Mitä tulee alkuperäiseen aiheeseen, niin erityisesti näissä keskusteluissa ihmetyttää, kun aina vedotaan taloyhtiöissä todennäköisesti jo olemassa olevien sähkötolppien kapasiteetin riittämättömyyteen. Yleisestihän nuo ovat 10A tai 16A nallilla varustettuja. Se lohkolämppärin ja sisätilanlämmittimen imaisema 2000-2500W kuorma on ihan sama kuorma tolpalle, kuin vastaava latausteho täyssähköautolle tai hybridille (1-vaiheisena). Tosin sillä erotuksella, että Suko -pistorasioita ei välttämättä tolpissa ole tarkoitettu kestämään esim. pitkäaikaista 16A latausvirtaa, mutta tuon asian muuttamisessa tosin puhutaan hyvin pienestä investoinnista. Yleensä isommissa taloyhtiöissä ne autot ovat kuitenkin lämpiämässä samaan aikaan aamuisin ja samaan aikaa keitellään keittiössä kahvia ja käytetään muista sähkönkulutuspiikkejä aiheuttavia sähkölaitteita. Kuinka monelle taloyhtiössä kuitenkaan on tullut vastaan tilanne, että tolppapaikat olisivat pimeänä tuon takia? Tietysti tilanne on toinen, jos tolppapaikat on jo lähtökohtaisesti mitoitettu väärin...
Toki parempi vaihtoehto on sitä tarvitsevilla osakkailla maksattaa lämpötolpan rasioiden vaihto suoraan älykkäämpään latauspäähän, joka voidaan varustaa vaikka lisäksi erillisellä sähkönkulutusmittarilla. Tosin markkinoille on tulossa myös jälkiasennettavia yksivaiheisia Type2 -latureita nimenomaan tolppapaikoille, joilla taas voidaan suoraan hoitaa kuormantasaus ohjaamalla auton vetämää ampeerivirtaa pilottisignaalilla, jolloin estetään ylikuormituksen syntyminen.
Lisäksi monet paikalliset sähkölaitokset tai verkko-operaattorit tuottavat näitä myös kuukausihinnoittelumallilla, joissa aloituskustannus on pieni, toimittaja toimittaa, asentaa ja omistaa laitteet sekä käytöstä maksetaan paketin tai todellisen kulutuksen mukaan. Usein tällöin taloyhtiön tontille tuodaan toinen syöttö, josta huolehtii palveluntarjoaja, jolloin kapasiteetin mitoitushuolikin poistuu.
Vaikka lakialoitteen tavoitteet ja velvoitettavat määrät äkkiseltään tuntuvat kovin utopistisilta, kannattaa kuitenkin tarkastella mitä ympärillä EU :ssa tapahtuu, kun lakialoite kuitenkin EU-direktiiviin pohjautuu. Norjassa täyssähköautojen markkinaosuus kasvaa huimaa vauhtia, kuten myös Hollannissa. Hollannissa tosin plug-in hybridejen osuus on ollut kovassa nousussa jo myös monta vuotta. Sama liike näkyy jo myös Suomeen tuotavassa autokannassa. Plug-in hybridejen tuonnin kasvu on ymmärrettävästi kovassa nousussa jo pelkästään verotuksellisten seikkojen vuoksi ja samanlaiseksi tilanne muuttuu täyssähköjen osalta, kun Norjassa ja Hollannissa laitetataan ensimmäisiä liisareita uusintaan. Kun tarjonta lisääntyy, hinnat tulevat hieman alaspäin ja elinkaarikustannukset (total cost of ownership) realisoituvat kuluttajille, niin markkinaosuus alkaa muuttumaan vauhdilla.
Vaikka latauspisteasiasssa keskitytäänkin usein täyssähköjen markkinaosuuden varsin marginaalisiin numeroihin, pitäisi kuitenkin ottaa huomioon myös plug-in hybridit, joissa päivittäisen latauksen tarve itseasiassa korostuu, varsinkin jos päästöjen vähentäminen tai kustannusten karsiminen on edes jonkinlainen motivaattori. Toki plugareilla voi ajaa lataamattakin, mutta silloin tilanne on sama, kun ajaisi huomattavasti huonommalla polttomoottoriautolla. Ainakin jonkinlainen päivittäinen latausmahdollisuus töissä tai kotona on ehdoton edellytys täyssähköautokannan yleistymiselle ja fossiilisista polttoaineista eroon pääsemiselle.
Latausmahdollisuudella taloyhtiössä tulee myös olemaan tulevaisuudessa vaikutus asunto-osakkeen kysyntään ja hintaan. Kun lakialoitteessa kuitenkin puhutaan velvoittamisesta latauspisteiden rakentamiselle ja valmiuksien tekemiselle "uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin", niin olisihan se typerää toimintaa taloyhtiöltä, jos näin ei jokatapauksessa peruskorjauksen yhteydessä toimittaisi. Usein putkisaneerauksien yhteydessä toteutetaan hissiremontit, sähkönousujen uusinnat ja muut lähitulevaisuudessa eteen tulevat talotekniset modernisoinnit niiden urakkamallilla saavutetun kustannushyödyn vuoksi jokatapauksessa. Taloyhtiön tehtävä on kuitenkin huolehtia kiinteistön ja asunto-osakkeen arvon säilymisestä.
Vaikka kunnianhimoisen lakialoitteen suurimpana motivaattorina toimivatkin varmasti CO2 päästötavoitteet, niin fossiilisten polttoaineiden vähentäminen liikenteessä tuo kuitenkin yksilölle huomattavasti muitakin etuja. Vaikka sähköautoilu sähköverkosta ladatulla energialla ei olekkaan vielä täysin päästötöntä, poistuvat lähipäästöt liikenteestä kokonaisuudessaan sähköenergialla liikkuvien ajoneuvojen kilometrisuoritteen osalta.