Vs: Mitsu kokemuksia?
Laite toiminut muuten hyvin paitsi syksyllä meni lämmönvaihdin (toistamiseen). Laiteessa kiinni alkuperäinen (en muista softaversiota) ohjelmisto kortti vm. 2008. Toimii kyllä mutta ei jostain syystä käytä sähkövastuksia apuna (tai en ole saanut ainakaan toimimaan) ja näin kovilla pakkasilla alkaa torpassa jo lämmöt hiipumaan kun lämmön saanti ottaa aikaa. Ei kellään ylimääräisiä kortteja (voisin olla kiinnostunut ostamaan) tai tietoa mistä sellaisen voisi hankkia? Laitteen valmistaja ruotsissa ei enää vastaa kyselyihin, eikä laitteen asentanut yritys ole saanut korttia meille hommattua. Yritetty on.
Laite toiminut muuten hyvin paitsi syksyllä meni lämmönvaihdin (toistamiseen). Laiteessa kiinni alkuperäinen (en muista softaversiota) ohjelmisto kortti vm. 2008. Toimii kyllä mutta ei jostain syystä käytä sähkövastuksia apuna (tai en ole saanut ainakaan toimimaan) ja näin kovilla pakkasilla alkaa torpassa jo lämmöt hiipumaan kun lämmön saanti ottaa aikaa. Ei kellään ylimääräisiä kortteja (voisin olla kiinnostunut ostamaan) tai tietoa mistä sellaisen voisi hankkia? Laitteen valmistaja ruotsissa ei enää vastaa kyselyihin, eikä laitteen asentanut yritys ole saanut korttia meille hommattua. Yritetty on.
@Jaska80 kertoilit tuolla toisessa ketjussa, että SW75VHA on vaihtumassa uuteen. Vanha UY ilmeisesti kilahti, vai kuinka? Onko tietoa mikä siitä hajosi? Paljonko oli käyttötunteja ja käynnistyksiä hajotessa?
Olisi tosi mielenkiintoista kuulla vertailua uuden ja vanhan mallin välillä, kun kokemuksia kertyy.
Olisi tosi mielenkiintoista kuulla vertailua uuden ja vanhan mallin välillä, kun kokemuksia kertyy.
Jaska80
Jäsen
Aivan eli noita käyttötunteja ja käynnistyksiä ei tuosta mitsun vanhasta PAC IF 021-B-E ohjaimesta ulos saa mutta n.6v ja 33000kwh oli mittarissa.
Vianhaku vähä vielä vaiheessa tuon vanhan osalta.
Mutta tosiaan uusi 3-vaiheinen YAA ulkoyksikkö nyt muutaman päivän pyörinyt lähinnä lämmittäen käyttövettä silloin tällöin.
Ensivaikutelmalmat ihan hyvät.
Fyysiseltä kooltaan tuo uusi malli on aikalailla järeämpi vaikkakin kylmäainetta vanhassa oli enemmän.
Maatelinettä jouduin myös hieman muokkaamaan koska yksikkö kasvanut syvyys suunnassa sen verran että ei mahtunut ns. suoraan vanhan tilalle.
Äänimaailma sitten onkin ihan toista luokkaa kuin vanhassa VHA yksikössä, tämä on TODELLA hiljainen
Pakkasilla tietenkin vasta selviää koko totuus mutta näin kesäaikaan täytyy käytännössä kävellä viereen että kuulee onko kone käynnissä.
Minulla kanssa on tuo SW75VHA ollut nyt kolmisen vuotta käytössä, siksi olen kiinnostunut kokemuksista. Sinulla luottoa vielä riitti Mitsun hommaamiseen, vai oliko tuo 6v käyttöikä edes pettymys? Itse olen elätellyt toiveita, jos tuo pysyisi ainakin 10v nipussa. Ehtisi edes vähän säästää euroja (tma ~6v).
Minulla IF031-säätimestä noi käyttötunnit ja käynnistykset näkee "huoltovalikosta" kun tietää oikeat Request code:t. Niitä on listattu uy:n service-manuaalissa.
Minulla IF031-säätimestä noi käyttötunnit ja käynnistykset näkee "huoltovalikosta" kun tietää oikeat Request code:t. Niitä on listattu uy:n service-manuaalissa.
Jaska80
Jäsen
No kyllähän vakavastikin puntaroin myös maalämpöä mutta oli se sitten vain kuitenkin niin paljon edullisempi homma vaihtaa pelkkä ulkoyksikkö kuin mlp kokonaisuudessaan, ja kun nuo jo olemassa olevat varaajat ja vaihtoventtiili systeemit eivät mlp pumpun kanssa oikein järkevästi olisi enää soveltunut käyttöön.
Käytettynähän noista ei olisi paljoakaan saanut ja kuitenkin paljon käyttövuosia jäljellä...
Kyllähän nämä sen väh. 10v pitäisi kestää, ja tuskin tuo meidänkään vanha ulkoyksikkö ihan loppu on... pitää tutkia...
Kynnystä vaihtaa tuohon uudempaan yksikköön pienensi koska vanha maksanut jo koko homman takaisin ja uus malli pitäisi korjata ne suurimmat puutteet mitä vanhassa oli.
Eli se 3,8kw:n minimiteho on vaan tähän meidän taloon liikaa ja myös näillä 3x25 pääsulakkeilla tuo yksivaiheisuus tuotti vähän sähkärille harmaita hiuksia.
Käytettynähän noista ei olisi paljoakaan saanut ja kuitenkin paljon käyttövuosia jäljellä...
Kyllähän nämä sen väh. 10v pitäisi kestää, ja tuskin tuo meidänkään vanha ulkoyksikkö ihan loppu on... pitää tutkia...
Kynnystä vaihtaa tuohon uudempaan yksikköön pienensi koska vanha maksanut jo koko homman takaisin ja uus malli pitäisi korjata ne suurimmat puutteet mitä vanhassa oli.
Eli se 3,8kw:n minimiteho on vaan tähän meidän taloon liikaa ja myös näillä 3x25 pääsulakkeilla tuo yksivaiheisuus tuotti vähän sähkärille harmaita hiuksia.
Jaska80
Jäsen
Nyt voi jo sanoa kun varmistui että mikä oli vikana... No ei ulkoyksikössä yhtään mikään.
Sisällä latauspumppu ilmeisesti väsynyt vuosien varrella ja teho enää sitä luokkaa että virtausvahti katkoo... oli ihan siinä rajoilla että katkooko vai ei.
Mittasimme vielä kylmäaineetkin varmuuden vuoksi ja kaikki oli tallessa.
Pikkuisen jäi talteenotto laitteeseen niin pieni lisäys tehtiin samalla että varmasti on se 3,2kg mitä kuuluukin.
Nyt onkin sitten vara ulkoyksikkö jos sattuu tarvimaan joskus.
Laitoin toki jo myyntiinkin jos jotain kiinnostaa.
Olipas huojentava tieto! Luulisi, että pyytämälläsi hinnalla pääset ulkoyksiköstä eroon. Tuolta ohjausjärjestelmä (1200e) ja tuolta levari, niin rupeaa olemaan jollekulle "saneerauspaketti" kasassa virtausvahtia vaille reilusti alle kolmella tonnilla. Ei mielestäni paha hinta, jos luottoa riittää että ulkoyksiköllä on käyttöikää vielä vuosia jäljellä.
Jaska80
Jäsen
Jaska80
Jäsen
Laitetaas vähä päivitystä aiheesta eli mitsu puhisee pihalla ja kaikki toimii odotetulla tavalla.
Pakkaspäiviä ei pahemmin Seinäjoen korkeudella ole ollut lukuunottamatta muutamaa pakkas yötä eli hirveästi ei kokemuksia siltä saralta.
Tuntuisi että olisi ohjelmallisesti rajoitettu tuo YAA kun ulkona vielä lämpöasteita.
Esim käyttövettä tehdessä VHA ulkoyksikkö alkoi hommiin oli käytös hieman "tehokkaampaa" ja pollucomilla mittasin huomattavasti suurempia lämmitystehoja ( n.9,5 - 11kw ), kun vastaavasti taas YAA ulkoyksikkö tuntuu käytökseltään hienostuneemmalta/hiljaisemmalta ja tämä nähtävissä myös pollucomilla mitattuna tehot ( n. 6-5 - 7,5 kw ).
Taas kun elohopea painuu miinuksen puolelle muuttaa tyyliä myös tuo uusi YAA yksikkö ja tämä myös luonnollisesti hieman kuultavissa myös äänen tasossa.
Tuo pienentynyt minimiteho on kyllä helpottanut tuota nollakelien katkomista ja toimii olevinaan paremmin vaikka kytkentä ei ole paras mahdollinen tuota silmälläpitäen.
Pitäisi vielä laittaa kulutusmittari tuolle pumpulle ja korvata pollu jollain vähä paremmalla mittarilla mistä saisi dataa pihalle niin voisi jonkinlaisen seurannan kyhätä niin ei tarttis vetää ihan mutu tuntumalta.
Pakkaspäiviä ei pahemmin Seinäjoen korkeudella ole ollut lukuunottamatta muutamaa pakkas yötä eli hirveästi ei kokemuksia siltä saralta.
Tuntuisi että olisi ohjelmallisesti rajoitettu tuo YAA kun ulkona vielä lämpöasteita.
Esim käyttövettä tehdessä VHA ulkoyksikkö alkoi hommiin oli käytös hieman "tehokkaampaa" ja pollucomilla mittasin huomattavasti suurempia lämmitystehoja ( n.9,5 - 11kw ), kun vastaavasti taas YAA ulkoyksikkö tuntuu käytökseltään hienostuneemmalta/hiljaisemmalta ja tämä nähtävissä myös pollucomilla mitattuna tehot ( n. 6-5 - 7,5 kw ).
Taas kun elohopea painuu miinuksen puolelle muuttaa tyyliä myös tuo uusi YAA yksikkö ja tämä myös luonnollisesti hieman kuultavissa myös äänen tasossa.
Tuo pienentynyt minimiteho on kyllä helpottanut tuota nollakelien katkomista ja toimii olevinaan paremmin vaikka kytkentä ei ole paras mahdollinen tuota silmälläpitäen.
Pitäisi vielä laittaa kulutusmittari tuolle pumpulle ja korvata pollu jollain vähä paremmalla mittarilla mistä saisi dataa pihalle niin voisi jonkinlaisen seurannan kyhätä niin ei tarttis vetää ihan mutu tuntumalta.
Toimiikohan firman SW160 ihan oikein, kun ei jaksa lämmittää vettä 55c asti? Tällä lämmitetään kattopuhaltimien kautta 1200m2 hallia ja käyrä 10c=25c ja 0c=55c (vai miten kuuluu ilmoittaa). Aamulla veden lämpötila 33c, kun ulkona on -5c.
10 asteessa hallia ei oikeastaan tarvi lämmittää ja kun lämmitetään, mielummin kuumalla vedellä, jotta vältytään puhaltimien jatkuvalta huudattamiselta. Ensimmäinen VILP, joten ei aikaisempaa kokemusta, miten tuon kuuluu toimia.
10 asteessa hallia ei oikeastaan tarvi lämmittää ja kun lämmitetään, mielummin kuumalla vedellä, jotta vältytään puhaltimien jatkuvalta huudattamiselta. Ensimmäinen VILP, joten ei aikaisempaa kokemusta, miten tuon kuuluu toimia.
Jaska80
Jäsen
Onko käsitystä paljonko ollut kulutus ennen vilppiä?
Neliöitä on kyllä aika reilusti ja melko kuumaa vettä pyynnissä niin voi olla että Mitsu jo aika kovilla näin pikkupakkasillakin.
Eipä minulla tuohon oikein parempaa vastausta ole. Öljyllä lämmitetty 60c ja toimii nytkin varalla.
Eilen iltapäivällä kävin katsomassa lämpöjä ja oli nostanut lämmöt 54c asti. Tänään aamulla uusi tarkistus ja lämmöt olivat taas 35c.
Onko siellä mitään puskuria lämpöverkossa? => Miten tuo on kytketty lämmitysverkkoon?
Jos on suoraan verkossa kiinni niin kyllähän verkon lämpötila seilaa sulatuksien vuoksikin.
Jaska80
Jäsen
Ei kyllä pitäisi.
Onko pumppu kuitenkin ollut HEATING moodissa ja pyynti se 55c.?
Vai ohjataanko sitä ylipäänsä sillä mitsun omalla kaukosäätimellä?
Ei pitäisi kyllä pysähdellä jos vaan vaihtimessa vesi kiertää.
Ettei nyt vaan olisi että teille on myyty liian pieni kone
Jaska80
Jäsen
Katselin vielä noita tehokäyriä tuon sw160 osalta niin -7 asteessa tehoa jäljellä 11,8kw.
-10 niin 55c ei enää toteudu manuaalin mukaan.
Arvelisin että tuossa -10 pakkasella lienee jo tuon kokoisessa hallissa lämmöntarve melkoinen ja ilmalämmitys vaan vetää vaihtimen kylmäksi jo väkisinkin.
-10 niin 55c ei enää toteudu manuaalin mukaan.
Arvelisin että tuossa -10 pakkasella lienee jo tuon kokoisessa hallissa lämmöntarve melkoinen ja ilmalämmitys vaan vetää vaihtimen kylmäksi jo väkisinkin.
Juu ei ole Zubadan tuo ulkoyksikkö. SHW230 olisi ollut parempi valinta.
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
@janti @Jaska80 No selvisipä tämäkin asia. Kyljessä olevaa öljypyttyä ei ole vielä isketty tulille, koska lämpö riittää hyvin näillä keleillä. Ouman oli kuitenkin jäänyt päälle ja voitte varmaan arvata, mitä käy kun 55c pyynti alittuu 5 asteella... Ouman yrittää ottaa öljyllä lämpiävää "kuumaa" vettä, vaikka todellisuudessa kiertoon lähtee 20c vedet. Ja koska menovesi vaan viilenee, shunttia avataan lisää ja lopuksi kierrossa oli vain se 20c vesi, joka sitten lämmitettiin päivän mittaan 55 asteiseksi.
Oppiipahan tässä näitä käytännön asioita samalla. Asentajat kävivät tämän toteamassa ja napattiin virrat Oumanista pois. Josko pian tulisi taas pakkasta, jotta näkisi, mihin asti tuo jaksaa lämmittää.
Oppiipahan tässä näitä käytännön asioita samalla. Asentajat kävivät tämän toteamassa ja napattiin virrat Oumanista pois. Josko pian tulisi taas pakkasta, jotta näkisi, mihin asti tuo jaksaa lämmittää.
Suunnittelija75
Aktiivinen jäsen
Ei se oumanni sitä vettä viilennä, kiertää vaan pienen pytyn kautta silloin jos venttiili on levällään.
Hei, kysäsempä täältä jos jollain olisi tietoa asiasta. Muutama viikko sitten asennettu uuden mallin Ecodan SW75YAA-SC ulkoyksikön puhallin toimii erikoisesti. Ikäänkuin olisi jollain "ramppi-ohjauksella" eli kiihdyttelee n. sekunnin jaksoissa. Pyörii kokoajan kuitenkin ja laite pelaa muuten ok. Asiakkaan mielestä välillä puhaltaa ihan tasaisesti. Kaikki liitokset ja sähköt on varmistettu.
Nousipa taas toisaalla esiin nämä Mitsubishi Electric -VILPien hajoamiset, joista on muodostunut jo todellinen legenda (tai ehkä paremminkin myytti) eräiden keskustelijoiden mielissä. Ajattelin, että kerätään nyt tänne oikeaan ketjuun kaikki foorumille siunaantuneet rikkoontumiset ja keskustellaan vaikka sitten, mitä niistä oikeasti tiedetään ja mitä johtopäätöksiä voidaan vetää. Tässä siis listaa, täydennän sitä jos joku löytää lisää tapauksia:
Jokainen voi toki tehdä noista omat päätelmänsä, mutta minä tulkitsen näitä "todisteita" näin:
- Nimimerkki @heneld raportoinut 29.11.2017 PUHZ-RP60VHA4 suuresta sähkövastuskäytöstä noin 5 vuoden iässä. Vika löytynyt Trafag-merkkisestä ulkotermostaatista.
- Sama nimimerkki @heneld raportoinut 3.2.2019 saman laitteen (PUHZ-RP60VHA4) polttavan sulaketta taulusta. Tämäkin vika löytynyt Mitsubishin ulkopuolelta, eli viallisesta automaattisulakkeesta.
- Nimimerkki @Dunno112 raportoinut 2.12.2018 (ja ainakin kahdessa muussakin aloituksessa) 2010 asennetun pumpun ongelmista. Diagnoosina ollut kompuran rikkoontuminen -> 1/2019 vaihdettu uusi ulkoyksikkö PUHZ-SHW112YAA, jonka kanssa ongelmat ovat onnettomasti jatkuneet. Nimimerkki @Kitupolttaja tässä ja parissa muussakin ketjussa, että kyseessä on luultavasti tuolloin uusissa Zubadan (SHW) -malleissa paljastunut softavika, joka on jopa rikkonut kompuroita. Ilmeisesti @Dunno112 on myös saanut takuuseen uuden ulkoyksikön, kun valitukset eivät ole jatkuneet.
- Nimimerkki @jaasarto raportoinut 14.1.2019 huonosti lämmittävästä laitteesta (ei osunut silmiin mikä ulkoyksikkö oli kyseessä). Vuonna 2008 asennettu. Vika löytynyt vuotavasta ulkoyksikön kennosta, joka paikattu. Kompura kuitenkin hajonnut muutamaa päivää myöhemmin ja laite päätynyt romulavalle.
- Nimimerkki @saajuh raportoinut 22.1.2019 ongelmista muutaman kuukauden ikäisen PUHZ-SHW80YAA -laitteen (Zubadan) kanssa. Ilmeisesti sähkövastukset eivät ole tulleet avuksi toivotulla tavalla. Aloittaja ei koskaan kertonut, ratkesiko ongelma, mutta ketjun lopussa @Kitupolttaja epäili saman tyyppistä softavikaa, joka oli löytynyt hänen pykälää isommasta Zubadan-ulkoyksiköstä. Voisi olettaa, että takuuna tätäkin asiaa on ratkottu ja valitukset ovat loppuneet, joten...
- Nimimerkki @mikkosy raportoi 11.3.2019 reilun 9 vuoden ikäisestä Ecodan-VILPistä, josta oli kompura hajonnut. Ei tarkempia tietoja taustoista.
- Nimimerkki @Suomamik raportoinut 24.3.2019 vikatilaan menneestä Zubadan ulkoyksiköstä (PUHZ-SHW112YAA), joka oli asennettu 11/2018. Viaksi paljastunut rikki mennyt kompura -> takuuseen uusi ulkoyksikkö. Syynä rikkoutumiseen ilmeisesti sama softavika, kuin ongelmasta muiden aloittamissa ketjuissa (tässäkin) raportoinella @Kitupolttaja :lla, jolle muuten vaihdettiin ulkoyksikkö kahteen kertaan.
- Nimimerkki @Jaska80 raportoi 18.8.2019, että hänellä 6 vuotta käytössä ollut PUHZ-SW75VHA -ulkoyksikkö oli vaihtunut uudempaan malliin, mutta vanhassa ei ollut löytynytkään mitään vikaa. Käynnin katkomisen syyksi paljastui väsähtänyt kv-pumppu, jolloin virtausvahti oli tehnyt kuuri sitä mitä pitääkin, eli katkonut käyntiä.
- Nimimerkki @samika raportoi 7.1.2020 käyttöveden tekemiseen liittyvistä ongelmista PUHZ-SW100YAA -laitteen kanssa. Ulkoyksikkö oli jo uusittu kertaalleen takuuseen. Vääntöä oli ollut Scanofficen kanssa ainakin käyttöveden pyyntilämpötilasta ja huonetermostaateista. Lopputulemana takuuseen ilmeisesti vaihdettiin toiseen kertaan ulkoyksikkö, nyt pykälää pienempään PUHZ-SW75YAA -laitteeseen. Tarina ei kerro, loppuiko ongelmat.
Jokainen voi toki tehdä noista omat päätelmänsä, mutta minä tulkitsen näitä "todisteita" näin:
- Takuu toimii ja uusia ulkoyksiköitä vaihdetaan jopa useampaan kertaan, jos siihen on oikea syy. Ja myös joskus vaikkei olisikaan...
- Kun VILPillä alkaa olla ikää lähemmäs 10 vuotta, voi loppu olla jo lähellä. Yhdestäkään ym. tapauksesta ei kuitenkaan tiedetä käyttötunteja tai käynnistysmääriä. Pelkkä ikä ei siis kerro läheskään koko totuutta.
- Käytännössä mistään muusta merkistä ei vielä ole näin pitkää käyttökokemusta, koska muut merkit ovat tulleet markkinoille vasta vuosia myöhemmin. Lisäksi Mitsubishi Electric -VILPejä on luultavasti myyty monin kertainen määrä verrattuna minkään muun merkin tuotteisiin johtuen jo tuosta ajallisesta "etumatkasta", joten on selvää että valituksiakin kertyy enemmän.
Viimeksi muokattu:
Jatketaas tähän tätä ihmettelyä mikä tuossa toisessa ketjussa aloitettiin.
Tein taannoin tarkemmat kuvat Mitsulle tilanteessa missä käytössä on koneen sisäiset anturit sekä tilanne ulkoisilla. Heidän näkemys oli, että kompressorin eliniän kannalta turhia käynnistyksiä tulisi välttää ja käyntiaikojen tulisi olla mahdollisimman pitkiä, mutta tarkempaa ohjeistusta ei tullut miten kannattaisi mm. puskuri kytkeä.
Tässä graafeja, eli näillä nollakeleillä pumppu hakkaa siis päälle pois taukoomatta jos käytössä on koneen sisäiset anturit. Tässä sentään hetkellisesti vähän pidempääkin käyntiä, mutta mielestäni ongelma on juurikin tuossa, että kone käynnistetään välittömästi uudelleen mikä tuntuu aivan käsittämättömältä toiminnalta:
Otettaessa käyttöön koneen ulkopuoliset anturit ja vieläpä siirtämällä paluupuolelle tuo menopuolen anturi niin käynti on merkittävästi rauhallisempaa, vastaava ajanjakso, ulkolämpötila oli aika tarkkaan sama:
13 käynnistystä vs. 2 kahden tunnin aikana. Normitilassa siis vuorokaudessa hyvän matkaa toistasataa käynnistystä, tuskin tekee hyvää?
Tuntuukin siis erikoiselta etteikö näille ohjeisteta kytkemään aina varaajaa (puskurin lisäksi tai puskuri siten että pönttö varmasti täyttyy aina lämpimällä joka käyntijakson aikana) ja ottamaan ulkoiset anturit käyttöön jolla saadaan nämä turhat käynnistelyt eliminoitua näillä valitettavan normaaleilla nollakeleillä. Tilannehan on toki aivan eri kun ulkona on edes hieman pakkasta, mutta tänäkin talvena niitä päiviä oli todella vähän.
Oma näkemykseni ainakin on, että varaaja (100-200L) lähtöpäähän olisi aivan ehdoton näiden kanssa, jotta ei tule näitä pätkimisiä. Vähän tässä toki hukataan energiaa, mutta lienee kuitenkin pidemmässä juoksussa parempi. Mitä muut mieltä?
Miten muilla on kytkentä tehty, onko lisätty vesikapasiteettia lisävaraajalla esim. ? Onko käynti samanlaista päälle/pois/päälle/pois?
Ja todella hienoa olisi jos joku saisi jaettua muistkortilta logia myös jotta voisi verrata toimintaa.
Tein taannoin tarkemmat kuvat Mitsulle tilanteessa missä käytössä on koneen sisäiset anturit sekä tilanne ulkoisilla. Heidän näkemys oli, että kompressorin eliniän kannalta turhia käynnistyksiä tulisi välttää ja käyntiaikojen tulisi olla mahdollisimman pitkiä, mutta tarkempaa ohjeistusta ei tullut miten kannattaisi mm. puskuri kytkeä.
Tässä graafeja, eli näillä nollakeleillä pumppu hakkaa siis päälle pois taukoomatta jos käytössä on koneen sisäiset anturit. Tässä sentään hetkellisesti vähän pidempääkin käyntiä, mutta mielestäni ongelma on juurikin tuossa, että kone käynnistetään välittömästi uudelleen mikä tuntuu aivan käsittämättömältä toiminnalta:
Otettaessa käyttöön koneen ulkopuoliset anturit ja vieläpä siirtämällä paluupuolelle tuo menopuolen anturi niin käynti on merkittävästi rauhallisempaa, vastaava ajanjakso, ulkolämpötila oli aika tarkkaan sama:
13 käynnistystä vs. 2 kahden tunnin aikana. Normitilassa siis vuorokaudessa hyvän matkaa toistasataa käynnistystä, tuskin tekee hyvää?
Tuntuukin siis erikoiselta etteikö näille ohjeisteta kytkemään aina varaajaa (puskurin lisäksi tai puskuri siten että pönttö varmasti täyttyy aina lämpimällä joka käyntijakson aikana) ja ottamaan ulkoiset anturit käyttöön jolla saadaan nämä turhat käynnistelyt eliminoitua näillä valitettavan normaaleilla nollakeleillä. Tilannehan on toki aivan eri kun ulkona on edes hieman pakkasta, mutta tänäkin talvena niitä päiviä oli todella vähän.
Oma näkemykseni ainakin on, että varaaja (100-200L) lähtöpäähän olisi aivan ehdoton näiden kanssa, jotta ei tule näitä pätkimisiä. Vähän tässä toki hukataan energiaa, mutta lienee kuitenkin pidemmässä juoksussa parempi. Mitä muut mieltä?
Miten muilla on kytkentä tehty, onko lisätty vesikapasiteettia lisävaraajalla esim. ? Onko käynti samanlaista päälle/pois/päälle/pois?
Ja todella hienoa olisi jos joku saisi jaettua muistkortilta logia myös jotta voisi verrata toimintaa.
Täältä löytyy tuo Mitsun oma softa:
https://les.mitsubishielectric.co.uk/installers/tools-and-software-downloads -> Sivun alhaalla SD Card Tool
Jostain syystä ei tuntunut toimivan Win10 koneissa mutta Win7 koneessa toimii.
https://les.mitsubishielectric.co.uk/installers/tools-and-software-downloads -> Sivun alhaalla SD Card Tool
Jostain syystä ei tuntunut toimivan Win10 koneissa mutta Win7 koneessa toimii.
Kyllä se tuo Win10 varmasti syyllinen on, itellä käynnistyy ohjelma mutta kun laittaa lataamaan logeja niin herjaa "Merkkijonoa ei tunnistettu kelvolliseksi DateTime-arvoksi"
Win7:lla ei mitään ongelmaa.
Jos haluat niin laita vaikka jotain kautta jakoon muutama päivä tms. niin siirrän graafeille, sen mitä nyt tuo Mitsun softa mahdollistaa?
Win7:lla ei mitään ongelmaa.
Jos haluat niin laita vaikka jotain kautta jakoon muutama päivä tms. niin siirrän graafeille, sen mitä nyt tuo Mitsun softa mahdollistaa?
Viimeksi muokattu:
Tulipa testattua vihdoin tuo että mitä tapahtuu jos talon kiertovesipumppu poistuu äkillisesti pelistä tai muusta syystä menoveden lämpötila paluupuolelta mitattessa ei vaan nouse. Kone nostaa tehoaan hiljalleen jonkin matkaa ja sitten rauhoittuu, mutta lämmöt käytännössä karkaa eikä kone todennäköisesti missään vaiheessa tajua lopettaa.
Vaatii siis käytännössä tuon virtauskytkimen, oletettavasti silloin toimii, sellainen täytyy seuraavaksi siis hommata.
Huomioikaa siis tämä mikäli kytkette nuo ulkoiset anturit ja varsinkin vielä menomittauksen paluupuolelle!
Vaatii siis käytännössä tuon virtauskytkimen, oletettavasti silloin toimii, sellainen täytyy seuraavaksi siis hommata.
Huomioikaa siis tämä mikäli kytkette nuo ulkoiset anturit ja varsinkin vielä menomittauksen paluupuolelle!
Jos jotakuta kiinnostaa dataloggaus Mitsusta niin täällä näyttäis olevan edullisesti tuota modbus palikkaa tarjolla:
Ainakin kuvassa olevan manuaalin mukaan tuorein versio kyseessä.
Latasin myös omat tuotokseni githubiin, esim. miten tallennan pumpulta päivä COP:n lämmityksen ja käyttöveden osalta ja miten voisi esim. tehdä pientä hälyä sähköpostiin jos vaikka joku lämpötila karkaa tms. :
github.com
Mitsubishi Air Conditioning PROCON MelcoBEMS MINI (A1M) 001-6020 New Boxed | eBay
Kind regards.
www.ebay.co.uk
Ainakin kuvassa olevan manuaalin mukaan tuorein versio kyseessä.
Latasin myös omat tuotokseni githubiin, esim. miten tallennan pumpulta päivä COP:n lämmityksen ja käyttöveden osalta ja miten voisi esim. tehdä pientä hälyä sähköpostiin jos vaikka joku lämpötila karkaa tms. :
GitHub - jiisaa/Mitsubishi: Mitsubishi Ecodan dataloggausta ja ohjausta - Mitsubishi Ecodan datalogging and controlling
Mitsubishi Ecodan dataloggausta ja ohjausta - Mitsubishi Ecodan datalogging and controlling - jiisaa/Mitsubishi
github.com
Todella mielenkiintoista lukea näitä Mitsubishi-ketjuja. Toisilla toimii kun unelma ja toisilla vähän vähemmän. Itse en omista Mitsubishin Vilppiä, mutta olen niitä asentanut pitkän aikaa. Siksi ihmettelen näitä foorumien soraääniä laitteesta. Omat kokemukset kuitenkin ovat olleet positiivisia, myös asiakkaiden osalta. Joka merkillä on omat maanantaikappaleet, jotka syystä tai toisesta eivät pitkään ole toimineet.
Niin onko niitä ongelmia välttämättä ollut niinkään paljoa, ainahan niistä ongelmatapauksista huudellaan ja monesti ne kenellä toimii ovat hiljaa ja tyytyväisiä? Ja varmasti Mitsuja on valtavasti asennettu, on siis aivan päivänselvää että viallisia yksilöitä eksyy joukkoon, näin tapahtuu varmasti kaikilla valmistajilla ja sitä varten on takuu, mikä Mitsulla ilmeisesti toimiikin mallikkaasti.
Eipä omassakaan ole ollut mitään varsinaista vikaa, hyvin tekee lämpöä ja käsitykseni mukaan ihan hyvällä COP:llakin (päälle 3:n ollut nyt näillä 0 keleillä joka päivä lämmityksen osalta) vieläpä. Se mikä huolestuttaa on tuo todella tiheä pätkäkäynti kun liikutaan minimiteholla, kovin vaikea uskoa että se tekee millään tavalla hyvää ja olisi suositeltavaa jättää näin. Sille tässä olen kovasti koittanut ratkaisua löytää, uskon ainakin itse että mikäli saadaan kone käymään pitkää rauhallista käyntiä niin elinikä voisi pidentyä merkittävästi ja ehkä jonain päivänä jopa maksaa investoinnin takaisin. Se kai kuitenkin on se tavoite loppupeleissä yleensä.
Mutta Harman, herää toki kysymys että oletteko näitä asennettuja jälkikäteen seuranneet vai ovatko ne jääneet asennusvaiheessa hyväksi todettujen asetuksien varaan ja käyttäjä sitten säätää, jos säätää? Eli kiinnostaa kovasti miten muilla pumput käynnistelevät siinä kohtaa kun minimiteho tulee vastaan, onko se tätä 5-10 kertaa tunnissa saahamista vai käyttäytyykö oma yksilöni muista poikkeavasti?
Millä tavoin yleensä puskuri on kytketty Misuihin, onko kolmella putkella (menot ylhäältä, paluu alas), neljällä vai jopa kahdelle pelkästään lisäkapasiteetia tuomaan? Onko yleensä sisämittauksella vai pelkällä lämpökäyrällä?
On tosiaan hyvin todennäköisestä että nämä kestävät tuon takuuajan tuotakin sahaamista, jolloinka valituksia ei varmasti tulekkaan. Itse näkisin kuitenkin että pumpun tulisi toimia vielä muutamia vuosia takuuajan jälkeenkin, eikä viiden vuoden välein vaihdeta uuteen.
Tuntuisi kuitenkin siltä että nämä pätkäkäynnit saadaan melko hyvinkin kuriin lisäämällä vähän kapasiteettia verkostoon. Mietinkin miksi näin ei aina tehtäisi, onko tästä jotain muuta haittaa kuin hieman heikompi hyötysuhde, mikä sekään ei välttämättä todellisuudessa pidä paikkaansa koska tuo pätkäkäynti lakkaa mikä varmasti kuluttaa turhaa energiaa?
Eipä omassakaan ole ollut mitään varsinaista vikaa, hyvin tekee lämpöä ja käsitykseni mukaan ihan hyvällä COP:llakin (päälle 3:n ollut nyt näillä 0 keleillä joka päivä lämmityksen osalta) vieläpä. Se mikä huolestuttaa on tuo todella tiheä pätkäkäynti kun liikutaan minimiteholla, kovin vaikea uskoa että se tekee millään tavalla hyvää ja olisi suositeltavaa jättää näin. Sille tässä olen kovasti koittanut ratkaisua löytää, uskon ainakin itse että mikäli saadaan kone käymään pitkää rauhallista käyntiä niin elinikä voisi pidentyä merkittävästi ja ehkä jonain päivänä jopa maksaa investoinnin takaisin. Se kai kuitenkin on se tavoite loppupeleissä yleensä.
Mutta Harman, herää toki kysymys että oletteko näitä asennettuja jälkikäteen seuranneet vai ovatko ne jääneet asennusvaiheessa hyväksi todettujen asetuksien varaan ja käyttäjä sitten säätää, jos säätää? Eli kiinnostaa kovasti miten muilla pumput käynnistelevät siinä kohtaa kun minimiteho tulee vastaan, onko se tätä 5-10 kertaa tunnissa saahamista vai käyttäytyykö oma yksilöni muista poikkeavasti?
Millä tavoin yleensä puskuri on kytketty Misuihin, onko kolmella putkella (menot ylhäältä, paluu alas), neljällä vai jopa kahdelle pelkästään lisäkapasiteetia tuomaan? Onko yleensä sisämittauksella vai pelkällä lämpökäyrällä?
On tosiaan hyvin todennäköisestä että nämä kestävät tuon takuuajan tuotakin sahaamista, jolloinka valituksia ei varmasti tulekkaan. Itse näkisin kuitenkin että pumpun tulisi toimia vielä muutamia vuosia takuuajan jälkeenkin, eikä viiden vuoden välein vaihdeta uuteen.
Tuntuisi kuitenkin siltä että nämä pätkäkäynnit saadaan melko hyvinkin kuriin lisäämällä vähän kapasiteettia verkostoon. Mietinkin miksi näin ei aina tehtäisi, onko tästä jotain muuta haittaa kuin hieman heikompi hyötysuhde, mikä sekään ei välttämättä todellisuudessa pidä paikkaansa koska tuo pätkäkäynti lakkaa mikä varmasti kuluttaa turhaa energiaa?
Jaska80
Jäsen
Meillä vältellään tuota minimiteho ongelmaa vaihtamalla vilppi kuumavesi tilaan siinä vaiheessa kun pakkaset on käytännössä ohi.
Varaajan yläosaa ladataan tällöin 47c asteeseen 20 asteen lämpötilaerolla... Tällöin ei hirveän montaa käynnistystä päivässä tule.
Normaalistihan talvella mitsu lämmittää ulkolämpötila ohjauksella akvatermin alaosaa.
Varaajan yläosaa ladataan tällöin 47c asteeseen 20 asteen lämpötilaerolla... Tällöin ei hirveän montaa käynnistystä päivässä tule.
Normaalistihan talvella mitsu lämmittää ulkolämpötila ohjauksella akvatermin alaosaa.
Jaska80
Jäsen
Mulla on nelitieventtiili menopuolella millä suntataan sitten tarvittaessa joko varaajan alaosasta tai sitten yläosasta mikä on tarkoitettu käyttövedelle, tuota yläsan vastusta olen oikeastaan pitänyt päällä vain kun pakkasta alkaa olla niin paljon että pumppu ei enää jaksa
Viimeksi muokattu:
Olipas siinä kysymystä kerrakseen. Tuo katkominen on ihan yleistä käyttäytymistä ja ominaista pumpuille. Siitä miten haitallista on vaikea sanoa. Ehkä suurella vesitilalla voi saada sitä pois. Ei ole tullut kokeiltua. VILPIN mitoitus kuitenkin on tärkeä asia liittyen pumpun toimintaan.
Ei ole seurantaa muuta kuin asiakaspalautteet. En tiedä soottaako myyjät vielä perään. Tuskin. Tosiaan naapuristosta kehuneet laitteita ja niiden perusteella monet valinneet sitten Mitsubishin.
En usko että energiavaraajan kytkennällä on suusrta merkitystä käymiseen. Virtausten säätämisellä pystyy siihen vaikuttamaan hieman.
Maahantuojan suosituksessa on sisämittauksen käyttö . Molemmilla tavoilla toteutetaan. Toiset eivät halua maksaa extraa. Kumpi on parempi tapa? Kai molemmilla puolensa. Käyntiajat ainakin pitenevät sisämittauksella.Luulisin näin.