Harkkosokkelin ulkopuolinen lisäeristys ja salaojituksen päivitys rinnetaloon

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Niin kun foorumilla on tullut muutaan otteeseen todettua, viime talvena tuli muutettua uuteen vanhaan taloon, lähinnä kun perheen kauniimpi osapuoli kaipasi väljempää naapurustoa ja halusi ruutukaava aluuelta pois. No, toki oli siinä muitakin syitä, lapset ovat kasvaneet joten huoneita tarvittiin lisää ja jostain on matkan varrella tarttunut mukaan myös useita sijoituslintuja, papukaijoja. Hiukankin isompi lintu tarkoittaa että se tarvitsee ison häkin ja taas tarvitaan lisää pinta alaa.

Talo on rakennettu mäen päälle, kallion yläosaan (mutta ei ihan huipulle) tyypiltään rinnetalo jossa kellarikerros on muurattu harkoista ja varsinaiset asuinkerrokset ovat puurakenteisia ja tiilivuorattuja. Kellarikerros on osittain louhittu kallioon sisälle, eteläseinän eli syvimmän seinän osalta syväys on vajaat 3 metriä ja tuo syväys pienenee sitten alarinteeseen niin että autotallin seinästä on enää ihan vähän maan sisällä. Talon viereen oli joku innokas kotihortonomi istuttanut kaikenlaista kasvillisuutta ja luodakseen sille otolliset olosuhteet sokkelin viereen oli tuotu multaa, noin puolen metrin paksuudelta. Harkkoseinien värin hilseilystä näki ettei tilanne ollut seinän kuivumisen suhteen ihan optimaalinen. Sanoin jo siinä vaiheessa kun taloa vasta katsottiin että jos ko talon hankkii niin joutuu kyllä kaivuuhommiin aika nopeasti. Vaimo tykkäsi kuitenkin kohteesta ja vakuutti että hän kaivaa kyllä.

Kesällä kun sitten poistettiin kasvillisuutta ja kuorittiin mullat pois päältä tuli sitten hiukan tutustuttua alla olevaan maa ainekseen vai miksi sitä sanoisikaan ja totesin aika nopeasti ettei kyllä käsin kaivamisesta tule mitään vaimon lupauksista huolimatta. Kaivanto oli täytetty sekoituksella, soraa, hiekkaa, louhoskiveä isompaa ja pienempää. Lisäksi sekaan oli heitetty tiiliä, harkonpalasia, varttikatteen palasia, vuorivillaa ja styroksia. Hain vuokraamosta pikkukaivurin ja kaivoin sitten kolmen päivän aikana talosta auki itä- sekä noin puolet eteläseinästä. Nämä seinät sen takia koska niiden takana on kellarin lämpimät tilat, sauna, pesuhuone ja kodinhoitohuone. Seinämetrejä tuossa kaivannossa on noin 16. Hommaa vaikeutti ensinnäkin jyrkkä kalliorinne itäseinällä (joka oli ainoa ylipäätään edes jotenkin mahdollinen ajoväylä), jouduin ensi alkuun rakentamaan ajoluiskan että pääsin rinnettä ylös työmaalle ja silti hiukan jännitti kun sit ajoin kaivurin tuosta ylös. Ongelmia aiheutti lisäksi kaivannon epätasainen reuna ja kapeus, pikkukaivurilla ei tahtonut yltää pohjaan asti ja kauha ei tahtonut mahtua enää sulkeutumaan. Reunllekaan ei voinut joka kohdassa mennä. Mutta, koneella kaivettiin mitä saatiin ja loppuosa sitten käsityönä pois.

Tuolta kun sai nuo em massat pois niin havainnot ovat nyt seuraavanlaisia: Harkkoseinä on pietty maanalaiselta osuudeltaan ja anturasta noin metrin verran ylöspäin vaikuttaisi olevan paksumpi bitumikermi tms. Pien ja kermin päälle on vedetty rakennusmuovia joka pysyy vielä kasassa mutta toki se rupeaa 40 vuoden jälkeen olemaan aika haurasta. Sokkelia kiertää kahta lenkkiä salaojitusta, aikakaudelleen tyypillisesti on käytetty 45mm peltosalaojaputkea eli ns kurkkuputkea. Se että salaojitusta ylipäätään löytyi oli jo sinänsä positiivinen yllätys, rakennuskuvissa tuota ei ole eikä tietysti myöskään tarkastuskaivoja. Salaojaputket olivat sisältä yllättävän puhtaita eli ei niissä ole tainnut pahemmin vettä liikkua kun se ei ole vienyt sinne mukanaan myöskään hiekkaa. Kaivantoon ei tunnu kerääntyvän vettä sateellakaan joten kaipa tuo valuma alue talon yläpuolella on kuitenkin aika pieni ja loput kaadoista onkin sitten talosta poispäin. Sinänsä positiivinen asia koska muuten tuosta tulisi aikamoinen vallihauta, ei puutu kun lohikäärme ja rokotiili.

Salaojien osalta ei ole juurikaan epäselvyyttä, korvaan nuo kurkkuputket auki kaivetulta osuudelta nykyaikaisella tuplaseinäisellä 110mm putkella ja laitan siitä tarkastusputket/kaivot talon nurkkaan ja kaivannon alapäähän. Harkkosokkeliin pohdin ensin josko olisin laittanut fuktisol/isodrän tyylistä levyä mutta päädyin kuitenkin siihen että laitan tuonne Finnfoamin CW-300 joka luvataan toimivan niin eristeenä kun patolevynä samaan aikaan.

Foorumilla kun on monenlaista osaajaa niin onko joku tutustunut käytännössä tuohon ko levyyn? Lähinnä mietityttää sen kiinnitys sokkeliin. Finnfoamin sivuilla neuvotaan käyttämään kaksipuolista butyyliteippiä mutta en usko että teipillä saa kunnon tartuntaa vanhaan harkkosokkelliin. Aina on pölyä ja likaa. Jossain videlloa käytettiin saneerauslaastia mutta luulisi että tuo herkästi tukkisi nuo urat johon veden pitäisi kondensoitua? Toisaalta kun on muutenkin tarkoitus täyttää tuo kaivanto sepelillä niin sepelihan tulee kyllä painamaan eristeet tiukasti taloa vasten. Jokunen mekaaninen kiinnitys levyä kohden varmaan tarvitaan rakennusvaiheessa ennen kun saa sepelit tuonne mutta tarviikohan tuota oikeasti muuten liimata sokkeliin kiinni?

Ja olisiko jollain vinkata sopivasta muovilistasta mitä voisi tuonne levyjen päälle laittaa sitten? Tarkoitan jotain samantapaista kun patolevyn reunalistaa mutta tämän täytyisi vaan tulla aika paljon enemmän seinästä ulos.

Bitumia en ajatellut sokkelista poistaa, en sitä siihen siveltyä eikä tuota kermiä, finnfoamin levyt vastannee paljolti sitä muovia mitä tuossa ollut päällä aiemmin mutta tilanne on sikäli parempi että nyt tuossa on kuitenkin ne urat seinää vasten kun aiemmin ollut tiivis muovivaippa.

Jos löytyy hyviä neuvoja, niksejä ja miksei varoituksiakin siitä mitä ei kannata mennä tekemään niin kaikkea otetaan mielenkiinnolla vastaan.

Muutama kuva liitteenä kaivannoista ja kaivuumassoista. Noista massoista on jo seulottu isot kivet, tiilet, eristeet jne pois sen verran mitä ollut mahdollista.
 

Liitteet

  • eteläseinä.jpg
    eteläseinä.jpg
    118,9 KB · Katsottu: 1 257
  • itäseinä yläosa.jpg
    itäseinä yläosa.jpg
    137,7 KB · Katsottu: 2 056
  • kaivuumassoja.jpg
    kaivuumassoja.jpg
    372,6 KB · Katsottu: 1 056

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Leca harkon tapainen ja tyylinen mutta aikanaan myyty eri kauppanimellä. Täytyy katsoa piirustuksista millä nimellä tuo on kulkenut. Mutta ominaisuudet tuskin eroavat kovasti leca harkosta tai niin ainakin kuvittelisin.
 

pökö

Kaivo jäässä
Tiilimuurauksesta tuttu ramla kiinnittää myös eristeen jos se pysyy harkossa, niitä on montaa sorttia.
 

kotte

Hyperaktiivi
En tunne tuota uutta tuotetta. mutta asennusohjeen perusteella vaikuttaa järkevältä. Kun nyt harkkojen pinnassa on jo bitumi, niin tämäntapainen tiivis eriste on perusteltu. Sinällään perus-foamiakin on käytetty pitkään tämäntapaisiin tarkoituksiin.

Käsittääkseni levy ei erityistä kiinnitystä tarvitse kun asennusajaksi ( ... teippi). Maanpaine ja suodatinkangas ankkuroi sen paikalleen seinää vasten. Kitka pitää.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Ramlat kävivät minullakin mielessä. Vaihtoehtoisesti joku muovinen kiinnike, tyyliin Finngard H1 Eco tms. Mutta jälkimmäisiä varten täytyy porata reiät. Ramlat kai vaan lyödään paikalleen?

Tuota mitä kotte mainitsi siitä että tavallisia foam levyjä on käytetty samaan tarkoitukseen mietin itsekin mutta jonkinmoinen epäilys jäi käytännön toimivuudesta jos seinää vasten lyödään täysin tasainen levy, pääseekö kosteus tuosta välistä alas salaojiin? Toisaalta nytkin ollut tiivis muovikalvo tuossa pintana joten tuskin se suoralla foamilla sen huonompi olisi tuo tilanne. Aika hintavia ovat nuo CW-300 uritetut levyt ainakin ovh:ltaan. Täytynee käydä paikallisessa rautakaupassa kysymässä mihin hintaan niistä oikeasti kauppaa tehdään.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Itse en oikein usko, että vesi minkään eristeen sisäpintaan maan alla kondensoituisi. Jos tuohon muuria vasten tulee jokin vettä läpäisemätön foami, eihän tuo tarvitse muuta kuin että tuon täyttäessä saa pysymään koossa ja ettei pintavedet valu eristeen ja muurin väliin. Jos tuohon tulva nousee, ei sitä mikään pidä. Se pitää estää ja eikä se ole ilmeisesti koskaan ongelmana ollutkaan.

Kun tuo on nyt kaivettu pohjaa myöten auki, vedet varmaan juoksee sinne salaojaan tai imeytyy syvemmälle, kun vaan tekee pystysalaojan eristeen viereen. Mikä lie suunnitelma noiden kaivuuhiekkojen kanssa ? Aikalailla täydellisen tuosta saisi, kun täyttäisi sepelillä sinne melkein salaojaputkeen saakka. Sitten voi miettiä, täyttääkö koko kaivannon sepelillä vai laittaisiko sepeliä vain jonkin 30 senttiä eristeestä ja loput kaivannosta täyttäisi noilla samoilla hiekoilla. Itse en kaivanut kuin lapion leveydeltä puhtaaseen täytehiekkaan asti ja tein sen päälle noin puolen metrin soratäytteen, jonka reunan sitten kivesin. Tuli mielestäni hyvä. Lämmöneristystä noissa seinissä on kuitenkin riittävästi, joskin se on väärällä puolella. On se kuitenkin toiminut mutta kun sinulla tuo eritystus tulee ulkopuolelle, ei kai tuossa voi paljon epäonnistua.

Täyttö.jpg
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
  • Keskustelun aloittaja
  • #9
Meinasin ajaa nuo vanhat kaivuumassat pihatien päälle, tuntuu olevan siihen ihan mainio materiaali. Tuo sora mikä on siihen sekoitettu on joku luokkaa 16mm ja pienempää sekä sit seassa ihan hiekkaakin. Toki isommat murikat täytyy poimia pois pinnasta. Kaivannon meinasin kyllä täyttää sepelillä, se on kuitenkin pieni kustannus siihen työhön verrattuna mitä tuon tyhjentämisessä oli. Nuo vanhat massat täytyy ensin ajaa pois mutta ajattelin kokeilla tuollaista miniteladumpperia mitä jollain vuokraamoilla löytyy.

On meillä jokunen undulaattikin, aikanaan niitä oli paljon (toistakymmentä) mutta nyt on enää kolme jäljellä. Sit lisäksi on Afrikan kaija, Huppuaraatti ja Harmaa Jako. Afrikan kaija ei nyt niin iso ole, Huppuaraatti on iso lähinnä egoltaan (pieni suuri lintu joku sanoi), painoa noin 150g. Harmaa Jako on noista suurin, painoltaan lienee noin 3 kertaa huppuaratiin kokoinen. Nuo ovat kaikki kodinvaihtajia eli ovat tulleet meille eri syistä kun aiemmat omistajat ovat joutuneet niistä luopumaan.

Mutta noiden isompien lintujen häkit ovat kuitenkin pinta alaltaan 1-2 m2 ja undulaattienkin häkki vajaat 2m2 niin jonkin verran lattiapintaa kuitenkin vievät.
 
Viimeksi muokattu:

lmfmis

Vakionaama
Salaojien osalta ei ole juurikaan epäselvyyttä, korvaan nuo kurkkuputket auki kaivetulta osuudelta nykyaikaisella tuplaseinäisellä 110mm putkella ja laitan siitä tarkastusputket/kaivot talon nurkkaan ja kaivannon alapäähän. Harkkosokkeliin pohdin ensin josko olisin laittanut fuktisol/isodrän tyylistä levyä mutta päädyin kuitenkin siihen että laitan tuonne Finnfoamin CW-300 joka luvataan toimivan niin eristeenä kun patolevynä samaan aikaan.


Ei siis toimi patolevynä. Kannattaa katsoa patolevyn toimintaperiaate. Eristeenä mainio kyllä.

Nyt kun harkoissa on piki, on se oikeastaan ihan sama se eristeen laatu koska harkko ei pääse millään kuivumaan ulospäin. Finnfoamin urat on sitten vähän niinkuin papin ..... aika turhat. Tai en keksi niille mitään järkevää funktiota koska on aika harvassa. Laittaisin ehkä jopa eristeen ulkopuolelle patolevyn pystysalaojaksi jos sivusta täytetään hiekalla yms ....tai tietenkin salaojasepeli täyttö levyjen viereen on aina paikallaan, mutta hankala tehdä.

Ja noin uudessa torpassa voi hyvinkin olla seulottu sepeli anturan alla ja toimii siellä. kapillaarikatkona.

Muuten olis fuktisolit ollut paikallaan taas kerran.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Viraton mutta siisti asennus yläreunalistoineen. Kuten mainittiin, ei eristelaadulla ole kovin paljon väliä kun on se piki pinnassa.

Yksi vaihtoehto on kyllä laittaa se patolevy ja sen päälle 100mm routaeristelevyt. Jotenkin väliaikaisesti kiinni patolevyyn: maanpaine pitää levyt kyllä takuuvarmasti sitten paikallaan. Urtsilla kiinni?
 

pökö

Kaivo jäässä
Alkaako taas se patolevyvouhotus?
Patolevyä ängetään sinne mihin se ei kuulu, ja patolevyllä jätetään ilmarako eristeen ja seinän väliin.
 

rema

Vakionaama
Yhden kolmesta talosta pääty oli kostunut ja antoi sisälle hajua. kaivettiin sokkelin alareunan alle noin metrin leveä kaivanto . annettiin kuivua. Kuivumisen jälkeen käsiteltiin hypokloriitilla laimentamattomalla, harjalla levittäen, kahteenkertaan. Laitettiin patolevyt ja päälle lista. Laitettiin polyuretaanilevy muistaakseni 8 cm:n ihan maanpintaan, sokkelin alapinnasta alkaen. Rakennettiin vesiputket ränneistä johdettiin ojaan ja salaojaputket vaihdettiin, kaivon kannet maanpintaan. karkeaa sepeliä 2 /3 korkeudesta. Laitettiin noin 40 cm:n korkeuteen vinosti PU levy joka johtaa vedet kauemmaksi sokkelista . Pinta hienompaa kivimursketta.
Päätyhuoneisto tämän toimenpiteen jälkeen on ollut lämmin ja hajuhaitat poistuivat.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Alkaako taas se patolevyvouhotus?
Patolevyä ängetään sinne mihin se ei kuulu, ja patolevyllä jätetään ilmarako eristeen ja seinän väliin.

Mikä vouhotus? Kuten sanoin ei patolevyllä erityistä virkaa ole. Mutta se yläreunalista on hyvä juttu ja tekee asennuksesta siistin.

Meinaatko oikeasti että se ilmarako merkkaa paljonkin maan alla? Liikkumaton ilma kun sattuu olemaan kelpo eriste sekin.

Mutta voi ne eristeet laittaa suoraankin ulkopintaan. Jos se bitumi on tiivis, niin eipä siinä mitään ongelmaa pitäisi olla jos eristeet on suoraan siinä kiinni. Routaeristettä vaan, halpaa ja maan alle tarkoitettua.

Yleisesti ottaen... on se erikoinen juttu ollut, että ulkopinnat tiivistetään ja sisäpinta lämpöeristetään. Miten ihmeessä onkin osattu valita kahdest vaihtoehdosta se päivänselvästi väärä tapa?
 

Telehell

Aktiivinen jäsen
Vähän aihetta liipaten, tämä Isodrän levy... Täälläpäin tuli juhannuksen aikana rankkasateita ja yhden tunnin sademäärä oli jopa 54mm. Seuraavat viikot menikin näiden vesivahinkojen parissa. Kahdessa talossa oli laitettu rintsikkaan tätä Isodrän levyä, molemmissa tapauksissa vesi oli puskenut levyn läpi kastelen perusmuurin ja sitä kautta kellaritiloihin rakenteen epätiiviyksien kautta.

Toki isossa roolissa on pintavesien ja rakennuksen sadevesien hallinta ja ohjaus, mutta ei ne mainospuheet levyn ulkoisen kosteuden hallinnasta ihan todellisuutta näissä vastanneet.
 

pökö

Kaivo jäässä
Vähän aihetta liipaten, tämä Isodrän levy... Täälläpäin tuli juhannuksen aikana rankkasateita ja yhden tunnin sademäärä oli jopa 54mm. Seuraavat viikot menikin näiden vesivahinkojen parissa. Kahdessa talossa oli laitettu rintsikkaan tätä Isodrän levyä, molemmissa tapauksissa vesi oli puskenut levyn läpi kastelen perusmuurin ja sitä kautta kellaritiloihin rakenteen epätiiviyksien kautta.

Eli mainospuheet levyn ja ulkoisen kosteuden hallinnasta ei ihan todellisuutta näissä vastanneet.
Ei kai isodränin mainosteta tulvaa kestävän?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Pintavesien ohjaus on enemmänkin pielessä, ei Isodrän/fuktisol mikään tulvasuoja ole.

Jos oletetaan että tuote olisi tiputtanut ne tulvavedet salaojiin, niin onko varma sitten että ne olisi vetänyt vedet jonnekkin?
 

puuteknikko

Vakionaama
Niin, pinnassahan pitäisi olla routaeristeet niin, että ne ohjaa enimmät sadevedet kauemmas seinustoista.

Fuktisolin ja Isodränin yksi hyvä puoli tuollaisessa isommassa kuopassa on se, että voi käyttää alkuperäisiä maa-aineksia täytössä.
 

pökö

Kaivo jäässä
Meinaatko oikeasti että se ilmarako merkkaa paljonkin maan alla?
Kai se jotain merkkaa, ei missään muuallakaan jätetä rakoa seinän ja eristeen väliin, ja patolevy menettää merkityksensä jos se on yhtä lämmin kuin seinä.

Muutenkin tuo seinä pitäisi eristää ulkopuolelta myös maanpäälinen osa sokkelin korkeudelta, mutta siitä voi tulla vähän hullun näköinen.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Niin noh.. seinämä kai kaivettiin esiin jostain kosteuteen liittyvästä syystä. Ehkä se bitumi ei niin tiivis ole kuin pitäisi.

Voi sitä bitumointia tietty parannella ja sitten laittaa eristeet ja sepelit. Toiminee paremmin kuin tähån asti, vaikka rakennusteknisesti se bitumi on juuri väärällä puolen muuria.

Tuosta tulvasta ja Isodränistä. On siinä se etu tulvankin jälkeen että perusmuuri kuivaa nopsaan. Sisälle tulleet vedet on ihan toinen juttu.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
patolevy menettää merkityksensä jos se on yhtä lämmin kuin seinä.

Estää se kuitenkin kosteuden imeytymisen ja tuohon kondenssiin ei usko edes patolevyn valmistaja. Tosin jos tuossa on piki niin tuskimpa sepelistä mitään seinään imeytyy - varsinkin jos on se eriste vielä välissä. Tärkeintä tuossa on vettymätön ja kosteudesta pilaantumaton eriste ja sellainen maan alle varmaan kannattaa laittaa. Eriste nostaa muurin lämpötilaa ja estää sisäpuolisen kosteuden tiivistymisen muuriin. Muurihan ei pääse kuivumaan maan alla kunnialla kuin sisälle päin.

Salaojien tehtävänä on estää tulviminen ja sitä voi edesauttaa vielä pinnan muotoilulla. Sadevesikourutukin voi tulvia tai mennä tukkoon tai tulla vedet katolta vaikka rännien yli kaatosaatella.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllä se on ihan oikealla puolella kun tehdään lämmintä tilaa maan alle.

Paitsi jos sisäpintakin tiivistetään jollain vedeneristeellä, kuten usein tehdään. Tuosta syystä aika konsensus taitaa olla, että isodrän/fuktisol on toimiva tapa eristää vanhan talon kellari.

Bitumit vain pois ulkopinnasta ja nuo levyt tilalle. Kellari kuivaa kyllä, mutta ei tulvankestävästi.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Liian tiivis maalikin voi olla. Juju on kuitenkin siinä, että jos bitumit on ulkopinnassa, ei sisämateriaaleja voi enää vapaasti valita.

Selvästi parempi tilanne on, jos ulkopinta on ”avoin” ja lämmöneristetty.

Mielestäni kyllä patolevy + eristeet on selvästi parempi kuin bitumi+eristeet. Se ilmarako....
 

pökö

Kaivo jäässä
Liian tiivis maalikin voi olla. Juju on kuitenkin siinä, että jos bitumit on ulkopinnassa, ei sisämateriaaleja voi enää vapaasti valita.

Selvästi parempi tilanne on, jos ulkopinta on ”avoin” ja lämmöneristetty.

Mielestäni kyllä patolevy + eristeet on selvästi parempi kuin bitumi+eristeet. Se ilmarako....
Et ole ilmeisesti pahemmin seurannut, eikä moni muukaan täällä, miten lämpimiä sisätiloja nykyään rakennetaan maan alle?
 

pökö

Kaivo jäässä
Kannattaa nyt ihan yleisesti kattella pikkuisen eristysohjeita netistä, varmaan löytyy finnfoamin sivuiltakin jotain, ennenkuin pikeätte rakennusten seinät sisäpuolelta.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Tuossa tuo seinärakenne noiden seinien osalta on siis seuraavanlainen. Ulkoapäin pietty / osittain kermillä käsitelty harkon ulkopinta. Harkkoina käytetty piirrustusten mukaan "ELKO block", tuo lienee ollut aikoinaan Lohjan kauppanimi tuolle tuotteelle. Harkko on noin 30 cm paksu ja sen sisäpuolella on kivilevy / wedilevy jossa sitten märkien tilojen osalta oletettavasti kivilevyn päällä vesieristys ja pinnassa kaakelit.

Nuo alakerran tilat on rempattu v 2013 eikä ole havaittavissa mitään merkkejä kosteusongelmista. Mutta kosteustekninen riski tuo tuollainen rakenne lienee ilman muuta kun nuo harkot ovat kahden tiiviin kerroksen välissä. Muutamassa kohdassa tuli ahtaudesta johtuen tehtyä kaivinkoneen kauhakoukulla reiät tuohon pikeen ja harkko tuolta kohti on ainakin kuivan näköinen ja oloinen. Pien poistaminen järkevästi vaatisi varmaan hiekkapuhalluksen eikä se puhallus taida tuohon kermiin edes pystyä vaan se pitäisi ensin mekaanisesti poistaa. Osittain sen takia myös jätin nuo isodränit ym pois koska niiden osalta oli työohjeissa mainittu että pikikerrosta täytyisi poistaa ainakin valtaosin ennen levyjen asennusta.

Alapohjan alla on todennäköisesti seulottua sepeliä kapillaarikatkona, sitä oli myös jonkinmoinen kerros tuossa salaojien päällä. Mutta varmasti tuota ei voi toki tietää, piirrustukset eivät yksilöi tuota täyttöä eikä rakennuttajakaan enää välttämättä 40 vudoen jälkeen muista mitä on mihinkin kohteeseen käyttänyt.
 
Viimeksi muokattu:

Hempuli

Töllintunaaja
Äkkiseltään en ole kovin huolissaan, jos ja kun alapohjassa sekä sokkelissa on kapillaarikatko eikä koko kellarikerrosta ole vesieristetty sisältä. Meillä, joilla alapohja ja sokkelin antura makaa saven tms. maalajin päällä, on kellarikerroksen kosteuden hallinta eri vaikeusasteella. Pääasia lienee, että laitettava eriste ei vety. Isodrän/Fuktisol -kauppiailla on muovilistaa eri levyisinä, josta voisi olla apua eristekerroksen suojaamiseen ylhäältäpäin. Se ei kestä UV:ta, joten piiloon pitää laittaa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuo on tietysti hankala, jos sisäpuolelle tulee (tai jo on) vesieristystä ja kaakelia. Kaakelit pitäisi oikeastaan olla ulkoseinästä erillään olevassa sisäseinässä, joka pääsisi tuulettumaan sisälle päin ilmaraon kautta. Maan alle jäävästä muurista kosteus ei pääse poistumaan mihinkään, jos sisällä on laattapintaa ja ulkona myös kosteussulku (piki + patolevy + eriste). Jos se kuivaksi jää, kai se voi kuivana pysyä mutta kerran kostuttuaan se ei pääse kuivumaan mihinkään.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
No eikä mistään, mutta kyllä kuivuva rakenne on aina parempi kuin umpinainen. Kuinkahan antura on vesieristetty seinästä. Se tuppaa olemaan kostea ja kosteus voi siitä hiljalleen nousta.
Parempaan suuntaan tuossa joka tapauksessa ollaan menossa jos se eristetään ja kosteussulkua vielä parannetaan kapillaarisen kosteuden torjumiseksi.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Sain joitain valokuvia noista kellarikerroksen töistä ennen kaupantekoa, täytyy yrittää niistä katsoa josko selviäisi miten tuo wedi levy on tuonne asennettu, onko jonkinlainen kulmarautajärjestelmä tms mikä tekisi tuohon tuuletusraon harkkoihin vai onko kivilevyt suoraan harkkojen pinnassa. Jos kattoverhoilun saisi raotettua niin siitä tuon varmaan näkisi ihan käytännössä.

Piirustukset eivät kerro mitään tuosta miten antura ja harkkokerros on erotettu toisistaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mistä kosteus siihen muuriin tulee kun se ulkoa vesieristetään?
Enemmän tai vähemmän anturasta imeytymällä (vähemmän, jos antura on erotettu hyvin kapillaariselta johtumiselta). Talvella myös sisältä päin diffuusion vaikutuksesta (kosteus siirtyy lämpimästä kohti kylmää), jos sisätila on asuinkäytössä (asumaton lämmitetty tila saattaa kuivua niin paljon, että kosteutta ei siirry). Sitä paitsi vesieristeitä ei saa käytännössä täysin virheettömiksi (tai ainakaan hiukankaan paineenalaista vettä kestäväksi kaikkialta) -- ja sateen eri olomuodot saavat vaikka mitä aikaan.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mistä kosteus siihen muuriin tulee kun se ulkoa vesieristetään?

Ehdottomasti yksi parhaista tiivistelmistä miten hometalot on tehty. :)

Yli-yli-ylivoimaisesti suurin syy on siinä, että vesi menee sinne minne ei pitäisi JA ei löydä tietä ulos.

Ainoa tilanne missä tervaisin asuntoni ulkokuoren olisi, että rakentaisin asuntolaivaa puusta. Ja senkin vain siksi, että sen laivan voi nostaa telakalle tarkastettavaksi ja korjattavaksi aika helposti.

Huh huh... vieläkö joku oikeasti uskoo että vedeneristyksestä saa 100% pitävän...
 
  • Tykkää
Reactions: Aki
Back
Ylös Bottom