kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Niin kun foorumilla on tullut muutaan otteeseen todettua, viime talvena tuli muutettua uuteen vanhaan taloon, lähinnä kun perheen kauniimpi osapuoli kaipasi väljempää naapurustoa ja halusi ruutukaava aluuelta pois. No, toki oli siinä muitakin syitä, lapset ovat kasvaneet joten huoneita tarvittiin lisää ja jostain on matkan varrella tarttunut mukaan myös useita sijoituslintuja, papukaijoja. Hiukankin isompi lintu tarkoittaa että se tarvitsee ison häkin ja taas tarvitaan lisää pinta alaa.
Talo on rakennettu mäen päälle, kallion yläosaan (mutta ei ihan huipulle) tyypiltään rinnetalo jossa kellarikerros on muurattu harkoista ja varsinaiset asuinkerrokset ovat puurakenteisia ja tiilivuorattuja. Kellarikerros on osittain louhittu kallioon sisälle, eteläseinän eli syvimmän seinän osalta syväys on vajaat 3 metriä ja tuo syväys pienenee sitten alarinteeseen niin että autotallin seinästä on enää ihan vähän maan sisällä. Talon viereen oli joku innokas kotihortonomi istuttanut kaikenlaista kasvillisuutta ja luodakseen sille otolliset olosuhteet sokkelin viereen oli tuotu multaa, noin puolen metrin paksuudelta. Harkkoseinien värin hilseilystä näki ettei tilanne ollut seinän kuivumisen suhteen ihan optimaalinen. Sanoin jo siinä vaiheessa kun taloa vasta katsottiin että jos ko talon hankkii niin joutuu kyllä kaivuuhommiin aika nopeasti. Vaimo tykkäsi kuitenkin kohteesta ja vakuutti että hän kaivaa kyllä.
Kesällä kun sitten poistettiin kasvillisuutta ja kuorittiin mullat pois päältä tuli sitten hiukan tutustuttua alla olevaan maa ainekseen vai miksi sitä sanoisikaan ja totesin aika nopeasti ettei kyllä käsin kaivamisesta tule mitään vaimon lupauksista huolimatta. Kaivanto oli täytetty sekoituksella, soraa, hiekkaa, louhoskiveä isompaa ja pienempää. Lisäksi sekaan oli heitetty tiiliä, harkonpalasia, varttikatteen palasia, vuorivillaa ja styroksia. Hain vuokraamosta pikkukaivurin ja kaivoin sitten kolmen päivän aikana talosta auki itä- sekä noin puolet eteläseinästä. Nämä seinät sen takia koska niiden takana on kellarin lämpimät tilat, sauna, pesuhuone ja kodinhoitohuone. Seinämetrejä tuossa kaivannossa on noin 16. Hommaa vaikeutti ensinnäkin jyrkkä kalliorinne itäseinällä (joka oli ainoa ylipäätään edes jotenkin mahdollinen ajoväylä), jouduin ensi alkuun rakentamaan ajoluiskan että pääsin rinnettä ylös työmaalle ja silti hiukan jännitti kun sit ajoin kaivurin tuosta ylös. Ongelmia aiheutti lisäksi kaivannon epätasainen reuna ja kapeus, pikkukaivurilla ei tahtonut yltää pohjaan asti ja kauha ei tahtonut mahtua enää sulkeutumaan. Reunllekaan ei voinut joka kohdassa mennä. Mutta, koneella kaivettiin mitä saatiin ja loppuosa sitten käsityönä pois.
Tuolta kun sai nuo em massat pois niin havainnot ovat nyt seuraavanlaisia: Harkkoseinä on pietty maanalaiselta osuudeltaan ja anturasta noin metrin verran ylöspäin vaikuttaisi olevan paksumpi bitumikermi tms. Pien ja kermin päälle on vedetty rakennusmuovia joka pysyy vielä kasassa mutta toki se rupeaa 40 vuoden jälkeen olemaan aika haurasta. Sokkelia kiertää kahta lenkkiä salaojitusta, aikakaudelleen tyypillisesti on käytetty 45mm peltosalaojaputkea eli ns kurkkuputkea. Se että salaojitusta ylipäätään löytyi oli jo sinänsä positiivinen yllätys, rakennuskuvissa tuota ei ole eikä tietysti myöskään tarkastuskaivoja. Salaojaputket olivat sisältä yllättävän puhtaita eli ei niissä ole tainnut pahemmin vettä liikkua kun se ei ole vienyt sinne mukanaan myöskään hiekkaa. Kaivantoon ei tunnu kerääntyvän vettä sateellakaan joten kaipa tuo valuma alue talon yläpuolella on kuitenkin aika pieni ja loput kaadoista onkin sitten talosta poispäin. Sinänsä positiivinen asia koska muuten tuosta tulisi aikamoinen vallihauta, ei puutu kun lohikäärme ja rokotiili.
Salaojien osalta ei ole juurikaan epäselvyyttä, korvaan nuo kurkkuputket auki kaivetulta osuudelta nykyaikaisella tuplaseinäisellä 110mm putkella ja laitan siitä tarkastusputket/kaivot talon nurkkaan ja kaivannon alapäähän. Harkkosokkeliin pohdin ensin josko olisin laittanut fuktisol/isodrän tyylistä levyä mutta päädyin kuitenkin siihen että laitan tuonne Finnfoamin CW-300 joka luvataan toimivan niin eristeenä kun patolevynä samaan aikaan.
Foorumilla kun on monenlaista osaajaa niin onko joku tutustunut käytännössä tuohon ko levyyn? Lähinnä mietityttää sen kiinnitys sokkeliin. Finnfoamin sivuilla neuvotaan käyttämään kaksipuolista butyyliteippiä mutta en usko että teipillä saa kunnon tartuntaa vanhaan harkkosokkelliin. Aina on pölyä ja likaa. Jossain videlloa käytettiin saneerauslaastia mutta luulisi että tuo herkästi tukkisi nuo urat johon veden pitäisi kondensoitua? Toisaalta kun on muutenkin tarkoitus täyttää tuo kaivanto sepelillä niin sepelihan tulee kyllä painamaan eristeet tiukasti taloa vasten. Jokunen mekaaninen kiinnitys levyä kohden varmaan tarvitaan rakennusvaiheessa ennen kun saa sepelit tuonne mutta tarviikohan tuota oikeasti muuten liimata sokkeliin kiinni?
Ja olisiko jollain vinkata sopivasta muovilistasta mitä voisi tuonne levyjen päälle laittaa sitten? Tarkoitan jotain samantapaista kun patolevyn reunalistaa mutta tämän täytyisi vaan tulla aika paljon enemmän seinästä ulos.
Bitumia en ajatellut sokkelista poistaa, en sitä siihen siveltyä eikä tuota kermiä, finnfoamin levyt vastannee paljolti sitä muovia mitä tuossa ollut päällä aiemmin mutta tilanne on sikäli parempi että nyt tuossa on kuitenkin ne urat seinää vasten kun aiemmin ollut tiivis muovivaippa.
Jos löytyy hyviä neuvoja, niksejä ja miksei varoituksiakin siitä mitä ei kannata mennä tekemään niin kaikkea otetaan mielenkiinnolla vastaan.
Muutama kuva liitteenä kaivannoista ja kaivuumassoista. Noista massoista on jo seulottu isot kivet, tiilet, eristeet jne pois sen verran mitä ollut mahdollista.
Talo on rakennettu mäen päälle, kallion yläosaan (mutta ei ihan huipulle) tyypiltään rinnetalo jossa kellarikerros on muurattu harkoista ja varsinaiset asuinkerrokset ovat puurakenteisia ja tiilivuorattuja. Kellarikerros on osittain louhittu kallioon sisälle, eteläseinän eli syvimmän seinän osalta syväys on vajaat 3 metriä ja tuo syväys pienenee sitten alarinteeseen niin että autotallin seinästä on enää ihan vähän maan sisällä. Talon viereen oli joku innokas kotihortonomi istuttanut kaikenlaista kasvillisuutta ja luodakseen sille otolliset olosuhteet sokkelin viereen oli tuotu multaa, noin puolen metrin paksuudelta. Harkkoseinien värin hilseilystä näki ettei tilanne ollut seinän kuivumisen suhteen ihan optimaalinen. Sanoin jo siinä vaiheessa kun taloa vasta katsottiin että jos ko talon hankkii niin joutuu kyllä kaivuuhommiin aika nopeasti. Vaimo tykkäsi kuitenkin kohteesta ja vakuutti että hän kaivaa kyllä.
Kesällä kun sitten poistettiin kasvillisuutta ja kuorittiin mullat pois päältä tuli sitten hiukan tutustuttua alla olevaan maa ainekseen vai miksi sitä sanoisikaan ja totesin aika nopeasti ettei kyllä käsin kaivamisesta tule mitään vaimon lupauksista huolimatta. Kaivanto oli täytetty sekoituksella, soraa, hiekkaa, louhoskiveä isompaa ja pienempää. Lisäksi sekaan oli heitetty tiiliä, harkonpalasia, varttikatteen palasia, vuorivillaa ja styroksia. Hain vuokraamosta pikkukaivurin ja kaivoin sitten kolmen päivän aikana talosta auki itä- sekä noin puolet eteläseinästä. Nämä seinät sen takia koska niiden takana on kellarin lämpimät tilat, sauna, pesuhuone ja kodinhoitohuone. Seinämetrejä tuossa kaivannossa on noin 16. Hommaa vaikeutti ensinnäkin jyrkkä kalliorinne itäseinällä (joka oli ainoa ylipäätään edes jotenkin mahdollinen ajoväylä), jouduin ensi alkuun rakentamaan ajoluiskan että pääsin rinnettä ylös työmaalle ja silti hiukan jännitti kun sit ajoin kaivurin tuosta ylös. Ongelmia aiheutti lisäksi kaivannon epätasainen reuna ja kapeus, pikkukaivurilla ei tahtonut yltää pohjaan asti ja kauha ei tahtonut mahtua enää sulkeutumaan. Reunllekaan ei voinut joka kohdassa mennä. Mutta, koneella kaivettiin mitä saatiin ja loppuosa sitten käsityönä pois.
Tuolta kun sai nuo em massat pois niin havainnot ovat nyt seuraavanlaisia: Harkkoseinä on pietty maanalaiselta osuudeltaan ja anturasta noin metrin verran ylöspäin vaikuttaisi olevan paksumpi bitumikermi tms. Pien ja kermin päälle on vedetty rakennusmuovia joka pysyy vielä kasassa mutta toki se rupeaa 40 vuoden jälkeen olemaan aika haurasta. Sokkelia kiertää kahta lenkkiä salaojitusta, aikakaudelleen tyypillisesti on käytetty 45mm peltosalaojaputkea eli ns kurkkuputkea. Se että salaojitusta ylipäätään löytyi oli jo sinänsä positiivinen yllätys, rakennuskuvissa tuota ei ole eikä tietysti myöskään tarkastuskaivoja. Salaojaputket olivat sisältä yllättävän puhtaita eli ei niissä ole tainnut pahemmin vettä liikkua kun se ei ole vienyt sinne mukanaan myöskään hiekkaa. Kaivantoon ei tunnu kerääntyvän vettä sateellakaan joten kaipa tuo valuma alue talon yläpuolella on kuitenkin aika pieni ja loput kaadoista onkin sitten talosta poispäin. Sinänsä positiivinen asia koska muuten tuosta tulisi aikamoinen vallihauta, ei puutu kun lohikäärme ja rokotiili.
Salaojien osalta ei ole juurikaan epäselvyyttä, korvaan nuo kurkkuputket auki kaivetulta osuudelta nykyaikaisella tuplaseinäisellä 110mm putkella ja laitan siitä tarkastusputket/kaivot talon nurkkaan ja kaivannon alapäähän. Harkkosokkeliin pohdin ensin josko olisin laittanut fuktisol/isodrän tyylistä levyä mutta päädyin kuitenkin siihen että laitan tuonne Finnfoamin CW-300 joka luvataan toimivan niin eristeenä kun patolevynä samaan aikaan.
Foorumilla kun on monenlaista osaajaa niin onko joku tutustunut käytännössä tuohon ko levyyn? Lähinnä mietityttää sen kiinnitys sokkeliin. Finnfoamin sivuilla neuvotaan käyttämään kaksipuolista butyyliteippiä mutta en usko että teipillä saa kunnon tartuntaa vanhaan harkkosokkelliin. Aina on pölyä ja likaa. Jossain videlloa käytettiin saneerauslaastia mutta luulisi että tuo herkästi tukkisi nuo urat johon veden pitäisi kondensoitua? Toisaalta kun on muutenkin tarkoitus täyttää tuo kaivanto sepelillä niin sepelihan tulee kyllä painamaan eristeet tiukasti taloa vasten. Jokunen mekaaninen kiinnitys levyä kohden varmaan tarvitaan rakennusvaiheessa ennen kun saa sepelit tuonne mutta tarviikohan tuota oikeasti muuten liimata sokkeliin kiinni?
Ja olisiko jollain vinkata sopivasta muovilistasta mitä voisi tuonne levyjen päälle laittaa sitten? Tarkoitan jotain samantapaista kun patolevyn reunalistaa mutta tämän täytyisi vaan tulla aika paljon enemmän seinästä ulos.
Bitumia en ajatellut sokkelista poistaa, en sitä siihen siveltyä eikä tuota kermiä, finnfoamin levyt vastannee paljolti sitä muovia mitä tuossa ollut päällä aiemmin mutta tilanne on sikäli parempi että nyt tuossa on kuitenkin ne urat seinää vasten kun aiemmin ollut tiivis muovivaippa.
Jos löytyy hyviä neuvoja, niksejä ja miksei varoituksiakin siitä mitä ei kannata mennä tekemään niin kaikkea otetaan mielenkiinnolla vastaan.
Muutama kuva liitteenä kaivannoista ja kaivuumassoista. Noista massoista on jo seulottu isot kivet, tiilet, eristeet jne pois sen verran mitä ollut mahdollista.
