Kiertovesipumpulle korvaava malli

[VesA]

Tuo kyllä rohmuaa melkolailla sähköä jos pyörii täydellä teholla jatkuvasti vai lataako se sulla jotain puskuria tms kun mlp käy?

Se kyllä pumppaakin aika lujaa, väljät putket. Puskuria lataa.

Laitteen tehokulutus nousee 200W tienoille kun kaikki pumput ( 4 ) käyvät - melko epäluotettavan mittauksen mukaan.

Tämä lienee latauspumppu: ( tätä pyöritellään hiukan kompuran pysähdyttyä )
root@raspberrypi:~# echo "r -c ehp Hc1PumpHours" | netcat localhost 8888
19897

Tämä lienee toinen lämmityspiirien pumpuista, näitäkin sammutellaan piirikohtaisesti jos vaikka termari niin toivoo.
root@raspberrypi:~# echo "r -c ehp Hc2PumpHours" | netcat localhost 8888
40444

Tämä lienee kaivopumppu ( se lähtee vähän ennen kompuraa ja pyörii vähän jälkikäteen )
root@raspberrypi:~# echo "r -c ehp Source2PumpHours" | netcat localhost 8888
23016

ja tässä kompura.
root@raspberrypi:~# echo "r -c ehp CompHours" | netcat localhost 8888
18203

 

[fraatti]

Tuon nykyisen pumppusi toimintapiste lienee tuossa

https://www.cerbos.ee/img/cms/ringluspumbad/halm-tsirkulatsioonipumbad-kataloog.pdf

Alpha2:n sama piste on tuossa vakiopaineasetuksella 3

https://www.rskdatabasen.se/infodocs/PROD/prod_25_5731800.pdf

Tällöin vanha pumppusi imaisee 33W ja uusi imisi 13W.

Jos pumppu käy 10 kk vuodessa tullee siitä 7300h. Wanhalla -> 240 kWh/34€ vuodessa. Uudella 95 kWh/13€ vuodessa. Ero 21€/vuosi. Satkun hankintahinnalla ja omalla asennuksella tuo maksaa itsensä viidessä vuodessa takaisin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

@fraatti ja miksei muutkin !
Minulla on kaksi tämmöistä Grundfosin pumppua (perinteisiä valovirtapumppuja) ja ne toimivat suunnilleen tuossa merkityssä toimintapisteessä - aikalailla pyöreitä vuosia. Mitään säädettävää ei käsittääkseni ole, sillä lattialämmityksen virtaamat ja varsinkin "yksiputkinen" patterijärjestelmä edellyttävät nasevia paineita ja virtauksia toimiakseen. Poistin juuri vielä lattialämmityksen parista piiristä termostaattiventtilit tykkänään, jotta sain niihin hiukan lisää virtausta ja lämmmitystehoa k.o. huoneisiin.

Mikä pumppu tuohon sitten olisi sopiva? Itse olen salaa katsellut 3-v pumppuja, joihin kyllä luottoa löytyisi. Kellarin sähkökeskus on seinän takana, joten voimavirtakin olisi löydettävissä, jos siihen olisi muuten kannatusta.

 

[fraatti]

@fraatti ja miksei muutkin !
Minulla on kaksi tämmöistä Grundfosin pumppua (perinteisiä valovirtapumppuja) ja ne toimivat suunnilleen tuossa merkityssä toimintapisteessä - aikalailla pyöreitä vuosia. Mitään säädettävää ei käsittääkseni ole, sillä lattialämmityksen virtaamat ja varsinkin "yksiputkinen" patterijärjestelmä edellyttävät nasevia paineita ja virtauksia toimiakseen. Poistin juuri vielä lattialämmityksen parista piiristä termostaattiventtilit tykkänään, jotta sain niihin hiukan lisää virtausta ja lämmmitystehoa k.o. huoneisiin.

Mikä pumppu tuohon sitten olisi sopiva? Itse olen salaa katsellut 3-v pumppuja, joihin kyllä luottoa löytyisi. Kellarin sähkökeskus on seinän takana, joten voimavirtakin olisi löydettävissä, jos siihen olisi muuten kannatusta.

Grundfos Alpha 2 vakiopaineasetuksella veisi 27W. Säästö 62 - 27 W = 35 W

Wilon Yonos Pico vakiopaineasetuksella veisi noin 33W. Näköjään GF on hiukan energiatehokkaampi. Säästö 62 - 33 = 29 W

 

[fraatti]

Grundfosin suunnitteluohjelma näyttää 28W Alpha 3:lle. Moottorin ja pumpunhyötysuhde 38,5%

ALPHA3 25-60 180 - 99371959 | Grundfos product center

Sizing and selection tools, quick dimensioning, pump replacement tools, CAD drawings, pump curves and other relevant data.

product-selection.grundfos.com

 

[fraatti]

Olisin varmaan niin utelias itse että ottaisin tuon Alpha3:n jotta sen kanssa voisi kerran koittaa pelleillä kännykän kanssa.

Täällä sen hinta on 182,5€ mutta rahti tarvisi kysyä erikseen. Jostain syystä taloon.comissa sama pumppu on 400€
edit. pumpusta onkin useita eri versioita. Osa on ilman bluetoothia eli ilman kännykkä toiminnallisuutta. Tuo taitaa olla versio missä sitä ei ole. Rahalle parhaiten vastinetta saanee Alpha2:lla ja tuosta kännyominaisuudesta joutuu köyhtymään lisää. Luultavasti pumpusta ongittavilla tiedoilla ei kuitenkaan loppujen lopuksi tee yhtään mitään.

Grundfos Alpha3 25-60 180 mit Autoadapt ( wie Alpha2 25-60 ) kompatibel mit Alphareader

Grundfos Alpha3 25-60 180mm 98890769 (ist baugleich wie die aktuelle Alpha2 25-60 ) Mit Trockenlaufschutz und Antiblockierfunktion Ausführung mit nur noch 3 bis 34 Watt mit Dämmschale Mit Funktion für den hydraulischen Abgleich,...

sanundo.de

edit. 99371929 bluetoothilla ja 98890769 ilman

Kuinkahan tuo tasapainotustoiminto mahtaa toimia? Tässä on joku suomenkielinen video aiheesta.

Itse alpha3, en kyllä aivan heti olisi uskonut että kiertovesipumppujen softa olisi päivitettävissä kännykän avulla vaikka nykyään kaikenmaailman pesukoneet ovat jo netissä...

 

[fraatti]

Kännysofta näyttää arpovan jonkinlaisen virtauksen myös pumpulle ja näyttää tuo laskevan myös pumpun kokonaissähkönkulutuksen automaattisesti.

 

[VesA]

Jostain syystä taloon.comissa sama pumppu on 400€

Joo .. tuo on yksi surkeasta kolmikosta? yhden ja saman ruotsalaisen yhtiön putiikkeja jotka kilvan syytävät 'tarjouksia'. Ovat ostaneet suomalaiset toimijat pois. Saksasta tai britanniasta on kaikki tilattava - ja brexit taitaa viedä ne brititkin. Ihme ettei K/S-ryhmä oikein viitsi pinnistellä tässä kisassa.

 

[VesA]

jotta sen kanssa voisi kerran koittaa pelleillä kännykän kanssa

Eiköhän joku aika äkkiä reverse-engineeraa sen juttelun - ja sitten tuo on mukana kaikenmaailman kotiautomaatiosoftissa.

 

[fraatti]

Joo .. tuo on yksi surkeasta kolmikosta? yhden ja saman ruotsalaisen yhtiön putiikkeja jotka kilvan syytävät 'tarjouksia'. Ovat ostaneet suomalaiset toimijat pois. Saksasta tai britanniasta on kaikki tilattava - ja brexit taitaa viedä ne brititkin. Ihme ettei K/S-ryhmä oikein viitsi pinnistellä tässä kisassa.

Just. Eli nämäkin on pilattu. Turha siis odottaa mitään uutta ja ihmeellistä suomalaisten nettikauppojen suhteen. Vielä kun k-ryhmäkin ostin tuon onnisen niin sekin on pilalla.

Bygghemma Group, johon Taloon.com ja Netrauta.fi kuuluvat, on listautunut Tukholman pörssiin.

Ehandel.fi - Ehandel.se

Hyvät asiakkaat, Valitettavasti joudumme ilmoittamaan, että Ehandel.fi on lopettanut toimintansa. Kiitämme teitä kaikista näistä vuosista, jolloin olette seuranneet uutisiamme ja...

ehandel.fi

Bygghemma ja Netrauta yhdistyvät Pohjoismaiden suurimmaksi rautakaupan ja sisustamisen verkkokaupaksi
– Bygghemma ostaa Netraudan, uuden yrityksen liikevaihto noin 150 miljoonaa euroa

Netrauta.fi | Rautakauppa, rakentaminen, remontointi, sisustaminen | Netrauta.fi

www.netrauta.fi

 

[pökö]

Peinteinen märkäpumppu jos lämpöeristetään niin ettei se lämmitä ympäristöään ollenkaan niin muutuuko sen kulutus kun hukkalämpö menee veteen?

 

[kotte]

Peinteinen märkäpumppu jos lämpöeristetään niin ettei se lämmitä ympäristöään ollenkaan niin muutuuko sen kulutus kun hukkalämpö menee veteen?

Käytännössä ainakin hyvin vähän. Elektroniikka voi viedä joko enemmän tai vähemmän pienen lämpötilamuutoksen seurauksena ja nettovaikutusta voi olla vaikea ennustaa. Pumpun käämit ja joissakin tapauksissa roottori hukkaavat hiukan enemmän tehoa lämpimämpänä. Muutokset ovat kuitenkin rikka rokassa verrattuna lämmönsäästöön, kun lämmityspumpusta on kyse. Eristämätön pumppu voi hyvin hukata paljonkin enemän lämpöä kuin mitä sitä itse kuluttaa sähköä.

 

[VesA]

Eristämätön pumppu voi hyvin hukata paljonkin enemän lämpöä kuin mitä sitä itse kuluttaa sähköä.

Toisaalta monen asian, erityisesti elektroniikan, käyttöikä lyhenee jyrkästi lämpötilan noustessa. Eli kaivopumppu ehkä kannattaisi pakeroida, muita ehkä ei.

 

[pökö]

Toisaalta monen asian, erityisesti elektroniikan, käyttöikä lyhenee jyrkästi lämpötilan noustessa. Eli kaivopumppu ehkä kannattaisi pakeroida, muita ehkä ei.

Lämpöpumppulämmöissä nuo voi huoleti eristää, ne on kuitenkin yli 100 asteisille vesille tarkoitettu.

 

[VesA]

ne on kuitenkin yli 100 asteisille vesille tarkoitettu.

ei se tarkoitus sitä elektroniikkaa yhtään auta vaikka olisi valikoitu vähän parempi komponetti.. siksi näitä paukkuu muutaman vuoden iässä.

 

[kotte]

Monesti käyttöohjeissakin kerrotaan, että kiertopumpun elektroniikka- tai edes käämiosaa ei saa eristää. Pumppumallin eristysosat tyyppillisesti eristävätkin vain vesipuolen.

 

[pökö]

Pumppumallin eristysosat tyyppillisesti eristävätkin vain vesipuolen.

Näissä märkäpumpuissa on vesi myös moottorissa

 

[kotte]

Näissä märkäpumpuissa on vesi myös moottorissa

Vain keskellä, siis käämien ja staattoriraudan ympäröimänä. Sitä paitsi vesi ei juuri kulje tuolla, kunhan lilluu. Vettä aktiivisesti siirtävätr osat ovat pumpun toisessa päässä.

Ei toki sääntöä ilman poikkeusta, eli joskus muinoin rakennettiin pumppuja, joissa vesi kulki lävitse roottorista (vesi sisään toisesta ja ulos toisesta päästä). Noissakin oli silti staattorirautapaketti ja käämitys kuoren ja vettä pitävän jaloteräskupin välissä ennen ulkopuolta.

 

[pökö]

Vain keskellä, siis käämien ja staattoriraudan ympäröimänä. Sitä paitsi vesi ei juuri kulje tuolla, kunhan lilluu

Kulkee tai lilluu mutta kuumentaa koko paketin läpitte asti kuumaksi.

 

[fraatti]

Joskus paloittelin a-luokan wilon. Tuossa muutama kuva sisuksista.

Staattori ja roottori

Roottori ja sen magneetit (ovat muuten varsin tehokkaita)

Roottori ja juoksupyörä

Moottori ja sen staattori

Näitä kuvia katsellessa tulee mieleen että magneettisuodatin (tms) patteriverkostossa lienee ihan fiksu juttu, tosin tämä lienee liuospuolen pumppu ja tuosta mustasta möhnästä taitaa olla muunlaisia teorioita(laakereihin palanut sokeri muistaakseni).

 

[fraatti]

GF Alpha 2 aikas lailla samanlaisen näköinen kuin tuo Wilo Stratos

kuvat tuolta: https://www.rakentaja.fi/keskustelu...pumput_heikkolaatuisia_korjausmahdollisuuksia

 

[kotte]

Kulkee tai lilluu mutta kuumentaa koko paketin läpitte asti kuumaksi.

Jostakin on jäänyt päähän ajatus, että olisin joskus lukenut jostakin, että käämit voivat (eristettäessä?) tuottaa niin paljon lämpöä, että tuo roottorikammion vesi saattaisi alkaa kiuhua. Tuo tilanne ei taatusti ole hyväksi laakereille, jotka perustuvat nestemäisen veden virtausmekaanisiin ominaisuuksiin. Pumppuahan ei tyypillisesti saa asentaa niin, että päätylaakeriin pääsee kerääntymään ilmaa (eikä saisi kertyä kuraakaan).

 

[fraatti]

Jostakin on jäänyt päähän ajatus, että olisin joskus lukenut jostakin, että käämit voivat (eristettäessä?) tuottaa niin paljon lämpöä, että tuo roottorikammion vesi saattaisi alkaa kiuhua. Tuo tilanne ei taatusti ole hyväksi laakereille, jotka perustuvat nestemäisen veden virtausmekaanisiin ominaisuuksiin. Pumppuahan ei tyypillisesti saa asentaa niin, että päätylaakeriin pääsee kerääntymään ilmaa (eikä saisi kertyä kuraakaan).

Onhan tuohon pumppuun valmistajalta sopiva eriste. Ei siinäkään koko mööpeliä vuorata eristeellä vaan oikeastaan vain tuo pesän alue. Saattaa kyllä alkaa elektroniikalta elinikä lyhynemään jos jäähdytys ei toimi sitä reittiä kun sen pitäisi.

 

[pökö]

Tarkoitin tälläistä vanhempaa sähkönsyöjää ja se eristämistä

 

[kimmok]

Eiköhän ton pesän eristäminen ole enemmän sen kondensin takia kuin lämmön.
Ei tuo rakenne ainakaan ole mitenkään suunniteltu jäähtymään ympäröivään ilmaan.
Vanhempi malli yleensä lämpeni kovin jos oli ilmaa sisällä ja silloin kondensaattori saattoi ottaa kipeetä.

 

[fraatti]

Eiköhän ton pesän eristäminen ole enemmän sen kondensin takia kuin lämmön.
Ei tuo rakenne ainakaan ole mitenkään suunniteltu jäähtymään ympäröivään ilmaan.

Nyt taisi tulla kyllä huti.

Alpha2 on nimenomaan kehitetty lämpöjohtopumpuksi. Myöhemmät spesiaaliversiot ovat mahdollistaneet viileämmänkin nesteen pumppaamisen mutta tällöin pitää ottaa huomioon myös pumpun asennussuunta ettei kondessia pääse väärään paikkaan.

Eristämisen osalta on mainittu että pääty pitää jäädä paljaaksi ja tekstissä on puhuttu lämmönhukasta.

Viileämmissä huonelämpötiloissa maksimi pumpattavan veden lämpötila on 110 astetta. Huonelämpötilan noustessa pumpattavan nesteen maksimilämpötila laskee -> summasummarum ympäröivän huoneilman lämpötilan kasvu johtaa huonompaan jäähtymiseen joka johtaa maksimiveden lämpötilan laskuun kasvaneiden pumpun sisäisten lämpökuormien takia. Pumppu siis jähtyy huoneilmaan.

https://www.lämpöpumppuhuolto.com/images/tuotteet/Kiertovesipumput/Grundfos/Grundfos_Alpha2L_asennus_ja%20kaytto_ohjeet.pdf

http://net.grundfos.com/Appl/ccmsservices/public/revisions/Grundfosliterature-5564478_14182574.pdf

 

[fraatti]

Tarkoitin tälläistä vanhempaa sähkönsyöjää ja se eristämistä

Luulisi ettei tuollainen ole niin herkkä lämmölle kun elektroniikkaa on vähemmän. Toki lämpökuormakin on vastaavasti sitten suurempi. Tarkistin kuinteknin asian ja näyttäisi että myöskään noissa vanhoissa malleissa moottoria ei saa eristää. Liittynee myös tuohon samaan jäähtymiseen.

http://net.grundfos.com/Appl/ccmsservices/public/literature/filedata/Grundfosliterature-3440961.pdf

 

[pumputmsi]

Kolmeksin sivuja ja katalogeja tavattuani en löytänyt pitävää vastausta ongelmaani:

Voinko käyttää Kolmeks ASP-15/4N -pumppua pientalon keskuslämmitysjärjestelmässä pumpun Kolmeks AHV-25/4N korvaajana?

Valintakäyrästöjä en löytänyt, vain kierrosluvun (samat) ja tehonkulutuksen (0,03/0,02 W).

 

[pre]

Mielenkiitoisia uusia ominaisuuksia Alpha1-3 pumpuissa. Jos haluaisi optimoida, että maalämpötalossa (on/off pumppumalli) patteriverkostossa (2 putkisysteemi) termostaatit aina auki ja delta lämmönvaihtimen yli olisi noin 8-10C , niin miten noista pumpuista pitäisi valita ja mikä ajomoodi ja miksi? Ennestään on ups sarjan 25-60 180mm jaolla patteripiirille ja pienelle lattiapiirille 25-40 malli. Kone joskus välillä valittaa liian isosta deltasta, mutta sihti on puhdas. Patteriverkon putkisto voisi olla ehkä hieman väljemmällä putkistolla, mutta siihen ei tehdä muutosta. Eli 25-80 niin saisi deltaa hieman pienemmäksi. Patterilinjassa on noin baarin käyttöpaine ja kerrokset: kellari + asuinkerros.

Miten adaptoituva alpha pumppu tietää millä vauhdilla olisi hyvä delta T. Vanhat pumput ovat ups ja vuosia on 15 takana. Sinällään ei rikki vielä, mutta jos menisi talvella rikki, niin huollolle kiire ja pumpulle tulee kiireen takia hintaa. Jos maalämpökone on mallia on/off niin eikö silloin vakionopeudella 2 tai 3 ole homma ok, jos kyvykkyys virtaukseen virtaukseen riittää. Mistä se suuri prosentuaalinen mainostettu sähkösäästö tulee jos ajetaan alpha pumpulla vaikkapa nopeudella 3 ja menee mallista riippuen 40-50w ja vanhalla pumpulla noin 60-70w.

Nyt olisi hyvä hetki ostaa uutta pumppua varaosaksi, kun on tarjoushintoja Suomessa ja Saksasta liki aina halvalla.

 

[Harrastelija]

Tuskinpa se deltasta mitään tietää jos ei ulkopuolelta tule jotain ohjausta.
Yksi alphan säätötapa perustuu vakiopaineeseen (olikohan 3 vaihtoehtoa valittavalle paineelle). Eli jos termostaatteja menee kiinni, pumppu tiputtaa tehoa jottei turhaa hakkaa ”päätä seinää”. Termostaattien auetessa taas lisätään tehoa jotta paine ja virtaus kunkin patterin läpi pysyy vakiona. En tiedä mutta tulisiko tuosta tehonsäädöstä sivutuotteena tasaisempi delta arvo?

 

[pre]

Minä en käytä pattereiden termostaatteja koska hyvällä ulkolämpötilan ohjauskäyrällä lämmöt ovat riittävän kohdallaan. Toki menee paljon aikaa, että saa ulkolämpöohjauskäyrän taitot kohdalleen. Jos jonnekin haluaa ehdottomasti vähemmän lämpöä, niin patterissa pieni kiristys virtauksen esisäätökuusiokoloon tulpan alla. Tämä on on/off tyyppisen maalämpöpumpun hyvä delta T ohjaustapa. Vakiopaineajoa voisi kokeilla, mutta ei se pumppu tiedä siitä delta T:stä kuten sanoit.

Nyt ajan kolmen pumpun systeemiä niin, että patterit ja lattialämpö (ei ole termostaatteja kellarin lattiapiirissä") saa "sopivaa" virtauspainetta ja MLP koneen sisäinen pumppu saa mukautua siihen mitä jakelun kunkkupumppu sanelee, niin ei mennä seinää päin. Kesätauolla patteripiiri on off:lla, linjasulku kiinni ja käsisäädöllä lattiapiiriä pykälä pienemmälle ja MLP sisäinen pumppu mukautuu jälleen ja MLP:n start stop deltaa kasvatetaan kesäkäyttöön ja vastaavasti talvella start stop delta on pienempi. Kokonaisuutena saadaan MLP:n pätkäkäyntiä vähennettyä. Lämpökäyrä on taittamalla säätöpisteissä sovitettu kaikille mahdollisille ulkolämpötiloille ja nollan ympärillä annetaan töyssyllä enemmän.

Pienen koeajon jälkeen patteripumppu Alpha1 25-80 vie noin 50W ja lattiapiirin A1 25-50 pärjää noin 15 W:lla. Vanha UPS 25-60 vei noin 70W, joten säästö on marginaalista tai uusi pumppu on rikki, kun se haluaa niin paljon sähköä. MLP:n lämmönvaihtimen yli delta T pieneni hieman mikä oli toivoittavaa. On tämä parempi kuin ennen ja luotettavuus parani.

Invertterimaalämpöpumpuille nuo uudet hienot Alpha säätösysteemit ovat varmaan paremmat, mutta silloin kunkkupumppu on kait MLP:n sisäinen kiertovesipumppu, kylmäpiirin pumppu ja kompuran vauhti, kun MLP optimoi omaa hyötysuhdettaan. Olisko jotenkin noin? .... ja jos joskus vielä saisi sen invertteri MLP:n. Märkä uni on, että vanha MLP menisi joskus rikki ja saisi uutta hienompaa tilalle

 

[HiTec]

Joskus paloittelin a-luokan wilon. Tuossa muutama kuva sisuksista.

Itsellä olisi tuo vielä edessä, joskos vaikka laakerivaihto onnistuisi ja saisi tuosta wanhasta Wilo RS25/6-3 vielä soivan pelin

Mutta siis meillä kun tuo dummy Wilo jumahti laakerivikaansa, niin tilalle tuli Jukira Oy:stä tilattu korvaava malli Wilo Yonos Pico 25/1-6-130 ja tässä onkin sitten noiden 3 dummy moden lisäksi niin vakiopaineelle (patteriverkko) kuin paineen nostollekin (lattialämmitys) jokaiselle omat 3 perussäätöään joista valita sopivan kokoinen omaan käyttöön. Toki ihan dummy-versionakin ex. pumpun syömät 55W pieneni nyt 40W, joten jotain pikkuriikkistä sähkön säästöä tuo joka tapauksessa tekee, mutta noilla fiksuilla valinnoilla säästöä on mahdollista saada vieläkin enempi. Esim. tuo patteriverkon keskimmäinen käyttää pumppua normaalisti n. 15W teholla, mutta kun PILP:n kompura käynnistyy, niin tehonkulutus pomppaa 25W justiinsa ja oletan että talvella kovilla pakkasilla kun patteriverkossa alkaa termostaatitkin avautumaan, niin tuo tehonkulutus on vieläkin suurempi

No aika pikkasiahan nuo säästöt sähkössä kyllä ovat, vaan turhaan sitä vettä tuolla pattereissakaan niagaran lailla puskea menemään jos lämmitykselle ei ole tarvista. Vaan tiedä sitten kestäisikö pumppu itsekin mahd. pidempään kun käy pikkasemmilla kierroksilla - siis ajatellen tuota ex. pumppua joka 11v aikana tosiaan söi täydellä 55W tehollaan jo laakerinsa niin että roottori jumahti staattoria vasten ja siitä pumppu totaaliseen jumiin (tästä seikkailusta lisää tässä topicissa)

 

[pelzi_]

1-vaiheisissa vanhoissa on suuriresistanssinen roottori, jotta niitä voi säätää laskemalla jännitettä ja käynnistää ilman isoa konkkaa, siksi hyötysuhde on paska.

3-vaiheisessa on ihan hyvä hyötysuhde mutta ei se silti säästä kuin älykäs pumppu, kun se ei säädy, ellei osta taajuusmuuttajaa ja painelähetintä/virtausmittaria.

Pumpun tarvitsema teho on kuitenkin suhteessa virtauksen neliöön, joten vaikka hyötysuhde vielä entisestään huononee vanhaa pumppua hidastaessa, sähköä kuluu seinästä silti hidastettuna selvästi vähemmän. Uusissa näkyy paremmin tämä jyrkkä eksponentiaalinen lasku.

 

[pre]

Jossain oli mainintaa, että uusissa pumpuissa siipi voisi jumittaa ja älyversioissa on ravistusta ja silloin tällöin kesäpyöräytystä. Kuukkeli löysi mielenkiintoisia tarinoita alpha pumppujen vikaantumisesta ja korjaamisesta. Ei taida alpha pumpullä päästä millään 15 vuotta kuten tuolla vanhalla UPS versiolla...

- 75cent konkkaa menee ja tässä korjausohjetta:
Korjausvideoo löytyy ytubesta https://www.youtube.com/results?search_query=grundfos+alpa+reparieren

- metallisen putkiston liete eli eli lähinnä patteritaloissa oleva muju alkaa jumittaa ja siihen löytyi "lietteenkeruupiiri", jos nyt tuon saksalaisen videon jutun ymmärsin. Tällä voi hakea artikkeleita " heizung schlammabscheider mit magnet"

ja ihan alles klar ja muju kerätään pois kierrosta
koulusaksalla siitä sitten seuraamaan

Näitä erottimia myydään näköjään Suomessakin:

PNEUMATEX Zeparo Cyclone 7897432 DN32 G1 1/4 SK PN10 – Jukira Oy

jukira.fi

 

[LosD]

Minulla on lattiakierrossa tällä hetkellä UPS 25-60 180 pumppu. Jos haluaisin päivittää sen uudempaan pumppuun niin onko järkevä ottaa Alpha1 vai Alpha2?

 

[fraatti]

Minulla on lattiakierrossa tällä hetkellä UPS 25-60 180 pumppu. Jos haluaisin päivittää sen uudempaan pumppuun niin onko järkevä ottaa Alpha1 vai Alpha2?

Riippuu mitä haluat sillä, alhaisimman energiankustannuksen vai edullisen pumpun? Itae suuntaisin katseeni ulkomaille ja tilaisin sieltä pumpun. Joskus niitä voi saada ihan sopivalla rahalla. edit. Pikaisesti selaamalla Alpha 2 noin 220€.

GF:llä on tälläinen valitsin.

Pumpun vaihto

Pumpun vaihto

product-selection.grundfos.com

 

[LosD]

Riippuu mitä haluat sillä, alhaisimman energiankustannuksen vai edullisen pumpun? Itae suuntaisin katseeni ulkomaille ja tilaisin sieltä pumpun. Joskus niitä voi saada ihan sopivalla rahalla. edit. Pikaisesti selaamalla Alpha 2 noin 220€.

GF:llä on tälläinen valitsin.
katso liitettä 84658

Pumpun vaihto

Pumpun vaihto

product-selection.grundfos.com

Tarkoitus pikku hiljaa päivitellä nykyaikaan laitteita ja vanha pumppu pitää aikamoista ääntä. Hinnalla ei niin väliä, kunhan on hyvä.

 

[fraatti]

Tarkoitus pikku hiljaa päivitellä nykyaikaan laitteita ja vanha pumppu pitää aikamoista ääntä. Hinnalla ei niin väliä, kunhan on hyvä.

Kuluvia laitteita eikä sitä ikää kukaan osaa ennustaa. Samasta tuotteesta ei kuitenkaan kannata maksaa 2x hintaa. Kuten se mainoskin kuuluu. "se nyt vaan on t.... maksaa liikaa"...
Halvasta paikasta saa 2x pumppua samalla rahalla kuin kalliista yhden. Hintaerot on suuria.

 

[LosD]

Kuluvia laitteita eikä sitä ikää kukaan osaa ennustaa. Samasta tuotteesta ei kuitenkaan kannata maksaa 2x hintaa. Kuten se mainoskin kuuluu. "se nyt vaan on t.... maksaa liikaa"...
Halvasta paikasta saa 2x pumppua samalla rahalla kuin kalliista yhden. Hintaerot on suuria.

Varmaan ton alpha2 tilaan Saksasta, kiitos vinkistä.

 

[fraatti]

Tuossa on muuten GF kilpailijan vastaava hakukone vaihdettavalle kiertovesipumpulle.

UPS 25-60 180 1~

pumppuvaihtoon.fi