- Keskustelun aloittaja
- #41
Oliko tuo C&H nyt Artic NG, jossa on 550 g R32 vaiko Supreme 1000g R32? Oli Supreme
Viimeksi muokattu:
TM Rakennusmaailma 10/19 - ILP testiä pukkaa
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Oliko tuo C&H nyt Artic NG, jossa on 550 g R32 vaiko Supreme 1000g R32? Oli Supreme
Supreme. edit: Eihän sekään sinänsä huonosti pärjännyt, mutta todettiin äänekkääksi (silti sisäyksikkö hiljaisempi kuin Panasonic) ja hyötysuhde jäi korkeammissa lämpötiloissa vähän vaatimattomaksi. Ilmeisesti kuitenkin pieni testikontti oli todettu jotenkin epäsuotuisaksi ympäristöksi kaksivaihekompressorille niissä olosuhteissa.
Sisä- ja ulkoyksikköjen mallit taulukosta:
Cooper&Hunter CH-S09FTXAM2S-GD, CH-S09FTXAM2S-GD
Fujitsu ASYG09LZCA, AOYG09LZCAN
Panasonic CS-HZ25UKE, CU-HZ25UKE
Toshiba RAS-25PKVPG-ND, RAS-25PAVPG-ND
Vivax ACP-09CH25AEYI/I, ACP-09CH25AEYI/O
Viimeksi muokattu:
Taitaa olla Gree Amber 09 (25) näyttäis olevan 2,5 rivinen kenno ulkoyksikössä
- Keskustelun aloittaja
- #44
Eikös nuo tehot ja COPit kovalla pakkasella olleet hyvin lähellä näitä VTT:n mittauksia?
https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/01/vtt-s-02177-18.pdf
Fujitsun esitteessä ilmoitetut antotehot ja COPit pitivät hyvin paikkansa TM RM testin perusteella.
Viimeksi muokattu:
Mitä huumoria tämä on. "Urheiluauto vertailussamme oli ikävä kyllä vain Lada ja Wartburg koska muut autot menivät kaupaksi". Taitaa olla jo korkea aika peruuttaa lehden tilaus.
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Jep. "mitäs pena ens viikon lehtee keksittäs, oisko ilppi testi mitään?? Joo piisinen lähtee nyt samantien k rautaan ja ottaa sieltä jotaki pumppuja matkaan mitä hyllyssä o!! “
Nuo linkkaamasi VTT mittaukset ovat HZ25TKE mallille. Ukessa pitäisi olla esitteen mukaan enemmän potkua (3.4 Kw -25 asteessa).
Sinänsä rakennusmaailman ja VTT:n testit ovat hyvin linjassa. Toshiban pumppu sai hyvin samanlaiset tehot ja copit molemmissa.
- Keskustelun aloittaja
- #48
En tiedä mistä ovat esitelukemat ottaneet, olisivatko joitakin hetkellisiä tehoja?
HZ25UKE 2,86 kW luvataan tässä dokumentissa -25C tehoksi, COP 1,8 ja -15C 3,59 kW ja COP 2,41. HZ35UKE dokkari myöskin ohessa.
Dokumentit löytyvät täältä https://www.ptc.panasonic.eu/compliance-documents
Ei taida olla hetkellisiä tehoja, koska ne on tuossa Service Manualin sivulla joka on liitteessä. 3,2 kW -25C.
Olisivatko sitten jostain Tanskassa mitatusta testistä, jossa olisi käytetty Powerful -toimintoa?
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Lisää aivopieruja ko ilp testin artikkelissa: "Kun ilmalämpöpumppua lähdetään valitsemaan, pitää miettiä haluaako lämmitysteholtaan vai hyötysuhteeltaan hyvän pumpun. Jos haluaa molempia, on yleensä hankittava kaksi eri pumppua."
Loppuarvostelussa kuitenkin todetaan:" Fujitsussa on vertailun paras hyötysuhde aina -26 asti ja suurin lämmitysteho -27 asti" ja "Panasonicissa on vertailun toiseksi paras hyötysuhde -15 asti ja menee piikkipaikalle -26 kohdalla. Lämmitysteho on Panasonicissa vertailun toiseksi paras -27 saakka, jossa se menee vertailun kärkeen."
Ilmeisesti perustellaan 9-sarjan valintaa isompien mallien sijaan. Mutta eipä tuokaan kaikkien merkkien ja mallien osalta pidä paikkaansa, että pienemmässä teholuokassa on paremmat cop/scop:t.
Loppuarvostelussa kuitenkin todetaan:" Fujitsussa on vertailun paras hyötysuhde aina -26 asti ja suurin lämmitysteho -27 asti" ja "Panasonicissa on vertailun toiseksi paras hyötysuhde -15 asti ja menee piikkipaikalle -26 kohdalla. Lämmitysteho on Panasonicissa vertailun toiseksi paras -27 saakka, jossa se menee vertailun kärkeen."
Ilmeisesti perustellaan 9-sarjan valintaa isompien mallien sijaan. Mutta eipä tuokaan kaikkien merkkien ja mallien osalta pidä paikkaansa, että pienemmässä teholuokassa on paremmat cop/scop:t.
Huippulämmitystehot pluskeleillä on aika merkityksetön juttu. Pakkasilla taas lämmitystehot riippuen lämmöntarpeesta ja siitä kestääkö hermot pitää konetta täysillä.
Sisäyksikön hiljaisuus, sulatusten tiheys ja sisäyksikön ääntely sulatuksissa merkkaa oikeasti useimmille enemmän kuin 1 tai 2kw ero -27C pakkasissa. Tai COP 1,5 tai 1,6
Ensimmäisiä juttuja joutuu kuuntelemaan koko lämmityskauden. -27C pakkasia siellä missä 70-80% ihmisistä asuu on alle päivän vuodessa näin keskimäärin.
Milloin tulee testi jossa COP välillä +5 ja -10 merkkaa eniten, sekä iso paino hiljaisuudella.
Sisäyksikön hiljaisuus, sulatusten tiheys ja sisäyksikön ääntely sulatuksissa merkkaa oikeasti useimmille enemmän kuin 1 tai 2kw ero -27C pakkasissa. Tai COP 1,5 tai 1,6
Ensimmäisiä juttuja joutuu kuuntelemaan koko lämmityskauden. -27C pakkasia siellä missä 70-80% ihmisistä asuu on alle päivän vuodessa näin keskimäärin.
Milloin tulee testi jossa COP välillä +5 ja -10 merkkaa eniten, sekä iso paino hiljaisuudella.
Niin toi testin teksti sahasi omaan jalkaansa jo tuon 9-sarjan osalta: usein parhaat laitteet nimenomaan yhdistävät energiatehokkuuden ja lämpötehon. Olihan tuossakin testissä varsin selvät erot esim. Fujitsun hyväksi verrattuna Toshibaan, jota niin mainostetaan pakkaspumppuna.
Toki voi olla budjettikysymys, ja joskus harvoin pieni tehokin on riittävä hyvin eristettyyn taloon. Mutta itse valitsen ja suosittelen kyllä useimmissa okt-kohteissa 12/35-sarjalaista 9/25-sarjalaisen sijaan. Ensinnäkin isompi pumppu käy enemmän osatehoilla, joilla todellisuudessa saadaan parhaat copit ja säästöt. Ja toisekseen juurikin nuo sisä-ja ulkoyksikön äänet ovat merkittävästi pienemmät, kun kompura on yli 1kw, eikä joku 600w kierroskone, ja sisäyksikkö on testivoittajan tavoin riittävän leveä ja syvä.
Kokonaan toinen merkittävä puute on jäähdytysominaisuuksien täydellinen puuttuminen näistä ilp vertailuista. Kuitenkin yhä suurempi osa laitteista myydään ensisijaisesti tähän tarkoitukseen. Siinäkin isompi kokoluokka pesee mennen tullen pienemmän niin osatehoilla kuin äänitasoissa.
Toki voi olla budjettikysymys, ja joskus harvoin pieni tehokin on riittävä hyvin eristettyyn taloon. Mutta itse valitsen ja suosittelen kyllä useimmissa okt-kohteissa 12/35-sarjalaista 9/25-sarjalaisen sijaan. Ensinnäkin isompi pumppu käy enemmän osatehoilla, joilla todellisuudessa saadaan parhaat copit ja säästöt. Ja toisekseen juurikin nuo sisä-ja ulkoyksikön äänet ovat merkittävästi pienemmät, kun kompura on yli 1kw, eikä joku 600w kierroskone, ja sisäyksikkö on testivoittajan tavoin riittävän leveä ja syvä.
Kokonaan toinen merkittävä puute on jäähdytysominaisuuksien täydellinen puuttuminen näistä ilp vertailuista. Kuitenkin yhä suurempi osa laitteista myydään ensisijaisesti tähän tarkoitukseen. Siinäkin isompi kokoluokka pesee mennen tullen pienemmän niin osatehoilla kuin äänitasoissa.
Näissä pitää kyllä aina tutkla onko niissä sarjoissa oikeaa eroa - yleensä sen näkee technomanuaalista.
- Keskustelun aloittaja
- #53
Melumittaukset tuossa testissä hieman ihmetyttää. Mikään laitteen sisäyksikkö ei päässyt valmistajan ilmoittamaan melumäärään, eroa oli lähes 10 dB almistajan ilmoittamiin arvoihin. 
=> Olisiko sitten melumittaukset tehty plussan puolella ja laitteet eivät ole puhaltaneet +20C pyynnillä oikeasti täysillä?
=> Olisiko sitten melumittaukset tehty plussan puolella ja laitteet eivät ole puhaltaneet +20C pyynnillä oikeasti täysillä?
Joku näppärä voisi kehitellä pienen loggauspurkin, joka mittaisi äänenvoimakkuutta ja lämpötilaa. Tuollaisella laitteella voisi mittailla käytännönelämän eroja lämpöpumpuissa.
Esimerkiksi sulatukset saisi poimittua helposti puhalluslämpötilan tippumisesta ja näin sulatusten äänet saisi mitattua erikseen. Samoin sulatusten kestot jne.... tuollaiset purkit pariksi kuukaudeksi mittaamaamaan eri talouksiin laitteiden toiminnallisuutta oikeassa elinympäristössä, niin jotain käsitystä saisi "pehmeistä" arvoista.
Esimerkiksi sulatukset saisi poimittua helposti puhalluslämpötilan tippumisesta ja näin sulatusten äänet saisi mitattua erikseen. Samoin sulatusten kestot jne.... tuollaiset purkit pariksi kuukaudeksi mittaamaamaan eri talouksiin laitteiden toiminnallisuutta oikeassa elinympäristössä, niin jotain käsitystä saisi "pehmeistä" arvoista.
- Keskustelun aloittaja
- #55
Artikkelin lopussa luki ettei sulatusjaksoja huomioitu COP-laskennassa. Tuo on kyllä erittäin iso puute testijärjestelyissä, ettei saada riittävästi kostutusta ulkoyksiköille. VTT Espoon testiolosuhteet ovat kyllä huomattavasti paremmat.
Jos testituloksia oikein tulkitsin, niin Fujitsussa ja Panasonicissa on "tarpeen mukainen" sulatus -25C saakka, sitä kovemmalla pakkasella sulatus aina Fujitsulla 40-50 min ja Panalla 55 min lämmitysjakson jälkeen. En tiedä ymmärsinkö oikein että Toshiba sulattaa "tarpeen mukaan" ~-7C saakka ja sen jälkeen 70-90 min välein? Vivax ja C&H sulattavat aina "tarpeen mukaan", ei "kellosulatuksia".
Viimeksi muokattu:
Jep. Olet toki oikeassa. Esim. testivoittaja lzcan:ssa 12-sarjassa näyttäisi olevan sama kompura ja ulko/sisäyksikkö mitoiltaan eli pelkkä softa-ero. Pointtini olennaisista eroista suorituskyvyssä ja äänen sävyissä liittyy kompuran kokoon ja sisäyksikön mittoihin. Esimerkksi vertailun Panan hz-sarjassa on huomattavissa ihan käytännön elämässä tuo äänen sävyn muutos huonompaan UKE:n ja aiempien rke/tke:n välillä. Ja yllättäen sisäyksikkö on nyt testatussa uke:ssa pienentynyt edeltäjiinsä nähden. Vastaavasti lzcan on tunnettu kohtuu isosta sisäyksiköstä, kun taas ko lehdessäkin mainostetun Fujin R32 mallin (KMCBN) huomattavasti pienempi sisäyksikkö ei lupaa kyllä testivoittajan äänimaailmaa, ja itseasiassa myös valmistajan omatkin lämmitys/jäähdytys teho ilmoitukset + hyötysuhteet jäävät merkittävästi alemmiksi.
Viimeksi muokattu:
Täydellistä testiä tai edes vertailua itse kunkin mieltymysten perustella ei varmasti tule koskaan, mutta lukemalla tuon ko artikkelin, huomaat että testivoittaja olisi noilla sun kriteereillä sama Fujitsu. Ero vaan olisi perässä tuleviin entistä suurempi. Fujitsu oli siis varsin ylivoimainen juurikin noilla lauhemmilla pakkasilla niin copin kuin lämpötehon suhteen. Mulla oli edellisessä oktalossa tuo LZCAN, ja on ihan reaalimaailmassa ollut tähänastisista ilpeistä kokonaisuutena hiljaisin. Ei nyt tietty nykyisen Perfera 40 sisäyksikön puhalluksen hiljaisuuteen pääse, mutta vastaaavasti sulatusäänet on näissä R32-koneissa häiritsevämmät (en ole vielä kuullut ainoastakaan uuden kylmäaineen ilpistä, jossa sulatusäänet olisivat vastaavat kuin parhaissa R410 malleissa).
Lehdessä mainittiin R32-koneiston kovemmista paineista ja kylmäaineen lämpötiloista: liekö tällä vaikutusta sulatusääniin?!
On. Outoa, jos RM ei tiedä, miten merkittävä tekijä sulatukset äänineen on loppukäyttäjille. Jos olisin itse etsimässä lämmityskäyttöön ilppiä, rajaisin etsintäjoukon sellaisiin koneisiin, joita kärsii kohinan puolesta kuunnella, ja jotka eivät sulattele ihan alvariinsa.
Sinänsä jos -25C lämpötilassa alkaa kellosulatukset, ei ole kovin kamalaa koska noita lämpötiloja on niin vähän. Voisi se silti pänniä, jos koko yön saisi kuunnella jatkuvia sulatuksia.
- Keskustelun aloittaja
- #59
Aika kova oli tuo teho (2000W) joka laitteista pyydettiin testissä +7C. Noissa VTT-testeissä pyyntinä on pyyntinä 900W +7C.
=> alhaalta vääntävät laitteet eivät päässeet nyt "näyttämään kynsiään"
Miksi ei mitattu +2C pistettä ollenkaan, se on lämmityskauden yleisin lämpötila Etelä-Suomessa. Tuohon olisi saatu kostuttimilla jo paremmin kosteutta. Toisaalta tuo -30C mittapiste oli kyllä aivan turha.
-7C pyydetty 3500W oli OK, koska se on lähellä 25-sarjalaisten laitteiden nimellisteho.
Viimeksi muokattu:
RM ei sisällä kuin toimittajia, ymmärrys on ulkoistettu aikaa sitten siinä vaiheessa kun näistä on tehty suuren lehtikonsernin komponentteja, koska palkkalistoilla ei voi pitää joka alan asiantuntijoita.
Tyhmyys on siinä että sitkeästi käyttävät Vakolaa vaikka jo vuosien kokemuksella tiedetään ettei siellä saa mitenkään järkeviä sääoloja aikaiseksi. koska halli on niin huonosti eristetty että jäähdytyskoneiden pitää olosuhteita vakioidessaankin vedellä lappu laiudassa ilmaa kuivattaen.
Joka kyllä kyseenalaistaa monet muutkin Vakolassa tehdyt testit - kuiva kylmä on aika helppo paikka laitteille kun mitään ei tiivisty koskaan mihinkään vaikka kuinka vedeltäsiin sääsykliä.
Eikä niitä ilppejä varmaan kukaan ole istunut siellä vaunussa kuuntelemassa muutenkaan - mutta ehkä sinne jonkun äänimittauksen tässäkin hengessä olisi voinut laitella.
Koskahan saadaan testeihin kunnon laboratorio eikä mitään pientä työmaaparakkia. Kuvassa Daikinin Tsekin laboratoriosta jossa saadaan ulkoyksiköillekin kunnon olosuhteet eri lämpötiloissa. kuvattu syyskuussa tehdasvierailulla. Daikinilla kunnon laboratoriot sekä Belgian että Tsekin tehtaalla. useita isoja testihuoneita eri käyttötarkoituksiin. RM testi täysin alaarvoinen, puuttui monta pumppumerkkiä jotka kyllä olisi lehden väitteestä huolimatta saatu testeihin mukaan vaikka jälleenmyyjiltä jos maahantuojalta olikin loppu. Testinhän voitta se joka siitä eniten maksaa tai järjestää vaikka tehdasvierailun Japaniin. Aikanaanhan Ultimate järjesti toimittajille Kiinan matkan ja kehtasi vielä kirjoittaa ison artikkelin tuosta lahja matkasta
Liitteet
Onko 2 kW +7C erityisen suuri pyyntö? Kämpän johon mietin MLP tai ILP tehonkulutus on +7C 3 kW ja -7C 6 kW. Varmaankin siis ILP:ltä vaadittaisiin juuri 2 kW +7C ja -7C jo kaikki mitä irtoaa. Varmaankin ihan tyypillisiä arvoja 70-80 -luvun 150-200 m2 taloille, joissa ILPillä saa suuren hyödyn.
Paremminkin ihmettelen tuota 900 W +7C. Tuollaisessa talossa ei taida ILP:n säästöpotentiaali olla kovinkaan suuri? Pieni tai todella hyvin eristetty.
Tietysti sokkeloisessa talossa ILP hoitaa vain osan tiloista ja vaaditaan useimpia ILPejä.
No en tiedä https://lampopumput.info/foorumi/th...ulti-pro-8-kivirintsikka-240m2-helsinki.1981/
Tuossa vuonna 2008 yksi ILPpi lämmitti talon yläkertaa, toinen alakertaa ja kolmas oli toisessa autotallissa. Muita lämmityksiä ei ollut.
En muista kumman kerroksen ILPistä tuo 180 päivän käyrä on, mutta kyllä se alle kilowatin menee tuollaisilla plussakeleillä tuossa käyrän oikeassa reunassa
Ottamatta kantaa itse testiin kantaa kokonaisuudessaa, sillä en ole päässyt sitä lukemaan, niin kyllä nuo Fujitsun mitatut arvot vastaavat hyvin lähelle omia mittauksiani viimetalvelta.
Täällä pöhisee nuo LZCAN 9- ja 12-sarjalaiset lämmittämässä 240 neliötä kolmessa kerroksessa pääasiallisena lämmönlähteenä ja ovathan nuo osoittautuneet varsin kelvollisiksi. Tampereella kun ei päästy nauttimaan kuin maksimissaan -24 pakkasesta viimetalvena, niin en osaa -30 suoritustasosta sanoa, mutta mm. -22 tasolla pumppu tuuppasi vielä vähän yli 4kW lämpöä noin 1,6 COPilla. -7 tienoilta on vähän huonommin testidataa, mutta COP oli 3 tuntumassa ja tehoa noin 6,1kW.
Mittaukset ovat juurikin tuosta 9 -sarjalaisesta. 12 -sarjalaisesta puuttuu vielä anturointi, mutta luulen, että pyörii loppupeleissä hyvin samanlaisissa lukemissa. Tehoja ei tässä tapauksessa tuossa isommassa ole kuin marginaalisesti. Omat mitatut suoritusarvot vastaavat aika suoraan Fujitsun materiaaleista löytyvää taulukkoa laitteelle. Nuo pumput lauhemmilla keleillä vääntävät tarvittavat lämmöt pienimmillään 340W kulutuksilla per pumppu.
Sulatuksia tosiaan tapahtuu vain tarpeen mukaan ja hyvin harvakseltaan. Esim. viimepäivien -8 keleissä tiheimmillään noin 2,5 tunnin välein, eikä jäätymisongelmia ole ilmennyt.
Itsellä on vielä etsinnässä pumppuratkaisu autotallin ja harrastetilan lämmitykseen ja siihen tarjottiin nyt tuota R32 -mallia. Speksejä katsellessani totesin, että ei voi päästä lähelle tuon LZCANin suorituskykyä ja hinta on sama. Tosin LZCAN onkin siihen käyttöön aivan liian järeä.
Täällä pöhisee nuo LZCAN 9- ja 12-sarjalaiset lämmittämässä 240 neliötä kolmessa kerroksessa pääasiallisena lämmönlähteenä ja ovathan nuo osoittautuneet varsin kelvollisiksi. Tampereella kun ei päästy nauttimaan kuin maksimissaan -24 pakkasesta viimetalvena, niin en osaa -30 suoritustasosta sanoa, mutta mm. -22 tasolla pumppu tuuppasi vielä vähän yli 4kW lämpöä noin 1,6 COPilla. -7 tienoilta on vähän huonommin testidataa, mutta COP oli 3 tuntumassa ja tehoa noin 6,1kW.
Mittaukset ovat juurikin tuosta 9 -sarjalaisesta. 12 -sarjalaisesta puuttuu vielä anturointi, mutta luulen, että pyörii loppupeleissä hyvin samanlaisissa lukemissa. Tehoja ei tässä tapauksessa tuossa isommassa ole kuin marginaalisesti. Omat mitatut suoritusarvot vastaavat aika suoraan Fujitsun materiaaleista löytyvää taulukkoa laitteelle. Nuo pumput lauhemmilla keleillä vääntävät tarvittavat lämmöt pienimmillään 340W kulutuksilla per pumppu.
Sulatuksia tosiaan tapahtuu vain tarpeen mukaan ja hyvin harvakseltaan. Esim. viimepäivien -8 keleissä tiheimmillään noin 2,5 tunnin välein, eikä jäätymisongelmia ole ilmennyt.
Itsellä on vielä etsinnässä pumppuratkaisu autotallin ja harrastetilan lämmitykseen ja siihen tarjottiin nyt tuota R32 -mallia. Speksejä katsellessani totesin, että ei voi päästä lähelle tuon LZCANin suorituskykyä ja hinta on sama. Tosin LZCAN onkin siihen käyttöön aivan liian järeä.
- Keskustelun aloittaja
- #65
Tuo tarkoittaa noin 154 W/K ominaislämpöhäviö => -7C energiantarve olisi tällöin 4160W eikä 3500W.
-7C ja 3500 W vastaavaa ominaislämpöhäviö on noin 130W/K => Tämä vastaisi +7C noin 1700 W tehoa
=> eli asunto vaatii suhteessa enemmän lämmitystehoa +7C kuin -7C ulkolämpötilassa, mikä ei taida olla todellisuutta
Jos katsotaan taas valittujen pisteiden erotusta (ulkolämpötilan muutos vs. lämmitystehon muutos)
+7C - -7C ja 2000W - 3500 W => 1500 W / 14 K = 107 W/K
=> Eli nyt TM RM valitsemat tehontarpeet eivät ole lineaarisesti ulkoilmasta riippuvaisia. Tuntuisi että TM RM RET-talossa on sisäinen jäähdytin joka on teholtaan noin 600W.
VTT:n aiemmissa laitekohtaisissa testeissä tehontarve oli 6 kW -26C ja se muuttui lineaarisesti ulkolämpötilan mukaan. Ominaislämpöhäviö tuolloin 146 W/K, kun huomioidaan 1 kW sisäistä lämpökuormaa. Nykyaikaisessa talossa tuo sisäinen lämpökuorma on kyllä liian iso.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Tuo minun kertoma tehontarve oli n. 200 W/C talosta, joka varmaankaan ei ole kaukana keskimääräisestä. Riippuu sitten sisälämpötilasta, maanvaraisista lattioista ja perussähkökuormasta miten kulutuskäyrä menee. Ko. taloa joutuu lämmittämään vielä reilusti 7 asteessa, mutta ILPiä siellä ei ole.
Testissä on tosiaan epäsuhta vaadituissa tehoissa, mutta yhtä hyvin voi sanoa, että kylmässä vaadittiin liian vähän. Olisiko joku testatuista pystynyt tuottamaan yli 3,5 kW -7:ssä?
Testissä on tosiaan epäsuhta vaadituissa tehoissa, mutta yhtä hyvin voi sanoa, että kylmässä vaadittiin liian vähän. Olisiko joku testatuista pystynyt tuottamaan yli 3,5 kW -7:ssä?
- Keskustelun aloittaja
- #67
TM RM testissä oli tarkoitus kattaa 50% tai 75% talon lämmitystarpeesta ILPillä. Eli ei olekaan tarkoitus kattaa esim. tuota 200 W/K lämmöntarvetta vaan esim. 100 W/K tai 150 W/K.
Jos valitaan tuo korkeampi lämmöntarve (75% peittävyys) niin sitten ollaa +7C 1950W lämmöntarpeessa, mutta -7C pitäisi pyytää silloin 4,1 kW. (Jos taas valitaan alempi (50% peittävyys) niin sitten oltaisiin +7C 1300 W ja -7C 2700 W.)
=> TM RM on valinnut nämä omat tehopisteet epäloogisesti. Suosivatko isot +7C tehot esim. jotain valmistajaa enemmän kuin toista? Pienet +7C tehot taas olisivat suosineet toisia valmistajia
Monien valmistajien laiteet (esim. Toshiba ja Panasonic) tunnistavat tilanteen, pyynti alhainen +20C ja ulkona +7C, ja eivät puhalla täysillä (kauko-ohjaimen asetuksesta huolimatta) tällöin vaikka sisälämpötilaa hieman lasketaan. Asia tulee esille VTT-testien puhallusmäärä käyristä.
Panasonic ja Fujitsu olisi ainakin noin 4-4,5 kW pystynyt, jos sulatuksia ei huomioida.
Viimeksi muokattu:
200 W/K tuottaa sisälämpötilasta jne. riippuen n. 3 kW +7C ja n. 6 kW -7C kokonaislämmitystarpeen. Siihen mielestäni sopisi hyvin tuo 2 kW +7C ja 4 kW -7C pyyntö ILP:ltä. Voiko myös ajatella, että ILP:n suhteellinen osuus lämmöntuotosta laskee tehon kasvaessa, jos tilojen lämpötilaeroja ei haluta liian suuriksi. Jos vaikkapa sähkölämmityksen asettaa 19 C ja ILP:n 21 C, eikö suurempi tehontarve saa sähkölämmityksen tulemaan päälle suuremmalla alueella? Tai sitten ILP:n lähellä tulee reilusti yli 21 C.
Lehdessä mainittiin että Fujitsu tiputtaa lämpötilaa jos kukaan ei ole sen näköpiirissä. Tämä on tyhmä juttu kun kone olisi eteisaulassa.
Saakohan tuon automatiikan pois päältä?
Näemmä Pana ei ole kehittynyt mihinkään. Edelleen kova meteli mikä on kyllä jatkossa ehdoton este, jos siis mitään pumppua enää huolin kun nykyiset hajoaa.
Melun ohella myös veto olisi pitänyt testata, samaten se panan perisynti eli termostaatin toiminta. Sisälämpötila seilaa +-1 astetta ulkolämpötilan mukaan mutta yleensä eri suuntaan kuin ulkolämpötila.
Yhdessäkään koneessa ei tainnut olla manuaalista puhalluksen säätöä lämmityksessä. Ainakin omissa Panassa ja Mitsussa on vain puhalluksen maksinopeus asetettavissa. varsinaista käsisäätöä ei ole.
Saakohan tuon automatiikan pois päältä?
Näemmä Pana ei ole kehittynyt mihinkään. Edelleen kova meteli mikä on kyllä jatkossa ehdoton este, jos siis mitään pumppua enää huolin kun nykyiset hajoaa.
Melun ohella myös veto olisi pitänyt testata, samaten se panan perisynti eli termostaatin toiminta. Sisälämpötila seilaa +-1 astetta ulkolämpötilan mukaan mutta yleensä eri suuntaan kuin ulkolämpötila.
Yhdessäkään koneessa ei tainnut olla manuaalista puhalluksen säätöä lämmityksessä. Ainakin omissa Panassa ja Mitsussa on vain puhalluksen maksinopeus asetettavissa. varsinaista käsisäätöä ei ole.
Kuten tuossa joku aiemmin totesikin, on ILP testaamisessa vaikea miellyttää kaikkia. Mutta tällä kertaa ei vissiin ole löytynyt ketään, jota ko. testi olisi miellyttänyt.
Eri ILP:eissä on nimenomaan eroavaisuuksia muussakin kuin huipputehossa -27 asteen pakkasella. Esimerkiksi takkatoiminto on oikeinkin hyvä talouteen, jossa takkaa aktiivisesti poltetaan. Samoin nuo käsinsäätömahdollisuudet pitää olla kunnossa.
Ideaali useimmille on, että puhallus on tasaista kokoajan, ja kone vain joko lämmittää tai ei lämmitä, mutta puhallus ja tätä kautta ääni on sama. Tuo on feature, joka ohjasi minut Toshiban suuntaan, vaikka se ei taatusti ole maailman paras COP:ltaan -27 asteen lämmöissä.
Pehmeät arvot ovat ILP hankinnassa mielestäni siirtyneet jo COP vänkäämisen edelle (tosin joku toinen on varmaan täysin eri mieltä).
Eri ILP:eissä on nimenomaan eroavaisuuksia muussakin kuin huipputehossa -27 asteen pakkasella. Esimerkiksi takkatoiminto on oikeinkin hyvä talouteen, jossa takkaa aktiivisesti poltetaan. Samoin nuo käsinsäätömahdollisuudet pitää olla kunnossa.
Ideaali useimmille on, että puhallus on tasaista kokoajan, ja kone vain joko lämmittää tai ei lämmitä, mutta puhallus ja tätä kautta ääni on sama. Tuo on feature, joka ohjasi minut Toshiban suuntaan, vaikka se ei taatusti ole maailman paras COP:ltaan -27 asteen lämmöissä.
Pehmeät arvot ovat ILP hankinnassa mielestäni siirtyneet jo COP vänkäämisen edelle (tosin joku toinen on varmaan täysin eri mieltä).
Näinhän se on. Sisäyksiköihin on tullut jo enemmän muotoilua ja designiä. Ryhdytäänkö ulkoyksiköitä jossain vaiheessa suunnittelemaan muunkin kuin mallia "tehdashalli" näköisiksi. Tiedän, että funktionaalisuus ja tuotantokulut yms. on tärkeää, mutta ei nämä asiat läheskään aina sulje toisiaan pois. Ja kuten artikkelissa todettiin, niin kaikki laitteet ovat oikeastaan yhtä hyviä tehoiltaan, joten pakosti ostopäätös ohjautuu jo muihin tekiöihin.
Fujitsussa on läsnäolosensori, joka tiputtaa muistaakseni peräti 4 astetta pyyntiä. Tuo ominaisuus tosin on järkevä lähinnä tietyissä tiloissa jäähdytyksellä, mutta jostain kumman syystä se on oletuksena päällä, kun pumpun ottaa ensimmäistä kertaa käyttöön. Kun sen ottaa pois päältä, niin se myös pysyy pois päältä.
Ainoa omassa käytössä oleva miinus tuon Fujitsun kanssa on juuri puhalluksen säätö. Pumppu ohjaa puhallusnopeutta automaattisesti lämpötilantarpeen mukaan, eikä siis voi pakottaa sitä kierrättämään ilmaan suuremmalla puhallinnopeudella, jolloin asetettu puhallinnopeus on käytännössä juuri maksiminopeus. Toinen pumpuista on paikassa, jossa jatkuvasta suuremmasta puhallinnopeudesta olisi hyötyä.
Edelliseen asuntoon asennutin Toshiban multisplitin, jossa tosin puhallusnopeutta pystyi manuaalisesti säätämään ja se tipahti vain kun pumpusta rupesi tehot loppumaan kovilla pakkasilla.
marduk
Jäsen
No tuo on kyllä itselle sellainen ominaisuus, ettei pysty laittamaan Fujitsua. Itsellä säädöt tapahtuvat seuraavasti. Manuaali puhallus 3:lla ja kun asunnossa tarvitsee lisää lämpöä nostan lämpötila pyyntiä pumpulta aina maksimi +30 asti. Kun tämäkään ei riitä nostan puhallinnopeutta.
Meillä on ehkä 900W +4C: kone kuolletti itsensä kolmessa vuodessa ja yhdeksättä lämmityskautta mennään. Tämä tehottomaksi kapistukseksi tituleerattu Pana hoitaa lähestulkoon yksin koko huoneiston lämmityksen lähes 100 neliön rivitaloneliössä. Kyllä tuostaki lähtee jotain tehoa kovillaki pakkasilla, ku kiertää Panan sulatushulluudet ja vedonestot.
Vedonesto on juurikin sellainen, että se pitäisi saada kytkettyä pois. Lämmönleviäsyys kärsii ja kenenkää ei pitäisi käyttää alle 400m3/h puhallusnopeuksia, mikäli toiveissa on lämmityksen leviävyys ja maksimaalinen rahallinen hyöty. Mitsussaki on esimerkiksi kaksi lehmänhönkäystä, jotka on tehty vain markkinointimateriaalia varten ja saadaan "kehuttua" hiljaisuutta. Meillä luukutetaan koko ajan manuaalin 558m3/h ja kovemmilla pakkasilla yli 600m3/h. Ei oo hellasäröä melusta, ku Panasonic on yllättävän hiljainen...
Oon skeptinen, että nuo melumittaukset mitään suuntaa antaisivat. Jos oikeasti sitä haluttaisiin verrata, niin sitten pitää laittaa laitteet puhaltamaan samalla teholla. Esim. joku kone voi täysiä puhaltaa sen mitä toinen puolella teholla. Harmittavasti usein silti verrataan vain kaukosäätimestä saman napsun eroja, joka on aivan väärin.
Esimerkiksi Perfera 40 puhaltaa manuaalin mukaan 348/426/624/1062 ja LZCAN09 380/580/680/830 (m3/h). Eli ei oo oikein helppo verrata ku Perfera puhaltaa pääsääntöisesti "0.5 napsua" hiljempaa ja Fujitsun 2. nopeus on melkein sama kuin Perferan 3. nopeus.
Viimeksi muokattu:
@timbba Onko mitään käsitystä mitä nuo ilmoitetut dbA arvot ovat (joo A = average)? Jokin standarditapa mitata? Voihan äärimmillään olla että tietyn koneen isoin puhallusnopeus (jos se edes sisältyy tuohon dbA) on jossain laitteessa kovin meluisa ja sitä kautta nostaa dbA arvoa(?) Ainut järkevä tapa mitata olisi ollut juuri tuo mitä kirjoitat "äänenpaine samalla teholla".
Rauski
ilppi-guru kouluttaja
@katve Joo mä en oo mestari sanomaan... mutta hyvä yleispätevä sääntö on, että mitä isompi sisäyksikkö niin voi olettaa sen olevan hiljaisempi kuin pienempi.
Mutta @Heat&Cool linkkas hyvän vinkin edes jonkinlaiseen vertailuun. Lämpötilamestarit ilmoittavat sivuillaan sisäyksiköiden äänitasosta vertailuindeksin. Tuo luku kertoo paljon enemmän kuin manuaalien hehkuttamat "vain 19db". Esimerkkinä linkki tässä:
https://www.lampotilamestarit.fi/ilmalampopumput/daikin-perfera-40.php
Mutta @Heat&Cool linkkas hyvän vinkin edes jonkinlaiseen vertailuun. Lämpötilamestarit ilmoittavat sivuillaan sisäyksiköiden äänitasosta vertailuindeksin. Tuo luku kertoo paljon enemmän kuin manuaalien hehkuttamat "vain 19db"
. Esimerkkinä linkki tässä:https://www.lampotilamestarit.fi/ilmalampopumput/daikin-perfera-40.php
Kyllä, mutta onko tuossa Rakennusmaailmassa ajettu jokaisella puhallusasetuksella pätkä ja sitten niistä kylmästi keskiarvo?