaihteleva laukeaminen
- Totaldefekt durch Ausschalten einer Leuchtstofflampe – loisteputken sammutus rikkoi Shellyn
- HW reparieren – VR1 und RF1 durchgebrannt – varistori ja sulake hajoavat yleensä yhdessä
- Shelly 2.5: LNK304 verschmort – syöttödiodin vikaantumisesta alkava virtalähteen palaminen
- Teardown Shelly PlugS Gen3 – Gen3-laite, jossa varistori palanut ja sulake lauennut
No joo... Kyllä sellaisia laitteita on, mistä jännitepiikkejä voisi tulla. Onko Shelly sitten se herkin laite mikä näistä ensimmäisenä hajoaisi? Tämä ei tosiaan ehtinyt olla sähköissä kuin noin vuoden ajan. Pidän tätä vaihtoehtoa kuitenkin paljon todennäköisempänä kuin ukkonen.
En ole tuota piirilevyä mittaillut, mutta kuvastakin näkee, että Shellyn sulake on palanut poikki ja varistorin kuori on revennyt. Johdonsuoja tai vikavirtasuoja ei ollut lauennut.
Asian ulkopuolelta pitää kysyä, että millä tekoälyllä tuo vastaus oli tehty? Itsekin tätä vähän tekoälyllä selvittelin, mutta lähellekään noin laadukasta vastausta en saanut.
En ole tuota piirilevyä mittaillut, mutta kuvastakin näkee, että Shellyn sulake on palanut poikki ja varistorin kuori on revennyt. Johdonsuoja tai vikavirtasuoja ei ollut lauennut.
Asian ulkopuolelta pitää kysyä, että millä tekoälyllä tuo vastaus oli tehty? Itsekin tätä vähän tekoälyllä selvittelin, mutta lähellekään noin laadukasta vastausta en saanut.
Gemini, copilot ja claude. Jokainen haki aiheeseen liittyviä juttuja ympäriinsä alkuun. Gemini briiffasi juutuubi videoiden sisällöt, rekisteröidyin shelly foorumille ja claude luki Chromella ja mun tunnuksella foorumin läpi kiinnostavilta osin ja tutki kuvat. Gemini antoi videoihin kohdat mitkä claude kävi kattelemassa mun selaimella youtubesta tekstityksien kera. Kokonaisuuden hahmotteli sitten Claude Opus high mallilla.
Gemini yleisestiottean hallusinoi niin paljon ettei siitä kyllä ole oikein mihinkään tai ainakin pitää ajatella että joka toinen lause on hallusinoitu.
Naksutteleeko esim siellä sähkökeskuksessa mahdollisesti vieressä joku kontaktaktori?
Tuossa vastaus kysymykseen
Miksi Shelly hajoaa ensimmäisenä
Kontaktorit ja moottorit kestävät piikkejä hyvin, koska niissä ei ole herkkää elektroniikkaa. Ne ovat useammin piikkien aiheuttajia kuin uhreja. Erityisen tyypillinen lähde on kontaktorin oma ohjauskela, jos siinä ei ole häiriönpoistopiiriä: kun kela päästetään, siitä syntyy terävä piikki.
Mitä uudet havainnot kertovat
Mitä kannattaa tehdä
- Pieni varistori. Shellyn varistori on halkaisijaltaan vain muutaman millin kokoinen kiekko. Varistorin kyky vastaanottaa energiaa riippuu suoraan sen koosta. Isommissa laitteissa, kuten lämpöpumpun ohjauksessa tai taajuusmuuttajassa, on yleensä selvästi isommat varistorit sekä lisäksi suodatuskelat ja X-kondensaattorit, jotka vaimentavat piikkejä ennen kuin ne ehtivät herkkiin osiin.
- Ahdas rakenne. Varmuusvälit ovat pieniä, ja diodit ovat pieniä SMD-komponentteja. Laite on optimoitu koon ja hinnan mukaan.
- Aina jännitteinen. Kuten aiemmin todettiin, Shellyn virtalähde on jatkuvasti verkkojännitteessä.
- Lähellä piikin lähdettä. Tämä on ehkä tärkein tekijä. Kun samassa vaiheessa on rinnakkain useita varistoreita, eniten energiaa ottaa se, joka on lähimpänä lähdettä. Ryhmäkeskuksessa Shelly on samassa kotelossa kontaktoreiden ja muiden kytkevien laitteiden kanssa, joten johtoa ei ole juuri lainkaan vaimentamassa piikkiä. Shelly toimii käytännössä koko ryhmän piikkisuojana.
Kontaktorit ja moottorit kestävät piikkejä hyvin, koska niissä ei ole herkkää elektroniikkaa. Ne ovat useammin piikkien aiheuttajia kuin uhreja. Erityisen tyypillinen lähde on kontaktorin oma ohjauskela, jos siinä ei ole häiriönpoistopiiriä: kun kela päästetään, siitä syntyy terävä piikki.
Mitä uudet havainnot kertovat
- Varistorin haljennut kuori viittaa vahvasti siihen, että juuri varistori oli vian pääosassa. Varistori halkeaa tyypillisesti kahdella tavalla: joko yksittäinen piikki ylittää sen energiankeston, tai heikentynyt varistori alkaa vuotaa, kuumenee ja ajautuu lämpökarkaamiseen. Tämä tekee diodista lähtevän vikaketjun epätodennäköisemmäksi.
- Suojalaitteiden laukeamattomuus sopii kuvaan. Pikosulake (500 mA) katkaisi vikavirran ennen kuin johdonsuojakatkaisija ehti reagoida. Johdonsuoja laukeaa hetkessä vasta satojen ampeerien virralla. Vikavirtasuoja taas ei laukea, koska vika oli L:n ja N:n välillä eikä maahan, eikä Shellyssä ole edes suojamaaliitäntää. Tämä ei siis ole ristiriidassa piikkiteorian kanssa.
- Vuosi on lyhyt aika. Se viittaa joko melko usein toistuviin tai voimakkaisiin piikkeihin. Kertaluonteinen ukkospiikki olisi todennäköisesti rikkonut muutakin. Pidän sisäistä lähdettä myös selvästi todennäköisempänä.
Mitä kannattaa tehdä
- Etsi epäilty laite. Todennäköisin on kontaktori tai muu induktiivinen kuorma, jota kytketään usein ja jonka kelassa ei ole RC- tai varistorisuojaa. Kontaktorivalmistajilla on niihin valmiita suojamoduuleja, jotka napsautetaan kelan liittimiin.
- Snubberi tai suojamoduuli piikin lähteeseen. Piikin vaimentaminen sen syntypaikalla on tehokkaampaa kuin jokaisen laitteen suojaaminen erikseen.
- Ylijännitesuoja ryhmäkeskukseen. Tyypin 2 tai 3 suoja keskuksessa ottaa vastaan piikit, jotka muuten osuisivat Shellyn pieneen varistoriin.
- Varmistus mittaamalla. Jos haluat todisteen, sähköasentaja voi kytkeä verkkoanalysaattorin, joka tallentaa transientit. Shellyn oma tehonmittaus on liian hidas havaitsemaan niitä.
Kyllä tuossa viereisessä pääkeskuksessa kontaktoreita on. Ihmetyttää vaan, että luulisi tämän olevan vielä huomattavasti yleisempää jos kontaktoreiden läheisyys tällaista aiheuttaa. Minullakin on ihan vastaavia asennuksia muuallakin eikä ongelmia ole ollut.
Näin vähän tekoälyn käytöstä ajattelinkin, että vastaus ei ole tullut suoraan yhdelle tekoälylle annetusta kysymyksestä. Hyvä esimerkki siitä, miten paljon enemmän tuolla voi saada irti oikeanlaisella käytöllä ja kysymyksillä.
Näin vähän tekoälyn käytöstä ajattelinkin, että vastaus ei ole tullut suoraan yhdelle tekoälylle annetusta kysymyksestä. Hyvä esimerkki siitä, miten paljon enemmän tuolla voi saada irti oikeanlaisella käytöllä ja kysymyksillä.
Ehjä näyttää tältä
Tuo kohta mikä siellä on mustunut on ihan tyhjä kohta piirilevyllä. Siellä on kuvan perusteella mahdollisesti kärvähtänyt releen kärjet, mikä on alkutietojesi mukaan periaatteessa mahdotonta koska niitä ei ole käytetty.
Relepuolella näkyy että releen pää, jossa kärjet on, on sulanut. Vieressä on kyllä varistori (sininen osa), joka olisi voinut olla syypää. Ainakin se on nyt ihan mustunut. Varistori olisi voinut hajota ylijännitepiikeistä.
Myös sulaneen releen O1 lähdön juotokset on sulaneet. Tämäkin on erikoista jos siellä ei ole kuormaa lainkaan, mikä olisi voinut mennä oikosulkuun.
Tyypillisesti tällainen jälki voisi syntyä valokaaresta. Mutta heti en keksinyt missä välissä se olisi syttynyt. Sulanut muovi tuottaa tuollaista mustaa nokea joka voi saada valokaaren syttymään jännitteisten jähtojen välissä. Juotokset näyttävät paikoitellen sulaneen esim. Varistorista tuolla alueella.
Varistorin alue on pahoin kärsinyt. Aloittaisin tutkimaan onko varistori enää ehjä, koska releen ei olisi pitänyt kuormittua.
Kontaktoriongelmat yhdistetään Shellyyn joten siksi AI halusinoi niistä. Siellä ei kuitenkaan ole kontaktoria O1 lähdössä - eihän?
Varistorin tehtävä on leikata jännitepiikit ja se kuluu käytössä. Kun se on tehnyt tarpeeksi työtään se hajoaa ja menee oikosulkuun. Siksi siellä pitäiis olla jossain sulake, joka silloin laukeaa. Tuo releen sulaminen ei kuitenkaan sovi kuvioon jos varistori olisi mennyt oikosulkuun. Pitäisi tutkia ne releen kärjet, onko ne virheettömät vai onko ne kuumentuneet.
Tuossa taitaa olla se sulake. Aika kärventyneen näköinen on.
Tässä on tapaus missä syylliseksi epäiltiin halogeenien muuntajaa. Onko jotain muuta ehdokasta kuin kontaktorien kelat? Samassa ketjussa on myös toinen maininta että loisteputkien poiskytkennän yhteydessä shelly paukahti rikki.
“Mehrere Shelly explodiert oder beschädigt” (Shelly-foorumi)
Käyttäjä asensi taloonsa noin 20 Shellyä, ja neljän viikon sisällä neljä niistä hajosi. Kaksi hajosi rajusti valokaaren kanssa:
- Plus 2PM lakkasi tunnistamasta kytkimen tuloa.
- Dimmer 2 räjähti, kun valo oli ollut päällä kymmenisen minuuttia ilman kytkentää.
- Toinen Plus 2PM räjähti, kun valo sammutettiin.
- Tilalle asennettu uusi Plus 2PM vaurioitui jo kymmenen nopean kytkentäkerran jälkeen.
Kaikki viat olivat samassa kerroksessa, jossa oli käytössä vanhoja muuntajia, mukaan lukien noin 200 W:n halogeenimuuntaja. Käyttäjä oli sulkenut pois nollan siirtymän ja kahden vaiheen kytkennän laitteeseen. thgoebel piti todennäköisenä syynä muuntajan kytkennässä syntyviä jännitepiikkejä, jotka heikentävät syöttödiodeja ja varistoria vähitellen. Ensisijaiseksi korjaukseksi hän ja muut keskustelijat ehdottivat muuntajan poistamista.
Mehrere Shelly explodiert oder beschädigt. Induktive Last die Ursache? Transiente Überspannungen? - Shelly Forum
Hallo Gemeinde, ich habe in meinem Haus vor 4 Wochen etwa 20 Shellys eingebaut. Leider hatte ich bereits 4 defekte - 2 teils heftige mit Lichtbogen. Alle 4 defekte haben sich in der unteren Etage ergeben, wo noch ältere BlockTrafos zum Einsatz kommen.…
shelly-forum.com
Tässä ei ole kyse shellyn sisältämästä tai ohjaamasta kelasta, vaan jostain muusta mikä on mahdollisesta samassa vaiheessa ja aiheuttaa jännitepiikkejä.
Viimeksi muokattu:
Ja se nyt lähes varmasti olikin syyllinen. Nuo PM mallit ovat erityisen herkkiä sellaisesta kuormasta, sillä jännitepiikit pääsevät virranmittausvastuksen kautta suoraan elektroniikkaan. PM malleja ei tulisi käyttää jos virran mittaaminen ei ole tärkeää sovellukselle eikä varsinkaan jos ohjataan induktiivista kuormaa kuten muuntajaa.
Nimenomaan se tässä olikin lähtökohtana alkutieojen mukaan.
Kuvia vertaamalla näkyy lähes identtinen lopputilanne. Releen pää on sulanut. Vieressä mustunut varistori ja kärähtänyt sulake. Voisi melkein väittää että tuo on hajonnut samalla tavalla.
Ylijännite virransyötössä kuluttaa tuota varistoria. Lopuksi se menee oikosulkuun. Mietin kuumeneeko se hyvin voimakkaasti sitä ennen ja sulattaa sen releen. Käryävästä muovista irtoaa nokea joka saa piirilevyn pinnan johtavaksi väärässä paikassa ja syttyy valokaari joka aiheuttaa katastrofaalisen tuhoutumisen voimakkaan pamahduksen myötä.
Asian tutkiminen on sikäli helppoa että jos varistori näyttää oikosullta, niin se on hajonnut ylijännitteestä ja todennäköisin syypää koko tapahtumaketjuun.
Tuossa samalla tuli vastaan shellyjen konkkaviat. Ilmeisesti varsinki vanhemmissa malleissa niitä on ollut enemmänkin.
Kondensaattorivikojen yhteenveto
Shelly 2.5 (Gen1): tunnettu sarjavika. Virtalähteessä on kolme elektrolyyttikondensaattoria: kaksi 4,7 µF / 400 V -kondensaattoria verkkopuolen suodatuksessa ja yksi 100 µF / 16 V pienjännitepuolella. Lähes aina vika on tuossa 100 µF:n kondensaattorissa. Se kuivuu 2–4 vuodessa, jolloin sen kapasitanssi romahtaa ja sisäinen vastus kasvaa. Kondensaattori näyttää ulkoa usein täysin normaalilta.
Plus 2PM (Gen2). Rakenne on samanlainen: kaksi 3,3 µF / 400 V -kondensaattoria ja yksi 330 µF / 16 V. Relemoduuli ja shunttivastukset ovat suoraan 2.5:stä. Pienjännitekondensaattori on isompi, mikä voi antaa lisää marginaalia. thgoebel kuitenkin varoittaa käyttämästä laitetta jatkuvasti 10 A:n kuormalla, koska lämpö rasittaa juuri kondensaattoreita. Laajaa raportointia Plus 2PM:n kondensaattorivioista en löytänyt, mutta ikääntymisestä ei ole vielä paljon tietoa.
Gen3 ja Gen4. Purkukuvissa näkyy sama ratkaisu: kaksi sinistä 400 V:n kondensaattoria ja ruskea pienjännitekondensaattori (1 Mini Gen3/Gen4 ja EM Mini Gen4). Laitteet ovat niin uusia, ettei pitkäaikaiskokemusta vielä ole.
Kondensaattorivikojen yhteenveto
Shelly 2.5 (Gen1): tunnettu sarjavika. Virtalähteessä on kolme elektrolyyttikondensaattoria: kaksi 4,7 µF / 400 V -kondensaattoria verkkopuolen suodatuksessa ja yksi 100 µF / 16 V pienjännitepuolella. Lähes aina vika on tuossa 100 µF:n kondensaattorissa. Se kuivuu 2–4 vuodessa, jolloin sen kapasitanssi romahtaa ja sisäinen vastus kasvaa. Kondensaattori näyttää ulkoa usein täysin normaalilta.
- Oireet: sihinä tai vinkuna, Wi-Fi-katkot, uudelleenkäynnistykset ja lopulta laite ei käynnisty lainkaan. Vika etenee hiljalleen eikä yleensä näy ulospäin.
- Syyt: lämpö suljetussa kytkentärasiassa, edulliset kondensaattorit ja ahdas rakenne. Kuormitettuna virranmittauksen shunttivastukset lämmittävät laitetta lisää, noin 0,4 W kanavaa kohden 10 A:n virralla.
- Korjaus: kondensaattorin vaihto auttaa, mutta vain hetkeksi. Smarthome-aber-sicherin yli kymmenen korjattua laitetta hajosivat uudelleen 2–3 vuodessa, vaikka tilalle laitettiin laadukas 105 °C:n kondensaattori. Yhteisö suosittelee vaihtamaan kaikki kolme, mutta sen pitkäaikaisvaikutuksesta ei ole näyttöä.
- Sama vika muissa Gen1-laitteissa: Shelly Plug (5 V:n kondensaattori kuivunut), ensimmäisen sukupolven Dimmer ja vanhat 3EM-laitteet.
Plus 2PM (Gen2). Rakenne on samanlainen: kaksi 3,3 µF / 400 V -kondensaattoria ja yksi 330 µF / 16 V. Relemoduuli ja shunttivastukset ovat suoraan 2.5:stä. Pienjännitekondensaattori on isompi, mikä voi antaa lisää marginaalia. thgoebel kuitenkin varoittaa käyttämästä laitetta jatkuvasti 10 A:n kuormalla, koska lämpö rasittaa juuri kondensaattoreita. Laajaa raportointia Plus 2PM:n kondensaattorivioista en löytänyt, mutta ikääntymisestä ei ole vielä paljon tietoa.
Gen3 ja Gen4. Purkukuvissa näkyy sama ratkaisu: kaksi sinistä 400 V:n kondensaattoria ja ruskea pienjännitekondensaattori (1 Mini Gen3/Gen4 ja EM Mini Gen4). Laitteet ovat niin uusia, ettei pitkäaikaiskokemusta vielä ole.
Eikä vain Shelly. Googlenkin grafiikat näyttää hassuilta
Tuossa viime yön lämpötiloja.
En ollut huomannut koko talviaikaa ennakkoon, mutta kun näin nämä hassut käyrät niin tiesin kyllä odottaa sitä. Tosin yhä on kellot kääntämättä.
Viimeyön sähkönkulutus ei mennyt tuossa itsellä tuplaksi mutta erikoinen se silti on
En kyllä keksi mitään hyötyä näistä kellojen vääntelyistä.
Noista olen kuullut. Omalle kohdalle ei ole osunut. Konkkavika ei kumminkaan räjäytä laitetta, yleensä se vain lakkaa toimimasta.
Tämä. EM Mini Gen4 näyttää klo 03.00 kahteen kertaan aikajanalla.
Reolinkin kamerat ei suostu PC:n softalla toistamaan tallenteita koko päivältä koska aikajana sekaisin.
Koira kinuaa ruokaa väärään aikaan.
Gen1 laitteilla on yleisesti tiedossa kuivuvat konkat. 2.5 ja dimmer2 ovat sellaiset joissa ongelma on esiintynyt pahiten