Yleistä turinaa tuulivoiman tiimoilta

[fraatti]

Ruotsissa kunnat torpanneet 90% maatuulihankkeista 2025.

Kommuner har stoppat 90 procent av vindkraftsprojekten under 2025 - Green Power Sweden

Det kommunala vetot har hittills under 2025 stoppat nästan samtliga aktuella landbaserade vindkraftsprojekt. Mellan den 1 januari och 12 september stoppades 26 av 29 projekt, visar ny statistik. Siffrorna för 2025 visar på att andelen veton från kommuner till projekt för ny vindkraft ökat från...

greenpowersweden.se

 

[janti]

Tutkimus: sähkön hinta olisi tasaisempi, jos tuulivoimaa tuotettaisiin muuallakin kuin länsirannikolla​

LUT-yliopiston tutkimuksen mukaan Suomen tuulivoimatuotannon voimakas keskittyminen länsirannikolle lisää sähkön rajua hintavaihtelua.

Tutkimus: sähkön hinta olisi tasaisempi, jos tuulivoimaa tuotettaisiin muuallakin kuin länsirannikolla

LUT-yliopiston tutkimuksen mukaan Suomen tuulivoimatuotannon voimakas keskittyminen länsirannikolle lisää sähkön rajua hintavaihtelua.

yle.fi

 

[fraatti]

Niin se vaan tuuliwoima lepuuttelee Virossakin kun hinta painuu tarpeeksi alhaiseksi.

#wind | Adam Erki Enok

Who said #wind electricity is non-dispatchable generation? Wind parks in Estonia doubled production right when spot prices jumped from 0 €/MWh to 20 €/MWh i.e. when it became economically feasible to begin operations. The power output increased from 200 MW to 400 MW. So 50% of the fleet was...

www.linkedin.com

 

[fraatti]

Ålandsbanken-pankki kertoo, että sen Tuulivoima-erikoissijoitusrahaston osuussarjojen lunastustoimeksiantoja on lykätty heinäkuusta 2025 alkaen. Toisin sanoen rahastoon sijoittaneiden ei heinäkuusta alkaen ole ollut mahdollista saada rahojaan rahastosta ulos. Rahastolla on 2 130 osuudenomistajaa ja sen rahastopääoma on noin 240 miljoonaa euroa. Vähimmäismerkintä rahastoon on 10 000 euroa.

Ålandsbanken Rahastoyhtiön liiketoimintajohtaja Juha Känkänen kertoo, että Ålandsbanken Tuulivoima -erikoissijoitusrahastoon tuli niin paljon lunastustoimeksiantoja, että rahastoyhtiö näki järkeväksi lykätä heinäkuussa maksuun menevät lunastukset.
----
”Halusimme varautua volatiiliin sähkömarkkinaan pitämällä tiettyä kassapuskuria rahastossa, joten päätimme lykätä lunastuksia”, Känkänen kertoo.

Hän kertoo, että Tuulivoima-rahaston ja sähkömarkkinan välinen yhteys selittyy sillä, että kun sähkön hinta on korkealla, sijoittajasentimentti energiarahastoissa on parempi ja transaktiomarkkina tuulipuistojen mahdollisissa myynneissä vilkastuu. Känkäsen mukaan tuulivoimarahaston likviditeettitilannetta parantaisikin sähkön korkeammat hinnat.

Tuhansien suomalaisten rahat jumissa 240 miljoonan tuulivoimarahastossa

Rahastolunastuksia viivytetään nyt kiinteistösektorin ulkopuolellakin.

www.kauppalehti.fi

Kertooko tämä alan näkymistä?

 

[kotte]

Kertooko tämä alan näkymistä?

Ilman muuta ns. lyhyellä tähtäyksellä. Kun tuotantoa on tällä hetkellä kulutukseen nähden liikaa, sijoitusosuuksien ostajista on pulaa. Aivan vastaava on viime aikoina koskenut ja koskee edelleenkin vielä painokkaammin uusiin asuinhuoneistoihin investoneita sijoitusrahastoja, ilman olennaisesti parempia näkymiä ainakaan vuoteen pariin.

 

[fraatti]

Missä Lestijärven tuulipuisto viipyy? 455MW lisää kun tuulee. Näin sivuilla: "Valmistuttuaan tuulipuiston vuosittainen energiantuotanto on yli 1,3 terawattituntia, joka vastaa noin 280 000 kotitalouden vuosittaista sähkönkulutusta"

Tuossa 17.11.2025 päivätty uutinen aiheesta. Pitäisi valmistua syksyn(?) 2025 aikana. Siemens-gamesa taitaa olla valmistaja ja niillähän on tainnut olla vähän ongelmia ropeleiden kanssa.
Jonkun tiedon mukaan alle 700 asukkaan kuntaan tulee ropeleiden myötä kiinteistöveroja 30k€/per asukas.

Kuopion Energia on mukana Suomen suurimmassa tuulipuistossa - www.sahkoviesti.fi

Kuopion Energia on mukana rakentamassa Suomen suurinta tuulipuistoa Lestijärvelle yhdessä muiden energiayhtiöiden kanssa, ja hanke edustaa merkittävää panostusta kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Tuulipuiston kokonaisteho on 455 megawattituntia, ja se tuottaa yli 1,3 terawattituntia sähköä...

www.sahkoviesti.fi

Tuulivoima tuo kultaa kuntien kassaan – Lista kertoo: Nämä 10 aluetta rikastuvat

Suomessa on kymmenen kuntaa, joissa tuuli- ja aurinkovoimalat tuovat jo yli puolet kiinteistöverosta. Yksi kunta lähes kaksinkertaisti verotuottonsa.

www.talouselama.fi

 

[Matti1965]

Tuossa 17.11.2025 päivätty uutinen aiheesta. Pitäisi valmistua syksyn(?) 2025 aikana. Siemens-gamesa taitaa olla valmistaja ja niillähän on tainnut olla vähän ongelmia ropeleiden kanssa.
Jonkun tiedon mukaan alle 700 asukkaan kuntaan tulee ropeleiden myötä kiinteistöveroja 30k€/per asukas.

Kuopion Energia on mukana Suomen suurimmassa tuulipuistossa - www.sahkoviesti.fi

Kuopion Energia on mukana rakentamassa Suomen suurinta tuulipuistoa Lestijärvelle yhdessä muiden energiayhtiöiden kanssa, ja hanke edustaa merkittävää panostusta kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Tuulipuiston kokonaisteho on 455 megawattituntia, ja se tuottaa yli 1,3 terawattituntia sähköä...

www.sahkoviesti.fi

Tuulivoima tuo kultaa kuntien kassaan – Lista kertoo: Nämä 10 aluetta rikastuvat

Suomessa on kymmenen kuntaa, joissa tuuli- ja aurinkovoimalat tuovat jo yli puolet kiinteistöverosta. Yksi kunta lähes kaksinkertaisti verotuottonsa.

www.talouselama.fi

17.11 jutussa sanotaan "Lestijärven kaikki 69 tuulivoimalaa ovat valmiit syksyn 2025 aikana."

Lisäksi alkuvaiheessa sanottiin: https://www.talouselama.fi/uutiset/a/ab9649e1-6e57-4639-870b-bc7ed3f72b8f

Lestijärvi saa lottovoiton – joka vuosi: Suomen suurin tuulivoimapuisto tuottaa 700 asukkaan kunnalle 2,5 miljoonan verotulot​

 

[janti]

Hallitus puolitti tuulivoimaloiden minimietäisyyden aiemmin suunnitellusta​

Tuulivoimaloiden minimietäisyyden asutukseen tulisi olla jatkossa vähintään 1,25 kilometriä.

Hallitus puolitti tuulivoimaloiden minimietäisyyden aiemmin suunnitellusta

Tuulivoimaloiden minimietäisyyden asutukseen tulisi olla jatkossa vähintään 1,25 kilometriä.

yle.fi

 

[fraatti]

Siinäpä se syy että miksi tuulivoimaa ei rakenneta enempää

Pörssisähköasiakkaana Suomessa on viime vuosina saanut nauttia halvasta sähköstä tuulisina päivinä 💨📉Tuulivoimatuottajien kannalta tilanne ei ole niin mukava. Sähköstä saisi hyvää hintaa, kun ei… | Santeri Viljakainen | 10 comments

Pörssisähköasiakkaana Suomessa on viime vuosina saanut nauttia halvasta sähköstä tuulisina päivinä 💨📉Tuulivoimatuottajien kannalta tilanne ei ole niin mukava. Sähköstä saisi hyvää hintaa, kun ei tuule, eli tuulivoiman tuottajalla ei ole myytävää, ja kun tuulee, eli myytävää sähköä olisi, hinta...

www.linkedin.com

 

[kotte]

^ On tilanne hiukan parantunut tuulivoimatuottajan näkökulmasta kuluvana vuonna viime vuoteen verrattuna. Suurin yksittäinen tekijä lienee ollut suurten sähkökattiloiden runsas rakentaminen ja käyttöönotto. Vastaavasti viimeikainen innostus datakeskusten rakentamiseen perustunee juuri sähkön keskimäärin alhaiseen hintaan. Hinnan heilahtelu ei toisaalta ole hyväksi ppa-sopimuksien kannalta. Vaikka jälkimmäiset kaksi aiheuttavat hintojen nousupainetta tulevaisuudessa, tuulivoiman lisärakentaminen käynnistyy vasta, kun kulutuksen lisääntyminen on varmistunut ja aikataulusta on riittävät takeet.

 

[fraatti]

Norjalaisen proffan artikkelissa puidaan että onko tuulivoimasta ollut sähköistäjäksi Ruotsissa.

Ruotsin energiajärjestelmä on viime vuosina kokenut merkittävän muutoksen, jossa tuulivoima on noussut keskeiseen rooliin. Tuotantoluvut ovat kasvaneet nopeasti, ja uutta kapasiteettia rakennetaan jatkuvalla vauhdilla. Yllättävää kuitenkin on, että samaan aikaan maan sähkönkulutus ei ole kasvanut – se on jopa hienoisessa laskussa. Tämä kehitys herättää kysymyksen siitä, miksi voimakkaasti lisääntyvä tuotanto ei näy yhteiskunnan tai teollisuuden sähköistymisenä.

Yksi selitys on tuotannon luonteen muuttuminen. Sääriippuvainen tuulivoima tuottaa sähköä epäsäännöllisesti, mikä vaikeuttaa sen hyödyntämistä teollisissa prosesseissa tai muissa suurissa kulutuskohteissa, jotka vaativat tasaisesti saatavilla olevaa energiaa. Kun kulutus ei lisäänny, ylimääräinen sähkö päätyy usein ulkomaille, eikä se tue kotimaisen energiainfrastruktuurin tai teollisuuden kehitystä.

Samaan aikaan Ruotsissa on vähennetty sellaista sähköntuotantoa, joka tuottaa energiaa tasaisesti ympäri vuorokauden. Tämä on tehnyt sähköjärjestelmästä riippuvaisemman sääolosuhteista ja lisännyt tarvetta tuontisähkölle hetkittäin, jolloin oma tuotanto ei vastaa kulutusta.

Tilanne poikkeaa historiallisista ajanjaksoista, jolloin sähköntuotannon kasvu ja yhteiskunnan sähköistyminen kulkivat käsi kädessä. Esimerkiksi ydinvoiman laajentaminen aikanaan vauhditti talouskehitystä, lisäsi kulutusta ja loi perustan monille teollisuudenaloille. Nykyinen kehitys ei toista tätä kaavaa.

Ruotsin energiapolitiikan haasteena on nyt löytää suunta, joka mahdollistaa sekä ilmastotavoitteet että vakaan, ennakoitavan sähköntuotannon. Pelkkä tuotannon lisääminen ei riitä, jos sähköä ei pystytä hyödyntämään kotimaisesti. Energiaratkaisuja arvioitaessa onkin välttämätöntä tarkastella paitsi tuotannon määrää myös sen laatua, ajoittumista ja vaikutusta koko sähköjärjestelmän toimivuuteen.

Näiden kysymysten ratkaisu määrittää pitkälti sen, miten Ruotsi onnistuu jatkossa rakentamaan kestävän ja kilpailukykyisen energiatalouden.

https://www.affarsvarlden.se/kronika/noland-vindkraften-vaxer-men-elanvandningen-sjunker

Jännä kaavio, Ruotsin sähkönvienti ja tuulivoiman tuotanto

A modern electricity system requires plannable production, robust power capacity and an energy policy that is based on the actual needs of consumers — not the hopes of producers.
-Jonas Kristiansen Nøland, professor of energy conversion at the Norwegian University of Science and Technology (NTNU) .

 

[kotte]

Norjalaisen proffan artikkelissa puidaan että onko tuulivoimasta ollut sähköistäjäksi Ruotsissa.

Ihmettelen suuresti, ettei proffa kiinnitä huomiota vielä suurempaan virheeseen, eli siihen, että Ruotsin pohjois.eteläsuuntaisia voimasiirtoyhteyksiä ei ole vahvistettu, jolloin Ruotsin pohjoisen puoliskon sähkön ylituotantoa ei kyetä riittävästi siirtämään kulutuskohteisiin, eli Etelä-Ruotsiin ja etelästä lähteviin vientiyhteyksiin (kun nuo kerran on rakennettu, noidenkin huutoon on vastattava).

Ruotsissa on melkein jatkuvasti enemmän tai vähemmän sähkön ylituotantoa gigawatin luokasta viiteen gigawatiin (yhdestä viiteen ydinvoimalaan). Toki ydinvoimaloiden ajaminen alas viime vuosikymmenien aikana eteläisimmästä Ruotsista on ollut lyhytnäköistä ja kaiken kaikkiaan huolehtiminen ydinvoimaloista oli pitkään heikolla tolalla, eikä vanhoja laiminlyöntejä pysty aina korjaamaankaan.

Suomihan on hyötynyt valtavasti siitä, että Ruotsista on melkein aina pohjoisen kautta saatavilla täkäläisittäin halpaa sähköä, kun oma tuotanto ei riitä (kuten se ei ennen koskaan riittänyt). Ruotsin puolella sähkö pakkaa sitten olemaan vielä paljon halvempaa, mutta voima tuottajat eivät siitä sitten hyötyä saa, vaan kantaverkkoyhtiö, joka tilittää rahat valtion kirstuun laittamatta juuri tikkua ristiin sähkönsiirtoyhteyksien parantamiseksi.

 

[fraatti]

Taaleri energia toteaa että sähkönhinta on sellainen suomessa, että tuulivoiman lisärakentaminen ei kannata. Kiikaroivat nyt mm baltian suuntaan.

(Uutinen vaatii rekisteröitymisen)

Finland’s low power prices make green build unviable – developer

“The Finnish power market is simply too challenging at the moment; it is impossible to achieve the returns we need,” Susanna Terhivuo, director of project finance, told a conference in Helsinki. However, the firm was continuing to develop its Finnish project pipeline, despite being unable to...

montelnews.com

 

[-Teme-]

Vaatii rekisteröitymisen.. niin miten korkea energian hinnan pitäisi olla että kannattaisi rakentaa lisää? Uutta tuulivoimaa ei ole tulossa (niiden kahden suunnitellun lisäksi) vuoden 2027 loppuun mennessä.
vuoden päästä energian hinta tuskin alle 40€/MWh laskee sähköpatojen vuoksi. Lisäksi DC:t käynnistyy niin aika korkealle tulee talvikautena ne alimmat hinnat jäämään

 

[fraatti]

Vaatii rekisteröitymisen.. niin miten korkea energian hinnan pitäisi olla että kannattaisi rakentaa lisää? Uutta tuulivoimaa ei ole tulossa (niiden kahden suunnitellun lisäksi) vuoden 2027 loppuun mennessä.
vuoden päästä energian hinta tuskin alle 40€/MWh laskee sähköpatojen vuoksi. Lisäksi DC:t käynnistyy niin aika korkealle tulee talvikautena ne alimmat hinnat jäämään

Uutiset pääsee lukemaan ilmaisen rekisteröitymisen jälkeen.

Korkeat korot, nousevat kustannukset ja laskevat sähkönhinta ennusteet mainittu syinä. Pösä keskiarvo tänävuonne hiukan yli 40e/MWh ja lisäksi tuulivoima syö omaa arvoaan eli hinta painuu alas kuin tulee. Pelkkä keskiarvon nouseminen ei riitä.

 

[fraatti]

Jos huvikseen kokeilisi laskea tekoälyn kanssa tuulivoimalle tuoton, niin miten se pitäisi tehdä? Tosiasiassa on ppa yms sopimuksia, mutta nyt kiinnostaa markkinahinta? Riittääkö kapasiteetti, tuulivoiman määrä, ja hinta?

 

[fraatti]

Jaa, sepäs menikin helposti. Hinnat alvittomia. Käytin datana 2025 dataa fingridiltä ja sähköttimestä.

• Tuotto per MW (€/MW·vuosi, toteutunut tähän päivään): 52 379 €/MW.
  Vuositasolle annualisoituna (8 760 h / 8 324 h havaittua): ≈ 55 130 €/MW.
• Tuotto per MWh (€/MWh, realisoitu keskihinta): 22,91 €/MWh. !!

Lisätietoja samasta ajanjaksosta:

• Kokonaisliikevaihto: 457,9 M€.
• Kokonaistuotanto: 19,99 TWh.
• Keskimääräinen käytettävissä oleva kapasiteetti: 8 742,6 MW.
• Kapasiteettikerroin (havaittu): 26,1 %.
• Aineiston kattavuus: 8 324 tuntia (2024‑12‑31 22:00 – 2025‑12‑14 09:00, aikaleimoissa UTC).
  
  
  
  
  
  
  
  
  

 

[fraatti]

Ja koska tuulee

Jakautumat viittaavat siihen, että tuotanto on korkeimmillaan talvella ja syksyllä, heikompaa kesällä . Tämä on linjassa Pohjoismaisen yleiskuvan kanssa: kylminä vuodenaikoina matalapainevoittoiset, tuuliset säät yleistyvät.

 

[fraatti]

• Tuulen ja tuotannon kokonaiskorrelaatio on +0,563 koko aineistossa (tunnit). Vuodenajittain yhteys on vahva etenkin talvella (+0,700) ja syksyllä (+0,704), heikompi kesällä (+0,393).
  
  
• Hajontakuviosta näkyy selvästi tuotannon kasvu tuulen nopeutuessa. (Muista, että aggregoit mekaanisesti Vaasan kentän tuntituulen koko maan tuotantoon → tämä on vain approksimaatio, mutta suunta on oikea.)
  
  
  
  
  
• Lämpötila: Kun tuuli vakioidaan, kylmempi ilma nostaa tuotantoa(ilman tiheyden kasvu parantaa turbiinin saatavilla olevaa tehoa). Tästä seuraa myös, että kesällä (lämpimämpää) tuotanto on heikompaa, talvella taas usein päinvastoin.
  
  
• Ilmanpaine: Yhteys tuotantoon näkyy lähinnä sitä kautta, että matalapaine tuo tuulta. Kun tuuli vakioidaan, paineen oma lisäselitys on hyvin pieni.

 

[fraatti]

Kaikenmoista sitä saa kaivettua esille hyvinkin nopeasti. Paremmankin olisi varmaan saanut jos olisi käyttänyt vaikkapa tuulidataa 100m korkeudesta. Tämä on nyt nopasti tehty sinnepäin. Eiköhän se sen kerro että tuulen markkinahinta on alhainen.

 

[fraatti]

O2X investoi kolmeen tuulivoimahankkeeseen Suomessa ~400 milj €. Yhteisteho ~277MW ja rakentaminen alkaa heti. Vestasin myllyjä tulossa.

OX2 hallinnoi Suomessa kokonaisuudessaan noin 2 250 MW tuulivoimakapasiteettia, joka käsittää yhteensä 400 tuulivoimalaa. Luvut sisältävät rakenteilla olevat Honkakankaan ja Rajamäenkylän tuulipuistot. Nyt tehtyjen investointipäätösten jälkeen OX2:n hallinnoima kapasiteetti on tulevaisuudessa yli 2 500 MW.

OX2 on tehnyt toisen merkittävän uusiutuvan energian investointipäätöksensä Suomessa tänä vuonna – tuulipuistojen rakentaminen alkaa heti | OX2 Finland

Uusiutuvan energian yhtiö OX2 investoi noin 400 miljoonaa euroa kolmeen tuulivoimahankkeeseen. Hankekokonaisuuden nimellisteho on yhteensä 277 MW. Tämä on yhtiön toinen suuren kokoluokan investointipäätös Suomessa tänä vuonna. Yhteensä OX2 on investoinut maatuulivoimaan Suomessa noin 1,1...

www.sttinfo.fi

Sähkö menee PPA sopparilla Amazonille.... Saksaan
Keväällä julkistettujen tuulipuistojen sähkön ostajaksi paljastui sen sijaan verkkokaupan ja datatalouden jätti Amazon.

Mutta hetkinen. Eihän Amazonilla ole Suomessa toimintoja tai datakeskuksia. Mihin se siis käyttää sähkön?

Amazonille tärkeintä on saada tuloskatsauksessa raportoitavaa päästötöntä sähköä. Siihen se tarvitsee tuulisähkön mukana myytävän alkuperätakuutodistuksen.

”Fyysinen sähkö jää tänne Suomen markkinoille halventamaan meidän hintoja ja lisäämään energiaomavaraisuutta. Amazon hyödyntää sopimusta tavoitellessaan hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä”, Alkula sanoo.

Sähkön hinta | Amazon osti isojen tuulipuistojen tuotannon, ja suomalaiset saavat siksi halvempaa sähköä

OX2 rakentaa taas 400 miljoonalla uutta tuulivoimaa. Edellinen 700 miljoonan euron investointi kerrottiin huhtikuussa. Miksi OX2 investoi, vaikka muut eivät?

www.hs.fi

 

[-Teme-]

Onko nämä siis tulossa lisää, niiden edellisten aiemmin julkaistujen Amazonin ostaman tuotannon lisäksi? Vai uudelleen uutisoitu
Muoks: eli lisää tuulivoimaa tulee

Amazon just ilmoitti ostavansa tulevien Halsuan ja Rajamäenkylän tuulipuistojen kaiken energian, 472MW.
Amazonilla on ennestään Suomessa sopimukset yhdeksän muun tuulipuiston kanssa. Kahden uuden tuulipuiston myötä sillä on sopimukset 772 megawatin tuotannosta. Eli kyllä myllymiehet jotain saa
Googlellakin on vastaavia soppareita

 

[fraatti]

Onko nämä siis tulossa lisää, niiden edellisten aiemmin julkaistujen Amazonin ostaman tuotannon lisäksi? Vai uudelleen uutisoitu
Muoks: eli lisää tuulivoimaa tulee

Tämä on toinen julkaistu investointipäätös tänä vuonna, eli ei ole sama.

Tämä on se aikaisempi, 472 MW

OX2 on tehnyt Suomen kaikkien aikojen suurimman uusiutuvan energian investointipäätöksen – tuulipuistojen rakentaminen alkaa heti - OX2

www.ox2.com

 

[-Teme-]

Saisivat muut DC palveluita tarjoavat ottaa mallia Amazonista.
PPA sopparit kehiin ja voimalat Suomeen, ei niitä muuten tänne rakenneta. Saadaan vähän tuotantoa tulevien datakeskusten ja sähköpatojen kulutukselle.

 

[kotte]

Heti kun sähkön hinta alkaa "pysyä pinnalla", valmiiksi luvitettuja odottavia tuulivoimaprojekteja käynnistellään?

 

[fraatti]

Heti kun sähkön hinta alkaa "pysyä pinnalla", valmiiksi luvitettuja odottavia tuulivoimaprojekteja käynnistellään?

Valmiita taitaa olla GW kaupalla, mutta esim Taalerin jutusta sai kyllä sen käsityksen että ei kannata ja nyt katseet käännetään ihan muualle.

Eikös Ruotsissa tehty hiljan joku iso investointipäätös? Mahtoikohan sekin mennä Amazonille? Puolassa oli ainakin joku Amazonin PPA projekti hiljan.

Edit. Tuntemattomille yrityksille meni
Kyseessä on Renewable Power Capitalin (RPC) investointipäätös noin 553 MW:n maatuulivoimakokonaisuudesta Ruotsissa, ja investointipäätös tehtiin vuonna 2024. Hankkeen tuotanto on sidottu pitkäaikaisilla PPA-sopimuksilla pääosin suurille teollisille sähkönkäyttäjille: LyondellBasellille, Procter & Gamblelle (P&G) ja Ardagh Groupille.

 

[kotte]

esim Taalerin jutusta sai kyllä sen käsityksen että ei kannata ja nyt katseet käännetään ihan muualle.

Liikkeessä olevasta prosessista ei välttämättä pysty tekemään johtopäätöksiä, jotka pätisivät varmuudella kovin pitkään? Baltiassa esimerkiksi rakennuskelpoisia alueita ei välttämättä ole jäljellä kovin runsaasti Suomeen nähden? Sinällään tuolla voisi saada paremman hinnan sähköstä ja kaiken lisäksi tuotantoalueen levittäminen pohjois-eteläsuunnassa pitkin rannikkoa tarjonnee keskimäärin jopa tasaisempia tuuliolosuhteita kuin siirtyminen itä-länsisuunnassa ainakaan kiinteää maata pitkin?

 

[fraatti]

Liikkeessä olevasta prosessista ei välttämättä pysty tekemään johtopäätöksiä, jotka pätisivät varmuudella kovin pitkään? Baltiassa esimerkiksi rakennuskelpoisia alueita ei välttämättä ole jäljellä kovin runsaasti Suomeen nähden? Sinällään tuolla voisi saada paremman hinnan sähköstä ja kaiken lisäksi tuotantoalueen levittäminen pohjois-eteläsuunnassa pitkin rannikkoa tarjonnee keskimäärin jopa tasaisempia tuuliolosuhteita kuin siirtyminen itä-länsisuunnassa ainakaan kiinteää maata pitkin?

Nämä taitavat rakennella myös muille mantereille.

Taaleri’s portfolio comprises 28 operational or under-construction projects totalling 2.3 GW, along with a development pipeline of around 50 projects, bringing the total to 9 GW. Its portfolio spans the Nordic countries, the Baltics, Poland, southeast Europe and Spain, along with two US projects in Texas.

 

[fraatti]

Ruotsin tuuliwoiman mollivoittoinen kulku jatkuu

Sandström: Nytt rekord för vindkraften – förluster på 6,3 miljarder 2024 | Affärsvärlden | Pekka Tiusanen

Affärsvärldenissä julkaistun uutisen mukaan Ruotsissa #tuulivoima teki viime vuonna uuden tappioennätyksen – 6,3 miljardin kruunun tappiot. #Ruotsintuulivoima jatkoi tappioputkeaan vuonna 2024. Ennätykselliset 6,3 miljardin tappiot edustavat myös trendin murtumaa – liikevaihto laski, vaikka...

www.linkedin.com

https://www.affarsvarlden.se/kronika/sandstrom-nytt-rekord-for-vindkraften-forluster-pa-63-miljarder-2024

 

[kotte]

Ilmeisesti tappiot liittyvät alueilla SE1 ja SE2 toimiviin tuulivoimayhtiöhin? Tuoltahan ei voi tulla kuin persnettoa, kun alueiden sähkön hinta on melko jatkuvasti hyvin matala. Jos Kraftnät olisi järjestänyt paremmat yhteydet etelään, sähkö olisi mennyt kaupaksi parempaan hintaan. Suomalainen tuulivoima aiheuttaa tuonne lisää hankaluuksia eikä helpottane, vaikka Aurora on valmistunut? Epäilemättä alueilla SE4 ja SE3 toimiva pääosin aikaisemmin rakennettu pienimuotoisempi tuulivoima kannattaa samaan aikaan paremmin?

 

[fraatti]

Tuossa julkaisussa tuumataan että Saksan tuulivoimantuotanto on muodostumassa mittaushistorian kehnoimmaksi. Saman suuntainen juttu kai useammassakin euroopan maassa.

Voivatko ropelit alkaa vaikuttamaan toisiinsa ja tämä alkaa nakertamaan tuotantoa?

Taitaa vaatia paljon enemmän rakentamista, jotta vaikutukset tulevat esille?

#enwex #energyweather #windpower #abaxx #enmacc #flexpower #icap #parameterclimate #otark | Robin Girmes

German windpower on track for record low settlement in 2025 With less than two weeks left in the year and weather forecasts covering the remainder of 2025, a first conclusion becomes possible: 2025 is on track to become the lowest wind year in Germany since reliable records began. To make...

www.linkedin.com

 

[jarkko_h]

Tu

Tuossa julkaisussa tuumataan että Saksan tuulivoimantuotanto on muodostumassa mittaushistorian kehnoimmaksi. Saman suuntainen juttu kai useammassakin euroopan maassa.

Voivatko ropelit alkaa vaikuttamaan toisiinsa ja tämä alkaa nakertamaan tuotantoa?

Taitaa vaatia paljon enemmän rakentamista, jotta vaikutukset tulevat esille?

#enwex #energyweather #windpower #abaxx #enmacc #flexpower #icap #parameterclimate #otark | Robin Girmes

German windpower on track for record low settlement in 2025 With less than two weeks left in the year and weather forecasts covering the remainder of 2025, a first conclusion becomes possible: 2025 is on track to become the lowest wind year in Germany since reliable records began. To make...

www.linkedin.com

Tuolla viitataan tuulivuoteen ja tuotanto seuraa sitä.

Pitkän ajan tuuliresurssia ja tuulivuosia tarkastellaan Era5, Merra, Vortex... säädatalla ja käytännössä ropelleilla ei ole mitään vaikutusta tuohon. Artikkeli viittasi yleiseen Era5:een.

Asiassa ei ole mitään ihmeellistä ja kuuluu normaaliin sään vaihteluun. Ei tee tuulivoimasta sen huonompaa tai parempaa. Ihan hyvin vuosi 2026 voi olla ennätystuulivuosi tai jopa peräkkäinen ennätysheikko.

--
Viereiset puistot ja jopa arvioidut tulevat puistot huomioidaan tuottomallinnuksessa. Ollut käytäntö jo pitkään. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa että keskikokoisen naapuripuiston vaikutus 10...15 km etäisyyden jälkeen vaikutus on köytännössä nolla.

 

[autonlataaja]

Tuossa laskelmassa ei taideta ottaa huomioon voimaloiden sammuttamista, kun hinta on liian matala. Mielenkiintoista olisi verrata, miten kapasiteettikerroin on kehittynyt kun aineistosta siivotaan pois ajankohdat, jolloin hinta on ollut vaikkapa 0 tai sen alle.

 

[kotte]

Tuossa laskelmassa ei taideta ottaa huomioon voimaloiden sammuttamista, kun hinta on liian matala. Mielenkiintoista olisi verrata, miten kapasiteettikerroin on kehittynyt kun aineistosta siivotaan pois ajankohdat, jolloin hinta on ollut vaikkapa 0 tai sen alle.

Tuo on sinällään hyvä näkökulma. Sähkön tuottaminen negatiivisella hinnalla (eli sakon maksaminen pelkästä tuottamisen ilosta), on markkinahäiriö, jolle on taustalla jonkinlainen syy. Kyse voi olla tukiaispolitiikasta, teknologiasta (ilman kauko-ohjausta laitosta ei voi tai kannata pysäyttää usein) tai sitten kyse on markkinoita jäykistävästä kaupallisesta mekanismista (kuten PPA-sopimuksista riippuen sopimusten tarkasta muodosta tai sitten alkuperävaatimuksista joissakin tilanteissa). Näitä kaikkia lienee jatkuvasti ajan myötä järkiperäistetty, mistä syystä tuuli- ja aurinkovoimakin ovat saaneet suuren tuotannon aikaan säätövoiman kaltaista roolia. Sinällään on tietenkin resurssien tuhlausta, jos olisi mahdollista siirtää ylimääräistä sähkön tuotantoa jollekin kulutusjoustoon kykenevälle kohteelle hyödykkeen lisätuotantoon, mutta mahdollisuuden puutteessa lähes ilmaisen sähkön tuotantoa on vähennettävä.

 

[fraatti]

Viereiset puistot ja jopa arvioidut tulevat puistot huomioidaan tuottomallinnuksessa. Ollut käytäntö jo pitkään. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa että keskikokoisen naapuripuiston vaikutus 10...15 km etäisyyden jälkeen vaikutus on köytännössä nolla.

Tässä on muutama tutkimus missä on puhuttu hiukan pidemmistä etäisyyksistä. Taitaa riippua paljon olosuhteista ja maatuulivoimalla ilmiö on pienempi.

Tutkimuksessa tarkasteltiin tuulipuistojen aiheuttamaa tuulen nopeuden hidastumista globaalilla tasolla. Siinä missä aiemmat tutkimukset keskittyivät usein yksittäisiin puistoihin, tämä tutkimus analysoi ilmiötä laajasti Euroopassa ja Aasiassa.

Keskeiset luvut ja havainnot:

• Valtava aineisto: Tutkimuksessa analysoitiin peräti 7 122 Sentinel-1 -satelliitin SAR-kuvaa kolmen vuoden ajalta.
• Laaja otanta: Analyysi kattoi yli 60 suurta tuulipuistoa eri puolilla maailmaa.
• Äärimmäinen kantama: Tutkimus osoitti, että vanaveikutukset voivat kulkea jopa yli 100 kilometrin päähän alavirtaan. Tämä on lähes tuplasti enemmän kuin aiemmin usein arvioidut 50–55 kilometriä.
• Merkittävä hidastuminen: Vanaveikutuksen alaisilla alueilla havaittiin keskimäärin 1,204 m/s (eli noin 12,4 %) alenema tuulen nopeudessa.
• Vaikutus tuottoon: Koska tuulivoiman teho on suhteessa tuulen nopeuden kuutioon, jo kymmenen prosentin lasku tuulen nopeudessa voi leikata sähköntuotantoa merkittävästi.

Johtopäätökset:Tutkijat toteavat, että vanaveikutukset ovat "merkittävä huoli" sekä tuulipuistojen omistajille että päättäjille. Tulokset osoittavat, että tuulipuistojen välinen etäisyys ja niiden sijoittelu merialueilla on kriittistä, jotta vältetään "tuulivarkaudet" (wind theft), joissa ylävirran puisto heikentää merkittävästi alavirran puiston taloudellista kannattavuutta.

Long-distance and high-impact wind farm wake effects revealed by SAR: a global-scale study

Wind, as a clean and sustainable source of energy, has witnessed significant growth in recent years. However, with a growing number of wind farms authorised, constructed and commissioned, the wake effect (the reduced wind speed caused by upstream wind farms) is emerging as a pressing concern for...

arxiv.org

Spoiler: chatgtp haastelua

1. Paikallinen taso: Voimaloiden välinen vaimeneminen (Turbine-to-Turbine)​

Yksittäisen tuulivoimalan takana tuuli on erittäin turbulenttia ja hidasta, mutta se palautuu vähitellen etäisyyden kasvaessa.

• Tehohäviö: Tutkimusten (esim. Hasan et al.) mukaan 6 roottorin halkaisijan (6D) etäisyydellä tuulen nopeus on palautunut vasta noin 82 %:iin alkuperäisestä. Koska tuoton ja tuulen nopeuden suhde on kuutiollinen, tämä tarkoittaa, että taempi voimala tuottaa vain noin 55 % etummaisen voimalan tehosta.
• Vuosittainen vaikutus: Tyypillisessä merituulipuistossa sisäiset vanaveikutukset aiheuttavat keskimäärin 10–20 % häviön koko puiston vuotuiseen energiantuottoon verrattuna tilanteeseen, jossa voimalat eivät vaikuttaisi toisiinsa.

2. Aluetasio: Puistoryppäiden välinen vaimeneminen (Cluster-to-Cluster)​

Kun useita tuulipuistoja rakennetaan samalle merialueelle, ilmiö voimistuu.

• Platis et al. (201: Tämä oli yksi ensimmäisistä laajoista mittauksista Pohjanmerellä. Tutkimus osoitti, että vakaissa olosuhteissa vanaveikutus ulottui 55 kilometrin päähän, ja vielä tälläkin etäisyydellä tuulen nopeuden alenema oli noin 21 %.
• 40 % alenema: Joissakin tutkimuksissa on havaittu jopa 40 % pudotus tuulen nopeudessa 20 kilometrin etäisyydellä suuresta puistoryppäästä, kun ilmakehä on erittäin vakaa (esim. lämmin ilma virtaa kylmän meren yllä).
• Middelgrunden: Eräässä Tanskan rannikon läheisyydessä tehdyssä tutkimuksessa koko puiston hyötysuhteen laskettiin olevan noin 90 % vanaveikutusten vuoksi (eli 10 % menetys).

3. Ilmakehän vakauden merkitys​

Kaikki tutkimukset korostavat, että vaimenema ei ole vakio, vaan se riippuu sääolosuhteista:

• Vakaa ilmakehä (Stable): Tuuli ei sekoitu pystysuunnassa. Vanavesi on kapea, pitkä ja voimakas. Vaimenema voi kestää yli 50–100 km.
• Epävakaa ilmakehä (Unstable): Aurinko lämmittää pintaa tai ilma on merta kylmempää, jolloin ilma sekoituu voimakkaasti. Tuuli palautuu nopeasti, ja vanaveikutus katoaa usein jo 10–20 km matkalla.

---

Yhteenvetotaulukko eri tutkimusten luvuista:

Tutkimus / Kohde	Etäisyys	Tuulen nopeuden lasku	Arvioitu tehohäviö
Yksittäinen voimala (6D etäisyys)	n. 1 km	-18 %	-45 %
Merenkulkualan keskiarvot (SAR-data)	10–20 km	-8–9 %	-20–25 %
Platis et al. (Pohjanmeri)	55 km	-21 %	Huomattava
Li et al. (Globaali SAR-analyysi)	100+ km	-12,4 %	Merkittävä riski tuotannolle

Tekoäly arpoi tuulisuudelle tuollaiset indeksit suomessa. Miten sitten mahtoi osua kohdalleen...

Tuulivuosien profiilit ja tuuli-indeksit​

Vuosi	Tuulisuus (arvioindeksi)	Luonnehdinta
2015	106 %	Erittäin hyvä. Tuulivoiman "läpimurtovuosi", jolloin uusi kapasiteetti ja hyvät tuulet nostivat tuotantoa merkittävästi.
2016	96 %	Hieman alle keskiarvon.
2017	102 %	Normaali tai hieman parempi tuulivuosi.
2018	94 %	Heikko. Erityisesti ennätyksellisen kuuma ja tyyni kesä laski koko vuoden keskiarvoa.
2019	101 %	Normaali vuosi.
2020	115 %	Ennätysvuosi. Poikkeuksellisen tuulinen ja leuto talvi. Tuulivoiman tuotanto rikkoi kaikki aiemmat ennätykset.
2021	91 %	Erittäin heikko. Korkeapaineet ja heikot tuulet osuivat samaan aikaan energiakriisin alun ja korkeiden hintojen kanssa.
2022	101 %	Normaali vuosi, mutta joulukuun kovat tuulet pelastivat tilastot.
2023	93 %	Heikko. Monista uusista puistoista huolimatta tuulisuus jäi selvästi tavoitteista.
2024	n. 100 %	Lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa, loppuvuoden syysmyrskyt nostivat keskiarvoa.
2025	104 % (arvio)	Hyvä. Vuosi on ollut tähän asti (joulukuuhun 2025 mennessä) keskimääräistä tuulisempi, mikä on auttanut pitämään sähkön hinnan kurissa laajentuneen kapasiteetin myötä.

 

[jarkko_h]

Tässä on muutama tutkimus missä on puhuttu hiukan pidemmistä etäisyyksistä. Taitaa riippua paljon olosuhteista ja maatuulivoimalla ilmiö on pienempi.

Tutkimuksessa tarkasteltiin tuulipuistojen aiheuttamaa tuulen nopeuden hidastumista globaalilla tasolla. Siinä missä aiemmat tutkimukset keskittyivät usein yksittäisiin puistoihin, tämä tutkimus analysoi ilmiötä laajasti Euroopassa ja Aasiassa.

Keskeiset luvut ja havainnot:

• Valtava aineisto: Tutkimuksessa analysoitiin peräti 7 122 Sentinel-1 -satelliitin SAR-kuvaa kolmen vuoden ajalta.
• Laaja otanta: Analyysi kattoi yli 60 suurta tuulipuistoa eri puolilla maailmaa.
• Äärimmäinen kantama: Tutkimus osoitti, että vanaveikutukset voivat kulkea jopa yli 100 kilometrin päähän alavirtaan. Tämä on lähes tuplasti enemmän kuin aiemmin usein arvioidut 50–55 kilometriä.
• Merkittävä hidastuminen: Vanaveikutuksen alaisilla alueilla havaittiin keskimäärin 1,204 m/s (eli noin 12,4 %) alenema tuulen nopeudessa.
• Vaikutus tuottoon: Koska tuulivoiman teho on suhteessa tuulen nopeuden kuutioon, jo kymmenen prosentin lasku tuulen nopeudessa voi leikata sähköntuotantoa merkittävästi.

Johtopäätökset:Tutkijat toteavat, että vanaveikutukset ovat "merkittävä huoli" sekä tuulipuistojen omistajille että päättäjille. Tulokset osoittavat, että tuulipuistojen välinen etäisyys ja niiden sijoittelu merialueilla on kriittistä, jotta vältetään "tuulivarkaudet" (wind theft), joissa ylävirran puisto heikentää merkittävästi alavirran puiston taloudellista kannattavuutta.

Long-distance and high-impact wind farm wake effects revealed by SAR: a global-scale study

Wind, as a clean and sustainable source of energy, has witnessed significant growth in recent years. However, with a growing number of wind farms authorised, constructed and commissioned, the wake effect (the reduced wind speed caused by upstream wind farms) is emerging as a pressing concern for...

arxiv.org

Spoiler: chatgtp haastelua

1. Paikallinen taso: Voimaloiden välinen vaimeneminen (Turbine-to-Turbine)​

Yksittäisen tuulivoimalan takana tuuli on erittäin turbulenttia ja hidasta, mutta se palautuu vähitellen etäisyyden kasvaessa.

• Tehohäviö: Tutkimusten (esim. Hasan et al.) mukaan 6 roottorin halkaisijan (6D) etäisyydellä tuulen nopeus on palautunut vasta noin 82 %:iin alkuperäisestä. Koska tuoton ja tuulen nopeuden suhde on kuutiollinen, tämä tarkoittaa, että taempi voimala tuottaa vain noin 55 % etummaisen voimalan tehosta.
• Vuosittainen vaikutus: Tyypillisessä merituulipuistossa sisäiset vanaveikutukset aiheuttavat keskimäärin 10–20 % häviön koko puiston vuotuiseen energiantuottoon verrattuna tilanteeseen, jossa voimalat eivät vaikuttaisi toisiinsa.

2. Aluetasio: Puistoryppäiden välinen vaimeneminen (Cluster-to-Cluster)​

Kun useita tuulipuistoja rakennetaan samalle merialueelle, ilmiö voimistuu.

• Platis et al. (201: Tämä oli yksi ensimmäisistä laajoista mittauksista Pohjanmerellä. Tutkimus osoitti, että vakaissa olosuhteissa vanaveikutus ulottui 55 kilometrin päähän, ja vielä tälläkin etäisyydellä tuulen nopeuden alenema oli noin 21 %.
• 40 % alenema: Joissakin tutkimuksissa on havaittu jopa 40 % pudotus tuulen nopeudessa 20 kilometrin etäisyydellä suuresta puistoryppäästä, kun ilmakehä on erittäin vakaa (esim. lämmin ilma virtaa kylmän meren yllä).
• Middelgrunden: Eräässä Tanskan rannikon läheisyydessä tehdyssä tutkimuksessa koko puiston hyötysuhteen laskettiin olevan noin 90 % vanaveikutusten vuoksi (eli 10 % menetys).

3. Ilmakehän vakauden merkitys​

Kaikki tutkimukset korostavat, että vaimenema ei ole vakio, vaan se riippuu sääolosuhteista:

• Vakaa ilmakehä (Stable): Tuuli ei sekoitu pystysuunnassa. Vanavesi on kapea, pitkä ja voimakas. Vaimenema voi kestää yli 50–100 km.
• Epävakaa ilmakehä (Unstable): Aurinko lämmittää pintaa tai ilma on merta kylmempää, jolloin ilma sekoituu voimakkaasti. Tuuli palautuu nopeasti, ja vanaveikutus katoaa usein jo 10–20 km matkalla.

---

Yhteenvetotaulukko eri tutkimusten luvuista:

Tutkimus / Kohde	Etäisyys	Tuulen nopeuden lasku	Arvioitu tehohäviö
Yksittäinen voimala (6D etäisyys)	n. 1 km	-18 %	-45 %
Merenkulkualan keskiarvot (SAR-data)	10–20 km	-8–9 %	-20–25 %
Platis et al. (Pohjanmeri)	55 km	-21 %	Huomattava
Li et al. (Globaali SAR-analyysi)	100+ km	-12,4 %	Merkittävä riski tuotannolle

Tekoäly arpoi tuulisuudelle tuollaiset indeksit suomessa. Miten sitten mahtoi osua kohdalleen...

Tuulivuosien profiilit ja tuuli-indeksit​

Vuosi	Tuulisuus (arvioindeksi)	Luonnehdinta
2015	106 %	Erittäin hyvä. Tuulivoiman "läpimurtovuosi", jolloin uusi kapasiteetti ja hyvät tuulet nostivat tuotantoa merkittävästi.
2016	96 %	Hieman alle keskiarvon.
2017	102 %	Normaali tai hieman parempi tuulivuosi.
2018	94 %	Heikko. Erityisesti ennätyksellisen kuuma ja tyyni kesä laski koko vuoden keskiarvoa.
2019	101 %	Normaali vuosi.
2020	115 %	Ennätysvuosi. Poikkeuksellisen tuulinen ja leuto talvi. Tuulivoiman tuotanto rikkoi kaikki aiemmat ennätykset.
2021	91 %	Erittäin heikko. Korkeapaineet ja heikot tuulet osuivat samaan aikaan energiakriisin alun ja korkeiden hintojen kanssa.
2022	101 %	Normaali vuosi, mutta joulukuun kovat tuulet pelastivat tilastot.
2023	93 %	Heikko. Monista uusista puistoista huolimatta tuulisuus jäi selvästi tavoitteista.
2024	n. 100 %	Lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa, loppuvuoden syysmyrskyt nostivat keskiarvoa.
2025	104 % (arvio)	Hyvä. Vuosi on ollut tähän asti (joulukuuhun 2025 mennessä) keskimääräistä tuulisempi, mikä on auttanut pitämään sähkön hinnan kurissa laajentuneen kapasiteetin myötä.

Tiederaportteihin kannattaa suhtautua varauksella. Siellä nostetaan vaikutukser esille huomioimatta vaikutuksia pienentävän tekijöitä (suunta) Toki 30 km eäisyydelläkin oleva pyisto vaikuttaa mutta vaikutus käytännössä nolla. On huomioitava myös tuuliruusu ei pelkästään alenema tietystä suunnasta.

Naapuripuistojen mallinnukseen on vakiintuneet tavat. Lisäksi on huomioitava että jo olemassaolevien naapuripuistojen vaikutus näkyy mittauksissa ja täten niiden vaikutuksen analysointi perustuu suoraan mittauksiin (+Mera, Era5...sobitukseen). Tuotannon ennustamisen haasteena ovat lähinnä rakenteilla tai tulevat puistojen vaikutus, nuo joudutaan mallintamaan. Olemassaolevat puistot näkyvät mittauksissa.

 

[janti]

USA keskeytti tanskalaiset tuulivoimalahankkeet ”kansallisen turvallisuuden vuoksi”​

Yhdysvallat on keskeyttänyt viisi merituulivoimalahanketta kansalliseen turvallisuusuhkaan vedoten.

USA keskeytti tanskalaiset tuulivoimalahankkeet ”kansallisen turvallisuuden vuoksi”

Yhdysvallat on keskeyttänyt viisi merituulivoimalahanketta kansalliseen turvallisuusuhkaan vedoten.

yle.fi

USA sætter fem vindmølleprojekter på pause - danske virksomheder ramt

Den amerikanske regering har sat fem vindmølleprojekter ud for USA's kyst på pause.

www.dr.dk

 

[fraatti]

Pakkasista huolimatta, vielä on hönkinyt.

Kylmää on pitänyt etelää myöten, mutta sähkön riittävyyden tai edes hintojen suhteen tilanne ei ole mitenkään hankala. Etelässä pakkasetkin alkoivat jo hellittää. Pelätty yhdistelmä, jossa pitkään… | Juha Teirilä

Kylmää on pitänyt etelää myöten, mutta sähkön riittävyyden tai edes hintojen suhteen tilanne ei ole mitenkään hankala. Etelässä pakkasetkin alkoivat jo hellittää. Pelätty yhdistelmä, jossa pitkään kestävät pakkaset yhdistyvät vähäiseen tuuleen arkipäivänä näyttää vielä odottavan itseään. 👉 2016...

www.linkedin.com

 

[Harrastelija]

Loppiaisena tuli ajeltua tuolla maakunnissa.
25 pakkasta ja osa myllyistä seisoi. Liekkö yritetty myydä liian kalliilla ja ei mennytkään kaupaksi tai sitten jäätä kertyy.

 

[pre]

Hyviä kommentteja tuossa yläpuolella tuulivoiman hönkimisestä kovalla pakkasella. Hienosti meni. Hinnat oli mielenkiintoiset vertailtuna 2v takaiseen ns. perjantain hintahuippuun, jolloin kulutus/tuottotilanne oli vastaava. silloin hinnat poskettomia ja nyt suorastaan inhimillisiä. Parannettu Aurora linja taisi auttaa aika paljon?

Tuohon 2000 -3000 MW datakeskuskulutusta lisää ja katsotaan 2-3 vuoden päästä miten menee vastaavilla pakkasilla. Jos hönkäisee samalla voimalla, kuin tällä kertaa ja osuu pyhälle, niin tuulivoimakapan tuplaaminen riittää tuurilla datakeskusten kulutuksen lisäykseen?