Zubadan SHWM120 seurantaa patteritalossa

Westi

Jäsen
Hei!

Kun täällä ihmisillä niin hienoja seuranta taulukoita ja tietoa aiheesta niin ajattelin tuoda oman korteni ketoon kanssa ja hieman harjoittaa kulutus seurantaa..

Marraskuussa 2022 tuli Zubadan SHWM120YAA + Ecodan EHST20D-YM9D + 200 litran puskuri paketti.

Talo on 60 luvun lopulta oleva 2 kerroksinen talo jossa alempi kerros on osittain maan alla ja ylempi kerros puruboxia, kokoa tällä talolla on +280 neliötä ja pääasiallinen lämmitys on vesikiertonen patteristo jossa sekalaisia pattereita, suurin osa vanhan tyyppisiä, ei niin energia tehokkaita pattereita..

Vilpin kaverina on myös yhdistelmäkattila jossa voi poltella vaikkapa puuta jos sähkön hinta kallistuu tai sähköt menee pimeäksi kovalla pakkasella.

Talo sijaitsee susirajalla Imatralla

Koitin apinoida muilta miltä kivan näkönen seuranta taulukko näyttää joten kiitos alkuperäiselle tekijälle :)

Ajan vettä jatkuvasti käyrällä ja käyttövesi ensisijaisesti ajastettu lämpeämään aamulla 3-6 välillä kun sähkö halvempaa.. Asun talossa pääasiassa yksin joten yleensä käyttöveden lämmitys tuona aikana riittää koko päivällä.. erinäisiä tilanteita lukuunottamatta jolloin pitää käydä laittaa veden lämmitys päälle.. Jännänä juttuna tämä veden lämpötilan nosto manuaalisesti myös sekottaa energialaskurin ecodanissa eli seuraavana yönä ei tule päivitettyjä energiakulutustietoja ecodaniin.. tulee yhdistettynä vasta seuraavana yönä..

Marraskuu 2022 on vajaa kuukausia.. taidettii alkaa vasta kuun lopussa ajeleen ja säädöt ei kunnossa..
Joulukuu 2022 ei myöskään täys kuukausi ajoa, pörssisähköläisenä jokunen päivä oli senver suolasia että lämmitin muilla tavoin.. eikä asetuksetkaan olleet vielä ihan mintissä
Tammikuu 2023 on ensimmäinen about täys kuu ajamista.. Jostain syystä kun asentaja kävi laittamassa kaukarin kiinni ja touhus siinä niin oli lämmitykset hävinneet ja piti ulkoa käydä seuraavana päivänä tekee hard reset napista.. sen jälkeen taas toiminu jatkuvasti..
Tammikuu 2023 myös uupuu 31pv data.. muistelisin että data uupui juuri tuon ed mainitun manuaalisen veden lämpötilan noston takia joten data siltä osin puutteelinen ja näkyy helmikuun luvuissa lisukkeena..

coppi.png
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Tervetuloa foorumille, jokainen seurantakohde lisää on aina rikkaus ja on aina mielenkiintoista nähdä miten erilaiset pumput toimivat eri ympäristöissä.
Jotta lukija osaa suhtautua näkemäänsä seurantaan niin olisi aina eduksi kertoa myös hiukan siitä millä tuota seurantaa tehdään. Lähinnä se onko otto- ja antoenergian mittaukseen erillisiä ulkoisia mittareita vai onko kyseessä puhtaasti koneen itsensä keräämä ja ilmoittama data. Kerääjälle itselle molemmat tavat toimivat about yhtä hyvin ja tehokkaasti, päätarkoitushan noilla on yleensä seurata sitä miten tuo oma pumppu toimii ja varsinkin havahtua mikäli toimintaan tulee yllättäviä muutoksia. Muille lukijoille taas koneen itsensä ilmoittamat arvot taas kertovat sen etteivät välttämättä ole suoraan vertailukelpoisia muiden laitosten kanssa.
Jakson keskiulkolämpötilankin voisi ehkä tuohon taulukkoon lisätä? Vilkaisin itärajan mittauspisteiden tammikuun keskilämpötiloja, tuolla päin on ollut kuitenkin ihan talvisia lämpötiloja. Siihen nähden nuo cop luvut ovat kohtuu kovia joten oletan että nuo ovat koneen ilmoittamia, sama mielikuva välittyy myös tekstiä lukiessa. Mikä ei kuten sanottua vähennä seurannan arvoa millää tavoin mutta toki tekee sen ettei sitä oikein voi suoraan verrata muiden pumppujen tuloksiin.
 

Westi

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Tervetuloa foorumille, jokainen seurantakohde lisää on aina rikkaus ja on aina mielenkiintoista nähdä miten erilaiset pumput toimivat eri ympäristöissä.
Jotta lukija osaa suhtautua näkemäänsä seurantaan niin olisi aina eduksi kertoa myös hiukan siitä millä tuota seurantaa tehdään. Lähinnä se onko otto- ja antoenergian mittaukseen erillisiä ulkoisia mittareita vai onko kyseessä puhtaasti koneen itsensä keräämä ja ilmoittama data. Kerääjälle itselle molemmat tavat toimivat about yhtä hyvin ja tehokkaasti, päätarkoitushan noilla on yleensä seurata sitä miten tuo oma pumppu toimii ja varsinkin havahtua mikäli toimintaan tulee yllättäviä muutoksia. Muille lukijoille taas koneen itsensä ilmoittamat arvot taas kertovat sen etteivät välttämättä ole suoraan vertailukelpoisia muiden laitosten kanssa.
Jakson keskiulkolämpötilankin voisi ehkä tuohon taulukkoon lisätä? Vilkaisin itärajan mittauspisteiden tammikuun keskilämpötiloja, tuolla päin on ollut kuitenkin ihan talvisia lämpötiloja. Siihen nähden nuo cop luvut ovat kohtuu kovia joten oletan että nuo ovat koneen ilmoittamia, sama mielikuva välittyy myös tekstiä lukiessa. Mikä ei kuten sanottua vähennä seurannan arvoa millää tavoin mutta toki tekee sen ettei sitä oikein voi suoraan verrata muiden pumppujen tuloksiin.

Kiitos!

Seuranta on toistaiseksi tehty täysin koneen ilmottamilla luvuilla.. Mitä foorumiakin lueskellut niin muillaki ollu vähintään sinnepäi suuntaa antavasti niin uskallan luottaa että nuokin omalla kohdallani ovat sinnepäi suuntaa antavasti.. kunnes joskus sitten jotai shellyy väliin niin näillä mennään siihen asti.

Onko suositella jotain palvelua mistä nuo keskilämpötilat olis hyvä kattoa niin voisin jatkossa lisäillä niitäkin..

Täysin vertailukelposia tuloksia ei ihan varmaan saakkaan kun kaikilla kuitenkin erilaiset ympäristöt, käyttötarkotukset ja mieltymykset talon lämpötilasta.. ite kun tykkään vetää boxereilla 18-20 asteen sisälämpötilassa kun taas joku vetää housut jalassa 22 lämpötilassa noin esimerkkinä..

Vinkit kelpaa muuteki aina :)
 

Hempuli

Töllintunaaja
Onko suositella jotain palvelua mistä nuo keskilämpötilat olis hyvä kattoa niin voisin jatkossa lisäillä niitäkin.
Ei varsinaisesti suositus, mutta itsellä on lähimmältä ilmatieteenlaitoksen mittapisteeltä ladattuja havaintoja, kun on suhteellisen lähellä. Sähköyhtiön mittaus ei ollut niin hyvä meillä. Hifinä tietysti oma mittari, joka tallettaa lämpötiloja. Toisaalta multakin ne puuttuu julkaisuista, mutta lämmitystarveluvut olen poiminut ilmatieteenlaitoksen sivuilta.

Kuten jo sanottua, niin omaan käyttöön mittaukset ovat todella hyviä, jos jotain outoa ilmenee. Myös muutospäiväkirja on hyvä. Siihen on hyvä vertailla mittauksia, jos ei ole täysin aukoton muisti. Vertaistukitietona tietoja on hyvä tuoda foorumille, vaikka eivät suoraan olekaan verrattavissa keskenään.
 

Aippi

Vakionaama
Osaako joku kertoa miten saa näkymään puskurisäiliöstä pattereille putkiin lisätyt lähtevän ja palaavan anturit THW6 ja THW 7 lämpötilat näkymään . vaatiiko jotain dip kytkin muutoksia.
 

Tifo

Vakionaama
On kyllä tosi hyvät copit jos ne on lähelläkin oikeita. Ei ihme että vilpit vie markkinoita mlp:ltä. Zubadan on kyllä mitsun paras kompuratyyppi vilpissä. Onko sinulla tietoa aikaisemmasta energiankulutuksesta niin voisi tarkastella sitä suhteessa nyt ostettuun energiaan ja saisi sieltä toisen "coppi" arvion.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Saman Zuabadanin omistajana (myös patteritalo) täytyy kommentoida ettei nuo luvut täysin voi pitää paikkaansa. Ihan jo pelkästään tuon käyttöveden osalta mennään ~1COPin verran valmistajan taulukon yläpuolella (esim. 45c@+2c=~2,7COP, ja tämähän pätee vain optimitilanteessa (tasaista ajoa), ei huomioi sulatuksia jne). Lämmityksen COPit varmasti ovat patteritalossakin varsin hyvät jos sisälämpö on noin alhainen, mutta ei sen siltikään pitäisi lattialämmitystaloja parempi olla ja siten yli nelosen COPpi tammikuussa itärajalla ei muihin asennuksiin sekä valmistajan taulukkoon täsmää. Itse veikkaisin että laitteen laskennassa tuo lämmön tuottopuoli on nyt jostain syystä pielessä, kulutuspuoli suhteessa talon kokoon vaikuttaa ihan järkevältä. Liitteenä vielä tuon kyseisen Zubadanin tuotto/coppitaulukko. Siitä voi yrittää tiirailla mikä on edes periaatteessa mahdollista ja mikä ei.

Sinänsä kuten yllä jo mainittiin niin noilla ei varsinaisesti ole merkitystä, eniten väliä on seurata omien lukemien muutoksia suhteessa mahdollisiin toimenpiteisiin. Tämä kuitenkin tällaisena palautuksena maan tasolle VILPin suhteen :)
 

Liitteet

  • SHWM120_performance_data.PNG
    SHWM120_performance_data.PNG
    125,6 KB · Katsottu: 238
Viimeksi muokattu:

Duffi

Aktiivinen jäsen
Osaako joku kertoa miten saa näkymään puskurisäiliöstä pattereille putkiin lisätyt lähtevän ja palaavan anturit THW6 ja THW 7 lämpötilat näkymään . vaatiiko jotain dip kytkin muutoksia.
Vaatii dippimuutoksen, täytyy ottaa puskurisäiliö käyttöön dipeillä. Ei haittaa vaikka puskurissa ei anturia olisikaan. Olisikohan ollut SW2 / SW2-6 OFF->ON.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Eikös tuossa mainita että laitteen ilmoittamat. Tällöin (olettaen että tuottopuoli on pielessä) syy voi oikeastaan olla siinä että laitteen virtaama ja/tai menoveden lämpötila arvioidaan merkittävästi pieleen. Noiden pohjaltahan se sitä tuottoa mittaa/laskee. Menoveden lämpötila on helppo arvioida jos saa mitattua jollain muulla tavalla menoputkesta lämmöt, mutta virtaama lienee haastavampi. Mitä laitteen virtaama näyttää lämmitysmoodissa ns. asetusoppaasta katsottuna?

Niin ja kyllä tuo tuottopuoli vaikuttaa virheelliseltä, tuo lähes 7000kwh tarkoittaisi lähes 10kw jatkuvaa lämmitystehoa tammikuulta, joka ei edes ollut kylmä. Vaikka iso talo onkin kyseessä niin turhan paljolta tuntuu. Vertailun vuoksi oma 70+ vuotias talovanhus ja ~250neliötä kolmessa tasossa on mitsun mukaan vienyt noin puolet tuosta.
 
Viimeksi muokattu:

Westi

Jäsen
On kyllä tosi hyvät copit jos ne on lähelläkin oikeita. Ei ihme että vilpit vie markkinoita mlp:ltä. Zubadan on kyllä mitsun paras kompuratyyppi vilpissä. Onko sinulla tietoa aikaisemmasta energiankulutuksesta niin voisi tarkastella sitä suhteessa nyt ostettuun energiaan ja saisi sieltä toisen "coppi" arvion.

Ei oikein mitään fiksua kulutusta.. senver tuore talon omistaja ja maakaasun kanssa tuli eleltyä Syksystä 2020 -> Tammikuu 2022 joka oli tosi heikko rasti.. Osan ajasta huoltamaton kaasupoltin ja about koko ajan säädöt pielessä joten kulutus ollu kaasulle korkea.. Tammikuussa 2022 kun meni hana kiinni yli 1000e kaasulaskun jälkeen niin rupesin lämppää 2 x mitsun fh35 ilpillä ja käyttövesi tuli kattilasta sähkövastuksella sen mitä tarttes..

Kuvassa kuitenkin sen mitä kulutti kaasua ekana talvena.. ei kuitenkaan millään tasolla vertailukelposta dataa koska omat virheet..
 

Liitteet

  • kaasunkulutus.png
    kaasunkulutus.png
    182,8 KB · Katsottu: 156

Westi

Jäsen
Eikös tuossa mainita että laitteen ilmoittamat. Tällöin (olettaen että tuottopuoli on pielessä) syy voi oikeastaan olla siinä että laitteen virtaama ja/tai menoveden lämpötila arvioidaan merkittävästi pieleen. Noiden pohjaltahan se sitä tuottoa mittaa/laskee. Menoveden lämpötila on helppo arvioida jos saa mitattua jollain muulla tavalla menoputkesta lämmöt, mutta virtaama lienee haastavampi. Mitä laitteen virtaama näyttää lämmitysmoodissa ns. asetusoppaasta katsottuna?

Niin ja kyllä tuo tuottopuoli vaikuttaa virheelliseltä, tuo lähes 7000kwh tarkoittaisi lähes 10kw jatkuvaa lämmitystehoa tammikuulta, joka ei edes ollut kylmä. Vaikka iso talo onkin kyseessä niin turhan paljolta tuntuu. Vertailun vuoksi oma 70+ vuotias talovanhus ja ~250neliötä kolmessa tasossa on mitsun mukaan vienyt noin puolet tuosta.


Joo laitteen ilmottamillahan tässä mennään.. Muilla ollut laitteen ilmottamia kanssa niin menin samoilla kaavoilla.. toki sinnepäi kulutuksia ja tuottoja, sehän tiedetään..

Laitteessa tein hieman säätöjä ja seurailin mitä tapahtuu.. Tammikuussa oli vielä johonkin päivään asti 23 litran jatkuva nopeus pumpulta -> varaajaan sekä ulkosella grundiksen ups 25-40 180 pumpulla 2 nopeudella asetukset jolloin asetusopas oli ainakin rauhattomampi... kun kokeiluks tiputin virtauksen 21 litraan koneelta varaajalle ja varaajalta kiertoon 1 nopeudelle kiertovesipumpulla niin rauhottu.. Kuitenkin asetusoppaan meno sekä paluun luvuissa parhaimmillaan melkein 10 asteen eroa ollut..

Kone kuitenkin saapi tehdä töitä about jatkuvasti poislukien sulatukset koska käyrällä ajaa ja lämmön saa häviämään hienosti.. lämpö häviää rakenteisiin sekä pattereihin.. Osassa taloa ulkoa seinän vierusta lumetonta sekä joissain kohdissa lämmittää putkistot kivasti lattiaa joten lämpö häviää muuallekkin kun pattereihin..

Patterikierron pumpun 3 nopeuden taisin joskus laskeskella pikkasen päälle 27 litraan minuutissa niin tuo koneen 21 ja kiertoveden 1 vaihteen nopeudet tuntunu sattuva aika hyvin yhteen.. en löytäny netistä dataa kertomaan mitä 1 ja 2 nopeus siirtää..

Tosin mitä olen seurannut niin kun pakkaset kovenee niin korkeammilla pakkasilla asetusoppaan kiertoon laittaman lämmön ilmotus saattaa ruveta eroamaan oumanin ilmottamista luvuista..

Sekä käyttöveden tuotto on pääasiassa yöllä siinä 3-6 välillä koska halvempaa sähköä.. loppupäivä menee pelkästään talon lämmitykseen ellei tuu erillistä tarvetta lämmittää käyttövettä.

Tällä hetkellä tämän vuoden osalta koneen ilmottavat luvut ovat:

Kokonais, lämmitys + käyttövesi
Otto: 3002 kwh
Tuotto: 12 458 kwh

Eikä tosiaan ole ollut pitempiä kovemman pakkasen jaksoja.. en nyt löytäny keskilämpötiloja edes Lappeenrannasta saatika täst Imatralta.. Kauempana olevat keskilämpötilat on varsin hyödyttömiä..
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Tuolta löytyy muuten lämmitystarveluvut ja kk-keskiarvot isoimpiin paikkoihin, Lpr mukana: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

Eihän nuo sinänsä suoraan kerro mitään mutta auttaa ainakin kuukausien vertailua keskenään.

Ja joo sinänsä tuo laitteen oman käyttö on ihan ok lähtökohta, ja monella tuntuu olevan ainakin suht hyvin tontilla arvot. Siksi tämä vähän ihmetyttää, kun nuo COPit ei ihan koneen suoritusarvojen mukaan pitäisi olla mitenkään mahdollisia lukuja. Eli -3 keskilämpötilalla ei edes lattialämmityksellä ole mahdollista päästä yli 4 coppiin, saati sitten pattereilla.

Mitä tarkotat kun sanoit tuossa että laitteen ilmoittama menoveden lämpö alkaa eroamaan Oumanin ilmoituksesta? Oletan että Oumani on puskurin jälkeen?
 

Westi

Jäsen
Tuolta löytyy muuten lämmitystarveluvut ja kk-keskiarvot isoimpiin paikkoihin, Lpr mukana: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

Eihän nuo sinänsä suoraan kerro mitään mutta auttaa ainakin kuukausien vertailua keskenään.

Ja joo sinänsä tuo laitteen oman käyttö on ihan ok lähtökohta, ja monella tuntuu olevan ainakin suht hyvin tontilla arvot. Siksi tämä vähän ihmetyttää, kun nuo COPit ei ihan koneen suoritusarvojen mukaan pitäisi olla mitenkään mahdollisia lukuja. Eli -3 keskilämpötilalla ei edes lattialämmityksellä ole mahdollista päästä yli 4 coppiin, saati sitten pattereilla.

Mitä tarkotat kun sanoit tuossa että laitteen ilmoittama menoveden lämpö alkaa eroamaan Oumanin ilmoituksesta? Oletan että Oumani on puskurin jälkeen?
Nice! Kiitti! Sielt voi seuraavii taulukoihin heitellä sit about keskilämpötilaa.. Omalla kohdalla kun tilanne on sellanen että yläpihalla torpan toisella puolella saattaa olla 4 astettaki eroa alapihan puolelle joka on järven puolella ja talo rinteessä niin nuo keskilämmöt melkei pitäs olla ihan omat anturit ni sais tarkempaa dataa..

Mitä noita coppeja seuraillut niin pikku plussakelin päivinäkin joskus tullut yli 5 sen copilla lämmitystä.. oisko ehkä joku 5.1 tai 5.3 ollu ennätys..

Sitten tuossa kun oli noita kovemman pakkasen päiviäkin niin parhain mitä kattelin lämpötilaks, oli joku -19.5 - 20 ulkona, ei toki koko päivää ollu et kävi alhaalla ja taas nous ettei koko päivän dataa saanut jatkuvasta kovasta pakkasesta niin 3.33 oli vielä cop.. sähköä imas 75 kwh ja tuotti 250 kwh mitsun omien laskujen mukaan..

Ja tuohon oumanin eroavaisuuksiin niin sellasta vaihtelevaa heittoa, onko sitten se et kone koittaa puskee lämpösempää saadakseen paluuta lämpimämmäks vai mikä hommeli..

Esim. tällä hetkellä ulkona -3 astetta.. Käyrän menovesi asetus 37 astetta + päänäytön asetus -1.. Asetusopas sitten taas ilmottaa tasasta 39 asteen menoa ja tasasta 33 asteen tuloa varaajalle ja varaajan jälkeen oleva oumani ilmottaa menoveden lämmöks 37 astetta.. Päänäytön Info nappi taas näyttää 36 astetta menovedeks..
Siispä pientä heittoa, joskus voi olla isompaaki kovemmalla pakkasella..
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Aikamoisia coppeja tuossa on kyllä taulussa ja niin kun taisin jo alussa todeta niin toki pienellä skeptisyydellä joutuu noihin asennoitumaan. Nibe pystyy kolmen (keski)coppeihin vielä noin -10 asteessa mutta ei juurikaan sen kylmemmässä kelissä. Hetkelliset copit voivat toki olla ajoittain huomattavastikin suurempia mutta lopussa kun kaikki ynnätään yhteen niin painuu kyllä kolmosen alle, siinä ei auta edes äiti-rakas. Mutta eihän nuo @Westi :n saamia tuloksia ole keneltäkään pois, päinvastoin.

Ottopuolen saanee suhteellisen helpolla haarukoitua ja verrattua mikä on totta ja mikä tarua kun vertaa Mitsun näyttämän kulutuksen sähkölaitoksen seurantaan ja miinustaa siitä talon pohjakulutuksen. Tuottopuoli on hiukan haasteellisempi verrata, tuossa olisi ollut hyvässä vireessä olevan kaasupolttimen luvut hyvä pohja. Energiamittari tuottopuolelle olisi toki kohtuu varma ratkaisu mutta niin kun olen tuossa omassa asennuksessa todennut niin heittää niidenkin luvut keskenään ja välillä eri tavallakin.

Mutta yhtä kaikki, näinkin on ihan mahtava lisä muuhun seurantaan ja laite toimii selkeästi hyvin. Tuo pointti että tuotetun energian saa myös jaettua eteenpäin on aikamoinen peruskivi hyvälle hyötysuhteelle ja vaikuttanee paljon kokonaisuuteen.
 

Westi

Jäsen
Tällä hetkellä tuo masiina ollu aikalailla siinä kunnossa etten oo sen kummosemmin mitään säätöjä tässä helmikuussa tehnyt edes.. tammikuussa sain rukattua semmoseks asetukset et ei tarttee rukkailla ja hyvin on toiminu tän kuun.. Lämmityksessä tämän kuun osalta ollaan menossa 4.18 copissa.. tuli noilla kovilla pakkasilla pikkasen takkiin kun ennen niitä oltiin hyvää tahtia menossa 4.5 akselille..

Lämpimän käyttövedenki tekeminen pääasiassa riittäny ku yöllä automaattisesti lämmittäny eco modella ja jos tarvetta ollu ni laittanu sit normaliks.. eli ilmeisesti koko pytty eikä vaan osittainen?

aika sellanen sweet spot tuntuu olevan muuteki tälle torpalle näillä asetuksilla ja koneelle.. vaikka pakkanen tekis nopeen kiristymisen ni pysyy riittävän hyvin perässä vaikkakin on vanhat patterit.. Tietysti joku jos tottunu sinne 23 asteen sisälämpöön niin ohan se sitten tietysti ihan eriasia..

Pitäs vaan selvitellä ja tuumailla et miten näissä vehkeissä nuo kaukalon sulana pito vastukset pelaa.. mikä niissä logiikka.. @Duffi onkos käryä?
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
En osaa sanoa millainen kaukalo ja miten vastukset kytketty. Pömpelin oma pohjavastus noudattaa jotain (riittävää) logiikkaa.

Jos menovedet ovat pikkupakkasella 37-39, niin sitä suuremmalla syyllä täytyy todeta että tuo tuotto/cop ei pidä paikkaansa. Ei se valmistajan antamia arvoja parempaan pysty oikein millään, ja nämä lukemat ovat nyt aika reilusti yli, about yhden copin verran. Zubadani ei muuten speksien tai käytännönkään puolesta ihan Kurren niben lukemiin pysty vaikkei pahasti jääkään.

Edelleen vaikuttaa tuo ottopuoli ihan järkevältä, tuotto vaikuttaa todella suurelta.
 

Westi

Jäsen
@Westi onko pattereissa termareita käytössä?
Kaikki termarit niin levällään kun voi olla.. ovat siis kiinni eikä ruuvattu pois
En osaa sanoa millainen kaukalo ja miten vastukset kytketty. Pömpelin oma pohjavastus noudattaa jotain (riittävää) logiikkaa.

Jos menovedet ovat pikkupakkasella 37-39, niin sitä suuremmalla syyllä täytyy todeta että tuo tuotto/cop ei pidä paikkaansa. Ei se valmistajan antamia arvoja parempaan pysty oikein millään, ja nämä lukemat ovat nyt aika reilusti yli, about yhden copin verran. Zubadani ei muuten speksien tai käytännönkään puolesta ihan Kurren niben lukemiin pysty vaikkei pahasti jääkään.

Edelleen vaikuttaa tuo ottopuoli ihan järkevältä, tuotto vaikuttaa todella suurelta.
Hankala sitten sanoa mikä pitää paikkansa, missä määrin ja mikä ei pidä paikkaansa.. Jos muilla toimivaa/järkevää tuotto ilmotusta koneen puolesta niin miksipä ei sitten tässä olisi.. Tai onko sitten joku asetus mikä pitäs kattoa joka vois tähän vaikuttaa..

Tammikuussa tosin oli kuitenkin isomman osan ajasta menoveden tuotto suurempaa ja kuumempaa mitä seuraili asetusopasta kun oli isommat virtaukset ja tuli fiilis et varaajassa lähinnä pien myrsky kun senver puski ylilämpöä sinne tarpeeseen nähden... kun tiputti nuo vauhdit niin rauhottu..
 

Tifo

Vakionaama
Ei oikein mitään fiksua kulutusta.. senver tuore talon omistaja ja maakaasun kanssa tuli eleltyä Syksystä 2020 -> Tammikuu 2022 joka oli tosi heikko rasti.. Osan ajasta huoltamaton kaasupoltin ja about koko ajan säädöt pielessä joten kulutus ollu kaasulle korkea.. Tammikuussa 2022 kun meni hana kiinni yli 1000e kaasulaskun jälkeen niin rupesin lämppää 2 x mitsun fh35 ilpillä ja käyttövesi tuli kattilasta sähkövastuksella sen mitä tarttes..

Kuvassa kuitenkin sen mitä kulutti kaasua ekana talvena.. ei kuitenkaan millään tasolla vertailukelposta dataa koska omat virheet..
Kaasua kulunut 01/21 3500 kWh ja 02/21 6500 kwh. Nyt 01/23 sähköä mennyt 1701 kWh. Tietämättä kyseisten aikojen keskilämpötiloja niin lasken "copin" verrattuna kaasun kulutukseen aikaisemmalta vuodelta. 3500/1701=2.05 ja 6500/1701=3,8. Äkkiä katsottuna näyttää että jäätäisiin alle neljän kuitenkin. Nyt pitäisi tietää ulkolämpötilat, talon sisälämpötila jne, jotta voisi tarkemmin arvioida tilannetta.
 

Westi

Jäsen
Kaasua kulunut 01/21 3500 kWh ja 02/21 6500 kwh. Nyt 01/23 sähköä mennyt 1701 kWh. Tietämättä kyseisten aikojen keskilämpötiloja niin lasken "copin" verrattuna kaasun kulutukseen aikaisemmalta vuodelta. 3500/1701=2.05 ja 6500/1701=3,8. Äkkiä katsottuna näyttää että jäätäisiin alle neljän kuitenkin. Nyt pitäisi tietää ulkolämpötilat, talon sisälämpötila jne, jotta voisi tarkemmin arvioida tilannetta.
Nuo kaasun kulutukset omalla kohdalla hyvin epärealistiset suhteessa oikeeseen tarpeeseen koska asetukset oli metikössä hyvin kriittisesti.. alue missä oli oumanin lämpötila-anturi, on isohko alue jossa 1 kpl vanha, ei alueelle riittävää patteri joka johti tilanteeseen jossa oumani koitti vaan päässä tavotteeseen joka oli lähes mahdotonta sillä patterilla ja alueen koolla joten kaasua vaan meni ja meni.. Ellei sitten olisi käyrällä laittanu niin kuumaa vettä menemään kiertoon että se patteri olisi riittäny lämmittämään mikä ei sitten taas ois ollu koko talon kannalta hyvä juttu ollenkaan jos ois saunassa joutunu olemaan.. Jälkeenpäin ajatellen tähänkin ois voinut riittää ihan vaan se että ois ettiny riittävän alhasen pyyntilämpötilan jossa talossa riittävän lämmin suhteessa kyseisen alueen lämpötila pyyntiin..
Sekä seassa hieman puun polttoakin niin kaikki ei näy kaasujen kulutuksessa kun kaksoiskattila..

Tuohon lämpötila ongelmaan vielä omat sekoilut asetusten kanssa kun koitti selvittää että mistä johtuu hirvee kulutus ja kulutukset sai vasta seuraavana päivänä katottuna netistä niin säätäminenki oli vähä hidasta.. Näitä uuden asujan oppirahoja makseltu niiltäkin osin..

Kärjistettynä asiaa senverran että oli kaasun ja oumanin kanssa vahvaa sekoilua kun en ihan osannut enkä osannut ottaa kaikkia asioita huomioon vielä..
 

Antero80

Vakionaama
Jos talo on 01/2021 pysynyt lämpimänä 3500kWh ja sen jälkeen 01/2022 & 01/2023 siihen on vaadittu >6500kWh ,niin jokin on talossa on muuttunut?
Jos mitään järkevää syytä ei ole noin isolle kulutuksen kasvulle, niin ongelman paikantamalla ja korjaamalla säästät nopeasti melkein 50% lämmitys kuluissa.
Vai onko 01/21 ehkä poltettu puuta tuon 3000kWh edestä?
 
Viimeksi muokattu:

Westi

Jäsen
Jos talo on 01/2021 pysynyt lämpimänä 3500kWh ja sen jälkeen 01/2022 & 01/2023 siihen on vaadittu >6500kWh ,niin jokin on talossa on muuttunut?
Jos mitään järkevää syytä ei ole noin isolle kulutuksen kasvulle, niin ongelman paikantamalla ja korjaamalla säästät nopeasti melkein 50% lämmitys kuluissa.
Vai onko 01/21 ehkä poltettu puuta tuon 3000kWh edestä?

Talossa myös 2 x Mitsun FH35 Ilpoa ollut lämmittää kaasun kaverina + talvella 2020-2021 on myöskin ollut parhammillaan melkei 30 raatia pakkasta.. Kuten sanoin niin nuo kaasun kulutukset eivät ole olleet mitenkään realistisia vaan enemmänkin useamman virheen summa..
Myös puuta ja roskia poltettu joskus..

Tammikuussa 2022 noin puolessa välissä kuuta kaasuhana mennyt kiinni ja kaikki lämmitys ja jäähytys toteutettu 2 ilpillä sekä käyttövesi sähkövastuksella Marraskuuhun asti..
Marraskuussa 2022 tuli vilppi taloon loppu kuusta jolloin ei saatu täyden kuun kulutuksia, Joulukuussa oli jokunen päivä senver kallista että lämmitin muilla tavoin kun vilpillä.
Tammikuussa 2023 vielä säädöt hiomista vailla jolloin tullut tommoset tulokset mitä on ylhäällä mainittu.
Helmikuu 2023 on ensimmäinen kuukaus millon ei ole asetuksiin kajottu ja tällä hetkellä Lämmitys + käyttövesi Otto 1353 Tuotto 5957.
Ilpit eivät ole olleet käytössä Marraskuun 2022 jälkeen
 

Tifo

Vakionaama
Jos ei vanhoja kulutuksia saa selville ehkä pitäisi verrata samantapaisten talojen kulutusta. Katso myös että vastukset eivät lähde liian helposti mukaan.
 

sulo_s

Vakionaama
...
Helmikuu 2023 on ensimmäinen kuukaus millon ei ole asetuksiin kajottu ja tällä hetkellä Lämmitys + käyttövesi Otto 1353 Tuotto 5957.
Ilpit eivät ole olleet käytössä Marraskuun 2022 jälkeen
6000 Kwh, mihinkäs tämmönen määrä oikein katoaa?
Meillä hatara möksä ja lämmityksen + lkv tarvitsema määrä maksimissaan 3000Kwh/kk (isoin öljynkulutus 25v aikana, 3viikkoa yli -20).
 

Westi

Jäsen
Jos ei vanhoja kulutuksia saa selville ehkä pitäisi verrata samantapaisten talojen kulutusta. Katso myös että vastukset eivät lähde liian helposti mukaan.
Edellisien omistajien kaasun kulutus vuosien 2016-2020 välisenä aikana ollut noin 23.5-29.5 MWh / vuosi.. 2016-2017 enemmän realistinen noin 24 mwh vuositason kulutus jolloin maakaasupoltin itessään ollut oletettavasti kunnossa.. kulutuskaaviossa jonka sain, joka vuosi tuolla välillä näkyy kulutus lisäystä reilusti olettaen että polttimen laiminlyöty huolto rupes näkymään jolloin vuoteen 2020 on saatu jo kulutus 29.5 mwh..

Jotenka ne kaasun kulutukset nyt aikalailla olleet mitä on ja ainoat lukemat mitkä nyt vois kestää jonkiilaista realistista tarkastelua, on juuri nuo 2016-2017 lukemat mutta niistäkään en saa kuukausitasolla lukemia joten sinänsä hyödyttömiä kuukausitasolla mutta vuositasolla vielä verrattavissa..

Joten jos otetaan raaka 25 000 kwh vuosikulutus kaasulle aikasempien lukujen perusteella ja tällä hetkellä vilppi tuottanu päälle 12 000 kwh tälle vuodelle jo niin kyllähän arvioitu vilpin vuosituotto pomppaa reilusti yli 30 000 kwh jos lasketaan vaikka keskimääränen talvikauden kk tuotto sinne 6500 kwh.
6000 Kwh, mihinkäs tämmönen määrä oikein katoaa?
Meillä hatara möksä ja lämmityksen + lkv tarvitsema määrä maksimissaan 3000Kwh/kk (isoin öljynkulutus 25v aikana, 3viikkoa yli -20).
Se katoaa isoon taloon jossa ei ole kuin yksi energiatehokkaampi patteri.. + rakenteisiin häviää reilusti kanssa lämpöä kun putket lämmittää alakerran betonirakennetta
 

Antero80

Vakionaama
Ehkä se edellinen omistaja poltti puuta joinakin vuosina enemmän?
Se voisi selittää myös miksi tarvittava energian määrä on nyt "noussut", poltetut puut kun ei oikein näy missään.

Mielenkiintoinen kohde, kun energian tarve on noinkin iso. Siellä saa VILP tosissaan tehdä töitä, kuinka lämmintä käyttövettä teet pumpulla?
Maksaa investointi itsensä nopeasti takaisin.
 

Westi

Jäsen
Ehkä se edellinen omistaja poltti puuta joinakin vuosina enemmän?
Se voisi selittää myös miksi tarvittava energian määrä on nyt "noussut", poltetut puut kun ei oikein näy missään.

Mielenkiintoinen kohde, kun energian tarve on noinkin iso. Siellä saa VILP tosissaan tehdä töitä, kuinka lämmintä käyttövettä teet pumpulla?
Maksaa investointi itsensä nopeasti takaisin.
Toki varmasti polttivat puutakin kun heillä omaa mettääki taisi olla.. Taloa ostettaessa kuitenkin ed omista sanoi että poltin pitää huoltaa joten ollut tiedostettu vaiva ja käppyrät osottaa että kaasun kulutus lisääntynyt MWh tasolla selkeesti vuosien aikana.. Kuitenkin osasyynä myös ed omistajien poissaollessa oli vanhempi rouva pielly taloa yllä joka oletettavasti tuskin hirveesti on puita jaksellu kantaa joten siltäkin osin varmasti oma vaikutuksensa MWh kasvuun..
Sitten jos ajatellaan skenaario että tuo 29.5 KWh vuosikulutus on määrä jossa ei ole puuta poltettu vaan pelkkää kaasua niin onhan se hurja määrä.. Poislukien jonkiiverran huoltamattoman kaasupuolen häviöstä..

Kyllähän tuo masiina aikalailla jatkuvasti pöhisee, sulatukset poislukien ja käyrällä ku mennään niin jatkuvastihan se pöhisee tässä tapauksessa kun lämpö häviää taloon niin mukavasti että paluuvesi vilakampaa..
Käyttövesi tulee myös pumpulla ja pääasiassa eco asetuksella.. riittää 99.9% ajasta näin sinkkuna eläjälle.. lämmittää halapana aikana siinä 3-6 välillä yöllä..

Sekä vilpissä ainut millon käyttää vastuksia, on legionellassa :)

Omalla kohdallakin puun poltto mahdollisuus on lämmitykseen mutta näillä sähkön hinnoilla ei toimita..
 

Antero80

Vakionaama
Sitten jos ajatellaan skenaario että tuo 29.5 KWh vuosikulutus on määrä jossa ei ole puuta poltettu vaan pelkkää kaasua niin onhan se hurja määrä..
Ei tuo mitenkään isolta kulutukselta kuulosta, kun lämmitetty nettoala on +280m2 ja purueristys. Alakerta kuitenkin vain osin maan alla.
 
Viimeksi muokattu:

Westi

Jäsen
Ei tuo mitenkään isolta kulutukselta kuulosta, kun lämmitetty nettoala on +280m2 ja purueristys. Alakerta kuitenkin vain osin maan alla.
Sittehän sitä jos löyhästi sinnepäin aattelee niin voitas olla aika hyvin kurssilla noin vuositasolla.. Tosin jos ajateltas että vuodessa ois 7 kuukautta jotka vaatii lämmitystä enemmän tai vähemmän, Tammi- Huhti + Syys - Joulu ja ajatellaan joku 6500 kwh keskiarvo tuotolle kun ei täs vielä oo pitempiä pakkasjaksoi nähty et mitä ois niin laskennallisestihan se ois varsin härski 45 500 kwh tuottoa koneen ilmottamille luvuille... et saapi nyt sit nähä mitä ens talvi tuo tullessaan kun ajetaan kokonainen vuos koneella ekaks..

6500 kwh nyt revitty näistä pääasiallisesti leudommilla keleillä saaduista koneen ilmottamista tuloksista joten jos kovempia pakkasjaksoja olis niin vois olettaa tulevan jossain vaiheessa isompiakin tuloksia per kuukaus ja lauhempina ja kevättä ja syssyä kohden mennessä sitten pienempiä kun enemmän plussakeliä vielä..

Jokatapauksessa niin mielenkiinnolla odottaen..
 

Antero80

Vakionaama
Niin kyllähän tuo 6500 kWh antaisi olettaa suurempaa kulutusta kuin 29500 kWh.

Maalämpöfoorumilta löytyy Imatralainen kohde missä energiatarpeeksi on laskettu 30000 kWh.
Tuossa tammikuun kulutus olisi vain 5000 kWh

 

Liitteet

  • Screenshot_20230225-165635-411.png
    Screenshot_20230225-165635-411.png
    376,4 KB · Katsottu: 147

Westi

Jäsen
Niin kyllähän tuo 6500 kWh antaisi olettaa suurempaa kulutusta kuin 29500 kWh.

Maalämpöfoorumilta löytyy Imatralainen kohde missä energiatarpeeksi on laskettu 30000 kWh.
Tuossa tammikuun kulutus olisi vain 5000 kWh


Ihan mielenkiintoista! Tartteepa tutkailla kuhan tässä töistä pääseepi :)

Asennettukkin ennen uusia säädöksiä kun iso osa imatrastakin nykyään kieltoalueella maalämmölle :/ Muuten ois itellekki sellanen tullu
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Kyllä tuon kokoiseen ~7000kwh lauhalle helmikuulle on paljon. Itellä on lähes yhtä paljon neliöitä vanhemmassa purulootassa eikä päästä kuin puoleen tuosta, sama pumppu ja uusitut patterit. Jatkuvaa käyntiä talvella koko ajan.

Aikaisemmin kun totesin että nuo laitteen ilmoittamat arvot ei voi tässä tapauksessa valitettavasti täysin pitää paikkaansa niin perustelu on yksinkertainen: mikään VILP ei toimi noin yhden coppisen paremmalla hyötysuhteella kuin mitä valmistaja tuotteelle ilmoittaa.
 

Tifo

Vakionaama
Mulla -90 tehty talo kulutti 5 henkisessä perheessä parinkymmenen vuoden aikana 24000-30000 kWh vuodessa. Suora sähkö sisältäen taloussähkön Helsingissä. Talo 130m2 ja lämmin talli 25m2. Kahdella hengellä ja yhdellä ilpillä oli kulutus luokkaa 20000kWh vuodessa. Lämmöt pidetty noin 22 asteessa. Vuokralaisten käytössä vuoden -21 kulutus oli 25000kWh.
30000kWh vuodessa ei tunnu isolta westin talolle.
Purutalojakin on erilaisia, puruhan on ihan ok eriste kunhan sitä on tarpeeksi ja sitä on joka paikassa. Ikkunoissa ja ovissa voi olla isoja eroja myös.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Helmikuu 2023 on ensimmäinen kuukaus millon ei ole asetuksiin kajottu ja tällä hetkellä Lämmitys + käyttövesi Otto 1353 Tuotto 5957.
Ilpit eivät ole olleet käytössä Marraskuun 2022 jälkeen
Vielä tuosta tuottopuolen oletetusta virheestä: tuohan tarkoittaisi yli 10kw jatkuvaa keskimääräistä tuottotehoa helmikuulta tuohon mennessä (24vrk). Sulatukset huomioiden tarkoittaa siis käytännössä lähes jatkuvaa täystehoajoa (ja sit jos täysillä ajaa pikkupakkasilla niin joutuu sitten myös sulattelemaan tiheästi, kovalla teholla kenno jäätyy nopeasti jolloin myös max tuotto laskee jo tunnin sisällä). En siis pidä oikein realistisena. Noita hertsejä pystyy vakoilemaan asetusvalikosta, olikohan hertsien koodi 016. Maksimit ulkolämpötilasta riippuen 110 tai 118Hz.
 

Westi

Jäsen
Kyllä tuon kokoiseen ~7000kwh lauhalle helmikuulle on paljon. Itellä on lähes yhtä paljon neliöitä vanhemmassa purulootassa eikä päästä kuin puoleen tuosta, sama pumppu ja uusitut patterit. Jatkuvaa käyntiä talvella koko ajan.

Aikaisemmin kun totesin että nuo laitteen ilmoittamat arvot ei voi tässä tapauksessa valitettavasti täysin pitää paikkaansa niin perustelu on yksinkertainen: mikään VILP ei toimi noin yhden coppisen paremmalla hyötysuhteella kuin mitä valmistaja tuotteelle ilmoittaa.

Muttapa otetaan huomioon sitten se myöskin että miten toisella samalla laitteella voidaan pitää lukuja realistisena ja toisella ei voida? Pitääkö kellään täysin paikkaansa?
Vehkeet ja aivot on kuitenkin samat ja softaversioiden eroissa laskennassa tuskin hirveitä muutoksia..

Selityksiä ja veikkauksia näille eroille toki otetaan vastaan :)
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Muttapa otetaan huomioon sitten se myöskin että miten toisella samalla laitteella voidaan pitää lukuja realistisena ja toisella ei voida? Pitääkö kellään täysin paikkaansa?
Vehkeet ja aivot on kuitenkin samat ja softaversioiden eroissa laskennassa tuskin hirveitä muutoksia..

Selityksiä ja veikkauksia näille eroille toki otetaan vastaan :)
Siten, että toisilla luvut ovat valmistajan speksien sisällä. Mitään 100% totuutta nuo laitteen omat laskennalliset lukemat ei kenelläkään anna, mutta lähellä voi kyllä olla. Eli kannattaa tosiaan tutkailla tuota aikaisemmin linkittämääni taulukkoa juuri niillä omilla kiertoveden lämmöillä ja eri ulkolämpötiloilla. Lämmitysjärjestelmän kokoonpanosta ja optimoinnista riippuen voidaan päästä lähelle pumpun optimia tai sitten voidaan jäädä reilustikin (yleensä virtaaman/verkoston haasteita) valmistajan "lupauksista". Mutta reilusti niiden yli pidän kyllä teknisesti mahdottomana.

Vielä lisäkysymys: onhan käyttöönotossa asetettu vastusten asetukset oikein? Oletuksena nuo on 2+4kw, vaikka laitteessa on oikeasti 3+6kw sisäiset vastukset. Tuo sekoittaa (aliarvioi) ottopuolen laskentaa kyllä merkittävästi jos vastuksia joutuu käyttämään. Onko mitään käsitystä että onko vastuksille mennyt miten? Iso talo ja kulutus niin lisää todennäköisyyttä, mutta ei sen kyllä pikkupakkasilla pitäisi joutua. Meillä on vasta ~-20 kelistä alkaen ajoittain hetkellisesti avustanut sulatusten jälkeen ja käyttöveden loppuvaiheessa.
 

Tifo

Vakionaama
Pihvi tässä on kuitenkin se että tammikuussa kului sähköä 1701 kWh. Onko se vähän vai paljon sitä on vaikea sanoa. Taloussähkön kulutuskin on hyvä tietää ettei se vääristä lukuja. Yhden hengen taloudessa se on varmaan pieni. Energialaskurilla voisi haarukoida asiaa myös. Onko sulla virtausmittaria menovedessä, sillä saa laskettua lähtevän tehon ja siitä pääsee coppiin kiinni.
 
Back
Ylös Bottom