Keskustelua vedystä ja synteettisistä polttoaineista

[fraatti]

BMW:ltä vety X5

Tämä auto näyttää BMW X5:ltä, mutta ainoa pakoputkesta tuleva päästö on puhdasta vettä – Myyntiin vuonna 2022?

Viime syksynä Frankfurtin autonäyttelyssä BMW:n osastolla oli sellainen uutuuksien vyöry, että monelta jäi huomaamatta iNext Hydrogen Concept. Valkoinen

tekniikanmaailma.fi

 

[fraatti]

Tässä ketjussa oli aikaisemmin puhetta power-x jutuista... Meni se sitten vetyy vai johonkin muuhun...

Wärtsilä sai miljoona euroa hiilineutraalin power to x -teknologian tutkimukseen
Tavoitteena on kehittää syvällistä osaamista Power-to-X:n teknisistä ja liiketoiminnallisista mahdollisuuksista.

Power-to-X on kattotermi monenlaisille uusille teknologioille, jotka valmistavat hiilineutraaleja ja uusiutuvia synteettisiä polttoaineita hyödyntämällä uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä, keräämällä hiilidioksidia ilmasta tai suoraan ilmastopäästöistä ja yhdistämällä sitä vetyyn.

Wärtsilä sai miljoona euroa hiilineutraalin power to x -teknologian tutkimukseen

Tavoitteena on kehittää syvällistä osaamista Power-to-X:n teknisistä ja liiketoiminnallisista mahdollisuuksista.

www.tekniikkatalous.fi

 

[fraatti]

The solar highway to Australia’s renewable hydrogen economy
The Australian Renewable Energy Agency says that on-site solar electrolysis is not just the most cost-effective way of developing a domestic and export hydrogen economy, but perhaps the only way.

The solar highway to Australia’s renewable hydrogen economy

The Australian Renewable Energy Agency says that on-site solar electrolysis is not just the most cost-effective way of developing a domestic and export hydrogen economy, but perhaps the only way.

www.pv-magazine.com

 

[VesA]

Australiassa on uusiutuvilla vähän hankalaa kun maassa on runsaasti omaa hiiltä jota myydään ulkomaille ja käytetään itse.

 

[fraatti]

North German pilot hydrogen project gets cash boost
German company GP Joule wants to build hydrogen transport infrastructure in North Friesland. The electricity generated by five wind farms in the region will be converted to green hydrogen to be delivered to filling stations in Husum and Niebüll and used by two fuel-cell buses and five cars.

North German pilot hydrogen project gets cash boost

German company GP Joule wants to build hydrogen transport infrastructure in North Friesland. The electricity generated by five wind farms in the region will be converted to green hydrogen to be delivered to filling stations in Husum and Niebüll and used by two fuel-cell buses and five cars.

www.pv-magazine.com

 

[kotte]

The Australian Renewable Energy Agency says that on-site solar electrolysis is not just the most cost-effective way of developing a domestic and export hydrogen economy, but perhaps the only way.

Yhtä vääristynyttä ajattelua on omasta mielestäni tällä foorumilla esiintynyt viime aikoina vain rokotevastaisuuden perusteluissa. Erityisesti Australian oloissa ajatus vetyelektrolyysistä paikallisesti on täyttä hullutusta: Vedestähän siellä on pulaa, missä aurinkoa on runsaimmin saatavilla ja pitäisikö vettä muka vielä pilkkoa erämaa-alueilla vietäväksi uusrakenteena tehtävän putkiverkoston kautta varasto- ja kulutuspaikkoihin? Vety on lähes toivoton materiaali energian säilömiseen kotioloissa, paitsi ehkä jonkin akkuteknologian sisäisenä varastokemikaalina. Jos kirjoitelmalla viitataan viimeksi mainittuun, niin sitten OK, mutta on olemassa kustannuksiltaan lupaavampiakin akkukemioita. Ehkä tuossa on myös ajateltu ammoniakin valmistusta paikallisesti lannoitteeksi, mutta moiseen soveltuva teknologia on toistaiseksi hyvin energiatehotonta verrattuna ammoniakin nykyaikaiseen teolliseen tuotantoon, mikä puolestaan keskittynyttä tuotantoa suurissa laitoksissa hyvään hyötysuhteeseen pääsemiseksi ja suuruuden ekonomian hyödyntämistä pääprosesseissa, jotka tässä tapauksessa todellakin saavat mittakaavasta riippuvaa kustannusetua.

Jos Australiassa on niin sekopäinen sähkönsiirron tariffijärjestelmä tai muu selitys, miksi elektrolyysi kannattaa tehdä kotitalousmittakaavassa eikä siirtoverkkoon kytketyssä elektrolyysilaitoksella (jolle on saatavilla vettä, teollista käyttöä ja ehkä mahdollisuus varastointiin siedettävin kustannuksin), vika on joko verkkoinfrastruktuurissa, sähkönsiirron omistusrakenteissa tai verotuksessa ja nuo pitäisi ensiksi fiksata. Tai sitten kyse on vain uusiutuvan vedyn valmistuksen taloudellisesta utopistisuudesta nyt ja lähitulevaisuudessa.

 

[fraatti]

Tuossa oli varmaan viitattu tähän: https://arena.gov.au/assets/2020/04/renewable-hydrogen-market-report.pdf

Täällähän näitä muita projekteja on

Hydrogen Map

www.csiro.au

 

[VesA]

ja nuo pitäisi ensiksi fiksata.

Siellä on energiapoltiikassa jotain hyvin kummallista, en nyt ala ulkomuistista liikaa satuilemaan, mutta vaikkapa uusia voimaloita on seisonut ihmeellisten poliittisten kiemuroiden takia.

Australia could get 90% of electricity from renewables by 2040 with no price increase

Analysis suggests current federal policies will lead to a price rise after 2030 but a more ambitious target would keep bills lower

www.theguardian.com

 

[kotte]

Tuossa oli varmaan viitattu tähän: https://arena.gov.au/assets/2020/04/renewable-hydrogen-market-report.pdf

Tuossa onkin näköjään oletettu, että vesi on kaikkialla hyvin halpaa (siis autimaassakin kaiketi) ja sähkön siirtokustannus verkossa hyvin suuri (eli mätää on todellakin sähköasioissa tuolla). Varmaan on unohdettu veden puhdistus- ja ylläpitokustannukset ja sitä rataa, niin laskentakin sitten tuottaa mitä sattuu -- eikä varmaan vedyn siirtoverkkokaan mitään maksa rakentaa ja operoida, kun ei ole maksanut tähän mennessäkään (kun puuttuu kokonaan).

 

[tuna]

Yhtä vääristynyttä ajattelua on omasta mielestäni tällä foorumilla esiintynyt viime aikoina vain rokotevastaisuuden perusteluissa. Erityisesti Australian oloissa ajatus vetyelektrolyysistä paikallisesti on täyttä hullutusta: Vedestähän siellä on pulaa, missä aurinkoa on runsaimmin saatavilla ja pitäisikö vettä muka vielä pilkkoa erämaa-alueilla vietäväksi uusrakenteena tehtävän putkiverkoston kautta varasto- ja kulutuspaikkoihin?

Eihän tuossa artikkelissa mitään erämaissa pilkkomisesta puhuttu vaan kotitaloustuotannosta. Autiomaassa ei asu juuri ketään vaan lähes koko väestö asuu itärannikon tuntumassa ja omakotitaloissa uima-allas on varsin yleinen varuste.

 

[kotte]

Eihän tuossa artikkelissa mitään erämaissa pilkkomisesta puhuttu vaan kotitaloustuotannosta. Autiomaassa ei asu juuri ketään vaan lähes koko väestö asuu itärannikon tuntumassa ja omakotitaloissa uima-allas on varsin yleinen varuste.

Sitten sähkö kannattaisi käyttää omaksi ja ehkä naapureiden hyödyksi ja akkujen lataamiseen autoissa jne. Kokonaisuuden kannalta Australian rannikkoalueisiin pitäytyminen on näpertelyä, jolla ei kyetä vastaamaan teollisuuden vedyntarpeeseen (ts. korvaamaan nykyisin maakaasusta tuotettua siinä määrin, että asialla olisi merkitystä). Vedyn tuotanto hajautettuna asutuskeskuksissa siirrettäväksi putkistoissa tai muutoin eteenpäin taikka varastointi paikallisesti olisi edesvastuutonta puuhaa muutenkin (kustannustehottomuuden ohella).

 

[tuna]

Kokonaisuuden kannalta Australian rannikkoalueisiin pitäytyminen on näpertelyä, jolla ei kyetä vastaamaan teollisuuden vedyntarpeeseen (ts. korvaamaan nykyisin maakaasusta tuotettua siinä määrin, että asialla olisi merkitystä).

Nyt en ymmärrä ajatuksenjuoksuasi. Miksi ihmeessä muualle kuin rannikkoalueisiin pitäisi keskittyä, kun A) rannikon lähellä on vettä B) rannikon lähellä on lähes koko asutus C) rannikon lähellä on lähes koko teollisuus. Siellä keskellä aavikkoa on ainoastaan aurinkoa jota on aivan riittämiin myös rannikoilla. Ja kun vedyn siirtäminen on ongelmallista, tottahan se on silloin tehtävä lähellä käyttökohteita.

 

[kotte]

Nyt en ymmärrä ajatuksenjuoksuasi. Miksi ihmeessä muualle kuin rannikkoalueisiin pitäisi keskittyä, kun A) rannikon lähellä on vettä B) rannikon lähellä on lähes koko asutus C) rannikon lähellä on lähes koko teollisuus. Siellä keskellä aavikkoa on ainoastaan aurinkoa jota on aivan riittämiin myös rannikoilla. Ja kun vedyn siirtäminen on ongelmallista, tottahan se on silloin tehtävä lähellä käyttökohteita.

Rannikkoalueella on pinta-alaa maan kokonaisuuteen nähden varsin vähän, enemmän pilvisyyttä, maa kallista jne. Sähkölle on siellä menekkiä paikallisestikin (jos siis on tarkoituksena välttää sähkönsiirtoa). Aavikkoalueella aurinko paistaa suotuisimmin, maa on halpaa ja pinta-alaa on runsaasti niin, että kapasiteettia olisi edullista pystyttää myös sähkön runsaan lisäkulutuksen kattamiseen.

Vedyn siirto ei sinänsä ole ongelma verrattuna kaikkeen muuhun vetyyn liittyvään, mutta tuollainen instrastruktuuri, jossa vetyä kerättäisiin kotitalouksista nykyisiä kaasuhellan tms. syöttöputkistoa muistuttavalla matalapaineisella järjestelmällä (käytännössä ainoa vaihtoehto) vaatii tarkasti säädettävän ehdottoman luotettavalla instrumentaatio- ja varavoimajärjestelmällä jekä muilla varajärjestelyillä varustetun keruuputkiverkoston asteittaisine paineenkorostusasemineen. Asian luonteen takia tuo potentiaalisesti hyvin räjähdysherkkä etenkin tuotantopäässä. Turha on kuvitellakaan, etteikö tuokin ylimääräinen verkosto johtaisi ojasta allikkoon kustannusten puolesta jollei kerran sähköverkkoakaan kyetä operoimaan kuluttajan kannalta järkevillä tariffeilla. Vasta korkeapaineinen runkoputkiverkko alkaa olla kapasiteettiin suhteutettujen kustannusten puolesta siedettävä.

Vetyverkoston yhteyteen täytyy joka tapauksessa rakentaa suuria puskurivarastoja ja nuo puolestaan ovat taloudellisia vain suurpaineisen vedyn runkoverkoston osana tai siihen liittyneenä. Vedyn suurkuluttajat (tällä hetkellä siis öljynjalostus ja lannoiteteollisuus, myöhemmin tulee muitakin) eivät voi ajaa prosessejaan auringon paisteen mukaan, jos mielivät saavuttaa hyvän energiatehokkuuden, tuotteen laadun ja kustannustehokkaan tuotannon kokonaisuutena.

Jos siis vetyä tehdään sähköllä, se kannattaa tehdä, varastoida ja käyttää rannikolla, mutta halpaa sähköä tarkoitusta varten saa kaukaa rannikolta autiomaan paneeleista eikä tuollaiseen voimansiirtoteknologiaan liity mitään erityisen ihmeellistä tai riskialtista. Kiinassa siirtelevät kymmenien gigawattien tehoja jopa parin tuhannen kilometrin päästä (kun vesivoimaa on paikoin tarjolla paljon, mutta kaukana teollisuuskeskittymistä).

 

[tuna]

Venttaas nyt, missäs kohtaa alkuperäisessä artikkelissa oikeastaan puhutaankaan vedyn keräilystä pientaloista tai edes kotitalouksista ylipäänsä? Pitäis tosiaan lukea ja ymmärtää teksti ennen keskustelua...

 

[fraatti]

Kiinalaiset alkamat tekemään vetyä 2 x 100MW aurinkovoimaloilla

Chinese coal miner starts work on world’s biggest solar-powered hydrogen facility

Baofeng Energy appears to be switching its focus to hydrogen production and says its new project will be powered by two 100 MW solar plants and will start producing 160 million cubic meters of hydrogen annually from next year.

www.pv-magazine.com

 

[fraatti]

Boschilla uskotaan: vedystä voisi olla myös polttomoottoreihin
2000-luvun alkuvuosina vetyä visioitiin polttoaineeksi suoraan polttomoottoreihin. Sittemmin ajatus on kääntynyt vetypolttokennojen ja sähkön maailmaan, mutta Boschilla uskotaan jälleen voimanlähteiden yhteiseloon.

Boschilla uskotaan: vedystä voisi olla myös polttomoottoreihin

2000-luvun alkuvuosina vetyä visioitiin polttoaineeksi suoraan polttomoottoreihin. Sittemmin ajatus on kääntynyt vetypolttokennojen ja sähkön maailmaan, mutta Boschilla uskotaan jälleen voimanlähteiden yhteiseloon.

moottori.fi

 

[Kellarinlämmittäjä]

Itse ajattelisin tuon polttokennon vähän niin kuin keinoksi pitää mäntämoottori hengissä. Onko Bemarissa enää sitä hohtoa, jos sen moottori korvataan sähköisellä. Jotenkin miellän, että polttomoottori ikään kuin samaistuu tiettyihin automerkkeihin ja jos se otetaan pois, siitä katoaa se karisma.

 

[kotte]

Vedyn varastointi sellaisenaan on edelleen suuri ongelma, eikä ratkaisua ole näköpiirissä. Painesäiliöön ei vetyä paljon mahdu (korkeintaan pari kiloa) ja auton kokoluokkaan sopivan polttomoottorin hyötysuhde on heikko. Polttokenno korjaa tilannetta sikäli, että sillä saa hybridikäytössä paljon polttomoottoria paremman hyötysuhteen (jopa luokkaa kaksinkertaisen). Toisaalta polttokennot ovat viime vuosina kehittyneet eivätkä enää edellytä autokäytössäkään omaisuuksien edestä platinakatalyyttejä. Jos mielii käyttää synteettistä vetyä polttomoottorille, pitäisi turvautua helpohkosti valmistettavaan kemikaaliin, joka sitoo vetyä itse alkuainetta tehokkaammin ja käy suoraan polttoaineeksi. Tällaisia ovat vedystä ja ilman typestä valmistettava nestekaasuna jaeltava ammoniakki sekä paineisena kaasuna jaeltava vedystä ja hiilidioksidista valmistettava metaani. Hiilidioksidia voi puolestaan kerätä ilmasta, merivedestä tai erilaisista päästölähteistä (sementin valmistus, teräs- ja alumiiniteollisuus, sellutehtaiden kemikaalikierto, biologiset prosessit kuten etanolin valmistus tai biokaasun jalostus metaaniksi).

 

[fraatti]

The Spanish energy giant will oversee the production of green hydrogen from 100% renewable sources. The solution will consist of a 100 MW solar PV plant, a 20 MWh lithium-ion battery bank, and a 20 MW electrolysis hydrogen production system.

Espanjaan 20MW vetylaitos

Europe’s largest solar-storage-hydrogen project

Spanish energy company Iberdrola plans to build a 100 MW solar park, a storage facility, and a hydrogen production station in Puertollano, central Spain. The €150 million project is scheduled to be operational next year.

www.pv-magazine.com

 

[fraatti]

Siemens and Engie plan 12 MW green hydrogen and gas project in France
A €15.2 million power-to-X-to-power hydrogen storage facility is being planned in Saillat-sur-Vienne, in Nouvelle-Aquitaine. The project partners want to use renewable energy from the grid and water to produce and store electrolyzed hydrogen. It would then be mixed with natural gas to power an upgraded, 12 MW Siemens SGT-400 industrial gas turbine which previously generated steam for local manufacturing and would be able to return power to the grid to meet demand.

Siemens and Engie plan 12 MW green hydrogen and gas project in France

A €15.2 million power-to-X-to-power hydrogen storage facility is being planned in Saillat-sur-Vienne, in Nouvelle-Aquitaine. The project partners want to use renewable energy from the grid and water to produce and store electrolyzed hydrogen. It would then be mixed with natural gas to power an...

www.pv-magazine.com

 

[fraatti]

https://www.facebook.com/709469744/posts/10160257295959745

 

[fraatti]

The French government has launched a new Covid-19 recovery plan that includes €30 billion to invest in the energy transition.

The top priority is the creation of a hydrogen economy, with €2 billion to be invested by the end of 2022 and €7.2 billion up to 2030. The money will be used for R&D activities and industrial electrolysis development projects.

France devotes €30 billion to energy transition

The French government will use around €9 billion of its new €30 billion global investment package to support the development of a hydrogen economy, as part of the country's Covid-19 recovery plan.

www.pv-magazine.com

 

[VesA]

Ranskassa taitaa olla sama meininki kuin Saksassa - tuontimaakaasusta halutaan eroon ja sitä korvataan vedyllä. Samalla saadaan mahdollisuus käyttää vedyntekoa säätövoimana - ei tarvitse päästää sähkön hintaa pakkaselle vaikka olisi joka mäki täynnä potkuria.

 

[kotte]

tuontimaakaasusta halutaan eroon ja sitä korvataan vedyllä. Samalla saadaan mahdollisuus käyttää vedyntekoa säätövoimana

Niin kauan kuin tuo korvaa teollisuuden muuten käyttämää vetyä, niin asia on ihan OK, mutta vedyn käyttö sähkön niukkuuden korjaamiseen on hiukan hankalaa. Pitäisi olla kohtuullisen helppo ja halpa tapa varastoida vetyä, jotta tuota voisi ajatalla ja on halvempiakin ja hyötysuhteeltaan parempia tapoja sähkön varastoimiseen niukkuustilannetta varten.

Suomessakin tehdään aika paljon vetyä maakaasusta mm. ns. uusiutuvan dieselin valmistamiseen, mihin tuollainen uusiutuvalla sähköllä tuotettu vety olisi uskottavampi raaka-aine. Sähkön varastoimisen kannalta olisi ensisijainen optio kääntää lähes jatkuva tuonti rajajohdot punaisina vähemmäksi ainakin ajoittain ja aika jopa viemään sähkön vienniksi Ruotsiin (sitä kautta Norjan vesivoima-altaat toimivat akun tapaan ja sieltä voi tarvittaessa ostaa sähköä takaisin sitä edullisemmin, mitä enemmän "akkuja" ennakolta ladataan, toki varasto- ja johtokapasiteetin rajoituksin). Seuraava edullinen optio olisi hoitaa taajamien lämmitys pumppaamalla lämpöä suuriin maanalaisiin kaukolämpövarastoihin sähkön ylituotantoajankohtina taajamien lämmitystarpeen varalle (käsittääkseni vaikkapa merivettä sohjoksi jäädyttämällä lämpöä olisi tällä tavoin saatavilla vaikka monin verroin tarvetta enemmänkin). Maakaasua voi helposti hieman jatkaa vedyllä, mutta täydellinen korvaaminen olisi jo varsin visainen tehtävä, ellei sitten samalla käytetä talteen kerättyä hiilidioksidia vedyn ohella synteettisen metaaninen valmistamiseen, mikä sinällään olisi täydellinen korvike maakaasulle.

 

[fraatti]

At Australia’s University of Newcastle hydrogen production starts with water extracted from the atmosphere and electrolysis powered by free energy from the sun; sucking CO2 from the air is the next step to filling Angus Taylor’s beloved gas infrastructure with green methane that can bring spuds to the boil and power the economy while helping to flatten the nation’s emissions curve.

The people, the PV and the pipelines that could make hydrogen work

At Australia's University of Newcastle hydrogen production starts with water extracted from the atmosphere and electrolysis powered by free energy from the sun; sucking CO2 from the air is the next step to filling Angus Taylor’s beloved gas infrastructure with green methane that can bring spuds...

www.pv-magazine.com

 

[VesA]

mutta vedyn käyttö sähkön niukkuuden korjaamiseen on hiukan hankalaa.

Eikun ne meinaa käyttää ainakin Tanskassa sitä siihen että ylimääräiselle potkurisähkölle on kuormaa tarjolla - ja vedyntekoon halpaa sähköä. Kuormajoustoa ikäänkuin. Ei siitä kai enää takaisin sähköä tehdä - säätö on vain yhteen suuntaan. Siitä mitä vedyllä sitten aiotaan tehdä ei ollut oikein kirkasta - kohteet olivat aika kummallisia. tainojoo - oli kai siinä mainittu polttokennolla kulkeva bussi.

 

[kotte]

Siitä mitä vedyllä sitten aiotaan tehdä ei ollut oikein kirkasta - kohteet olivat aika kummallisia. tainojoo - oli kai siinä mainittu polttokennolla kulkeva bussi.

Maailmalla vetyä käytetään valtavasti ammoniakin tuotantoon ja siitä sitten puolestaan tehdään pääasiassa erilaiset typpilannotteet. Öljynjalostus imee myös valtavasti vetyä (ja Suomessa siis Nesteen ja UPM:n kehittyneet ns. uusiutuvan dieselin prosessit). Kyllä tuolle menekkiä olisi, jos pystyy tekemään halvemmalla kuin suoraan maakaasusta (ja tuolloin halvimmalla niin, että jätehiilidioksidi dumpataan joko ilmaan tai veteen). Ammoniakkiahan olisi helppo rahdata tankkilaivalla maailman ääriin. On muuten valaisevaa itse kullekin nähdä, millaisia määriä tuota näytti seisovan kymmenissä ja taas kymmenissä venäläisissä säiliövaunuissa (kaiketi odottamassa viimeistä kuljetusväliä lannoitetehtaalle) Turun päärautatieasemalla, mikä tuli taannoin siellä käydessä todetuksi.[/QUOTE]

 

[janti]

Sellutehtaiden savuissa muhii Suomen uusi kultasuoni – ratkaisisi valtavan ympäristöongelman ja toisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja taantuville alueille
Kymmenen sellutehtaan hiilidioksidista tehty synteettinen polttoaine riittäisi korvaamaan Suomen koko polttoaineen tarpeen ja tavaraa riittäisi vientiinkin.

Sellutehtaiden savuissa muhii Suomen uusi kultasuoni – ratkaisisi valtavan ympäristöongelman ja toisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja taantuville alueille

Suomalaistutkimuksen mukaan kymmenen sellutehtaan hiilidioksidista tehty synteettinen polttoaine riittäisi korvaamaan Suomen koko polttoaineen tarpeen ja tavaraa riittäisi vientiinkin.

yle.fi

 

[Mikki]

Tuossa olisi kyllä aivan huikea idea. Tämmöiseen valtion pitäisi niitä velkamiljardeja käyttää. Kunnon takaus ja rahoitus niin eiköhän alalla alkaisi tapahtumaan.

 

[tuna]

Sellutehtaiden savuissa muhii Suomen uusi kultasuoni – ratkaisisi valtavan ympäristöongelman ja toisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja taantuville alueille
Kymmenen sellutehtaan hiilidioksidista tehty synteettinen polttoaine riittäisi korvaamaan Suomen koko polttoaineen tarpeen ja tavaraa riittäisi vientiinkin.

Sellutehtaiden savuissa muhii Suomen uusi kultasuoni – ratkaisisi valtavan ympäristöongelman ja toisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja taantuville alueille

Suomalaistutkimuksen mukaan kymmenen sellutehtaan hiilidioksidista tehty synteettinen polttoaine riittäisi korvaamaan Suomen koko polttoaineen tarpeen ja tavaraa riittäisi vientiinkin.

yle.fi

Seuraava lause tuon kiteytyksen jälkeen oli:
Sähköntuotantoa jouduttaisiin kuitenkin kasvattamaan peräti 270 prosenttia, koska vedyn tuotantoon elektrolyysin avulla vedestä tarvitaan paljon sähköä.

Kultasuoniakin ymmärtääkseni on olemassa paljon semmoisia joiden hyödyntäminen ei kannata...

 

[kotte]

Kaikenlaista sähkön kulutusta huimasti lisäävää liikkuu nykyisin tiuhasti ilmassa, mutta investoinnit sähköenergian lisätuotantoon laahaavat pahasti perässä monestakin syystä. Ei tuulivoimakaan ilmaista ole ja kulutusjoustolla pyritään siihen, että sähkön hinta saataisiin nousemaan myös runsaan tuoton kausina. Jos sähkö olisi tosi halpaa, hiilidioksidin voisi kerätä suoraan ilmastakin, mutta kieltämättä sellutehtaiden ja betonin valmistuksen päästöistä tuo kävisi vähemmällä sähkön lisäkäytöllä (ja noista lähteistä hiilidioksidia on dumpattava joka tapauksessa jonnekin prosessin peruskemian takia riippumatta sähkön hinnasta).

Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että Suomen oloissa käyttökohde numero 1 olisi kotieläintalouden lannankäsittely, eli Itämeren suora saatuttaminen täytyisi saada loppumaan. Käsittääkseni ratkaisu olisi lannan mädätys biokaasuksi ja ravinteiden talteenotto mädätystuloksesta sekä tätä myötä suoran peltolevityksen lopettaminen. Jälkimmäinen prosessi vaatinee melkoisesti sähköäkin (ainakin apukemikaalien kierrätykseen). Biokaasun jalostus puolestaan edellyttää hiilidioksidin poistamista ja tuo puolestaan onnistuisi jälkiprosessilla, jossa biologisella reaktiolla mikrobit käyttävät vetyä ja jäännöshiilidioksidin metaanisynteesin lähtöaineena (siis biokaasun tehokomponentin lisätuotantoon). Jalostettua biokaasua voi sitten käyttää kaikkeen, mihin maakaasuakin (mutta sähköntuotannossa olisi järkeä vain poikkeustilanteissa).

 

[Kellarinlämmittäjä]

Miksiköhän ne sellutehtaan piipun savut olisi muita parempia? Maailmalla polttaisiin hiiltä, öljyä ja kaasua jotta saataisiin energiaa ja täällä sidottaisiin jollakin energiall omien voimaloidemme bioperäiset hiilidioksit öljyksi jota myytäisiin maailmalle hirvittävällä tappiolla. Todennäköisesti ainakin osa tuosta energiasta tulisi venäläisistä hiilivoimaloista.

 

[kotte]

Miksiköhän ne sellutehtaan piipun savut olisi muita parempia?

Sanoisin, että sellun valmistus on tavallaan välttämätöntä-- samoin kuin sementin valmistaminen betonin osakomponentiksi -- ja hiilidioksidia syntyy tästä väistämättä, mutta fossiilisten materiaalien polttaminen energianlähteenä ei ole samassa mielessä välttämätöntä. Väistämättömälle jätteelle kannattaa keksiä hyödyntämismahdollisuuksia, kun taas ei-välttämättömän jätteen syntyminen fossiilista materiaalia polttamalla kannattaisi mieluummin estää turvautumalla vaihtoehtoisiin energianlähteisiin. Toki hiilidioksidin kerääminen ilmasta (tai merivedestä) olisi periaatteessa vieläkin toivottavampaa, mutta väistämättömät jätteet kannattaisi hyödyntää ensiksi.

Metsä on siinä mielessä dilemma, että tietyn rajan jälkeen se ei sido lisää hiilidioksidia kovin tehokkaasti, ellei puuta viedä metsästä sopivasti pois. Jotkin suotyypit ovat tuossa mielessä paljon tehokkaampia hiilen sitojia pitkällä aikajaksolla. Sellukin voisi olla hyvä hiilen sitoja, jos siitä valmistetaan pitkäikäisiä tuotteita. Tuotannon sivuvirtojen kierrätyksen suotavuus riippuu paljolti siitä, miten itse sellu käytetään. Betoni taas pystyy sitomaan parhaimmillaan korkeintaan osan siitä hiilidioksidimäärästä, joka sementtiä valmistettaessa vapautuu.

 

[fraatti]

Power-to-hydrogen for multi-energy systems
Scientists in Switzerland say power-to-hydrogen is particularly promising for coupling electricity and heating and offsetting seasonal variation in renewables generation in sector-coupled energy networks. Their analysis indicated the technology may be especially useful in areas with a high ratio of seasonal thermal-to-electric demand.

Power-to-hydrogen for multi-energy systems

Scientists in Switzerland say power-to-hydrogen is particularly promising for coupling electricity and heating and offsetting seasonal variation in renewables generation in sector-coupled energy networks. Their analysis indicated the technology may be especially useful in areas with a high ratio...

www.pv-magazine.com

 

[fraatti]

Bosch ei usko raskaan kaluston akkusähköön – vetyvoimansiirto valmistukseen muutamassa vuodessa
Bosch uskoo vedyn voimaan: ensimmäisten vetykäyttöisten kuorma-autojen on tarkoitus olla liikenteessä kahden tai kolmen vuoden päästä. Raskaan kaluston jälkeen alihankkijajätti aikoo keskittyä tekemään henkilöautoistakin vetykäyttöisiä.

Tulevaisuudessa pienemmät kustannukset ja kattavampi tankkausverkosto
Bosch uskoo myös vedyn kustannuksien tulevan laskevan huomattavasti tuotantokapasiteetin noustessa – hinnan spekuloidaan jopa puoliintuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tällöin polttokennoteknologia voisi olla Boschin mukaan kilpailukykyinen muiden teknologioiden kanssa.

Tällä hetkellä Euroopassa on vain noin 180 vetyasemaa, mutta Boschin mukaan se riittää jo osalle tärkeistä kuljetusreiteistä. Lisäksi useissa maissa yritykset ajavat verkoston laajentamista valtioiden tuella. Lisäksi Saksan kerrotaan pitävän vetyä tärkeänä osana talouden hiilettömäksi tekemistä, ja aikovan rakentaa tämän vuoden loppuun mennessä noin sata julkista vetytankkauspistettä saksaan.

Bosch ei usko raskaan kaluston akkusähköön – vetyvoimansiirto valmistukseen muutamassa vuodessa

Bosch uskoo vedyn voimaan: ensimmäisten vetykäyttöisten kuorma-autojen on tarkoitus olla liikenteessä kahden tai kolmen vuoden päästä. Raskaan kaluston jälkeen alihankkijajätti aikoo keskittyä tekemään henkilöautoistakin vetykäyttöisiä.

moottori.fi

 

[fraatti]

Kiina julkisti massiivisen tukiohjelman vetyautoille – Toyota ja Hyundai tuovat markkinoille omat mallinsa
Kiina aikoo panostaa vedyn jakeluinfraan ja vetyyn liittyviä teknologioihin.

Kiina julkisti massiivisen tukiohjelman vetyautoille – Toyota ja Hyundai tuovat markkinoille omat mallinsa

Kiina aikoo panostaa vedyn jakeluinfraan ja vetyyn liittyviä teknologioihin.

www.talouselama.fi

 

[fraatti]

Airbus julkisti kolme nollapäästöistä lentokonekonseptia - kaikki luottavat vetyyn polttoaineena

Airbus julkisti kolme nollapäästöistä lentokonekonseptia - kaikki luottavat vetyyn polttoaineena

Koneet voisivat tulla käyttöön ensi vuosikymmenellä.

www.tekniikkatalous.fi

 

[fraatti]

Moni autonvalmistaja on suosiolla luopunut polttokennoteknologiaan perustuvasta vetyautojen kehityksestä. Audi on kuitenkin päättänyt lähteä uimaan vastavirtaan.

Audi käänsi kelkkansa vetyautojen suhteen | Tuulilasi

Moni autonvalmistaja on suosiolla luopunut polttokennoteknologiaan perustuvasta vetyautojen kehityksestä. Audi on kuitenkin päättänyt lähteä uimaan vastavirtaan.

www.apu.fi

 

[fraatti]

Vetykäyttöinen kuorma-auto kulkee yli tuhat kilometriä yhdellä tankkauksella

Vetykäyttöinen kuorma-auto kulkee yli tuhat kilometriä yhdellä tankkauksella - Autotoday

Kuorma-autovalmistaja Daimler Trucks on avannut strategiansa ajoneuvomallistonsa sähköistämiseksi, aina kaupunkien jakeluliikenteestä kansainvälisiin pitkän matkan kuljetuksiin saakka. Samalla Daimler alleviivaa sitoutumistaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden noudattamiseen ja...

autotoday.fi

 

[VesA]

Vety on hankala aine, tuskin sitä ihan joka paikkaan laitetaan, mutta tulee siitä varmaan yksi vaihtoehto ainakin niihin maihin joissa valmista maakaasuverkostoa halutaan muuttaa vedylle. Airbus tuossa juuri esitteli vetylentsikan hahmotelmia - muotoilu menee uusiksi kun vety tarvitsee 4x sen tilan minkä kerosiini. Joku sähköjuna vedyllä voisi olla aika äkkiä - nythän Siemensin sähkövetureissa on myös dieselit niihin osuuksiin joissa sähköä ei ole.