Rossipohja riskirakenne?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kellarikerroksen tiloissa putket menevät väliseinien sisään valettujen lattioiden alla ja ilmeisesti jotenkin kellarin kantavien väliseinien anturoiden ali tai läpi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kellä menee, kellä ei. Meillä viemäriputket tipahtaa asuinkrs. pystysuoraan alas ja vaakavedot kulkee sitten kellarin katossa, paljaina. Kellarissa ei omia putkia ole kuin onneton käsienpesuallas viemärin sokkelialituksen pystyputkessa = mahd. viemäriputkien uusiminen on todellakin pala kakkua, rakenteita rikkomati :)
 
Mitenkä normisti viemärit vedetään ontelolaatta-alapohjissa? Tippuuko putket alapohjaan vai kulkeeko onteloiden päällä kokoomaviemäriin? Ainakin tutuilla on näin.

Mitenkäs tuon remppaa helpommin kuin maanvaraisen? Lattiakaivojen alla ei ole mitään takuuta ettei ole ontelolaatan kantavaa palkkia, eikä siitä läpi saa timantilla vetää.

Ja vanhan kaivon vierestä poraus on siinä ja tässä, kun lattiat on täynnä lämmitysputkia.
 
Sakarikk sanoi:
Onko siitä mittaustietoa mikä on kosteus sepelipatjan päällä ja vastaavasti hienon hiekkapatjan päällä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hienon hiekkapatjan läpi vesi tulee kapillaarisesti. Jos vesi nousee kapillaarisesti eristeisiin asti, on kyseessä vaikeasti korjattava rakennevirhe. Todella suuri osa maanvaraisten alapohjien ongelmista on liittynyt väärällä materiaalilla tehtyihin sisätäyttöihin.

Toinen muoto missä kosteus liikkuu on vesihöyrynä (diffuusion avulla). Talon alla oleva maaperä pitää pysyä kesät talvet viileämpänä, kuin huoneilma. Tämä on toinen iso ongelma, mikä liittyi maanvaraisiin alapohjiin aiemmin. Ei ymmärretty, että maaperän lämpötila ei saa nousta.

Huonoilla eristeillä, etenkin lattialämmitetyissä taloissa, maaperä talon alla lämpeni ja tietyissä tilanteissa diffuusion suunta kääntyi huoneesen päin ja sitten betonilaatan päällä olevat puurakenteet alkoivat lahoamaan.

Tästä ongelmasta on myös päästy aika hyvin eroon, kun uudiskohteiden alapohjiin tullee aika vakiona >=200mm eristettä kauttaaltaan. Jossain vaiheessahan talon keskialueilta jätettiin eristeet kokonaan pois.

Tämän hetken maanvarainen alapohja on käsittääkseni aivan täysin toimiva. Viemäreiden uusiminen on tietenkin järkyttävästi vaikeampaa, kuin tuulettuvassa alapohjassa. Mutta jos realistisesti ajatellaan, kuinka kauan muoviviemärit kestävät pientalokäytössä talon alla, niin puhuttaneen vähintään 100v. käyttöiästä: se talo päällä happanee aiemmin kuin ne viemärit.
 
Niin kauanko ne viemärit kestää? Perussaneerausta suunnittelen -76 taloon, jossa ainakin näkyvät osat viemäristä ovat muovia. Omakotimessuilla oli kymmenkunta sukitusfirmaa, joista parin kanssa juttelin. Pelottelivat noiden lasittuvan ja olevan usein vaihtokunnossa. Yksi kertoi Uponorin punaisen olevan heikompi kuin harmaan.

Ratkaisuksi tietysti sukitus, jolla säästää valtavasti. Maksaa vain 15000. Kaikilla kova into tulla kuvaamaan ilmaiseksi, jolloin voi varmasti näyttää kuinka sukitus on tehtävä. 32 mm ei sovellu kuvaukseen eikä sukitukseen.

Miten kallis sitten on vaihto maavaraisessa alapohjassa?

Varmasti 40 vuoden päästä ollaan nykyisissäkin muovilaaduissa havaittu ongelma.
 
Muovilaaduissa on tapahtunut iso muutos, sitten tuon 70 luvun, jolloin PVC muovisia putkia jostain Itä-Saksasta laivattiin. Nämäkin ovat kestäneet vuosikymmeniä ja tuo "lasittuminen" on periaatteessa totta, mutta jos viemärit eivät kohtaa mitään iskuja, ei ne niin vain hajoa.

Sitten oli mustia PEH putkia, jotka hitsattiin kasaan.

Nykyiset polypropeen (PP)i putket ovat muovilaadultaan sellaisa, että jos niistä löytyy joku massiivinen ongelma, niin koko yhteiskunta on kusessa. Mutta polypropeeni on erittäin tutkittu materiaali ja kyllä se järjellisin perustein on erittäin pitkäikäistä kotitalouskäytössä.
 
Viimeksi muokattu:
Mikki sanoi:
Tippuuko putket alapohjaan vai kulkeeko onteloiden päällä kokoomaviemäriin?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tokkohan tämän tapaista voisi käyttää maanvaraisen pohjan kanssa myös? Ymmärsin, että viemäriputket olisivat jonkin onkalon sisällä lattian pinnan alla, minkä avaaminen olisi jo oleellisesti helpompaa ja että ne saisi lattian pinnan avaamisella ja jonkin "kannen" rikkomisella näkyville. Ehkä mahdolliset vuodotkin pysyisivät jotenkin hallinnassa eivätkä vuodot turmelisi koko rakennusta.

Mikki sanoi:
Hienon hiekkapatjan läpi vesi tulee kapillaarisesti. Jos vesi nousee kapillaarisesti eristeisiin asti, on kyseessä vaikeasti korjattava rakennevirhe. Todella suuri osa maanvaraisten alapohjien ongelmista on liittynyt väärällä materiaalilla tehtyihin sisätäyttöihin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sinällään kummallista, kuinka kehitys näissä on ollut hidasta, joskin kehitystä on kuitenkin lopulta tapahtunut kantapään kautta. Rakennusvaiheessa sepelitäytteen laittaminen ei paljon maksa, kun käytännössä ne täyttöhiekat on pitänyt aina jostakin ajaa. "Hiekka" tai sepeli, hintaero ei varmaankaan ole suuren suuri. Vaikka perustus on syvällä eikä paikka ole todellakaan mikään kukkula, salaojista ei ole koskaan näkyvyt tulevan vettä siihen yhteen rakennettuun kokoojakaivoon, mikä on olemassa.

Joku voi ehkä ajatella, että pitäisikö tänne laittaa jo valkotakkiset asialle, mutta nämä on kuitenkin sellaisia asioita, joista haluaisin päästä selvyyteen. Mielessä on ollut tehdä poraus kuppiterällä lattian läpi pannuhuoneen lattiaan. Sieltähän sitten näkisi, mitä sieltä löytyy, vettä, hiekkaa vai kenties sepeliä. Oliskohan toivoakaan, että 30 vuotta sitten olisi sepelikerros laitettu vaikka se ei ole ollut silloin vaatimuksena? Mistään piirustuksista en ole löytänyt mitään mainintaa täytteistä muuta kuin tuo eps 50/100 mm. Kellarin kaikki väliseinät ovat kantavia ja kahitiilestä muurattuna. Niissä ei näy merkkejä kosteuden nousemisesta (kosteutta, maalien lohkeilua saati homeasvustoja). Seinät lienevät kaikki kantavia, anturan päälle muurattuja ja muuraus lähtee lattioiden alta, ilmeisesti noin 3:n tiilen verran, koska anturoiden päälle on ainakin reunoilla pitänyt mahtua se 100 mm styroxia ja sitten vielä se lattia. Osassa lattioista on vieläpä muovimatto pinnassa, joten kosteuden poistuminen ainakin lattianpinnoista on perin heikkoa sisälle päin. Ehkä jokin diffuusiovoima voisi ajaa kosteutta alaspäin.

jmaja sanoi:
Yksi kertoi Uponorin punaisen olevan heikompi kuin harmaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Täällä on käytetty harmaata, ainakin kaikissa niissä päissä, mitkä tulevat sisälle ja myös Ø 60 mm kokoa. Onko nämä harmaat sitten polypropeenia vai PVC:tä?
 
Soramontuilta tuli luonnonhiekat raksoille aikanaan uudellamaallakin. Nykyään kun perustuksen kiviainekset tehdään murskaamalla kalliosta, on sepelien saatavuus paljon parempi ja hinnat tippuneet. Epäilen siis (ilman varmaa faktaa), että sepeli oli huomattavasti luonnohiekkaa kalliimpaa aikanaan.

Muoviviemäreissä ei kai muuta ongelmaa ole havaittu, kuin niissä ensimmäisissä PVC putkissa ja vähän myöhemmin olleissa PEH putkissa havaittu lasittuminen ja näin altistuminen murtumille iskuista tai liikkeestä. Mutta vähän näissä on omakotitaloissa ollut ongelmia, kun puhutaan 1970 luvunkin taloista. Putket kun ei altistu UV-valolle eikä viemärit pääse liikkumaan talon alla.

Polypropeeni on selvästi parempi muovilaatu, joten voisi kuvitella että jos PVC putkillakin menee 50-60 vuotta aika herkästi, niin uusilla viemäreillä aika on selvästi pidempi.
 
Mikki sanoi:
Nykyiset polypropeen (PP)i putket ovat muovilaadultaan sellaisa, että jos niistä löytyy joku massiivinen ongelma, niin koko yhteiskunta on kusessa. Mutta polypropeeni on erittäin tutkittu materiaali ja kyllä se järjellisin perustein on erittäin pitkäikäistä kotitalouskäytössä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Riippuu aivan PP:n laadusta. Meilklä esimerkiksi on n. 15 viidentoista vuoden ikäinen tiskikone, josta kaikki PP-muoviosat ovat hajoamispisteessä tai jo hajonneet. Omasta mielestäni yhteiskunta luultavasti joutuu kuseen noiden PP-putkien kanssa. En ole nimittänyt onnistunut löytämään PP-laatua, joka kestäisi (hajonneita tulee jatkuvasti vastaan).

Esimerkiksi vesilaitos asentaa pääkaupunkiseudulla painevesijohdoiksi pientaloalueilla PVC-muoviset isommat putket ja tonttiliittymät jne. mustasta PE:stä. VIemärit ovat sitten myös PVC:tä. Toisarvoiset hulevesiviemärit ovat sitten PP:stä tai suurempikaliberiset betonista.
 
En nyt menisi muovilaatuja arvioimaan, menee hiukan syvälliseksi kun polypropeenia on tosiaan monenlaatuisia.

Mutta tiivistetään asiaan sen verran, että kun ostaa nyt Meltexin tai Uponorin harmaat viemäriputket, on ne taatusti parempia, kuin aikanaan Saksasta laivatut PVC putket, jotka nekin ovat pääosin edelleen ihan toimivia viemäreitä 1970 luvun taloissa.
 
Mikki sanoi:
Mutta tiivistetään asiaan sen verran, että kun ostaa nyt Meltexin tai Uponorin harmaat viemäriputket, on ne taatusti parempia, kuin aikanaan Saksasta laivatut PVC putket, jotka nekin ovat pääosin edelleen ihan toimivia viemäreitä 1970 luvun taloissa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Varmaan noin on. PVC-putket jollakin tavoin haurastuvat iän myötä, eli eivät kestä hyvin esimerkiksi maan sisässä, jos joutuvat piste- tai iskurasitukselle alttiiksi. Hyvin asennetut putkethan eivät joudu. Ja lisäyksenä vielä, ettei tuo edellä mainitsemani tiskikonekaan mikään itäsaksalainen ole: tyyppikilvessä lukee "Made in Sweden" ja Cylindan tuotemerkkiä. Muoviosat on esimerkillisesti varustettu muottiin kaiverretuin muovilaatutunnuksin jo tuolloin.
 
Eli ei ole edes konsensusta, mikä muovilaatu on parasta, saati kauanko ne kestävät. Vesijohdon päätä jouduin kerran vähän vuolemaan. Se on mustaa muoviputkea. Se ei vaikuttanut mitenkään muuttuneen. Oli sitkeän oloista, ikää 30 v. Olisiko siniraita PE putkea?
 
Ei konsensusta sinänsä voi ollakkaan.... eri muovilaaduilla on eri edut ja heikkoudet. Mutta nyt tunnetut PP, PE ja PVC putket ovat niin laadukkaita kuin nyt osataan tehdä.

En tiedä onko PP/PE/PVC putkien käyttöikä vielä oikeasti tiedossa. Päivänselvää on, että ne kestää kauemmin kuin valurautaiset tai betoniset viemärit. Mutta kuinka kauan... riittävästi todennäköisesti jokaiselle rakentajalle, ettei omana elinaikana asia selviä.
 
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Olisiko siniraita PE putkea?
Klikkaa laajentaaksesi...
On se PE:tä (lienee nykyisin yleensä PEH- eli high density-tyyppistä ja jäykkää).

Itse luottaisin eniten juuri mustan PE:n kestävyyteen. Mökillä esimerkiksi on tuollaisia (myös PEM-materiaalista) pitkälti yli 50 vuoden takaa (ehkä noin 70 vuoden), osin avoimena alttiina auringonpaisteelle, sateelle, kevyelle mekaaniselle kulutukselle ja pakkaselle. En ole huomannut, että putket olisivat jotenkin menettäneet lujuuttaan tms. Viime kesänä jouduin tuollaista jopa hitsailemaan, kun sukulainen puhkaisi sen vahingossa lapiolla tai kangella maata tasoitellessaan. Tuo oli vielä pala, joka oli ollut useana kesänä painoilla meren pohjassa aaltojen kuluttamana lukuisina kesinä yli 50 vuotta sitten. Eli noita voi kierättääkin uusiokäyttöön.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Joku voi ehkä ajatella, että pitäisikö tänne laittaa jo valkotakkiset asialle, mutta nämä on kuitenkin sellaisia asioita, joista haluaisin päästä selvyyteen.

Oliskohan toivoakaan, että 30 vuotta sitten olisi sepelikerros laitettu vaikka se ei ole ollut silloin vaatimuksena?

Kellarin kaikki väliseinät ovat kantavia ja kahitiilestä muurattuna.
Osassa lattioista on vieläpä muovimatto pinnassa, joten kosteuden poistuminen ainakin lattianpinnoista on perin heikkoa sisälle päin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ota rauhallisesti, ei kannata huolestua.

Itse olen riittävän vanha sanomaan että 30-vuotta sitten, 1989 ei ollut toivoakaan sepelitäytöstä.

Sinulla kun on tuo muovimatto joka ajattaa kaiken kosteuden seiniin ja kahitiiliseinät niin pintakosteusmittarilla, vaikkei ne jeesuksia olekaan, saat jo hyvin osviittaa onko jossain kosteampaa. Mittailet kaikki kahiseinät 20cm ylä ja alareunasta ja jos jossain on poikkeavia arvoja niin....voi pahus....lisätutkimusta. Jos kaikkialla on suurinpiirtein samat lukemat niin ainakin minä olisin levollisin mielin asian suhteen. Joku pieni Gann Hydromette käy tuohon hyvin, maksaa reilun satkun.
 
pökö sanoi:
Molempia käytetään.
Klikkaa laajentaaksesi...

En ole omakotitaloissa törmännyt että esim kosteiden tilojen hajoitukset tehdään betonissa ja ja tiputetaan tämän jälkeen alas alapohjaan kokoomaviemäriin. Tosin tosin ole pientaloja hiervesäti nähnytkään.
 
Viimeksi muokattu:
Espejot sanoi:
En ole omakotitaloissa törmännyt että esim kosteiden tilojen hajoitukset tehdään betonissa ja ja tiputetaan tämän jälkeen alas alapohjaan kokooma viemäriin. Tosin tosin ole pientaloja hiervesäti nähnytkään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ole pientalojuttu.
Kun esim lääkärikeskukseen tulee 100 vastaanottoa niin ontelon päälle voi tulla 12 sentin valu jossa kuljetellaan viemäreitä lyhyen matkaa ja siitä ne putoaa runkoon ontelon alapuolelle.
 
metsänhoitaja sanoi:
Itse olen riittävän vanha sanomaan että 30-vuotta sitten, 1989 ei ollut toivoakaan sepelitäytöstä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kiitos, tarpeellinen tieto tämäkin.
Jos kuitenkin porailen, mitähän tuolta kannattaisi etsiä? Hiekkaa, joka on joko kuivaa tai kosteaa. Ehkä siitä styroksikiekostakin voi aistia, onko se vetinen. Haaveissa on ollut tunkea pannuhuoneen lattiaan 3" kirkas putki pystyyn ja kaivaa / imeä siitä hiekat pois. Olettaisin löytäväni vettä jos ei tule kivi vastaan. Voisihan siitä tarkkailla vaikka pohjaveden pintaa. Lämpötilojakin näistä näkyvät oikein tutkimusraporteissa mittailleen.

metsänhoitaja sanoi:
Mittailet kaikki kahiseinät 20cm ylä ja alareunasta ja jos jossain on poikkeavia arvoja niin....voi pahus....lisätutkimusta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voisi olla ihan hyvä lähestymistapa. Kuinka pinnasta tuommoinen pintakosteusmittari mittaa. Kuntotarkastauksen raportissa noita on mittailtu ilmeisesti alareunoista ja poikkeavista kosteuksista ei ole raportoitu. Pintakosteuden mittaussyvyys on kuntotarkastajan välineillä ollut 30 -300 mm.

Tuosta seinän porauksesta mittasin 12,5 °C villan ja muurin välistä. Mittarin toinen pää näytti lattianrajassa 18,7 °C. Vieressä on kylmän veden painesäiliö. Jos lämpötila ei kesällä muutu, tuo lienee jo aika lähellä kastepistettä. Painesäiliön alla olen pitänyt kesäisin vatia. Välillä siihen kertyy vettä, välillä väheneekin.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kiitos, tarpeellinen tieto tämäkin.
Jos kuitenkin porailen, mitähän tuolta kannattaisi etsiä? Hiekkaa, joka on joko kuivaa tai kosteaa. Ehkä siitä styroksikiekostakin voi aistia, onko se vetinen.

Kuinka pinnasta tuommoinen pintakosteusmittari mittaa. Kuntotarkastauksen raportissa noita on mittailtu ilmeisesti alareunoista ja poikkeavista kosteuksista ei ole raportoitu. Pintakosteuden mittaussyvyys on kuntotarkastajan välineillä ollut 30 -300 mm.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hiekka on joko kosteaa tai märkää, ei sieltä kuivaa löydy.

Kahitiilisen väliseinän mittauksessa ei oikeastaan ole väliä kuinka syvältä mittari mittaa. Jos kosteutta on niin poishan se sieltä kahitiilestä pyrkii toiselle tai molemmille puolille ja se näkyy mittarilla vaikka mittaussyvyys olisi luokkaa 10mm. Minun mielestä pitäisi mittailla sekä ala että yläreunoista jotta voisi vertailla mittarin näyttämää. Pintakosteusmittarihan on suhteuttava, eli jos lukemat on vaikka luokkaa 40 alareunassa ja luokkaa 30 yläreunassa niin se kertoo että maasta nousee kosteutta mikä kuitenkin kerkee seinän matkalla kuivumaan pois. Jos taas jossain on vaikka lukema 80 niin sitten on tuumaustaon paikka. Nämä lukema esimerkit mittarista joka näyttää 0-100 lukemia.

Minä ottaisin tuonikäisestä talosta muovimatot pois ja laittaisin hengittävämmän materiaalin tilalle, muovimatto kun ajattaa kosteuden reunoille ja siitä kahia pitkin ylöspäin. Tai puuseinän kyseessä ollessa mahdolliset jalkalistojen naulat ja alaohjauspuun naulat ruostuu Plus että kosteusvauriot on mahdollisia. Samaan kosteuden sivuttaissiirtoon pystyy laminaatin askeläänieriste jotka valmistaja pakottaa laittaamaan koska muuten laminaatin reunat nousee millin parin matkalta irvistelemään jos kosteutta nousee vähänkin. Eli jos sattuisi olemaan laminaatti niin pois vaan armotta. Lattia jos poistaisi oman kosteutensa niin väliseinien alaosan kosteusrasitus olisi pienempi. Hengittävä lattia voisi olla vaikka laattalattia pienillä laatoilla ja leveillä saumoilla jotta kaikki nouseva kosteus kerkee kuivumaan. Tietty jos kosteutta puskee rajusti ylöspäin niin sitten täytyy piikkailla kaikki pois ja tehdä uudet täytöt, eristykset, ehkä jopa injektoida kapillaarikatkot kiviseiniin ym. ulkopuolisetkin korjaukset joka sekään ei ole huono vaihtoehto jos itselleen pitkäaikaista kotia tekee.
 
Mutta jos sisälämmön ja maaperän lämmön välillä on riittävästi eroa, ei kosteus erityisemmin nouse ylös. Mielestäni svenssonit on mittaillut (siellä ollaan pidemmällä näissä asioissa), että jos sisälämmön ja heti eristeen jälkeen on 3 asteen ero, se pudottaa radikaalisti kosteuden nousua ylös.

Niinkin vähän siis riittää. Jos betonin alla ylipäänsä on eristettä, se voi hyvinkin riittää että kosteus ei nouse mainittavasti. Todella usein vanhoissa taloissahan keskeltä puuttuu kokonaan eristeet ja silloin tuo tiivis sisäpinta aiheuttaa juuri juttuja mistä Metsänhoitaja kirjoitti.
 
Mikki sanoi:
Mutta jos sisälämmön ja maaperän lämmön välillä on riittävästi eroa, ei kosteus erityisemmin nouse ylös. Mielestäni svenssonit on mittaillut (siellä ollaan pidemmällä näissä asioissa), että jos sisälämmön ja heti eristeen jälkeen on 3 asteen ero, se pudottaa radikaalisti kosteuden nousua ylös.

Niinkin vähän siis riittää. Jos betonin alla ylipäänsä on eristettä, se voi hyvinkin riittää että kosteus ei nouse mainittavasti. Todella usein vanhoissa taloissahan keskeltä puuttuu kokonaan eristeet ja silloin tuo tiivis sisäpinta aiheuttaa juuri juttuja mistä Metsänhoitaja kirjoitti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikös noiden kappaleiden ajatukset ole ristiriidassa keskenään? Lämmöneriste lattian allahan kylmentää alla olevia kerroksia, eli kosteus pääse ylemmäs. Toki eriste voi toimia kapillaarisen kosteuden nousun sulkuna ja siinä tapauksessa sen merkitys kosteussuojana voi olla aivan ratkaiseva.

Väittäisin, että kaiken kaikkiaan pohjaveden korkeus alapohjaan nähden on ratkaisevin tekijä ja täyttömassan laatukin on toisarvoista. Toki, jos pohjavesi on korkealla, täytön laatu voi kapillaarisen nousun estämisen kannalta aivan ratkaisevaa.

Pahimmat ongelmat tulevat käsittääkseni siitä, että talon anturat pääsevät kylmenemään ilman erityisiä lämmöneristysratkaisuja, kostuvat ja johtavat sitten kosteutta muuriin ja alapohjavaluihin. Myös suotovedet rasittavat pystymuuria, elleivät vesi- ja lämmöneristyratkaisut toimi.
 
Nimenomaan tarkoitus on kylmentää maaperää, jotta lämpötilaeroa saadaan aikaiseksi ja diffuusion suunta on lämpimästä kylmempään. Jos lattialämmitys on, niin sitä paksummat eristeet on syytä olla.

Kapillaarinen vesi on sellaista, mitä ei tietenkään pitäisi heti lattian alla olla. Sen kanssa täyttömassan laadulla on nimenomaan paljonkin tekemistä. Jos on metri salaojasepeliä eristeiden alla, niin tuo kapillaarinen vesi puuttuu käytännössä kokonaan. Jos se on hiekkalaatikkohiekkaa, niin vesi nousee vaikka metrien syvyydestä siihen hiekkaan ja se on läpimärkää eristeisiin asti.

Mutta märkyydestä huolimatta jos alapohja on hyvin eristetty, ei kosteus välttämättä lämpimiin tiloihin asti nouse. Eristeen läpi vesi ei kuitenkaan enää pitäisi kapillaarisesti nousta, eli siirtymämuoto on vesihöyry.

Mitään varmaa näistä ei toki voi sanoa. Eristeiden lisäksi voi olla kantavia seiniä, joiden alla ei ole eristeitä ja siksi vesi nousee niitä pitkin kapillaarisesti taas.
 
metsänhoitaja sanoi:
Minä ottaisin tuonikäisestä talosta muovimatot pois ja laittaisin hengittävämmän materiaalin tilalle, muovimatto kun ajattaa kosteuden reunoille ja siitä kahia pitkin ylöspäin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen niitä paria muovista kokolattiamattoa minäkin ihmetellyt, että mistähän reiästä niiden pitäisi hengittää ja mihin suuntaan. Niukassa vaan ovat todella hengittävät lattianpinnoitteet mutta ehkä joku tuommoinen laatta voisi ollakin sellainen tai ehkä puuparketti jollakin hengittävällä alusella.

Mikki sanoi:
Mutta jos sisälämmön ja maaperän lämmön välillä on riittävästi eroa, ei kosteus erityisemmin nouse ylös. Mielestäni svenssonit on mittaillut (siellä ollaan pidemmällä näissä asioissa), että jos sisälämmön ja heti eristeen jälkeen on 3 asteen ero, se pudottaa radikaalisti kosteuden nousua ylös.
Klikkaa laajentaaksesi...

Luulisihan tuossa lämpötilaeroa olevan. Jos kellarin lattian pinta on vaikkapa 20 astetta ja jossakin syvällä maassa +5 astetta, tulisi mieleen, että kai tuosta suurin osa tuossa lämmöneristeessä eri styroxissa häviää. Kiinnitin itsekin tuossa ruotsalasitutkimuksessa tähän huomiota. Kun saan reiän, tiedän ainakin lämpötilan styroxin alla ja päällä.
 
Mikki sanoi:
Nimenomaan tarkoitus on kylmentää maaperää, jotta lämpötilaeroa saadaan aikaiseksi ja diffuusion suunta on lämpimästä kylmempään. Jos lattialämmitys on, niin sitä paksummat eristeet on syytä olla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kommenttina vaan, että maaperän kylmentäminen on hiukan samanlainen idea on ulkoilman lämmittäminen vaipan kosteusvaurioiden torjumiseksi. Lämpötilagradienttia voi eristeillä saada lisää, jolloin myös kosteusgradientti lisääntyy (ja sen seurauksena kapillaarinen kosteuden takaisinjohtuminen pahenee, vaikka kosteuden luonnollinen siirtyminen kylmästä lämpimään paraneekin). Teki mitä hyvänsä, maa on kuitenkin muutaman metrin syvyydessä kylmempää kuin lämpimän tilan lattiarakenteissa, eli kyllä kosteus siirtyy alaspäin jollakin nopeudella. Nestemäisen vedenpinnan siirtäminen mahdollisimman lähelle pohjaveden tasoa taas minimoi kapillaarisen kosteuden nousun ja tuo taas toteutuu ajan kuluessa parhaiten, mitä huonommat eristeet rakennuksen alla on (olettaen, että lattia pidetään tietyssä lämpötilassa ja muut kerrokset lattian alla ovat identtiset eristettä lukuunottamatta -- ja ohuehkon eristeen kapillaarisella kosteudeneristyksellä ei oleteta olevan merkitystä). Pitkän päällehän lattian alla olevilla eristeillä ei muutenkaan ole merkitystä, koska alas päin karkaava lämpö leviää alaspäin ja leviämisen seurauksena pienenevä lämpögradientti pysyy pinta-alaltaan suhteellisen rajattuna, jos lämmön karkaaminen sivuille päin ja edelleen maan pintaan onnistutaan pitämään kurissa eristeratkaisuilla. Paksu ja kuiva metrien paksuinen maakerros on sellaisenaan jo melko hyvä eriste alaspäin näillä edellytyksillä eli lämmittyään kunnolla olettaen, että kerrokseen ei pääse nestemäistä vettä, sinne ei tiivisty uutta ja alkuperäinen kosteus on onnistuttu ajamaan lähelle pohjaveden tasoa (jonka oletetaan olevan useita metrejä alempana).

Mutta tämä resepti ei siis riitä, jos pohjavesi on lähellä. Tällöin tarvitaan ehdottoman toimiva kapillaarikatko talon alle ja eristeestäkin olisi hyötyä, jottei lämpöä pääse karkaamaan huonosti eristävän kapilaarikatkon ja muiden melko ohuiden maakerrosten lävitse.
 
metsänhoitaja sanoi:
Samaan kosteuden sivuttaissiirtoon pystyy laminaatin askeläänieriste jotka valmistaja pakottaa laittaamaan koska muuten laminaatin reunat nousee millin parin matkalta irvistelemään jos kosteutta nousee vähänkin. Eli jos sattuisi olemaan laminaatti niin pois vaan armotta. Lattia jos poistaisi oman kosteutensa niin väliseinien alaosan kosteusrasitus olisi pienempi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Täällä on puuparketin ohjeiden ja takuuehtojen mukaan asennettu maanvastaisen laatan päälle muovinen askelääni- ja kosteuseriste joka on seinien reunoilta muutaman sentin auki. Laatassa on lattialämmitys. Parketin ohjeissa puhutaan kosteuden tasaamisesta ja siirtämisestä seinien reunoille. Onhan sitä tullut ihmeteltyä. Laatan alla on 200mm EPS ja 300mm kapillaarisoraa. Suodatinkankaan alla täyttöhiekkaa reilu kerros, sitten taas suodatinkangas ja tasausmurske moreenikallion päällä.
Kapillaarisorassa on Uponor radonputkisto ja hattu ilman imuria 5 m:n korkeudessa. Siihen kyllä jääpuikot talvisin kertyy kun kostea ilma nousee ylös painovoimaisesti.
Onkohan tuo parketin muovi turha ja liiottelua ?
 
Ei se turha ole... Aina on sinänsä oikea ratkaisu, että lähinnä sisäpintaa on tiivein rakennekerros.

Ilman sitä rakentamisen jälkeinen kosteus voisi vaurioittaa lattiaa. Mutta myöhemmin varmaan riski aika pieni tuollaisella alapohjarakenteella.

Radonputkisto tosiaan osittain kuivaa maaperää kun siinä väkisin ilma liikkuu.
 
Omaa kokemusta on vain viidestä 2000-luvun oktalosta, jossa tehtiin rakssystemsin kuntotarkastus myyntiä varten. Vihkoon meni näissä kaikissa tarkastus: kaikista löytyi jälkikäteen yhtä sun toista rakennusvirhettä ja hyvän rakennustavan vastaista toteutusta, jotka olisi selvinnyt ihan vertailemalla piirustuksia/suunnitelmia (tai havainnoimalla niiden puuttuminen talon asiakirjoista) ja toteutusta toisiinsa. Että en nyt kauheasti painoa laittaisi tämän firman riskiarvioille ainakaan uudisrakentamisen osalta.
Taitaa olla yleisin kosteusongelma uudisrakentamisessa liian lyhyt valun kuivamisaika. Ei sitä askeläänieristettä ole tarkoitettu betonin kuivattamiseen.
 
Ei muovi koskaan mitään kuivaa. Mutta kun kiire rakentamisessa tuppaa usein olemaan, on varmaan käytännön syistä havaittu että parketin/laminaatin alle tarvitaan höyrynsulku

Niin lukee joka ohjeessa kun on kyse betonin päälle laittamisesta. Tai sitten tuo on vain hätävara.

Betonihan kuivaa pitkään.. ensimmäisen lämmityskauden yli nyt ainakin.
 
Meillä valettiin toukokuulla ja pinnoitettiin lokakuulla. 20 viikkoa noin kerkisi kuivumaan, josta kymmenisen viikkoa lattialämmitys päällä. 8-10cm laatta.

En silti tiedä onko täysin kuiva... Sitä ei lopulta sitten enää mittailtu, kun oli valvojat sitä mieltä että riittää turvamarginaali.

Tiedä näistä... Jokapauksessa nämä cm/viikko on huuhaata, sen verran edelleen suunnilleen venttaillaan jos on muuttovalmis paketti.
 
Mikki sanoi:
Jokapauksessa nämä cm/viikko on huuhaata, sen verran edelleen suunnilleen venttaillaan jos on muuttovalmis paketti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikös tuota venttailla talopakettien kanssa jo muutenkin jokunen vko että se "asettuu" perustuksilleen, ennen varsinaisia sisätöiden viimeistelyjä, vaikka talossa ei lattiabetonivaluja olekaan. Tai näin ainakin meillä mentiin ja tuona aikana sitten takkamuurari pääsi tekemään tähän tupaan sen oman osuutensa :cool:
 
Vieläkö edelleen noita sitten valetaan niin että alle tulee jokin höyrysulku niin ettei valu pääse kuivumaan eristeen läpi maaperää kohti? Jos näin niin eikö helpointa olisi laittaa Isodrän/Fuktisol tms. niin ei tarvitse kuivumista odotella sisätöissä kun kuivumista ei aktiivisesti pyritä estämään.
 
Ei sinne mitään höyrynsulkua erikseen tule. Lattia EPS vain, mikä ei varsinaisesti ole höyrynsulku (EPS:n höyrynläpäisykyky on aika lähellä betonia). Sitten toki tilanne on toinen, jos siellä on FinnFoam tai polyuretaanilevyt.

Eli kyllä, varsinkin kun on lattialämmitys, niin betoni pääsee kuivumaan rajallisesti alaspäinkin.

Fuktisol/Isodrän on ihan hienoja tuotteita, mutta _tolkuttoman_ kallista tavaraa.
 
Mikki sanoi:
Tiedä näistä... Jokapauksessa nämä cm/viikko on huuhaata, sen verran edelleen suunnilleen venttaillaan jos on muuttovalmis paketti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ja julkisella rakennuspuolella (mm. koulut) niin pe valu ja heti kun pinta kestää kävelyn, tai viimeistään ma tulee eteläHelsingistä mattomiehet vetämään muovimattoa pintaan.
Sitten ihmetellään suuresti sisäilmaongelmia (sekä VOC että homeet)
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom