Yleistä turinaa tuulivoiman tiimoilta

fraatti

Hyperaktiivi

”Tuulivoimala rikkoontui ja lapa putosi maahan Mustasaaressa Pohjanmaalla – saman valmistajan tuulivoimaloiden siivet katkeilleet aiemminkin​

Mustasaaren Merkkikallion tuulipuisto otettiin käyttöön vuoden 2023 alussa. Tuulipuisto kattaa 15 tuulivoimalaa, jotka kaikki on tilapäisesti pysäytetty.”

Ei näytä olevan aivan yksittäistapaus.


Ja jo aiempaakin historiaa löytyy saman aiheen tiimoilta

Vestasin myllyistä ei äkkiseltään tule mieleen rikkoontumisia.
 

fraatti

Hyperaktiivi
2023 Rakennettiin 212 myllyä lisää Suomeen

Suomessa on nyt 1601 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 6 946 megawattia (MW). Vuonna 2023 kapasiteetti kasvoi 212 voimalalla ja 1 280 MW:lla. Suomesta purettiin vuoden aikana 4 tuulivoimalaa, joiden teho oli yhteensä 12 MW.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Hiukan tuuliwoimaloiden omistussuhteista.
Miten tuo käytännössä menee, voiko tuota sähköä myydä PPA:lla vaikka Liettuaan?
Kahden viimeksi myydyn alueen tuottamasta sähköstä on tehty hankintasopimukset ulkomaisten asiakkaiden kanssa.
Tällaiset tyypillisesti 10-20-vuotiset ns. PPA-sopimukset ovat tuulivoimayhtiölle tärkeitä mm. rahoituksen saamiseksi. Sopimussähkön osto ja myynti eivät kulje Nordpool-sähköpörssin läpi. PPA-sopimuksilla myydään yleensä vain osa hankkeen tuottamasta sähköstä, ja ylimenevä osa myydään pörssiin.



 

fraatti

Hyperaktiivi
Fingridillä on testissä tuulivoiman jäätämisennuste. Jos tuosta tulee hyviä kokemuksia niin ottavat käyttöön pysyvästi.
Jutussa on myös maininta että vain pienessä osassa voimaloita on jäänestojärjestelmät. Ilmeisesti ovat sitten liian kalliita hyötyy nähden jos optioita ei osteta.
 

Espejot

Hyperaktiivi

Uudenlainen tuuliturbiini asennetaan katonharjalle ja tuottaa energiaa ympäri vuorokauden: 5,4 kW huipputeholla jopa 22 000 kWh vuodessa

Ridgeblade nimisen tuuliturbiinin on kehittänyt kanadalainen yritys The Power Collective, jonka omistaa hongkongilainen Danu Energy. Talon katolle asennetaan tavallisesti viisi tai kymmenen 1,2 metriä pitkää turbiiniyksikköä. Yrityksen mukaan viiden yksikön voimala tuottaa jatkuvasti 2 kilowattia energiaa. Järjestelmän voi kytkeä sähköverkkoon, älykkääseen sähköverkkoon tai mikroverkkoon.

Ruotsalainen yritys Windon on aloittamassa Ridgeblade-tuuliturbiinien jälleenmyynnin, kertoo Ny Teknik. Yrityksen mukaan kymmenen yksikköä, eli noin 13 metriä pitkä turbiinijärjestelmä tuottaa energiaa jopa 5,4 kilowatin huipputeholla, mikä vastaa noin 22 000 kilowattituntia vuodessa. Windonin mukaan tuuliturbiini on hyvä lisä aurinkopaneeleille, sillä ne mahtuvat samalle katolle. Lisäksi järjestelmän kerrotaan olevan hyvin hiljainen.



ref: www.tekniikkatalous.fi/uutiset/uudenlainen-tuuliturbiini-asennetaan-katonharjalle-ja-tuottaa-energiaa-ympari-vuorokauden-5-4-kw-huipputeholla-jopa-22000-kwh-vuodessa/fc1fe62a-0d5f-4e6b-94fc-6479dab3bdd0
 

tet

Hyperaktiivi

Uudenlainen tuuliturbiini asennetaan katonharjalle ja tuottaa energiaa ympäri vuorokauden: 5,4 kW huipputeholla jopa 22 000 kWh vuodessa


Ja sitten hieman realismia. Laitteelle luvataan vuotuiseksi tuotannoksi 5000 kWh, jos keskituulennopeus on 6 m/s. Pohjois-Euroopassa keskituulennopeus on käsittääkseni luokkaa 3,5 m/s. Mitähän tuosta siis tulisi vuosituotannoksi meillä, kun muistetaan että tuulen teho on suhteessa sen nopeuden kuutioon.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuskin tuo toimii hyvin Suomen talvi-ilmastossa (vaikka oltaisiin avoimen veden tms. aukion äärellä otolliseen ilmansuuntaan katon harja pitkin aukion reunaa, jottei turbulenssi vaivaisi liikaa).
 

Mikkolan

Vakionaama
Se selviää vasta kun tuo hurisee katolla.
Täällä tuuli vinkuu nurkissa ilman propelleitakin, tosin vain 2 - 3 kertaa syys-talvi kaudella ja saman verran talvi-kevät kaudella, satunnaisesti muulloinkin. Ehkä silloin sähköäkin tulisi.

Speksien valossa hyvää noissa olisi se että alemmalla tuulen nopeudellakin odotettavissa jotain tuottoa ja se rakenne jotenkin helpompi ja siistimpi kuin perinteinen maston päässä oleva vispilä.

Taidampa mennä pajalle miettimään alasimen kanssa, miten katonharjalle vaakaan sijoitetut savoniukset toimisivat ? 6m pitkä ja n. 35 senttinen sileä viemäriputki odottaa jo halkisahausta. Mutukalkulaattori ei kovin kummoista tuottoa lupaa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kiinalaiset ovat saaneet ropelikauppoja euroopasta, siinäkö tulevaisuus että nekin tehdään kiinassa? Eu alkaa tutkimaan.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Njaa. Mahtaskohan tuo pitää paikkaansa että Ruotsi tuulwoeman kannattavuus olisi aivan ruvella?
1713015806067.png

 

VesA

In Memoriam
Njaa. Mahtaskohan tuo pitää paikkaansa että Ruotsi tuulwoeman kannattavuus olisi aivan ruvella?
No sehän riippuu ihan siitä miten ne on tehneet sopparinsa millekin ajanjaksolle tästä parikymmentä vuotta eteenpäin eikä niitä soppareita ole varmaan annettu tälle kerholle.. Nuo laskelmat ovat toki ihan sillkkaa tarkoitushakuista spekulaatiota, tuulivoimaa on varsinkin juuri Ruotsissa tehty vihreän teräksen tekoon jota nyt ei ihan vielä tehdä - mutta toisaalta ei aleta tekemäänkään jos vihreää sähköä ei ole tiedossa rajua määrää. Vaikkapa sen Inkooseen kaavaillut tehtaan kulutus olisi yksin 7% Suomen sähkönkulutuksesta. Eli kunhan noita tehtaita tulee pohjanlahden molemmin puolin sähkön hinta alkaa käyttäytyä ihan eri tavalla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ruotsissa tuulivoimaloita rakennettiin paljon aikoihin, kun ne olivat suhteessa paljon nykyistä kalliimpia ja varmaan odotukset tuulella tuotetun energian arvosta ovat inflatoituneet (arvohan ei riipu juurikaan sähkön pörssihinnoista, vaan vihreistä sertifikaateista, eli abstraktimmasta asiasta ja markkinat koettelevat kovin noiden hintoja, kun ovat nykymittapuun mukaan olleet aivan pilvissä). Ruotsalaiset keksivät mielestään fiksunkin tempun rakentaa aikoinaan paljon tuulivoimaa virtuaalisilla kustannuksilla, mutta tuollaiset keinotekoisesti luodut markkinat ovat kovin heilahdusherkkiä (jossakin bitcoinissakin on paremmat takeet arvon säilymiseen -- tai ei ole näkyvissä selvää syytä. miksi hinta laskisikaan -- kuin vanhentuneeseen teknolgiaan ja nykypuulla ylimittaisilla kustannuksilla rakennettuun ikääntyvään infrastruktuuriin).
 

jarkko_h

Vakionaama
Tuossa oli ruotsin tuulwoiman ongelmista myös. En tiedä kuinka sitten pitävät paikkaansa.


Tuulivoimaloiden sopimuksissa huolto, takuut, käyettävyys ja vuokrat on ennakkoon määritelty. Myös tuulidatan korrelaatio on hyvin tarkkaa jo 18 kuukauden mittauskampanjan myötä.

Eli oikein mikään ei voi selittää noista 35.% tappioita. Joko huuhaata. Jos ei, tulopuolella on jotain ongelmaa. Veikkaan että kannabilisaatio on aliarvioitu tuottopuolelle. Esim. Baringa on tunnettu sähkönhinnan ennustaja, mutta onko heidän ennusteissaan kannabilismi huomioitu riittävän voimakkaasti?

--
Suomessa yhtiöiden (Hyötytuuli, Taaleri...) tulokset on julkisia ja vastaavaa ongelmaa ei täällä ole ainuakaan vielä. Muistaakseni esim. Taslerin taskut pursuaa rahaa. Toki tästä suuri ansio kuuluu Pekkarisen tariffituelle, jota jakoi myös Taalerissa istuvalle lähiaukulaiselle.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Tuulivoimaloiden sopimuksissa huolto, takuut, käyettävyys ja vuokrat on ennakkoon määritelty. Myös tuulidatan korrelaatio on hyvin tarkkaa jo 18 kuukauden mittauskampanjan myötä.

Eli oikein mikään ei voi selittää noista 35.% tappioita. Joko huuhaata. Jos ei, tulepuolella on jotain ongelmaa. Veikkaan että kannabilisaatio on aliarvioitu tuottopuolelle. Esim. Baringa on tunnettu sähkönhinnan ennustaja, mutta onko heidän ennusteissaan kannabilismi huomioitu riittävän voimakkaasti?
Tuolla on mainittu että tuotto on kuviteltu joksikin muuksi kuin mitä se on todellisuudessa ollut. Luulisi ettei kaikki voi tälläisiä olla.

 

jarkko_h

Vakionaama
Tuolla on mainittu että tuotto on kuviteltu joksikin muuksi kuin mitä se on todellisuudessa ollut. Luulisi ettei kaikki voi tälläisiä olla.


On täysin omaa hölmöyttä jos on perustanut projektin tuuliatlakseen ilman mittauskampanjaa ja kunnon mittausta ja korrelaatioanalyysiä Merra, Nasan... dataan. Tyhmyydestä saakin maksaa. Kunnon mittauskampanja korrelatioanalyysineen maksaa vain 300...350 k€. Toki ottaa noin 2 vuotta aikaa aikasarjasovitusten kera.

En usko että löytyy kovin montaa niin tyhmää että jättänyt tärkeän vaiheen tekemättä. Jos on, niin oma maali.

--
Veikkaan isoimpana tekijänä ennakoitua isompaa kannibalismia = tuulisähköstä saatavaa surkeaa hintaa. Kannibalismin lisäksi kannattavuutta voi rokottaa naapuripuistojen aiheuttamat wake -häviöt. Ruotsissa on muutamalla alueelle rakennettu vierekkäin puistoja. Viereinen puisto voi laskea tuottoja jopa 5%. Nämäkin pyritään arvioimaan investointilaskelmissa rakennuslupien ja kaavoituksen perusteella, eli mitään 5% ylläriä ei synny, jos tekijänä ammattilaiset.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Tuskin konkurssillakaan on noissa tapauksissa suurta merkitystä, eli velkojien kannattanee yleensä jatkaa voimalan operointia ja tyytyä siihen, mitä laitoksesta vielä irtoaa. Ei noilla vanhoilla voimaloilla ole romuarvoa kummempaa jäljellä, jos niitä lähdettäisiin purkamaan (ja purkukulut tulevat seurauksena lisärasitteeksi). Siirto jonnekin muualle olisi vielä kannamattomampaa. Nykyiset omistajat tietenkin menettävät sijoituksensa (jos on osakeyhtiön kautta), muutoin mahdollisesti vähän enemmänkin.

Tilanne voi tietenkin olla toinen, jos olosuhteet tekevät mahdolliseksi nykyaikaisten huomattavasti suurempien laitosten pystyttämisen ja sähkönsiirtojärjestely onnistuu luvituksen ohella.
 

Espejot

Hyperaktiivi

Ruotsalainen jättituulipuisto uhkaa kaatua veronmaksajien niskaan

Affärsvärlden-lehden mukaan Ruotsin suurimpiin tuulipuistoihin kuuluvan Margbygden Ett -puiston rakentamisen suurin rahoittaja on Euroopan investointipankki 2,1 miljardin kruunun eli noin 180 miljoonan euron lainalla. Puistosta 75 prosenttia omistaa kiinalainen valtionyhtiö CGN eli China General Nuclear Power Group. Margbygden Ettin 644 megawatin tehoinen ja 179 tuuliturbiinin tuulivoima-alue valmistui vuosina 2018–2019. Viime marraskuussa omistajat hakivat puistoa yrityssaneeraukseen.

Tuulipuisto oli ajautumassa maksukyvyttömäksi erittäin epäedullisen sähkön myyntisopimuksen vuoksi. Saneerauksessa omistajat pyrkivät pääsemään eroon sopimuksesta. Tuulivoiman tuottajan kannalta baseload-tyyppiset sopimukset ovat erityisen hankalia siksi, että sähkön markkinahinta nousee Pohjoismaissa korkeaksi yleensä nimenomaan silloin, kun tuulivoimalat eivät tuota ja päin vastoin. Mikkosen mukaan on selvää, että viime ja edellisenä vuonna baseload-tyyppiset sopimukset ovat johtaneet isoihin tappioihin, jos yhtiö ei ole suojannut omia sähkön ostojaan.

Dagens Industrin mukaan Markbygdenin PPA-sopimuksesta oli viime marraskuussa jäljellä vielä 19 vuotta. Pelkästään viime vuonna yhtiö oli tekemässä 40 miljoonan euron liikevaihdolla 52 miljoonan euron tappion. Vuonna 2022 yhtiö oli joutunut käyttämään markkinaostoihin 61,6 miljoonaa euroa. Sähkön hinta oli vuonna 2022 Euroopan energiakriisin takia ajoittain erittäin korkea. PPA-sopimuksen ostajapuoli norjalainen Hydro Energi luonnollisesti vastustaa itselleen erittäin edullisen sopimuksen purkamista yrityssaneerausmenettelyssä.Markbygden Ettillä oli yrityssaneeraushakemuksen aikaan marraskuussa velkaa yhteensä noin kuusi miljardia kruunua eli 510 miljoonaa euroa.


Lähde: HS.fi
 

kotte

Hyperaktiivi
^ Veronmaksajien tuskin tarvitsee maksaa täyttä hintaa konkurssipesänkään omistuksista (jos saneeraus ei onnistu) ja EIP:n ohella on varmaan kaupallisiakin lainottajia ollut mukana (ehkä Kiinasta) ja sopimuksetkin konkurssissa yleensä raukeavat (tiedä sitten tästä tapauksesta, jos tuulipuistoa ei pureta, vaan se säilyy tuotantokunnossa?). Veronmaksajien kannalta konkurssi voisi putsata velkapöydän niin, että jatkossa puiston toiminta muodostuukin kannattavaksi, eli olisi veronmaksajille hyvä sijoitus (tosin ehkä tuossa on tehty "fortumit"). Konkurssin tehneen yrittäjän osalta tilanne on suunnilleen ota tai jätä saneerausvaiheessa ja konkurssin jälkeen asia on näin myös velkojien osalta (toki vastuut ja varat jaetaan lain määräämän prioriteetin mukaan).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuli käytyä Alajärvellä myllyjä katsomassa, 1/23 seisoi. Liekö pörssisähkön hinnalla merkitystä tuohon. 0.01 snt/kWh.

Melko järeän infran kyllä vaativat kaverikseen nämä puistot. Isoja murskekenttiä joka myllyn juurella.
20240511_162716.jpg
20240511_163324.jpg
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Harrastelija

Vakionaama
Sukulaisten suunnalla ovat pystyttämässä useampaa myllyjä. ”Juuri” on kuulemma ankkuroitu kallioon niin ei tarvi valaa aivan jumalatonta betonimöykkyä.
Murskekentät siipien ”parkkipaikkoja”? Tai siis niitä kuljettavien autojen parkkeja?
 

kaihakki

Vakionaama
Mites näiden tuulimyllyjen tukiaisten kanssa on. Onkohan kuitenkin jotain kautta valtion rahahanat auki, kun noita jatkuvasti vaan rakennetaan. Kun kuitenkin näkee, että silloin kun tuulee, on sähkön hinta pohjissa. Ja kun ei tuule, niin hinnat on korkealla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sukulaisten suunnalla ovat pystyttämässä useampaa myllyjä. ”Juuri” on kuulemma ankkuroitu kallioon niin ei tarvi valaa aivan jumalatonta betonimöykkyä.
Murskekentät siipien ”parkkipaikkoja”? Tai siis niitä kuljettavien autojen parkkeja?
Joo, toi oli heti piikkipaikalla Louhunkankaalla. Saattaa olla että tuossa on varastoitu kamaa muillekin myllyille. Iso läntti oli kuitenkin murskeella. Tässä kuvassa yksi on pellon keskellä, mutta on siinäkin jonkinmoinen siivu mennyt murskeelle.

 

Harrastelija

Vakionaama
Olettaisin että nuo murskeet ovat yleensä myllyn vieressä.
Kaikki osat kasataan sinne. Sitten kun nosturi tulee niin kaikki on valmiina ja ei kun nosteleen.
Voisin kuvitella että tommosiin korkeuksiin yltävä nosturi ei ole ihan halpa vuokrattava eli turhia odotteluita pyritään välttämään.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Olettaisin että nuo murskeet ovat yleensä myllyn vieressä.
Kaikki osat kasataan sinne. Sitten kun nosturi tulee niin kaikki on valmiina ja ei kun nosteleen.
Voisin kuvitella että tommosiin korkeuksiin yltävä nosturi ei ole ihan halpa vuokrattava eli turhia odotteluita pyritään välttämään.
Mursketta oli louhittu aivan paikan vierestä. Siellä oli vieläkin iso läjä mursketta.
 

tet

Hyperaktiivi
Mites näiden tuulimyllyjen tukiaisten kanssa on. Onkohan kuitenkin jotain kautta valtion rahahanat auki, kun noita jatkuvasti vaan rakennetaan. Kun kuitenkin näkee, että silloin kun tuulee, on sähkön hinta pohjissa. Ja kun ei tuule, niin hinnat on korkealla.

Ei ole valtion rahahanat auki. Eihän noiden tuottoa läheskään aina myydä pörssiin, joten pörssihinta ei ole aina kovin olennainen asia. Sähkö menee pitkäaikaisilla PPA-sopimuksilla kiinteään hintaan vakavaraisille toimijoille, esimerkkinä vaikkapa Googlelle. Osa taas on Mankala-yhtiöitä, eli sähkö menee osakkaille omakustannushintaan. Ja se omakustannus ei ole kaksinen, kun vertaa mihin tahansa muuhun vaihtoehtoon. Pörssisähkön veroton keskihinta viime vuonna oli 56 €/MWh, kun uuden maatuulivoiman tuotantokustannus on luokassa 30-40 €/MWh.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mites näiden tuulimyllyjen tukiaisten kanssa on. Onkohan kuitenkin jotain kautta valtion rahahanat auki, kun noita jatkuvasti vaan rakennetaan. Kun kuitenkin näkee, että silloin kun tuulee, on sähkön hinta pohjissa. Ja kun ei tuule, niin hinnat on korkealla.
Aika paljon noihin raha tulee ulkomaisilta sijoittajilta, kun Suomessa on tilaa ja hyvä sähkönsiirtoverkko, jolla sähkö saadaan markkinoille (myös vientikapasiteettia vapaana Ruotsin ja Viron suuntaan ja mahdollisuudet lisäyksiin).

Nuo rahat ovat juuri sellaisia ulkomaisia investointeja, joita kuulutetaan Suomen talouden nostamiseksi suosta. Vaikka omistaja aikanaan käärii mahdolliset liikevoitot, Suomeen jää paljon rahaa suunnitteluvaiheessa insinööri- ja konsulttitoimistoille erinäisten suunnitelmien ja luvitusten toteuttamiseen, pystytysvaiheessa maarakentajille, kuljetus- ja rakennusyrittäjille ja myöhemmin edullisempina sähkön hintoina ja kasvavana energiantuotantona mahdollistamaan sitä sun tätä ajoittain edullista sähköä hyödyntämään kykenevää teollisuutta ja palvelutoimintaakin (esimerkkinä laitosten huoltaminen). Myös otollisiilla paikoilla sijaitsevat ja tilaisuuteen tarttuneet kunnat pääsevät nauttimaan pitkään laitosten kiinteistöverotuotoista, jotka etenkin harvaan asutuilla ja taantuvilla seuduilla voivat suhteessa muodostua varsin merkittäviksi.
 
Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Vakionaama
Itä-Suomen tuulivoimalle hintalappu.


Minusta on järkevää että haitan aiheuttaja toimii korvaajana.
 

kotte

Hyperaktiivi
Minusta on järkevää että haitan aiheuttaja toimii korvaajana.
Toisaalta tuo vähentäisi tuulivoimarakentamisen houkuttelevuutta Itä-Suomessa. Mahdolliset EU-tuet kannattaisi ainakin hyödyntää, jos sellaisia voisi saada EU:n pisimmän jäsenvaltiokohtaisen itärajajakson perusteella.
 

fraatti

Hyperaktiivi
VSB Suomi on varmistanut luvan rakentaa 350 MW:n tuulivoimapuiston Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalle Puutionsaarelle. Se on suurin osa kokonaishankkeesta, johon tuulivoiman lisäksi kuuluu 100 MWp aurinkoenergiaa.
Avainosa hybridiä on 49 turbiinista koostuva 350 MW:n Puutiosaari-tuulivoimapuisto, joka nyt on saanut suunnitteluluvan. Sitä seuraa 100 MWp:n aurinkoenergiakenttä, jonka odotetaan saavan päätösluvan kuluvan vuoden syksyllä.
 

Husky

Hyperaktiivi
Ilmaista tuulisähköä Ruotsiin ja takaisin mitä?

Ja tämä suomalaiskansallisesti luontainem maksukuvio :rolleyes: :

"Suomi ja Ruotsi rakentavat maiden välille Aurora line -voimalinjaa, jonka maksaa lähes kokonaan Suomi, mutta jonka hyöty voi tulevaisuudessa mennä enimmäkseen Ruotsille"

 

tet

Hyperaktiivi
Ilmaista tuulisähköä Ruotsiin ja takaisin mitä?

Ja tämä suomalaiskansallisesti luontainem maksukuvio :rolleyes: :

"Suomi ja Ruotsi rakentavat maiden välille Aurora line -voimalinjaa, jonka maksaa lähes kokonaan Suomi, mutta jonka hyöty voi tulevaisuudessa mennä enimmäkseen Ruotsille"

Tuosta on toisessa ketjussa jo keskusteltu. Taas on konsultti koistinen pyöritellyt lukujaan ja saanut aikaan jotain. Todellisuutta ei tiedä kukaan, mutta tuon spekulaation mukaan se ei mene. Siinä otetaan huomioon vain jo suunniteltuja hankkeita, eikä sitä, että yksi asia johtaa toiseen (tässä tapauksessa kysynnän kasvu johtaa tarjonnan kasvuun).

Ja vaikka homma menisi tuon tutkijan hahmotelman mukaan, niin sähkön hinnan määrää yhä kysyntä ja tarjonta. Hinta voi nousta korkeintaan sille tasolle, jonka nuo Pohjois-Ruotsiin kaavaillut vetytehteet sun muut ovat valmiita maksamaan. Mikään tähän astinen tietämys ei vihjaa, että vetytehtailija olisi valmis maksamaan sähköstä enemmän, kuin mitä me nyt maksamme.
 
Back
Ylös Bottom