Jee... Nyt niitä saadaan lisää.
332 kilometriä kameroita
Ensivaiheen osuuksilla on mittaa yhteensä 123 kilometriä. Kaikkiaan maakuntaan esitetään 332 kilometriä lisää kamerateitä.
– Valvonnan perusteet ovat liikenneturvallisuus ja tiellä tapahtuneet onnettomuudet. Kamerat rauhoittavat ajamista ja alentavat keskinopeuksia, jolloin ohitustarvetta ja -tilanteita syntyy vähemmän, Sammallahti sanoo.
Yleisen liikennelaskennan yhteydessä tehtyjen nopeusmittausten mukaan ylinopeudet ovat tavallisimpia kantatiellä 65 ja kantatiellä 66.
Viime vuosina kaikkia onnettomuuksia ja henkilövahinko-onnettomuuksia on sattunut eniten valtateillä 9 ja 11.
Nyt liikennevalvontakameroita on käytössä kolmostien lisäksi esimerkiksi valtatiellä 12 Huittisista Nokialle ja samalla väylällä Tampereelta itään.
Tulevien uuden sukupolven tutkakameroiden terävistä kuvista tarkistetaan myös kuljettajan turvavyön ja matkapuhelimen käyttö.
TAUSTA
Suurin vaikutus talvella
Tuorein liikenteen kameravalvonnan vaikutuksia selvittävä suomalaistutkimus on Petra Reimin diplomityö Aalto-yliopistossa 2018.
Tutkimuksen kohteena olivat vuosina 2007–2014 käyttöön otetut kameravalvotut tieosuudet ennen ja jälkeen valvonnan käyttöönottoa.
Ajonopeudet laskivat valvontajaksoilla keskimäärin 2 km/h ja ilman kameroita jääneillä vertailuteillä 1,2 km/h.
Kameroiden teho heijastui jonkin verran myös valvonnan ulkopuoliselle päätieverkolle.
Talvella nopeuslasku oli keskimäärin 2,4 km/h ja kesällä 1,8 km/h.
KOLARIT LASKUSSA
Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä väheni valvontajaksoilla 25 ja vertailuteillä 18 prosenttia.
Omaisuusvahinko-onnettomuuksien osalta vähenemät olivat vastaavasti 26 ja 15 prosenttia.
Kameroiden teho kuolonkolareiden vähentäjänä on epäselvempi, sillä luvut ovat hyvin pieniä ja tulokset voivat johtua sattumasta.
Yksi tutkimusteistä oli valtatie 12 Huittisista Nokialle.
Ennen ja jälkeen valvonnan -vertailussa omaisuusvahingot vähenivät tällä tiellä kuudella (–5,4 %), loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet 16:lla (–34 %) ja kuolonkolarit kolmesta kahteen (–33,3 %).
15 kameraa lisää
Jos ja kun uudet hankkeet toteutuvat, nopeuksia seurataan kameroilla lähes kaikilla Pirkanmaan merkittävimmillä pääteillä.
Siihen on kuitenkin vielä matkaa, sillä edes ensi vuoden uusista valvontaosuuksista ei ole vielä varmaa tietoa. Suunnitelmat tarkentuvat loppuvuoden aikana.
Pirkanmaan koko ohjelman toteuttaminen kestäisi joka tapauksessa vuosia. Ehdotuksia uusista kohteista on kymmeniä ympäri maata.
– Kamerat riittävät kyllä, ja olemme juuri tilanneet niitä 15 lisää. Pian meillä on käytössä noin 55 tehokameraa, poliisitarkastaja Heikki Ihalainen poliisihallituksesta kertoo.
Tampereen Rantatunnelin keskinopeusvalvonnan järjestämisessä kyse on lähinnä teknisistä ongelmista. Määräraha on varattu ja paikat kameroille katsottuina, mutta sopivaa kalustoa on tarjolla vähän. Ihalainen ennakoi hankkeen toteutuvan ensi vuonna tai viimeistään 2021.
– Keskinopeusmittaus on ihan järkevä valvontamuoto, mutta ehkä pikkuisen yliarvostettu. Esimerkiksi Ruotsissa sitä ei käytetä ollenkaan. Kun pääsemme ensin testaamaan Tampereella, voimme sen jälkeen harkita, sopisiko se muihinkin kohteisiin.
Kiireellisimmät kohteet ovat valtatie 9, kantatie 65 sekä Tampereen Rantatunneli.
www.aamulehti.fi