Help! Vilpin liittäminen aurinkokierrukalliseen 2000 l varaajaan

Bakkis

Jäsen
Eipä oo kesällä muuta lämmitystä kun käyttövesi. Varnaan ois hyvä muutamia kertoja järjestää laitteelle töitä ainakin kiertovesipumpun takia? Kesäisin kun aurinko yleensä lähes kokonaan käyttöveden hoitaa niin voiko tuon tulevan esim. Vlk 60-3 priimausvaraajan jotenkin fiksusti ohittaa vai miten nuissa kytkennät kannattaa hoitaa?
 

VesA

In Memoriam
CTC EcoLogic Pro/Family -ohjaimestra löytyy monipuolisempia kytkentöjä. Tässä nyt yksi esimerkki.
Edit: CTC pumput on näköjään hävineet nettimyynnistä vai kuka niitä myy?

katso liitettä 65310

mahtaiskohan Nibe vaan hölmöillä jotain webisivujen kanssa - CTC:n ja Enertechin on tarkoitus olla osa Nibe climate solutionsia - ostos tehtiin jo 6 vuotta sitten, mutta se ei juuri sivuilta näy.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Tuota CTC koneiden myyntiä olen ihmetellyt jo jonkin aikaa. Nuo valtuutetut edustajat eivät sitä suostuneet aikoinaan myymään enempää kuin asentamaankaan. Ns. oma riskin otto kannatti kuitenkin.

Nopeasti silmäilin CTC EcoLogic Pro/Family käyttöohjeen ja päällimäisenä tuntemus että on monipuolinen ja taipuu vaikka mihin. Muistutaako se sinun ohjain mainittua ohjanta?
 
Viimeksi muokattu:

roots

Hyperaktiivi
Eipä oo kesällä muuta lämmitystä kun käyttövesi.
No sitten tuo lämmityksen paluuseen kytkentä ei anna koneelle mitään töitä kesällä jos vaikka on auringotontakin aikaa joskus, varaajan rinnalle kytkentä antaa enemmän vapauksia koneen käynnille.....ikänä oo ymmärtäny tätä paluukytkennän jujua...
@Hempuli tapanen kytkentä sitten vaan silmäilyyn..

Vai pitäisikö myyjältä se varalta vielä tarkistaa takuun suhteen?
Varmistaisin speksin...sehän tulee ko apteekin hyllyltä tuo vastaus jos myyjä vehkeensä tuntee ja vastuutakin hiukan ;)
 

Mikki

Hyperaktiivi
Eipä oo kesällä muuta lämmitystä kun käyttövesi. Varnaan ois hyvä muutamia kertoja järjestää laitteelle töitä ainakin kiertovesipumpun takia? Kesäisin kun aurinko yleensä lähes kokonaan käyttöveden hoitaa niin voiko tuon tulevan esim. Vlk 60-3 priimausvaraajan jotenkin fiksusti ohittaa vai miten nuissa kytkennät kannattaa hoitaa?

Priimausvaraajan ohittaminen ei kovin kummoisia putkitöitä vaadi. Pari haaraa ja sulkua vain, jotka voi kesäksi kääntää eri asentoon kuin talveksi.

Näin muuten en tajua tätä keskustelua.... varaajassa on yhteet vapaana ja VILP kyllä tajuaa levätä, jos varaaja on lämmennyt auringolla tai puulla tarpeeksi. Ei sille pumpulle väkisin mitään töitä tarvitse keksiä... kyllä se taatusti kesän aikana tarpeeksi monta kertaa herää, ettei pumput jumita.

VILP vain ostoon ja sitten sen asennusta toteuttamaan. Kesä on lyhyt ja kohta sitä VILP:iä tarvitaan.
 

roots

Hyperaktiivi
Varaajassa vapaana toinen alimmainen ja toinen toiseksi ylimmäinen putkiyhde jonka yläpuolinen vesitilavuus arviolta n. 700l
Onkos se tämä vai ja onko ne nuo 'keltuaiset' (tai toisella puolella) vapaana, entä vapaat anturi paikat?
Anturin saa vaikka tuosta samasta 'keltuaisestakin' sisään veden kera...

1594624173361.png
 

roots

Hyperaktiivi
Jaa, missä se aurinkoanturi on?
Jompaan kumpaan sitten, onko kaikki varustettu valmiiksi anturitaskuilla vai onko tulpattu?
Kokeilisin molempia, 1. arvauksena ylempi niin jää kesä auringolle tilaa ja ei taida olla muulloinkaan huono...

1594626269794.png
 

Bakkis

Jäsen
On niissä anturitaskut kaikissa. Aurinkoanturi on muuten tuossa keskimmäisessä taskussa kun sen asken tarkistin. Vapaana taskuista siis ylin ja alin kumpihan mahtais olla järkevämpi valinta vilpin anturille?
 

Espejot

Hyperaktiivi
On se ainakin helppo kytkentä. Itellä se pudotti 1900-2000L öljynkulutuksen 500-600L ja nosti sähkönkulutusta niin vähän että en edes kehtaa tähän laittaa sitä.

Jos talossa on vesikiertoinen lämmityjärjestelmä niin vähintään yksi lämmityslaite on kyketty paluuseen.
 

roots

Hyperaktiivi
On niissä anturitaskut kaikissa. Aurinkoanturi on muuten tuossa keskimmäisessä taskussa kun sen asken tarkistin. Vapaana taskuista siis ylin ja alin kumpihan mahtais olla järkevämpi valinta vilpin anturille?
Ylin sitten, jos sen tonne alas laittaa niin se lämmittää koko varaajan ja aurinkoa tarttuu vähemmän... onko anturitaskut kuin väljiä meneekä 2in1?

Tuo alin anturipaikka taitaa olla huono auringokeräimille kun se on aurinkokierukan alapuolella liikaa, silti voisin ehkä itse kokeilla sitä jollo ylimmät vaihtoehdot jäis vilp:lle.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ymmärränköhän minä nyt oikein tämän "paluun"?

A) VILP ei oikein voi elää lämmityskierron virtaamalla, kun siellä ei ole aina virtaamaa ja mahdollisesti ei ole koskaan oikein kunnolla riittävän suurta virtaamaan.

B) Jos kyse on taas paluu putkesta ennen kattilaa / varaajaa josta sitten haaroitetaan asia on lähes sama kuin suora varaajaan kytkentä. Tämä paluuputken haara antaa sen kaikista kylmimmän veden VILPille ja antaa sitä juuri niin paljon kuin kone haluaa. Tämä (paluuputken T-haara tai suora kytkentä varaajaan) on se toimiva kytkentä ja mono kone pysyy myös siellä ulkona sulana.

Kun tätä soppaa oikein sopivasti hämmentää yötä päivää kohta on semoinen VILP kytkentä, joka ei varmasti toimi.
 

roots

Hyperaktiivi
On se ainakin helppo kytkentä. Itellä se pudotti 1900-2000L öljynkulutuksen 500-600L ja nosti sähkönkulutusta niin vähän että en edes kehtaa tähän laittaa sitä.
Helppous varmaan suhteellista, riippuu tapauksesta...ja tottakai on paikkoja johon se sopiikin...onko sulla sitten varaaja ja aurinkokeräimet ja puulämpö kuten AP:lla?
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Ymmärränköhän minä nyt oikein tämän "paluun"?

A) VILP ei oikein voi elää lämmityskierron virtaamalla, kun siellä ei ole aina virtaamaa ja mahdollisesti ei ole koskaan oikein kunnolla riittävän suurta virtaamaan.

B) Jos kyse on taas paluu putkesta ennen kattilaa / varaajaa josta sitten haaroitetaan asia on lähes sama kuin suora varaajaan kytkentä. Tämä paluuputken haara antaa sen kaikista kylmimmän veden VILPille ja antaa sitä juuri niin paljon kuin kone haluaa. Tämä (paluuputken T-haara tai suora kytkentä varaajaan) on se toimiva kytkentä ja mono kone pysyy myös siellä ulkona sulana.

Kun tätä soppaa oikein sopivasti hämmentää yötä päivää kohta on semoinen VILP kytkentä, joka ei varmasti toimi.

Enemänkin tämä on terminologialla hämmentämistä... pattereista/lattiasta palaa aina vesi ja joku lämmityslähde syöttää menoo lämmintä vettä - aina. Onko se MLP/VILP vai varaajaa lienee sitten tarpeesta kiinni.... onko varaaja huippulämpöä tarjoava lisälämmityslähde vai ensisijainen lämmön syöttölaite.
 

Bakkis

Jäsen
Rams hotdog tinajuotosvehkeet ois ainakin käytettävissä tuohon vilpin putkilinjaan 28 kuparia varten onko ok ? Vai millä tuosta tulisi varmin lopputulos?
 

kotte

Hyperaktiivi
Tämä on nyt sitä jäätymisen estämistä kun sähkö katkeaa
Ja jos haetaan jååtymisen varalta varasuunnitelmaa, tuo kierto väärinpäin on tehokkain ja varmin tapa suojata konetta sähkökatkon sattuessa (ja mahdollisten kiertopumpun varavirtajärjestelmien pettäessä), jos kierto kerran pyrkii noin päin käynnistymään itsestään. Kaikenlaiset takaiskuventtiilit ja muka "oikein päin" kierron varmistavat ratkaisut ovat tässä tarkoituksessa turhia ja riskialtiita: parhaimmillaan vapaakierto heikkenee, pahimmillaan estyy täysin ainakin joissakin tilanteissa. Vapaakierto ei käynnisty väärinpäin silloin, kun pumppu pyörii, oli piirissä mitä tahansa lisävekottimia.
 

Bakkis

Jäsen
Mikä liitostapa on kuparille kestävin? Ne tinajuotosvehkeet järjestyisi helpoimmin mutta jos joku muu tuon vilpin linjaan on suositeltavaa niin toteutus sillä hoidetaan. Onko tuossa muuten toivottavaa käyttää 45 asteen käyriä ja tuleeko johonkin kohtaa ilmain?
 

kotte

Hyperaktiivi
Mikä liitostapa on kuparille kestävin?
Norminmukaisella hopealla terästetyllä fosforikuparilla oikeilla osilla oikein tehty kovajuotos ja ehkä myös kunnon osilla oikein tehty helmipuserrusliitos. Toki jokin tyhjiössä tehty laserhitsaus voisi viedä näistäkin voiton. Tina voi kestää ajan hammasta, mutta kaikki mekaaninen rasitus on aikaa myöten sille haitaksi. Puristuskoneliitoksissa taas o-rengastiivisteet ovat heikoin lenkki pitkän päälle.

Kaikki nämä silti kestävät pitempään kuin lämpöpumppu, vaikkakin tinauksen osalta asiaan liittyy varauksia mahdollisen värinärasituksen takia (eli putkiston mekaaniseen muotoon ja mitoitukseen pitää kiinnittää muita enemmän huomiota).
 

Bakkis

Jäsen
Ok kiitokset kaikille. Vilpin suhteen alkaa kaikki tarvittava asennuksien suhteen olla selvää ja jos se toteutuu niin laitevalinta osuisi silloin tuohon Nibe f 2120 pakettiin. Täällä muiden tapauksia lukiessa alkanut kummitella myöskin tuo maalämmön mahdollisuus kun tässä omaa savimaa tonttia on reilu 3000 m2 ( ei tarttis porata). Mitähän tuo maalämpö mahdollisuus tässä toisi tullessan ja mitähän se mahtaisi suunnilleen kustantaa?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Jos piha kaipaa uudistusta, niin vaakapiirin kaivuu ei hurjia maksa. Savimaa on MLPlle parasta mahdollista maata. Puutarhalle ei niinkään.

Harkitse ihmeessä, kun sijainti on kylmällä seudulla. 300m putkea hyvässä savessa on aika pop, kun on -30C pakkasta.
 

roots

Hyperaktiivi
Savimaa on hyvä mutta 300m ei riitä...kait tuo kannattaa mitoittaa sen mukaan attä vois korvata kaiken lämmityksen....
Tuolta pyytämään mitoitus

Ero yleisellä tasolla sen keruun verran, maalömmöllä sitten se LV:kin sen haltuun ja esilämmöt kierukoista, tulistimen saa unohtaa...
 

Mikki

Hyperaktiivi
Savimaa on hyvä mutta 300m ei riitä...kait tuo kannattaa mitoittaa sen mukaan attä vois korvata kaiken lämmityksen....

Riittää se vähintään samaan kuin yksikään VILP. Tuo 300m menisi yhdellä piirillä. Pidempään kai pitäisi jo jakaa kahteen.

Mitoitus kannattaa pyytää. Mutta jos sieltä tulee ehdotus 2x250m että on täysteho -35 asti ja se ei sovi tontille niin pitäiskö jättää tekemättä jos yksi 300m piiri riittäisi -25C tai -20C asti?

Tuolla kun on aurinkokeräimet, saa piiri levätä puoli vuotta. Ja entäs jos laittaa aurinkokeröimille menoon lämmönvaihtimen ja vaihtimen toiselle puolelle maapiirin menon? Elvyttäisi sitä maapiiriä auringolla ja laskisi keräimille menevän nesteen lämpöä. Enemmän irti auringosta ehkä?
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuohon mikä liitostapa kestävin. Noissa on kaikissa joitakin omia ongelmia
Kovajuotos:
-Korkea työ lämpötila => putken pehmeneminen ja hapettuminen
-Tunkeuma jää usein vajaaksi mutta on tekijästä kiinni
Puserrusliitin (helmi):
-Löysällä oleva voi lentää auki paineesta, liika kiritys voi johtaa kartiosan halkeamiseen myöhemmin
-Suuret ja nopeat lämpötilanvaihtelut esim. varaajan syötössä tai kattilan kierukan päässä: putki katkeaa helmen alta
Koneella puristettavat kumitiivisteelliset osat:
-Liitosta ei saa mitenkään auki myöhemmin ja uusittua
-Kumitiiviste kuten jo @kotte kertoikin
-Itse olen havainnut noissa lonksumista jos jotuvat alttiiksi väännölle ja jännityksille. Ei nämäkään tärinää kauheasti kestä
Tinaus eli pehmyt juotos:
-Juotteita on erilaisia käyttökohteen ja tarkoituksen mukaan. Kovuus kasvaa sulamislämpötilan myötä. Lyijylliset olivat pehmeistä pehmeimpiä ja halvimipia mutta helppoja työn kannalta.
-Parhaissa on hiukan hopeaa. Hopea seostus on hyvä tinaruttoa vastaan ja antaa erinomaisen hapettumisen kestävyyden.
-Tuommoinen kapilaariliitos on kyllä kohtuu hyvin juotettavissa, jos vertaa vaikka entisajan autojen ja työkoneiden jäähdyttimeen. Nekin kuitenkin kasassa pysivät, joskaan vuotoja nyt ei harvinaisiksi voine luonnehtia. Ne tinatut kohdat ovat noissa kuitenkin muotoiltu jo oleellisesti huonommiksi kuin nuo kapilaariputken osat, missä liitosta tulee puolet putken halkaisijasta.
-Tinatut liitokset on helppo avata.
-Virallisesti vain tehdasvalmisteisia kapillaariosia saa käyttää. Näin se toisaalta myös helpointa.
-Tinapohjainen ei luonnollisesti ole yhtä kovaaa ja lujaa kuin kovajuotteet.
 

pökö

Kaivo jäässä
Puserrusliitin (helmi):
-Löysällä oleva voi lentää auki paineesta, liika kiritys voi johtaa kartiosan halkeamiseen myöhemmin
-Suuret ja nopeat lämpötilanvaihtelut esim. varaajan syötössä tai kattilan kierukan päässä: putki katkeaa helmen alta
Liika kiristys hajoittaa kierteetkin mutta ihmisen voimat ei siihen silti riitä.

Lämmitysjärjestelmän lämmönvaihtelut ei kupariputkea katko, joku muu syy sen tekee jos tekee.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Eipä oo kesällä muuta lämmitystä kun käyttövesi. Varnaan ois hyvä muutamia kertoja järjestää laitteelle töitä ainakin kiertovesipumpun takia? Kesäisin kun aurinko yleensä lähes kokonaan käyttöveden hoitaa niin voiko tuon tulevan esim. Vlk 60-3 priimausvaraajan jotenkin fiksusti ohittaa vai miten nuissa kytkennät kannattaa hoitaa?

Eipä tuota priimausvaraajaa kannata oikeastaan sen koommin ohittaa. Laittaa VLK 60:n termostaatin asetukseksi 55 tai 60C jolloin tuo automaattisesti lakkaa lämmittämästä jos kierukoista tulee tuota kuumempaa vettä auringon lämmittämänä. Ja taas kun auringon tarjoama energia ehtyy niin sähkövastus tulee peliin mukaan.
 

pökö

Kaivo jäässä
Eipä tuota priimausvaraajaa kannata oikeastaan sen koommin ohittaa. Laittaa VLK 60:n termostaatin asetukseksi 55 tai 60C jolloin tuo automaattisesti lakkaa lämmittämästä jos kierukoista tulee tuota kuumempaa vettä auringon lämmittämänä. Ja taas kun auringon tarjoama energia ehtyy niin sähkövastus tulee peliin mukaan.
Tälläin se minullakin on, hyvin toimii.
 

Bakkis

Jäsen
Tuo varaajako on toimiva homma jättää järjestelmään maalämmölläkin ja onko muita hyviäpuolia kuin tuo aurinkoputkiston tuotto ja onko huonoja puolia varaajasta?
 

Adamooppeli

Vakionaama
Ok. Sijaintina siis Suomussalmi Oulunkorkeudella elikkä pakkasiakin piisaa. Nyt kun toimivat kytkentäyhteet selvillä niin laitteiston valintaan ja tehoon tarvisin vielä suosituksia ettei ihan metsään siellä osastolla menisi?
Juttua on tullut paljon pienessä ajassa. Nyt kun talo sijaitsee Suomussalmella pienessä pitäjässä niin kiinnostaa, minkä kokoisella tontilla tai tilalla tämä rintamamiestalo sijaitsee? Yleisesti ottaen pohjoisessa tontit ovat suurempia kuin täällä etelässä postimerkkitontti alueella.

Edit:
Tähän olikin tullut ketjun lopussa tieto, että tonttia on 3000m2. Pohjoinen sijainti, yksilehtiset patterit ja iso tontti. Näillä tekijöillä MLP on todellakin järkevä vaihtoehto.
 
Viimeksi muokattu:

Adamooppeli

Vakionaama
Ok kiitokset kaikille. Vilpin suhteen alkaa kaikki tarvittava asennuksien suhteen olla selvää ja jos se toteutuu niin laitevalinta osuisi silloin tuohon Nibe f 2120 pakettiin. Täällä muiden tapauksia lukiessa alkanut kummitella myöskin tuo maalämmön mahdollisuus kun tässä omaa savimaa tonttia on reilu 3000 m2 ( ei tarttis porata). Mitähän tuo maalämpö mahdollisuus tässä toisi tullessan ja mitähän se mahtaisi suunnilleen kustantaa?

Savimaa on paras maalaji vaakakeruun osalta. Sinun tapauksessa vaakaan maahan asennettu maalämmön keruuputkisto olisi yksi hyvä vaihtoehto, vilpin tilalle. Minä ostin 40mm (siniraita) vesijohtoputkea 2019 alkupuolella 1,2e/m alvilla. Mikäli tontin muoto ja vapaa tila antaa myöten. Laita putkea reilusti, 300m ei ole riittävä määrä. Itse laittaisin putkea, mikäli tilan puolesta ei tule hankaluuksia esim. 2*300m rinnan kytkettynä. 600m putkea vaatii ~ 1000m2 asennus tilaa tontilta. Kaivurityöhön arvioisin 500e - 1300e. Putkityöt samaa luokkaa, vilpin kanssa. Toki keuupiirin täyttö ja ilmaus on lisätyötä vilp asennukseen verrattuna. Toisaalta vilp asennukseen kuuluvat kondessivesi putkitus, saattolämmitys, perustus yms jää pois. MLP hinta riippuen merkistä ja mallista 6000 - 7500e. Täyttö/ilmausyhde, keruun eristetys siirtoputket pannuhuoneesta ulos, keruun paisunta-astia tulee lisänä arvio ~ 700e
Kysy alustavaa mitoitusta täältä: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
No mitäs laittaisitte jos tilan puolesta on hankaluuksia? Olen sinänsä samaa mieltä, että 300m on vähän alakanttiin, 400m olisi parempi.
Mutta on 2x300m jo hiukan liioittelua jos savessa on putket ja kesäksi on aurinkokeräimet.

Puukattilaakaan unohtamatta, ei se varmaan ole hirmuduuni heittää muutaman pesällisen silloin tällöin ihan huvinkin vuoksi.
 
Viimeksi muokattu:

Bakkis

Jäsen
Jos maalämpö tulee niin mitoitus kaikinpuolin niin että puukattilasta tulee työtön (alustavia varauksia otetaan vastaan) koska tilanpuutteen vuoksi maalämpöpumppu tulisi varmaankin sen paikalle. Vaakapiirikin pystyttäisiin hoitamaan talkoovoimin ja 500-600m tarvittaessa ei mikään ongelma.
 

Mikki

Hyperaktiivi
No sitten homma on aika selkeä. Maapiirin kaivuu talkoovoimilla on halvin tapa saada MLP. Tee ihmeessä kaksi piiriä jos tilaa on, ei jää ainakaan keruupiiri alimittaiseksi.

2x300m on kova sana, jos vähän reilumman kokoisen pumpun hommaat. Mene pyytämään mitoitus tuolta mainitulta sivustolta: siellä "tomppeli" on tehnyt suuren määrän duunia, antamalla aika varman päälle tehtyjä mitoituksia.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Säästöä tuo ei tuo lämmityksessä esim. VILPiin verrattuna mutta toki se puun poltto jää pois. Kovilla se maalämpökin on pakkasella, jos pattereissa joutuu kuumaa kierrättämään.
 

pökö

Kaivo jäässä
Säästöä tuo ei tuo lämmityksessä esim. VILPiin verrattuna mutta toki se puun poltto jää pois. Kovilla se maalämpökin on pakkasella, jos pattereissa joutuu kuumaa kierrättämään.
Tottakai se säästää vilppiä eli ILVEttä enemmän kun cop pn parempi. Maalämpö ei suinkaan ole kovilla pakkasessakaan.

Aivan turhaan alat tuon ainaisen möyhötyksen mikä ei pidä paikkaansa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jos osa lämmityksestä hoidetaan "ilmaisilla" puilla pakkasten aikaan, totta kai se kuroo umpeen tehokkaasti sitä maalämmön tuomaa etua. Kyllä maalämpöpumppukin sähköllä pyörii.
 
Back
Ylös Bottom