Kellarinlämmittäjän VILP tulokset

[Kellarinlämmittäjä]

Yritin laatia tuonne käyttökertomuksiin ymmärrettävän raportin kolmeen ensimmäiseen viestiin, missä on kuvattu saavutetut tulokset, asennustapa ja oleellisia mittaustuloksia. Tässä on selvästi muodostunut semmoinen käsitys, että ilosanoma ei mene perille vaan erilaisia peikkoja nousee pintaan milloin mistäkin raosta.

Toivoisin myös kovasti, että muutkin laatisivat vähän perusteellisempia yhteenvetoja, joista voisi nopeasti lukea, kuinka laitteet ovat toimineet ja millainen asennus ja toimintaympäristö on. Jos tulokset ovat kk -kohtaisissa viesteissä, on erittäin vaikeaa hahmottaa, miten laiteet ovat toimineet, kun viestejä on se 12 kpl vuodessa ja välissä vielä keskustelua. Perustamiskustannuksia voisi myös tuoda esille, kun niistä syntyy niin helposti kipakkaa keskustelua.

Tuohon omaani nyt liittyy joitakin aika massiivisia taukoita ja paljon diagrammeja:
-Kuinkahan ne ovat ymmärrettäviä lukijalle? Varsinkin jotkut paljon numeroita sisältävät taulukot.
-Puuttuuko jotain oleellista? Taulukoita ja diagrammeja on enemmänkin ja saan myös tuotettua erilaisia, enemmän tai vähemmän numeroita sisältäviä
-Tavoite on ollut, että tuossa raportissa olisi kaikki tieto sen periaatteen mukaan, että lukija voi tehdä halutessaan myös oman analyysin tilanteesta.
-Laitoin aihealueille numerot kuvien mukaan, jotta niihin on helpompi viitata.

Eli onko parannusehdotuksia?

Käyttökertomukseni (CTC Ecoair 520 M, Pohjois-Savo) löytyy täältä:

https://lampopumput.info/foorumi/threads/ctc-ecoair-520-m-okt-200-200-m2-pohjois-savo.24381/

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tässä olisi COP käyrää. Mukana on todellakin jo tämän vuoden huhtikuu ennusteena alkukuun perusteella. Jostain syystä helmikuun heitti t merkinnällä.

 

[VesA]

On siinä lukemista vähäksi aikaa.. hieno esitys

 

[pökö]

Ehkä tavallista vilpin omistajaa, tai oikeastaan tulevaa omistajaa palvelisi enemmän yksinkertaisempi kuva jossa näkyy vain esim ulkolämpö, cop ja käyrä käynnistä missä näkyy sulatukset?

Hyvä kuva.

 

[roots]

Ja järjestelmä-cop.
Järjestelmä SCOP lukuna kertoo aika pitkälle kaiken ulkopuolisille.

Käyrät on hyvät ja paikallaan kun virettää systeemiä ja seuraa sen kuntoa, mahdolliset poikkeamat näkyy hyvin ja ongelmaankin pääsen nopeammin kiinni. Ja tottakai käyrät palvelee ulkopuolisiakin jos joku syventyy tarkemmin hankintaansa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Järjestelmän SCOP:lla tai tarkoitat ilmeisesti tätä ?
"Saavutettu COP keskimäärin:……….............……..……. 3,0 (pumppaus)"

Tämä on juuri koko vuoden pumpattu tuotanto/kulutetulla pumppaussähköllä. Eli se ei ole kuukautisten COP lukujen keskiarvo.
Taulukoissa on COPpeja, joihin on laskettu mukaan veden tulistus ja tukilämmitys. Tukilämmitys näkyy kuukausittain myös diagrammissa 4, punaiset pisteet, jotka osuvat yhteen keltaisten täppien kanssa silloin kun tukilämmitystä ei ole tarvittu. Pitää päivittää vaikka avainlukuihin nuo COP arvot veden tulistuksen ja tukilämmityksen kanssa saavutettuina keskimääräisinä arvoina.

yksinkertaisempi kuva jossa näkyy vain esim ulkolämpö, cop ja käyrä käynnistä missä näkyy sulatukset?

Täytyy miettiä mitä tähän voisi laittaa. Minulla ei kyllä ole minuuttitason seurantaa, mutta Setä piirtää itse käyrää, johon sulatukset tulevat pieninä nikaleina. Se näkyy tosin vain 24 h ajalta kerrallaan. Täytyypä katsoa. Diagrammissa 4 sulatukset ovat mukana. Sulatusten osuus on tosin laskennallinen, mutta jos sulatusten takaisinotto on pahimmillaan suuruusluokkaa 10% tuotannosta, 10% prosentin virhe sulatuksen takaisinotossa tekisi silloin max 1% virheen aikana, jolloin sulatuksia on tarvittu. Virhettä voi tulla nettotuotantoon, ei kulutettuun sähköön.

 

[kotte]

Aukaisisitko vielä hiukan (selityksellä tai linkillä muuhun ketjuun), mitä "COP laskennallisesta lämmöntarpeesta" pitää sisällään...

 

[Kellarinlämmittäjä]

Laskennallinen lämmöntarve perustuu "lämmitystarve käyrään". Se ei huomioi todellisuudesta poikkeavaa kulutusta, esim. aurinkoa tai normaalista poikkeavaa haalean veden käyttöä (auton pesu ehkä tyypillisin esimerkki). Se on myös talvella ainut tapa arvioida lyhyellä aikavälillä öljylämmityksen osuutta. Öljylämmityksen osuuden voi sitten tarkastaa, kun on nähnyt paljonko on palanut talven mittaan.

Erityisesti kesällä tämän kanssa on ollut ongelmia, kun välillä ollaan poissa ja lämmitys pitää kytkeä ukkosvaaran vuoksi pois päältä. Tällöin lämmönkulutus on nolla, mutta tämän tuominen laskelmaan on vaikeaa, koska vaje sitten osittain täyttyy seuraavina päivinä Kesällä tämän tosin voi helposti korvata Pollun antamilla tuloksilla, kun sulatuksiakaan ei ole.

Lämmitystarve kWh/vrk= 5,4 (15-t)+45, kun lämpötila on yli 15 astetta = 45 kWh/vrk + haalistus
Veden haalistus = tulistusvaraajan sähkön kulutus, eli 50 % veden lämmityksestä on laskettu haalistukselle. Tämä on keskimäärin noin 5 kWh/vrk.
Siis esim, -6 °C:ssa = 5,4(15- -6)+45=158,4 kWh + haalistus 5 kWh=163,4 kWh

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ja järjestelmä-cop.

Saavutettu COP keskimäärin:……….............……..……. 3,0 pumppaus = COP1
Saavutettu COP keskimäärin:……….............……..……. 2,8 sisältäen pumppauksen ja veden tulistuksen = COP2
Saavutettu COP keskimäärin:……….............……..……. 2,6 sisältäen pumppauksen, veden tulistuksen ja tukilämmityksen = COP3

Lisäsin nämä käyttökertomukseen

 

[Kellarinlämmittäjä]

käyrä käynnistä missä näkyy sulatukset?

Nyt on tarjolla vain huonoja kuvia. Tämmöisen sain koneen näytöstä.
Punainen on patterikiertoon menevä lämpötila. Se on käytännössä sama kuin koneen tuottolämpötila
Keltainen on patterikierrosta paluu
Sininen on ulkolämpötila. Sulatuksen aikana anturi saa hiukan nauttia sulatuksen lämmöstä.

 

[pökö]

Hyvä kuva tuo on ja hyödyllinen, näkee että sulatuksia tulee tunnin välein.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Lisäsin tuon kuvan kohtaan 39 ja laitoin muutenkin tarinaa ja kuvatusta sulatuksista. Sulatus alkaa tarkalleen ottaen 60 minuutin lämmityskäynnin jälkeen. Voi olettaa, että sulattamiseen kuluu 2,5 tuntia vuorokaudessa ja lämmittämiseen jää 21,5 tuntia ilman ollessa pakkasella. Vuorokauteen tehtii tulla max 21 sulatusta ja varsin usein talvella niitä myös tulee juuri niin monta.

 

[Espejot]

Tässä on selvästi muodostunut semmoinen käsitys, että ilosanoma ei mene perille vaan erilaisia peikkoja nousee pintaan milloin mistäkin raosta.

Markkinoinnista tuttu ongelma. Yksinkertaista viestiä. Ytimeen kuulumaton nippelitieto jonnekin syrjempään.

 

[Adamooppeli]

Saavutettu COP keskimäärin:……….............……..……. 3,0 pumppaus = COP1
Saavutettu COP keskimäärin:……….............……..……. 2,8 sisältäen pumppauksen ja veden tulistuksen = COP2
Saavutettu COP keskimäärin:……….............……..……. 2,6 sisältäen pumppauksen, veden tulistuksen ja tukilämmityksen = COP3

Lisäsin nämä käyttökertomukseen

Jos järjestelmää katsotaan kokonaisuutena. Silloin puuttuu vielä ne kahden kiertovesipumpun sähkön kulutukset. 2*60W ~ 24 /7 ~ 1000kWh /a. Kiertopumput COP3 arvoon vaikutus ~ 2.4.
Joka tapauksessa hyvä lukema. Tämä setä vilpistä, oleva kertomus on erittäin hyvin dokumentoitu.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Silloin puuttuu vielä ne kahden kiertovesipumpun sähkön kulutukset.

Vai niin. Tarkalleen ottaen on vielä kolmaskin kiertopumppu IV koneelle. Tämä kolmas on ollut päällä vain joskus pakkasella jos jostain syystä on siltä tuntunut.

Noilla lämmönjakopumpuilla nyt ei kyllä minun omasta mielestäni ole enää tekemistä lämpöpumpun kanssa, olipa se millainen tahansa. Tarvitaan joka tapauksessa kaksi piiriä ja tuo kolmas pakkasnestekierto IV koneelle, jos sitä haluaa kierrättää. Ainut millä näihin voi vaikuttaa on energiatehokkaammat kiertopumput. Sitten tietysti vielä öljypoltinkin toimii sähköllä. Sen käyttöaika lienee vajaat 100 h vuodessa.

Nämä laitteet eivät ole minkään erillisen mittauksen piirissä.

Voinhan näistä lisätä arviona, mitä tämä "Järjestelmä COP" sitten tulisi olemaan. Onhan se kuitenkin sähköstä peräisin olevaa energiaa. Ei ole ollut kovin yleinen raportointitapa täällä.

 

[pökö]

Eipä noita lämpöjohtopumppuja kannata mukaan sekoittaa, siellä ne jauhaa riippumatta mistä ja miten vesi lämpönsä saa.

 

[roots]

Riippuu vähän mitä asiaa tarkastelee...jos esim vrt johonkin toiseen jossa on mukana.

 

[pökö]

Riippuu vähän mitä asiaa tarkastelee...jos esim vrt johonkin toiseen jossa on mukana.

Totta, mutta tässä ketjussa ei verrata ihan vielä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

jos esim vrt johonkin toiseen jossa on mukana.

Missä nuo ovat mukana? Jossakin integroidulla MLP paketilla varmaan voivat ollakin, jos pärjää yhdellä pumpulla. Onko sellaisia, missä on useampia pumppuja samassa paketissa, vähintään nuo kaksi jatkuvasti käyvää?

 

[roots]

On niitä sisälle integroituja tai vierelle asennettavia...

 

[VesA]

Missä nuo ovat mukana? Jossakin integroidulla MLP paketilla varmaan voivat ollakin, jos pärjää yhdellä pumpulla. Onko sellaisia, missä on useampia pumppuja samassa paketissa, vähintään nuo kaksi jatkuvasti käyvää?

Meillä Vaillantissa on neljä pumppua: kaivo+lataus laitteen sisällä ja kaksi ulkopuolella, toinen patteripiirille ja toinen lattialämmitystä varten. Ne ovat kaikki MLP:n komennossa ja ottavat sähkönsä MLP:n kautta. Lämmityskaudella lämmityspiirien pumput käyvät koko ajan noin käytännössä, mutta jos vaikka huonetermostaatti on sitä mieltä että kuuma on niin pumppu lopulta pysähtyy jos asetuksista on niin toivottu - ulkolämpötilan nousu yli asetetun rajan viimeistään pysäyttää ne kevään tullen.

 

[juhanahm]

Minun vanhassa VILP:ssä oli pumppu mukana ja olisi siihen saanut ulkopuolisen shunttiryhmänkin, jolloin sen sähköt olisi ollut VILP:stä. Itse en laskisi lämmityspuolen kiertopumppujen sähköjä mukaan, mutta tovi pitäisi vaivaa nähdä, jotta pumpun saisi pois sähkömittauksesta. Liuospiirin pumppu taas automaattisesti pitää mitata. Perustapauksena voisi pitää pumppujen määrää mitä on kaukolämmössä.. Ehkä se on kuitenkin oleellisinta mitä mitataan ja miten. VILP käytössä sulatuksen ottama energia vedestä pitäisi mitata, joka vaatii ylimääräisen energiamittarin, koska energiamittari mittaa vain yhteen suuntaan, tällaista tuskin monella on. Itse en myöskään luota täysin MLP:n omiin energiamittareihin.. katsotaan miten Gebwell:n energiamittari pitää kutinsa verrattuna Landikseen kun joku päivä aktivoituu..

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuo kiertopumppujen kuluttama energia on melko huomattava, 60W mukaan 1051 kWh/vuosi, jos kaikki 2 käyvät ympäri vuoden. Energia sentään jäänee lämmöksi.
Tuon erottamien noissa taulukoissa ja diagrammeissa edellyttää enemmän nappulointia. Nyt se kulkee muualla vielä kohdan "muu kulutus" alla mutta laskin nuo COP:t. Vaikutus aikalailla tasan tarkaan 0,1 yksikköä näissä COPeissa.

Saavutettu COP keskimäärin:……….............……..……. 3,0 pumppaus = COP1
Saavutettu COP keskimäärin:……….............……..……. 2,8 sisältäen pumppauksen ja veden tulistuksen = COP2
Saavutettu COP keskimäärin:……….............……..……. 2,6 sisältäen pumppauksen, veden tulistuksen ja tukilämmityksen = COP3
Saavutettu COP keskimäärin:……….............……..……. 2,5 sisältäen koko lämmitysjärjestelmän mukaan lukien lämmönjaon kiertopumput = COP4

Kohtahan tässä selviääkin, missa se sähkö on kulunut

 

[pökö]

Minulla on nykyään pumput nykyaikaisia Halm-pumppuja, kuluttavat 4-7 w käydessään mutta vettä nuo ei siirrä likikään yhtä paljon kuin korvaamansa perinteiset grundfossit, riittävästi kuitenkin.

Jos nuo perinteiset pumput lämpöeristäisi niin että kaikki lämpö jäisi veteen, olisiko ne silloin yhtä energiatehokkaita kuin nykypumput?

 

[pamppu]

Minulla on nykyään pumput nykyaikaisia Halm-pumppuja, kuluttavat 4-7 w käydessään mutta vettä nuo ei siirrä likikään yhtä paljon kuin korvaamansa perinteiset grundfossit, riittävästi kuitenkin.

Mulla VILPin latauspumppu (Grundfors ALPHA2L 25-60) vie 15W UPSin mukaan, kierrättäessään 900l/h. Lattiakierrossa mulla on samanlainen ja samalla nopeudella. Varmaan joku muinaispumppu haukkaa 60W (minäkin korvasin lattiakierrosta yli 100W kiskovan jonkun Magnan tuolla Alphalla), mutta nykyaikaiselle pumpulle tuo 15W olis enempi oikea. Hitaahkolle kierrolle vähemmänkin, kuten Pökö tuossa mainitsi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuo 60 W on varmaan aika hyvä arvio näille vanhemman mallisille pumpuille. Virtaamat lienee noin 0,8 m³/h. Hyötysuhteet ovat aika heikot varsinkin alemmalla pyörimisnopeudella jolla ei edes talvella päjää.

Kuinkas hyvin nuo uudet sitten kestävät käytössä ? Käsittääkseni eivät ole samanlaisia ikiliikkujia niin kuin nämä vanhat. Tämä lienee noiden minun pumppujen tehokäyrä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

käyrä käynnistä missä näkyy sulatukset?

Tässä vielä hiukan erilaisissa olosuhteissa. Kun varsinaista sulatusta ei tarvita, sulatus ei näy tuossa lämmöntuottokäyrässä mutta se näkyy kuitenkin ulkolämpötilassa. Päivällä mennyt vähän aikaa ilman sulatuksiakin. Tuon kierrosten säädön ja lämpötilan pidon tämä osaa aika hyvin. Tilanne ei ole kovin edustava, koska kuivia ilmoja, jolloin jäätä ei kerry, on melko harvoin. Sulatuksista Setä ei kuitenkaan kokonaan luovu.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kun tuosta sähkönkulutuksen mittaroinnista on ollut puhetta niin tässä jonkinlainen hahmotelma muusta sähkön kulutuksesta. Talvipakkaselle oli vaikea keksiä, mistä kulutus muodostuu mutta kesän minikulutustilanteeseen tuon sai täsmäämään hyvin.

 

[pökö]

Täältä edullinen vaihtoehto Valmetille, näyttää myös hetkellisen kulutuksen.

Myydään käytettyjä digitaalisia Kamstrup 382 -sarjan sähkönkulutusmittareita

Myydään käytettyjä juuri huollettuja digitaalisia Kamstrup 382 -sarjan sähkönkulutusmittareita. - Erittäin kapea malli: ulkonema seinästä vain 42mm, ei siis mikään limppu seinälle asennettuna (vrt. perinteiset kiekkomallit). - Keskimääräinen valmistusvuosi 2002 - 2008. - Poistettu käytöstä...

ilmaisenergia.info

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuo tehon näyttö jonkin verran yksinkertaistaisi havaintojen tekemistä.
Millä tavalla uskoisit tämän tuloksen ehkä muuttuvan sähköä mittaroimalla ?

 

[PolyEsko]

Ei näy @Kellarinlämmittäjä omaavan atk-vempaimia lainkaan, vai sisältyvätkö tuohon Stand by'hin? Taloussähköön kaiketikin.
Minulla ne ryökäleet vievät aika peevelisti "piiloenergiaa".
Pari tietsikkaa + neljä näyttöä illat päällä katsoi niitä joku tai ei. Kolme ups'ia + modeemi + wlan-reititin + kytkin + yms., jotka päällä 24/7/365. Kulutus siten 35-300W. Keskimäärin taisi olla vajaa 70W, eli 1,5 kWh/vrk ja 550 kWh/v.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Löytyy WLAN reititin, pari tietsikkaa, pari televisiota. Ne jäävät kohtaan MUU mutta tuossa taulukossa ne ovat mukana, kun haarukoin, mihin yöaikaan kulunut teho on talvella on mennyt. Olettaisin näiden kulutuksen olevan aika pientä, kun läppärin laturi tuskin edes lämpenee silloin kun kone ei ole päällä. Tuo kesäajan kulutus on ajalta, kun kaikki mahdollinen on kytketty pois ukkosvaaran vuoksi, jäljellä vain IV kone, jääkaappi ja pakastin. Talvella öljyllä lämmitettäessä kaikki ovat tietysti olleet pistokkeessa ja laiton ne tuohon "stand by" alle. Olettaisin internetin ja parin kännykän ja tietokoneen laturin kulutuksen olevan aika pientä, kun ne itse laitteet tuskin ovat olleet yöllä kytkettyinä tai ainakin näyttö on ollut pimentyneenä. Nykyiset televisiotkaan ei taida kovin paljon kuluttaa, jos ovat kiinni.

Tuolla laskelmalla nyt lähinnä halusin haarukoida tuota erittelemättömän kulutuksen tasoa, kun Pököllä vaikuttaa olevan pelko, että sillä olisi VILPpiä pyöritetty. Noita LED valosarjoja löytyi kerätessä kaikkiaan 4 sisältä ja 12 ulkoa eli yhteensä 16 sarjaa, noin puolet muuntajatyyppisellä virtalähteellä joten laiton niille tuon 100 W. Kuitenkin noin puolelle käyttösähköstä on löydettävissä looginen kulutuskohde. Kodin laitteiden, valojen, keittiön ja kesäaikaisen jäähdytyksen sekä verstaan satunnaista talviaikaisen ILPillä lämmittämisen kulutusta en osaa arvioida, kun siitä tulisi ihan puhdas arvaus. Uskoisin tuon noin 2000 kWh kuluvan niissä helposti, joten tuosta laskulle kertyvästä kulutuksesta ei oikein jää jäljelle löysää mittausvirhettä, millä olisi voitu VILPiä pyörittää. Pyykkikonen kulutusta pienentää ilmeisesti mojovasti toiminta haalistetulla vedellä.

Nuo LED valot ovat kyllä melkonen siunaus. Täällähän palaisi varmaan päälle kilowatin teho hehkulampuissa, jos sellasia vielä käytettäisiin.

Lisäsin tuohon diagrammin vielä vesipumpun, kun sellainenkin täällä on. 100 m3/v, 2,5 m3/h / 1,1 kW = 44 kWh vuodessa.

 

[Adamooppeli]

Miten kun nyt on vaikka minkälaista kulutusta esitetty. Mutta en ole huomannut tarinaa puiden poltosta tai tietoa tulipesistä ollenkaan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Miten kun nyt on vaikka minkälaista kulutusta esitetty. Mutta en ole huomannut tarinaa puiden poltosta tai tietoa tulipesistä ollenkaan.

Tulia pidetään kesällä lähinnä rantasaunalla. Talossa on vain yksi lämmitykseen soveltumaton avotakka jonka toimimattomuutta on lähinnä vain kokeiltu. Tulien pito toisekseen tuskin vaikuttaisi lämmönkehityksen ja sähkönkehityksen suhteeseen mutta teoriassa sillä voisi korvata enemmän tai vähemmän öljylämmitystä. VILPin käyttäjille hyvä optio lämmittää takkaa silloin kun ei pumppaus onnistu.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Hommaa nyt se digimittari ja heivaa valmetti.
Se on sähköromua mikä on jo taloista poistettu aikoja sitten.

Ei tullut laitettua pistoketta että olisi voinut jollakin lämmittimellä kokeilla. Tosin lämmittimen kulutus on melko eri tyyppistä.
Tuota voisi tietysti kokeilla joskus vaikka yöaikaan verrata, mitä on Valmettin kertynyt ja mitä Savon Voiman Aidoniin. Noin 10 kWh kulutuksesta ei tosin saa kovin tarkkaa tulosta. Tuo Aidon ei myöskään näytä tehoa, joten siitä ei suoraan pysty vertaamaan hetkellistä lukemaa.

Nuo Setän tehomittaukset on ollut suhteellisen helppo tehdä Valmetin mittarin kiekon perusteella. Kun ottaa kännykällä ajan esim. 5 tai 10 kierrokseen, saa erittäin tarkan ja toistettavan tuloksen. Eikä niitä kierroksia tarvitse edes laskea, kun kännykästä näkee milloin aika alkaa tulla niin ottaa vain yhden kierroksen ajan ja viimeiset sekunnit sitten useammalle kierokselle. Paljon helpompaa kuin esim. Pollun pomppivan tehonäytön tulkitseminen.

 

[VesA]

Hommaa nyt se digimittari ja heivaa valmetti.
Se on sähköromua mikä on jo taloista poistettu aikoja sitten.

Ei tullut laitettua pistoketta että olisi voinut jollakin lämmittimellä kokeilla. Tosin lämmittimen kulutus on melko eri tyyppistä.
Tuota voisi tietysti kokeilla joskus vaikka yöaikaan verrata, mitä on Valmettin kertynyt ja mitä Savon Voiman Aidoniin. Noin 10 kWh kulutuksesta ei tosin saa kovin tarkkaa tulosta. Tuo Aidon ei myöskään näytä tehoa, joten siitä ei suoraan pysty vertaamaan hetkellistä lukemaa.

Nuo Setän tehomittaukset on ollut suhteellisen helppo tehdä Valmetin mittarin kiekon perusteella. Kun ottaa kännykällä ajan esim. 5 tai 10 kierrokseen, saa erittäin tarkan ja toistettavan tuloksen. Eikä niitä kierroksia tarvitse edes laskea, kun kännykästä näkee milloin aika alkaa tulla niin ottaa vain yhden kierroksen ajan ja viimeiset sekunnit sitten useammalle kierokselle. Paljon helpompaa kuin esim. Pollun pomppivan tehonäytön tulkitseminen.

Minulla oli aikoinaan Onewire-counter laskemassa kiekkomittarin kierroksia, kun selvitettelin talon ja systeemien toimintaa. Lämmityksen 9kW tai 21 kW starttia ja loppua ei tarvinnut paljon arvuutella. Toki voisi ottaa aikaa kierroksestakin.

 

[pökö]

Hommaa nyt se digimittari ja heivaa valmetti.
Se on sähköromua mikä on jo taloista poistettu aikoja sitten.

Ei tullut laitettua pistoketta että olisi voinut jollakin lämmittimellä kokeilla. Tosin lämmittimen kulutus on melko eri tyyppistä.
Tuota voisi tietysti kokeilla joskus vaikka yöaikaan verrata, mitä on Valmettin kertynyt ja mitä Savon Voiman Aidoniin. Noin 10 kWh kulutuksesta ei tosin saa kovin tarkkaa tulosta. Tuo Aidon ei myöskään näytä tehoa, joten siitä ei suoraan pysty vertaamaan hetkellistä lukemaa.

Nuo Setän tehomittaukset on ollut suhteellisen helppo tehdä Valmetin mittarin kiekon perusteella. Kun ottaa kännykällä ajan esim. 5 tai 10 kierrokseen, saa erittäin tarkan ja toistettavan tuloksen. Eikä niitä kierroksia tarvitse edes laskea, kun kännykästä näkee milloin aika alkaa tulla niin ottaa vain yhden kierroksen ajan ja viimeiset sekunnit sitten useammalle kierokselle. Paljon helpompaa kuin esim. Pollun pomppivan tehonäytön tulkitseminen.

Onko tosiaan helpompi kytätä sekuntikellon kanssa eri nopeuksilla pyörivää kiekkoa ja laskea siitä joku arvio, kuin katsoa diginäytöltä suoraan todellinen teho?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onko tosiaan helpompi kytätä sekuntikellon kanssa eri nopeuksilla pyörivää kiekkoa ja laskea siitä joku arvio, kuin katsoa diginäytöltä suoraan todellinen teho?

Ei se ole mikään arvio vaan keskiarvo esim. minuutin ajalta. Sekä sähköteho että tuotto selvästi jonkin verran vaihtelevat. Sinällään mittausten teko voi olla helppoa ja kenties automaattistakin mutta jostain syystä niistä ei näy raportteja. Mittaustulokset ilman purkamista ymmärrettäväksi raportiksi on jokseenkin täysin hepreaa ulkopuoliselle. Siihen pitäisi perhtyä ja se pitäisi analysoida jollakin tavalla. Vasta sitten mittausten laatuakin voi kommentoida jotenkin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Sinällään ihan mielenkiintosta, että jostain syystä luvattua COP 5,2 ei aivan saavuteta. Tänään 13:00-21:30 lämpötila koko ajan reilusti yli +7 astetta ja silti COP vain 4,8. Ei sulatuksia ei katkokäyntiä, mutta kierrokset jotain 20 - 30 rps, tuottolämpötila varsin tarkasti +35,0 °C. CTC ilmoittaa tuon COP 5,2 @+7° 20rps / 35°C tuottolämpötilalle. Koko vuorokausi kuitenkin COP 4,5, joskin kylmimmän yön kone seisonut. Tuo sama on toistunut useina päivinä.

Kone on eteläseinustalla, missä tuskin on ainakaan kylmempää kuin tämän sääaseman virallinen ilman lämpötilamittaus. Silti vuosiCOP varsin siedettävä.

 

[Suunnittelija75]

Ulkomuistista WB6C tilanteessa mitataan elikkäs höyrystymislämpötila on silloin aika paljon korkeammalla kuin mikä sinulla toteutuu suomen kuivassa kevätsäässä.