Sähköautojen latauspaikoista rahareikä?

VesA

In Memoriam
ilmeisesti B7, koska uudempa B8:ia ei ole ainakaan Suomeen tuotu flexi/multifuelina. Sinäänsä kontti on samaa luokkaa B7 ja B8. Lähinnä kun kyseessä on työsuhdeauto, niin pitää olla uusi ja passat/superb kokoluokkaa. Tällä hetkellä on tarjolla vain golf ja octavia mitkä molemmat on liian pieniä. Muita politiikkaan meneviä ei sitten taida ollakaan.

Tämä Passat on Ruotsista tuotu ( kamux ) ... ei uusi. Octaviassa on kyllä ollut aika iso kontti noin perinteisesti, uusia malleja en ole tutkinut.
Volkkari alkaa kyllä olla merkkinä sellainen että työsuhdeautoksi sellaisen voi ottaa, mutta en uutta kyllä omilla rahoilla ostaisi.
 

msr

Aktiivinen jäsen
Meille tuli pari kuukautta sitten myös ruotsin tuonti Passat. Kun kaasuautoa etsi niin Passatista 2014 oli uusin vuosimalli kaasu Passatista mitä löytyi. Golfkin olisi periaatteessa kelvannut, mutta niissä oli tehottomampi kone (110 vs 150hv) ja pienempi kaasutankki (oliskohan 16 vs 21). Bensatankki sitte taas olis voinu olla täysikokoinen eli 50l golfissa, mutta toistaiseksi en ole Passattiinkaan kertaakaan lisännyt bensaa.

Uusissa (ainakin octavioissa ja seateissa) bensatankin koko on sitte 10 litran paikkeilla.
 

remykv

Vakionaama
Voisiko joku avata minulle tätä sähköautoihin siirtymis suuntaa.
Miksi taloissa sähkölämmitys on energia todistuksen laskennassa huonompi kuin pöllö-öljy, mutta taas liikenteessä suositaan sähköä dieseliin verrattuna
 

kotte

Hyperaktiivi
Voisiko joku avata minulle tätä sähköautoihin siirtymis suuntaa.
Miksi taloissa sähkölämmitys on energia todistuksen laskennassa huonompi kuin pöllö-öljy, mutta taas liikenteessä suositaan sähköä dieseliin verrattuna
Sähköauton hyötysuhde on moottorin ja akun osalta 80% paremmalla puolella, diesel-autolla parhaimmillaan alle 40% (ja monesti paljon vähemmän). Bensa-autolla hyötysuhde ei ylitä 25% missään oloissa.

Kääntäen, suora sähkölämmitys tuhlaa sähköä, jos se laskennallisesti tuotetaan polttoaineilla, jolloin yli puolet polttoaineen lämpöarvosta tyypillisesti menetetään jo sähköä tehtäessä. Vesi- ja tuulivoimalla tai aurinkopaneeleilla suoraan tuotettuna taas sähköstä saataisiin paljon enemmän lämpöä lämpöpumpulla kuin tuhlaamalla se suoraan vastuslämmitykseen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vaikkei nyt suoranaisesti lataamiseen liitykään mutta laitetaan silti tähän. Tätyyhän niitä ladattaviakin olla jotta kannattaa rakentaa latauspaikkoja.

Saksan autojätit varoittavat nyt akkupulasta – Eurooppa on lähes täysin aasialaisten akkujättien armoilla
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vaikkei nyt suoranaisesti lataamiseen liitykään mutta laitetaan silti tähän. Tätyyhän niitä ladattaviakin olla jotta kannattaa rakentaa latauspaikkoja.

Saksan autojätit varoittavat nyt akkupulasta – Eurooppa on lähes täysin aasialaisten akkujättien armoilla

Tämä taas liityy siihen että EU on lähtenyt ilmastovouhotukseen vähän myöhässä.
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Miksi taloissa sähkölämmitys on energia todistuksen laskennassa huonompi kuin pöllö-öljy, mutta taas liikenteessä suositaan sähköä dieseliin verrattuna

kottehan tuon hyvin tiivisti, mutta kerrataan nyt vielä. Kaikista energia esiintymismuodosta lämpöenergia on 'epäjalointa' ja sähkö taas siitä jaloimmasta päästä. Sähköenergia voidaan muuttaa sataprosenttisesti lämpöenergiaksi, mutta toisinpäin ei onnistu (termodynamiikan toinen pääsääntö).

On yksiselitteisesti hölmöä muuttaa jaloa energiamuotoa suoraan lämmöksi käyttämättä hyväksi mahdollisuutta esim. kolmin-viisinkertaistaa tuotettu lämpömäärä käyttämällä lämpöpumppua. Öljyn kanssa vastaava ei ihan niin vaan onnistukaan, mutta öljykattilassa saadaan sentään yli 90% öljyn energiasta talteen lämpönä.

Polttomoottoriautossa taas on naurettavan surkea hyötysuhde verrattuna sähköautoon. Laske vaikka itse, kun esim. Tesla-kuskit jatkuvasti raportoivat kulutuksista jotka ovat luokkaa 15 - 20 kWh / 100 km, ja dieselin energiasisältö on suuruusluokkaa 10 kWh / litra.
 

VesA

In Memoriam
Pitäisi vielä kehittää omaa kennoteknologiaa ettei tarvitse maksaa rojalteja. Teslallakin on aasialaiset teknologiakumppanit - ja jos olette huomanneet kiinalaiset ovat hyvin nopeasti rahoittamassa lupaavia eurooppalaisia hankkeita, sillä saa pidettyä vallankaffaa.
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Tuossa on muuten jollekin Volvokuskille niinsanotusti osunut k*kka potkuriin. Volvon mukaan akusto pitäisi vaihtaa, eikä Volvon akkutakuu ole kuin 5 vuotta (kun se yleisesti on 8 vuotta). Akulla on tietysti aivan kosminen varaosahinta. Vertailun vuoksi Suomessa on mennyt puolisen tusinaa Opel Amperan tai Chevy Voltin akkuja vaihtoon eritysvastusongelmien takia ja tietääkseni kaikki takuun piikkiin (8v / 160000km).

 

pamppu

Hyperaktiivi
Tuossa on muuten jollekin Volvokuskille niinsanotusti osunut k*kka potkuriin. Volvon mukaan akusto pitäisi vaihtaa, eikä Volvon akkutakuu ole kuin 5 vuotta (kun se yleisesti on 8 vuotta). Akulla on tietysti aivan kosminen varaosahinta. Vertailun vuoksi Suomessa on mennyt puolisen tusinaa Opel Amperan tai Chevy Voltin akkuja vaihtoon eritysvastusongelmien takia ja tietääkseni kaikki takuun piikkiin (8v / 160000km).


No eipä se ampeerin takuukaan olisi tuohon riittänyt, jos taulussa on yli 200tkm. Mutta nyt kyllä kiinnostaisi se, että mistä Volvo repii tuon patterin hinnan, kun yleisesti väitetään että kennojen hinta tänä päivänä olisi luokkaa $200/kWh, eli vaihtotyö ja muut heebelit päälle, niin kyseessä pitäisi olla maks 3000e kakku, ei 13000e...

Näyttää siltä että lirissä tuon yksilön kanssa on nyt maahantuonut autoliike, joka on joutunut ottamaan auton takaisin kuluttajansuojan puitteissa (pari kuukautta sitten tuotu ja nyt tuolla liikkeessä, eli melko varmasti palautettu). Ja liikehän ei sitten nautin minkäänlaista kuluttajansuojaa, eli Volvolla ei ole tarvetta vastaantuloihin. Shit happens, mutta tuollaisia riskejä ottaa kun autoja maahan tuo.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tietääkö kukaan, miten tuollainen akkutakuu menee? Saako uuden korvauksetta vai joutuuko maksamaan jotain siitä, että saa uuden akun vanhan jo lähtökohtaisesti hiukan väsyneen tilalle? Sillähän sitten toivonmukaan huristelee pidemmälle kuin sillä alunperin on luvattukaan.
 

VesA

In Memoriam
Tuossa on muuten jollekin Volvokuskille niinsanotusti osunut k*kka potkuriin. Volvon mukaan akusto pitäisi vaihtaa, eikä Volvon akkutakuu ole kuin 5 vuotta (kun se yleisesti on 8 vuotta). Akulla on tietysti aivan kosminen varaosahinta. Vertailun vuoksi Suomessa on mennyt puolisen tusinaa Opel Amperan tai Chevy Voltin akkuja vaihtoon eritysvastusongelmien takia ja tietääkseni kaikki takuun piikkiin (8v / 160000km).


Ihan asian vierestä, minulla oli lainassa tuollainen hybridi V60 D6. En kyllä ilmaiseksikaan ottaisi.. vehje oli ihan kaikilla tavoilla kamala.
 

VesA

In Memoriam
Tietääkö kukaan, miten tuollainen akkutakuu menee? Saako uuden korvauksetta vai joutuuko maksamaan jotain siitä, että saa uuden akun vanhan jo lähtökohtaisesti hiukan väsyneen tilalle? Sillähän sitten toivonmukaan huristelee pidemmälle kuin sillä alunperin on luvattukaan.

Siitä päätellen millä hellyydellä Volkkari halusi tehdä kaksi päivää ennakoivia takaisinkutsufiksauksia tuon minun autoni akustoon taitaa maksu mennä kokonaan valmistajalle ainakin sen tapauksessa. Ne akut ainakin vahattiin! ja kotelointia tiivistettiin, ilmeisesti oli ollut kosteusongelmia.

Tuossa vehkeessä akusto on ikäänkuin toinen pohja joka nostetaan auton alle.
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Tietääkö kukaan, miten tuollainen akkutakuu menee?

Ooppelin tapauksessa on vaihdettu ihan takuuseen, ilman että pitää itse maksaa (se kai on takuun idea). Tosin korjaamokeikka on voinut kestää aika pitkään. Takuuvaihdokki saattaa olla tehdaskorjattu akku, noissa on kaiketi ollut lähinnä jotain eristysvastus- ja lämpöanturivikoja.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuossa on muuten jollekin Volvokuskille niinsanotusti osunut k*kka potkuriin. Volvon mukaan akusto pitäisi vaihtaa, eikä Volvon akkutakuu ole kuin 5 vuotta (kun se yleisesti on 8 vuotta). Akulla on tietysti aivan kosminen varaosahinta. Vertailun vuoksi Suomessa on mennyt puolisen tusinaa Opel Amperan tai Chevy Voltin akkuja vaihtoon eritysvastusongelmien takia ja tietääkseni kaikki takuun piikkiin (8v / 160000km).


Tuttu tekee merkkarilla sähköhommia mm sähköautojen parissa. Sanoi että 99% varmuudella ko auton ongelma johtuu siitä että autossa on käytetty väärää kylmäainetta/öljyä/laitteita. Sillä homman saa sekaisin.

Esim täällä keskustelua tuosta: https://www.btcf.fi/forum/showthread.php?t=383788
 

fraatti

Hyperaktiivi
Nyt on jenkeille tullut visio miten sähköauton akku ladataan kymmenessa minuutissa. Tosin eipä taida ihan joka narusta saada ulos 400kW tehoa.... Eikös nykyisetkin pikalaturit tuuppaa jo jotain 50-100kW tehoja?

 

tj86430

Vakionaama
Nyt on jenkeille tullut visio miten sähköauton akku ladataan kymmenessa minuutissa. Tosin eipä taida ihan joka narusta saada ulos 400kW tehoa.... Eikös nykyisetkin pikalaturit tuuppaa jo jotain 50-100kW tehoja?

Suomessa tämän hetken tehokkain on 350kW: http://www.sahkoala.fi/ammattilaise...on_avattiin_sahkoautojen_suurteholatausasema/
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jos on tien päällä jokin "ABC:n" tapainen lataushuoltoasema, eihän tuolla varmaan olisi mitään muuta merkitystä kuin että pärjäisi vähemmillä latauspaikoilla. Millaiset nuo kytkentäjohdot sitten mahtanevat olla? Tuollainen 400 kW siirtävä kaapeli amerikkalaisten jännitteillä on varmaan jo aika jäpyä vai kulkeekohan noissa jo sitten ihan eri jännitteet?

Joka tapauksessa tuollaiset pitkämatkalaisten latausasemat saattava joskus olla aika mielenkiintoinen näky ellei latausajat oleellisesti lyhene. Miltähän näyttäisi huoltoasema, missä on vaikkapa 200 latauspaikkaa ja viihdykettä latauksen ajaksi. Kentällä silti ruuhka-aikaan taistelu, kuka ja millä teholla lataa ja hinnoittelu voi ruuhka-aikaan villiytyä. Koko asema vielä sijoitettava jonnekin suurempien sähkölinjojen varteen tai yhdistettävä tukevammalla sähkölinjalla. Jos 200 autoa lataisi 50 kWh teholla, tuosta tulisi jo 10 MW yhteensä. Jos nykyisin huoltoasemalla on esim 10 tankkauspistettä, sieltä ehtii saada polttoaineet 120 autoa tunnissa, jos laskisi vaikkapa 5 minuuttia yhtä tankkaajaa kohti. Harvemmin on joutunut odottamaan enemmän kuin jo tankauksessa olevan lähtemistä ja yleensä pääsee suoraan pumpulle edes pysähtymättä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sähköautojen latauslaki sai lausuntokierroksella täystyrmäyksen, riitaa myös Rinteen hallituksen sisällä – ”Täysin ylimitoitettu”
Ministeri Krista Mikkonen (vihr) haluaa asuinrakennuksiin sähköautojen latauspisteitä enemmän kuin EU-direktiivin vähimmäistaso vaatisi.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Miltähän näyttäisi huoltoasema, missä on vaikkapa 200 latauspaikkaa ja viihdykettä latauksen ajaksi.

Ionity näyttää esim. tavoittelevan verkkoa, jossa ensivaiheesa olisi keskimäärin 6x350kW. Sähköt asemille tulee toki korkeajännitteisinä. Latauskaapelit ovat nestejäähdytteisiä, jännite määräytyy auton akun mukaan, 300-800V. Ja noita asemia euroopassa nyt jo onkin lukemattomia.

Esim nykyiset Teslat ja jotkut muutkin lataa hetkellisesti liki 200kW:n teholla, niin siinä hätineen ehtii pissalla piipahtaa kun auto on taas valmis jatkamaan seuraavan etapin verran, koska vartissa ehtii tulla parisataa kilometriä. Lisäksi kun vielä muistetaan että esim. meidän talouden osalta nyt ”ladataan” dieselpumpulta 50tkm polttoaineet, niin sähköautoihin ladattaisiin max 5tkm sähköt. 90% saataisiin kotoa. Eli mitään aivan käsittämättömiä alueita ei tarvita. Ei voi verrata siihen asiakasvirtaan, joka käy polttoainemittareilla.

Toki jos katselee esim. Norjan latauspisteitä, niin kyllä niillä joillakin aika monta pistettä on. Haasteen aiheuttavat jatkossa nämä ensimmäisen sukupolven autot, jotka eivät lataa erityisen vauhdikkaasti ja tukkivat kaikki paikat. Onneksi niitä on suhteellisen vähän siihen nähden mitä tulevaisuudessa autotilanne on.
 

VesA

In Memoriam
Sähköauton latailua ei tosiaan voi ihan suoraan verrata tankkaamiseen, koska sitä sähköä on vähän joka paikassa ja auton voi laittaa lataukseen oman valinnan mukaan vain siksi aikaa kun itselle sopii pysäköidä - ei tarvitse ajaa mihinkään erikseen tankkaamaan, vieressä ei tarvitse odottaa tankin täyttymistä - ja sitten ajaa sitä tyhjäksi. Itse olen tainnut tarvita pikalatausta 3 kertaa tms, enkä ole kotonakaan paljon lataillut. Toki on ihmisiä ja ammattiryhmiä jotka ajelevat monta sataa kilsaa päivässä, mutta tavis muutaman kymmenen kilsan päivittäisellä ajolla pärjää ilman 200kW latauksia ihan hyvin kun latailee vähän siellä sun täällä pysäköinnin ohessa. Koko ajatus juhlallisista latausasemista on vähän sellaista bensapuuhan jatkumoa - ja niitä ei käytetä samalla tavalla kuin bensiksiä kaikille autoille vaan ne ovat enempi erikoistarkoituksiin pitkänmatkalaisile.
 

joona

Jäsen
Mitä tulee alkuperäiseen aiheeseen, niin erityisesti näissä keskusteluissa ihmetyttää, kun aina vedotaan taloyhtiöissä todennäköisesti jo olemassa olevien sähkötolppien kapasiteetin riittämättömyyteen. Yleisestihän nuo ovat 10A tai 16A nallilla varustettuja. Se lohkolämppärin ja sisätilanlämmittimen imaisema 2000-2500W kuorma on ihan sama kuorma tolpalle, kuin vastaava latausteho täyssähköautolle tai hybridille (1-vaiheisena). Tosin sillä erotuksella, että Suko -pistorasioita ei välttämättä tolpissa ole tarkoitettu kestämään esim. pitkäaikaista 16A latausvirtaa, mutta tuon asian muuttamisessa tosin puhutaan hyvin pienestä investoinnista. Yleensä isommissa taloyhtiöissä ne autot ovat kuitenkin lämpiämässä samaan aikaan aamuisin ja samaan aikaa keitellään keittiössä kahvia ja käytetään muista sähkönkulutuspiikkejä aiheuttavia sähkölaitteita. Kuinka monelle taloyhtiössä kuitenkaan on tullut vastaan tilanne, että tolppapaikat olisivat pimeänä tuon takia? Tietysti tilanne on toinen, jos tolppapaikat on jo lähtökohtaisesti mitoitettu väärin...

Toki parempi vaihtoehto on sitä tarvitsevilla osakkailla maksattaa lämpötolpan rasioiden vaihto suoraan älykkäämpään latauspäähän, joka voidaan varustaa vaikka lisäksi erillisellä sähkönkulutusmittarilla. Tosin markkinoille on tulossa myös jälkiasennettavia yksivaiheisia Type2 -latureita nimenomaan tolppapaikoille, joilla taas voidaan suoraan hoitaa kuormantasaus ohjaamalla auton vetämää ampeerivirtaa pilottisignaalilla, jolloin estetään ylikuormituksen syntyminen.

Lisäksi monet paikalliset sähkölaitokset tai verkko-operaattorit tuottavat näitä myös kuukausihinnoittelumallilla, joissa aloituskustannus on pieni, toimittaja toimittaa, asentaa ja omistaa laitteet sekä käytöstä maksetaan paketin tai todellisen kulutuksen mukaan. Usein tällöin taloyhtiön tontille tuodaan toinen syöttö, josta huolehtii palveluntarjoaja, jolloin kapasiteetin mitoitushuolikin poistuu.

Vaikka lakialoitteen tavoitteet ja velvoitettavat määrät äkkiseltään tuntuvat kovin utopistisilta, kannattaa kuitenkin tarkastella mitä ympärillä EU :ssa tapahtuu, kun lakialoite kuitenkin EU-direktiiviin pohjautuu. Norjassa täyssähköautojen markkinaosuus kasvaa huimaa vauhtia, kuten myös Hollannissa. Hollannissa tosin plug-in hybridejen osuus on ollut kovassa nousussa jo myös monta vuotta. Sama liike näkyy jo myös Suomeen tuotavassa autokannassa. Plug-in hybridejen tuonnin kasvu on ymmärrettävästi kovassa nousussa jo pelkästään verotuksellisten seikkojen vuoksi ja samanlaiseksi tilanne muuttuu täyssähköjen osalta, kun Norjassa ja Hollannissa laitetataan ensimmäisiä liisareita uusintaan. Kun tarjonta lisääntyy, hinnat tulevat hieman alaspäin ja elinkaarikustannukset (total cost of ownership) realisoituvat kuluttajille, niin markkinaosuus alkaa muuttumaan vauhdilla.

Vaikka latauspisteasiasssa keskitytäänkin usein täyssähköjen markkinaosuuden varsin marginaalisiin numeroihin, pitäisi kuitenkin ottaa huomioon myös plug-in hybridit, joissa päivittäisen latauksen tarve itseasiassa korostuu, varsinkin jos päästöjen vähentäminen tai kustannusten karsiminen on edes jonkinlainen motivaattori. Toki plugareilla voi ajaa lataamattakin, mutta silloin tilanne on sama, kun ajaisi huomattavasti huonommalla polttomoottoriautolla. Ainakin jonkinlainen päivittäinen latausmahdollisuus töissä tai kotona on ehdoton edellytys täyssähköautokannan yleistymiselle ja fossiilisista polttoaineista eroon pääsemiselle.

Latausmahdollisuudella taloyhtiössä tulee myös olemaan tulevaisuudessa vaikutus asunto-osakkeen kysyntään ja hintaan. Kun lakialoitteessa kuitenkin puhutaan velvoittamisesta latauspisteiden rakentamiselle ja valmiuksien tekemiselle "uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin", niin olisihan se typerää toimintaa taloyhtiöltä, jos näin ei jokatapauksessa peruskorjauksen yhteydessä toimittaisi. Usein putkisaneerauksien yhteydessä toteutetaan hissiremontit, sähkönousujen uusinnat ja muut lähitulevaisuudessa eteen tulevat talotekniset modernisoinnit niiden urakkamallilla saavutetun kustannushyödyn vuoksi jokatapauksessa. Taloyhtiön tehtävä on kuitenkin huolehtia kiinteistön ja asunto-osakkeen arvon säilymisestä.

Vaikka kunnianhimoisen lakialoitteen suurimpana motivaattorina toimivatkin varmasti CO2 päästötavoitteet, niin fossiilisten polttoaineiden vähentäminen liikenteessä tuo kuitenkin yksilölle huomattavasti muitakin etuja. Vaikka sähköautoilu sähköverkosta ladatulla energialla ei olekkaan vielä täysin päästötöntä, poistuvat lähipäästöt liikenteestä kokonaisuudessaan sähköenergialla liikkuvien ajoneuvojen kilometrisuoritteen osalta.
 

VesA

In Memoriam
Tosin markkinoille on tulossa myös jälkiasennettavia yksivaiheisia Type2 -latureita nimenomaan tolppapaikoille, joilla taas voidaan suoraan hoitaa kuormantasaus ohjaamalla auton vetämää ampeerivirtaa pilottisignaalilla, jolloin estetään ylikuormituksen syntyminen.

Tämä vaatisi vähän hintakilpailua, nyt type2-tolpat maksavat ihan hulluja vaikka niissä ei ole mitään kallista - eikä jonkun kommunikaatiomodulin lisääminenkään ole avaruustiedettä. Openevsessä on esimerkki, jos itse rakentaa osat eivät paljon maksa edes yksin kappalein ostettuna.
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Sähköturvallisuusmääräyksiin on leivottu sisään myöskin määräys B-tyypin vikavirtasuojasta (suojaa myös tasavirralta vikavirtatilanteessa). Tavallisia A-tyypin suojia on joka paikassa, eivätkä ne ole kalliita, toisin kuin nuo B-tyypit. Kaiken lisäksi osa latausasemista ei edes sisällä ko. vikavirtasuojaa (mm. Tesla Wall Charger), vaan se pitää asentaa erikseen sähkökeskukseen.

Luultavasti myös sähköverkkoon kytketyissä aurinkosähköasennuksissa pitäisi olla tuo B-tyypin vikavirtasuoja.

Esimerkki: https://arctic-ev.omaverkkokauppa.f...-CHINT-NL210-40A-Latauspisteen-vikavirtasuoja
 

repomies

Hyperaktiivi
Bensaa olen tankannut arviolta kerran 3...4 litraa 7000km:n aikana jerrykannusta

Kannattaa laittaa pienmoottoribensaa sitten, jos et käytä bensaa pitkiin aikoihin. Muuten voi odottaa ylläri siinä kohtaa kun yrität vanhentuneella ja ohuemmista jakeista laimenneella bensalla eteenpäin.

Tai aja tarkoituksella bensat pois välillä, ja vaihda ne uuteen.

Tämä vaatisi vähän hintakilpailua, nyt type2-tolpat maksavat ihan hulluja vaikka niissä ei ole mitään kallista - eikä jonkun kommunikaatiomodulin lisääminenkään ole avaruustiedettä. Openevsessä on esimerkki, jos itse rakentaa osat eivät paljon maksa edes yksin kappalein ostettuna.

Hulluja? https://shop.evtun.com/product/accelev-v2-uni-1-phase-charger-16a/ 259€ pelkkä yksikkö. Onko tuo hulluja? Toki, accelev on enempikin sisäkäyttöön, mutta äkkiäkös nuo IP-suojausta parantavat jos noita alkaa mennä taloyhtiöiden tolppiin kuin häkää.

Sähköturvallisuusmääräyksiin on leivottu sisään myöskin määräys B-tyypin vikavirtasuojasta (suojaa myös tasavirralta vikavirtatilanteessa). Tavallisia A-tyypin suojia on joka paikassa, eivätkä ne ole kalliita, toisin kuin nuo B-tyypit.

Chinalainen B-type 3-vaihevikuri maksaa 61,5€ sis tk. Päälle mahdollisesti ALV ja tulli, jos tullia kiinnostaa.

Tuohon alkuperäiseen aiheeseen, ymmärrän vaatimukset uudisrakennuksille. Vanhojen rakennusten remppailujen yhteydessä päivityksiin pakottaminen on niin suunnitelmataloutta, niin suunnitelmataloutta. Pöljä idea. Taloyhtiöt tehkööt kuten osakkaat päättävät.
 

joona

Jäsen
Tämä vaatisi vähän hintakilpailua, nyt type2-tolpat maksavat ihan hulluja vaikka niissä ei ole mitään kallista - eikä jonkun kommunikaatiomodulin lisääminenkään ole avaruustiedettä. Openevsessä on esimerkki, jos itse rakentaa osat eivät paljon maksa edes yksin kappalein ostettuna.

Onneksi markkinan kasvaessa usein hintakilpailukin alkaa. Itsekin harkitsin OpenEVSEn päälle oman tekemistä kun latauspistettä olin hankkimassa ja se ei tosiaan ole rakettitiedettä. Päädyin kuitenkin valmiiseen ratkaisuun, jossa oli jo valmiina kaikki ominaisuudet, joita itse rakentamassanikin olisi ollut ja hintaeroa olisi ehkä lopulta jäänyt 100€.

Esim. OpenEVSEn päälle on helppo toteuttaa kuormantasaus ESP8266 ratkaisulla, joka juttelee samassa verkossa olevien latausasemien kanssa. Hyvin samaan tyyliin se toimii tässä valmiissa ratkaisussa.

Sähköturvallisuusmääräyksiin on leivottu sisään myöskin määräys B-tyypin vikavirtasuojasta (suojaa myös tasavirralta vikavirtatilanteessa). Tavallisia A-tyypin suojia on joka paikassa, eivätkä ne ole kalliita, toisin kuin nuo B-tyypit. Kaiken lisäksi osa latausasemista ei edes sisällä ko. vikavirtasuojaa (mm. Tesla Wall Charger), vaan se pitää asentaa erikseen sähkökeskukseen.

Luultavasti myös sähköverkkoon kytketyissä aurinkosähköasennuksissa pitäisi olla tuo B-tyypin vikavirtasuoja.

B-tyypin vikavirtasuojat ovat kyllä erillisinä vielä käsittämättömissä hinnoissa. Tosin onneksi kaikkien latauspisteiden hinnoissa ei ole tuota melkein parin sadan hintapreemiota B-tyypin vikavirtasuojasta. Itseasiassa näennäisesti halpa Tesla WC ei olekkaan yhtään sen halvempi tuon erillisen vikavirtasuojan kanssa.

Ainakin laadukkaammissa aurinkosähköjärjestelmien inverttereissä on myös B-tyypin vikavirtasuoja sisäänrakennettuna.

Oma valintani latausasemaksi on ollut tuo jo aiemmin tässä langassa käsitelty go-eCharger. Näitä on useampi käytössä. Kuormantasaus ja rajapinta taloautomaatioon löytyy, samoin tarvittavat vikavirtasuojat ja hyvä sähkönkulutusseuranta. Hintaakin on 22kW mallilla "vaan" 700€, joka on suhteessa muihin täysitehoisiin kyllä edukas.

Tuosta itseasiassa yksivaiheinen malli lienee 500€ tienoilla, joten se olisi ehkä oma valinta, jos taloyhtiössä omalla kustannuksella joutuisin tolpan modaamaan.
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Noissa latausasemissa on kyllä merkillisiä hintaeroja maksimitehon ja vaiheiden lukumäärän suhteen. Varsinaisessa raudassa ero 16A ja 32A latausaseman välillä on piuhojen ja kontaktorin järeydessä, ja 3- vs. 1-vaiheisen erona on se onko kontaktori ja vikavirtasuoja 1- vaiko 3-vaiheinen.

Mutta hyvin menee kansaan kun kertoo että se on 'laturi' eikä vaan adapteri sähköverkon ja auton oman laturin välissä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kannattaa laittaa pienmoottoribensaa sitten, jos et käytä bensaa pitkiin aikoihin. Muuten voi odottaa ylläri siinä kohtaa kun yrität vanhentuneella ja ohuemmista jakeista laimenneella bensalla eteenpäin.

Tai aja tarkoituksella bensat pois välillä, ja vaihda ne uuteen.
Tätä olen käyttänyt. Kysyin autoa ostaessa autokauppiaalta, voiko käyttää ja tämä kielsi ehdottomasti kysyttyään muka asiaa tuntevammalta perusteena, että täytyy käyttää speksin mukaista bensaa.,

Jos taas katsot Nesteen sivuilta ja syvemmistä dokumenteista, niin tuollahan todetaan nimen omaan, että pienkonebensaa voi käyttää joka paikassa, missä jotakin moottoribensiinilaatua (kun aine on moottoribensiinin puhtainta ja parasta jaetta, mutta kustannusten säästön takia mukaan on lisätty kaikenlaista haisevaa ja haitallista moskaa raakaöljytisleistä, huonoista viineistä sun muusta). Eli en usko kaikkia auktoriteetteja tässä asiassa.

Olen käytellyt nyt syksyn tullen Webastoa varsin ahkeraan, jotta pääsisin eroon tuosta alkuperäisestä hajua aiheuttavasta moskasta ja voisin tankata tilalle puhdasta ainetta (nyt mahtuisi jo muutama litra, mutta siirrän toista tankkausta siihen, että tankki on jo varsin tyhjä; Webasto ei edes polta tankkia ihan loppuun). Eron hajussa huomaa aika selvästi nimenomaan Webastoa muistuttavissa laitteissa, Primus-keittimissä sun muissa (moottoribensiiniähän nimenomaan kehotetaan välttämään Primuksissa noiden bentseenin kaltaisten myrkkyjen takia).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sähköautojen latauspisteiden rakentaminen voi tulla kalliiksi pienille yrityksille – ”Yli 100 000 euron kertalasku, tässä ei ole järkeä”
Suomen Yrittäjät haluaa, että alle 10 henkilön yritykset vapautettaisiin kaavaillusta sähköautojen latauspisteiden rakentamisvelvoitteesta.
 

VesA

In Memoriam
Jossain oli hauska juttu tästäkin. Kotilatauspiste maksoi vajaan tonnin jos oikein muistan, mutta 'yrityslkäyttöön' Type2 tolppa oli jo peräti 4000e ja 'sähkötyöt ehkä samanverran'. Kyllä näillä velvoitteilla heti koitetaan tehdä tiliä..
 

pjr

Aktiivinen jäsen
Tuo Wallben latauspömpeli tuli itselle: https://www.amazon.de/dp/B07N8VS647

Modbussin kautta pystyy virittelemään kuormantiputukset jne. Sisältää Phoenix Contactin "älymodulin" ja DC-vikavirtasuojauksen(RCM) eli pärjää edullisemmalla vikurilla keskuksen päässä.

Joku oli tuohon jo viritellyt integraatiota HA:n kanssa:

Amperaa varten vaihtelin kaapelin type1 malliseen. Type2 odottelee hyllyssä jossain vaiheessa tapahtuvaa kulkineen päivitystä.
 

joona

Jäsen
Modbussin kautta pystyy virittelemään kuormantiputukset jne. Sisältää Phoenix Contactin "älymodulin" ja DC-vikavirtasuojauksen(RCM) eli pärjää edullisemmalla vikurilla keskuksen päässä.

On hyvä, että näitä älykkäitä latureita alkaa löytymään jo edulliseen hintaan. Itsellä ehdoton edellytys oli HA -järjestelmään liitettävyys ja alkuvuodesta vaihtoehdot oli vielä DIY tai go-eCharger alle tonnin hintaluokassa. Tuossa go-eChargerissa oli vielä homma tehty helpoksi, kun siinä on suoraan MQTT -tuki ja dokumentaatiokin valmiina. Lisäksi onnistuu myös omalla appilla konfigurointi joko suoraan lähiverkon tai pilven kautta.

Itse olen viritellyt myös automaattista balansointia tuon avulla aurinkojärjestelmän tuotoille, mutta täytyy vielä löytää luotettava kokonaiskulutusmittari, jotta homma toimii kunnolla.

Jossain oli hauska juttu tästäkin. Kotilatauspiste maksoi vajaan tonnin jos oikein muistan, mutta 'yrityslkäyttöön' Type2 tolppa oli jo peräti 4000e ja 'sähkötyöt ehkä samanverran'. Kyllä näillä velvoitteilla heti koitetaan tehdä tiliä..

Ei se ole tyhmä joka pyytää... Tosin omatkin latauslaitteet on yrityksille hankittuja ja hinta oli tasan sama kuin kuluttajillekin. Mikäähän ei estä hankkimasta laitteita ja asennusta erikseen. Toki ostamisosaamisen puuttuessa huijausriski kasvaa, kuten niin monessa muussakin hankinnassa.

DC-laturit (pikalaturit) tosin maksavat vielä hunajaa, mutta se taas on verrattavissa paremmin oman polttoainepumpun hankkimiseen.
 

VesA

In Memoriam
DC-laturit (pikalaturit) tosin maksavat vielä hunajaa, mutta se taas on verrattavissa paremmin oman polttoainepumpun hankkimiseen.

DC-pikalaturi on aivan ihmeellinen laite, siinä on kyllä komitea istunut keksimässä pyörää uudelleen, standardien implementointi ei ole pikkujuttu. Auto mm puhuu ipv6:lla jotain ihan uusia protokollia tolpan kanssa, yhteydellä kryptaillaan datoja ja käytetään vielä päällä TLS:ää - eli pitää olla sopivat sertifikaatit tai juttelu tyssää jo siihen. Joku säästikin vaivojaan ja varasti sellaisen tolpan ilmeisesti nopeuttaakseen omaa tuotekehitystään.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuossa on muuten jollekin Volvokuskille niinsanotusti osunut k*kka potkuriin. Volvon mukaan akusto pitäisi vaihtaa, eikä Volvon akkutakuu ole kuin 5 vuotta (kun se yleisesti on 8 vuotta). Akulla on tietysti aivan kosminen varaosahinta. Vertailun vuoksi Suomessa on mennyt puolisen tusinaa Opel Amperan tai Chevy Voltin akkuja vaihtoon eritysvastusongelmien takia ja tietääkseni kaikki takuun piikkiin (8v / 160000km).


Tähän saagaan tuli näköjään jatkoa video muodossa:

Tuttava räplää työkseen volvoja ja höpötettiin tuosta ko. tapauksesta niin mainitsi että näistä menee ilmastoinnin kompuroita ihan liukuhihnalta kuulemma. Tolkuttoman kallis vaihtaa eikä uudenkaan kesto ole millään vakaalla pohjalla niin eivät ole kuulemma sekaantuneet vaihtoihin pitkällä tikullakaan...
 

VesA

In Memoriam
Tuossa vehkeessä ei ole edes mainittavaa tavaratilaa: 'farkun' takapäässä kun on se hybridin sähköpuoli.. eli pohja on tosi korkealla. Tuo on aika myöhään keksitty viritelmä että saadaan mallistoon hybridi..
 

Harrastelija

Vakionaama
Oliko se niin että tämä oli hajonnut kompuran vaihdon yhteydessä?
Eli onko tämä hajonnut taitamattoman asentajan seurauksena?
Vai onko todellakin hajonnut ns ”vanhuuttaan”?
Ensimmäisessä tapauksessa tuskin Volvoa paljon kiinnostaa, jälkimmäisessä tapauksessa voisi olettaa jonkinlaista vastaantuloa (ainakin jos on kuluttajan omistuksessa). Luulisin että (kuluttajavirastossa) oletettu akuston elinikä on enemmän kuin 5.5 vuotta.

Edit. Joskus käynyt mielessä että autollekin valmistajan pitäisi määritellä käyttöikä lentokoneiden tapaan. Jokaiselle osalle ”huolto-ohjelma” kuinka usein pitää vaihtaa, rasvata tai mitä hyvänsä. Jos osa hajoaa huolto-ohjelman ulkopuolella, korjaus menee ”takuuseen”. Kalliiksihan tuo varmaan kuluttajalle tulisi (jos haluaa ”takuun” säilyvän), mutta erottuisipahan jyvät akanoista. Kuluttajat alkaisi pääsääntöisesti katsoa niitä kokonaishinnaltaan edullisempia merkkejä/malleja. Myynnin sakatessa ainakin osa autovalmistajista joutuisi miettimään ”laatua” uudelleen.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Millähän tapaa tuo maksaa itsensä takaisin? Eikö asukkaat sen maksa ja jos tolpat olisivat olleet entuudestaan ja hinta sama niin rahat olisivat tilillä?
edit. lukeekin että uusi parkkipaikka. Mitä sitten mahtaa tarkoittaakaan...

Viisi taloyhtiötä sähköisti yhdessä porilaisen parkkipaikan – "Ei ole vielä näkynyt yhtään sähköautoa"
Monessa taloyhtiössä joudutaan vielä pohtimaan, millä tavalla sähköautojen yleistymiseen halutaan valmistautua.

Viisi taloyhtiötä päätti yhdistää voimansa Porin Sampolan kerrostaloalueella. Taloyhtiöt investoivat uuden parkkipaikan sähköistykseen. Alueelle tuli 120 autopaikkaa, joissa kaikissa on nyt mahdollisuus sähköauton hitaaseen lataamiseen. Pikalataus vaatisi muun muassa erilaisen pistokkeen.

– Jos haluaa nopean latauksen, niin silloin voi itse hankkia uudet sisäkalut laatikkoon, sanoo asunto-osakeyhtiö Hillervonpirtin hallituksen puheenjohtaja Altti Aronen.

Investointi maksoi taloyhtiöille yhteensä 150 000 euroa. Autopaikan vuokraaja maksaa paikastaan kymmenen euroa kuukaudessa. Sähkönkulutus menee oman mittarin kautta. Altti Arosen mukaan investointi maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa.

– Yhtiövastiketta ei tarvinnut nostaa missään yhtiössä.
 
Back
Ylös Bottom