Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Juu ja tuohan sitten onnistuukin niin että sen varaan kannattaa oikein jopa rakentaa - korkea- ja matalapaineet huomioiden, milloin tuulee mistäkin suunnasta, puuskien kera tahi ilman jne![]()
Eikös se ole vähän toisin päin eli vanhoja taloja ei voi säätää aivan tasapainoon, koska ylipaine aiheuttaa suuret ilmavuodot rakenteisiin, joihin sitten tulee kosteusvaurioita sisäilmakosteudesta.Kyllä tuo parempi on kuin kunnon alipaine, vanhemmat talot eivät ole niin tiiviitä, että koskaan kannattaisi yrittää säätää paljon alipaineiseksi ja eikö nykyään uudetkin talot pidä säätää mahdollisimman tasapainoon.
Mikä on muuttunut?
Joukkohysteria lisääntynyt.
Eikö noissa vanhoissa kouluissakin ole ihan tervettä käydä koulua ja kun sieltä löytyy hometta, niin ensiviikolla kolmasosa on ihan toimintakyvyttömiä...Joukkohysteria lisääntynyt.
Mutta kun se ongelma tuleekin siitä että ilmat vaihtelee. Milloin paistaa, milloin sataa, milloin tulee tai on tyyntä. Kaikki nämä vaikuttavat siihen talon sisälläkin vallitsevaan ilmanpaineeseen = jos säädät sen kovinkin tarkasti kohilleen yhdessä kohtaa, ilmojen vaihduttua saatetaan jälleen olla persiilläänKyllä tuo parempi on kuin kunnon alipaine, vanhemmat talot eivät ole niin tiiviitä, että koskaan kannattaisi yrittää säätää paljon alipaineiseksi ja eikö nykyään uudetkin talot pidä säätää mahdollisimman tasapainoon.
Taitaa nuo julkisten rakennusten ongelmat liittyä hyvin usein saneeraukseen, jossa on laitettu koneellinen ilmanvaihto reilulle alipaineelle ja myös kytketty hyvin pienelle tai kokonaan pois illoiksi ja viikonlopuiksi.Eikö noissa vanhoissa kouluissakin ole ihan tervettä käydä koulua ja kun sieltä löytyy hometta, niin ensiviikolla kolmasosa on ihan toimintakyvyttömiä...
Mutta kun se ongelma tuleekin siitä että ilmat vaihtelee. Milloin paistaa, milloin sataa, milloin tulee tai on tyyntä. Kaikki nämä vaikuttavat siihen talon sisälläkin vallitsevaan ilmanpaineeseen = jos säädät sen kovinkin tarkasti kohilleen yhdessä kohtaa, ilmojen vaihduttua saatetaan jälleen olla persiillään![]()
Ongelma onkin juuri siinä kun kosteus nousee liimaan ja mattoon, tällä stopataan hallitsematon ilman ja kosteuden liikkuminen.Tuossa on se dilemma, että pitäisi päästää kosteus läpi, jotta lattian alapuoleinen rakenne kuivuisi ja kosteus ei nousisi ylenmäärin tiiviiseen pintaan asti. Muovimattohan on aiheuttanut paljon ongelmia maanvaraisen laatan päällä.
Tekemätön paikka tietysti märkätiloissa.
Kyllä vain, mutta puhuin joukkohysteria sata, tilanteesta kun tulee tietoon ongelmia, niiden ollessa olemassa vuosia, vaan ei tiedossa.Taitaa nuo julkisten rakennusten ongelmat liittyä hyvin usein saneeraukseen, jossa on laitettu koneellinen ilmanvaihto reilulle alipaineelle ja myös kytketty hyvin pienelle tai kokonaan pois illoiksi ja viikonlopuiksi.
Siis ongelmattomasta rakennuksesta on tehty ongelmallinen.
Eli mielestäsi on parempi laittaa höyrynsulku pintaan kuin höyryä läpipäästävä rakenne?Ongelma onkin juuri siinä kun kosteus nousee liimaan ja mattoon, tällä stopataan hallitsematon ilman ja kosteuden liikkuminen.
Vaikka betoni epäorgaanisena materiaalina on varsin huono kasvualusta mikrobeille, päällystetyssä betonilattiarakenteessa erityisesti betonipinnan ja päällysteen välissä olevassa liima- ja tasoitekerroksessa voi esiintyä terveydelle haitallista mikrobikasvua.
Myös betonin pintaan jääneiden muottiöljyjen on todettu aiheuttavan betonissa mikrobikasvua.
Kosteusteknisesti riskirakenteina voidaan Merikallion mukaan pitää sellaisia maanvaraisia betonilattioita, jotka päällystetään tiiviillä muovi- tai kumimatolla.
Ongelmia voi syntyä myös käytettäessä parketti- ja laminaattilattioissa vesihöyryntiiviitä alusmateriaaleja. Tarja Merikallio piti valitettavana, että monissa parketti- ja laminaattilattioiden asennusohjeissa nimenomaan vaadittiin, että päällysteen alle on laitettava höydynsuluksi esimerkiksi polyeteenikalvo. Lattiapäällysteet kyllä pysyvät tällöin vaurioitumattomina, mutta tiiviin höyrysulun alla oleva tasoite saattoi liiallisen kosteuden vaikutuksesta vaurioitua aiheuttaen sisäilmaongelmia.
Häkkisen väitöskirjasta huolimatta ongelmat jatkuivat. Vuonna 2016 pidetyssä Sisäilmastoseminaarissa Pertti Metiäinen ja Helena Mussalo-Rauhamaa kertoivat, että 2000-luvulla asuintilojen lattioiden materiaalipäästöepäilyt ovat painottuneet lähes yksinomaan tapauksiin, joissa lattiarakenteena oli käytetty PVC-muovimatolla päällystettyjä betonilaattoja.
Vuosina 1999–2015 tehdyissä kyselyissä kartoitettiin sellaiset sisäilman laadusta johtuvat epämääräiset valitukset, joissa ei ollut selkeää mikrobivauriota tai riittämätöntä ilmanvaihtoa.
Parketti- ja laminaattipintaisissa asunnoissa näitä ongelmia ei juuri ollut. Osin näistä syistä esimerkiksi Upofloor toi vuonna 2004 markkinoille PVC-vapaat lattianpäällysteet.
Rakennuslehden järjestämässä seminaarissa toukokuussa 2016 käsiteltiin lattiaratkaisujen vaikutusta sisäilman laatuun. TTY:n rakennusfysiikan professori Juha Vinha totesi, että rakentamisaikatauluihin pitää suhtautua täydellä vakavuudella ja ottaa huomioon betonin riittävä kuivuminen. Tämä koskee hänen mukaansa myös seinärakenteita. Elementin pitää olla riittävän kuiva ennen kuin sen voi pinnoittaa. Tältä osin kosteusriskejä ovat lisänneet hybridirakenteet, joissa käytetään solumuovieristeitä, jotka hidastavat kuivumista villaan verrattuna.
![]()
Näin Suomi homehtui - hyvä rakentamistapa sai aikaan pahaa jälkeä | Rakennuslehti
”Hyvä rakentamistapa” johti Hometalkoiden vetäjän Juhani Pirisen mukaan hometalojen tekemiseen, sillä moni ratkaisu osoittautui yhtä riskipitoiseksi kuin liiallinen energiansäästöinto.www.rakennuslehti.fi
Ilm. tarkoitat "koneellisella ilmanvaihdolla" systeemiä jossa on koneellinen sekä tulo- että poistoilmat. Meinaan se klassinen huippari-ilmanvaihtohan on juuri tuota, reiät ulkoseinissä ja puhallin imee kämpästä ilmat pihalle, joko raakana tai PILP:llä = noita on tässä maassa kyllä melko runsaastiEn ole koskaan nähnyt tutkimuksia että miten toimisi koneellinen ilmanvaihto tilanteessa että huoneista olisi samalla ulos räppänät.
Mulla myös ollut mielessä tommonen räppänä esim.ilmalämpöpumpun yläpuolella niin ei kovin raakana tulisi ilma huoneelle.Tarkoitan juuri että olisi mahdollisimman tasapainoon säädetty ilmanvaihto ja sitten räppänät. Tarkoitus että räppänissä ei juuri ilma liiku ellei ole ali tai ylipainetta.
Noin ne sisäilmaongelmat syntyy, päästetään kosteus mattoon ja liimoihin. Aika harva lattiamateriaali on loppujen lopuksi höyryn läpäsevää...Eli mielestäsi on parempi laittaa höyrynsulku pintaan kuin höyryä läpipäästävä rakenne?
Höyrynsulun seurauksena kosteustilanne alapohjan rakenteissa pahenee. Tietysti se myös paremmin estää ilmavuodot.
Yleensä kai varoitellaan laittamasta tiiviitä pintamateriaaleja tuollaisiin.
Täällä kuitenkin sivusta 108 alkaen painotetaan monessa kohtaa, että maanvaraisen alapohjan pintamateriaali tulee olla vesihöyryä läpäisevää ja joissain tapauksissa myös kosteutta kestävää. Ainoa kohta missä ehdotettiin epoksipinnoitusta oli betolaatta, jonka pintarakenteeseen on imeytynyt haitallisia yhdisteitä.Noin ne sisäilmaongelmat syntyy, päästetään kosteus mattoon ja liimoihin. Aika harva lattiamateriaali on loppujen lopuksi höyryn läpäsevää...
Täällä kuitenkin sivusta 108 alkaen painotetaan monessa kohtaa, että maanvaraisen alapohjan pintamateriaali tulee olla vesihöyryä läpäisevää ja joissain tapauksissa myös kosteutta kestävää. Ainoa kohta missä ehdotettiin epoksipinnoitusta oli betolaatta, jonka pintarakenteeseen on imeytynyt haitallisia yhdisteitä.
Eikö noissa vanhoissa kouluissakin ole ihan tervettä käydä koulua ja kun sieltä löytyy hometta, niin ensiviikolla kolmasosa on ihan toimintakyvyttömiä...
Vaikka kuinka lukisi kuin piru raamattua niin mitä teet kun pintamateriaali on muovimattoa tai vinyyliä? Näitä ne yleensä on. Jos on puulattia niin siinä on paksu lakkakerros mikä ei läpäise yhtään mitään.Täällä kuitenkin sivusta 108 alkaen painotetaan monessa kohtaa, että maanvaraisen alapohjan pintamateriaali tulee olla vesihöyryä läpäisevää ja joissain tapauksissa myös kosteutta kestävää. Ainoa kohta missä ehdotettiin epoksipinnoitusta oli betolaatta, jonka pintarakenteeseen on imeytynyt haitallisia yhdisteitä.
Tuossa on lähtökohtana, että alapohjassa on ulkoinen ongelma eli vettä tulee sinne ulkoapäin. Silloin vettä pitää päästää pois, jotta kaikki ei ole läpimärkää.En kanssa ymmärrä miksi lattiassa tiivis materiaali olisi ongelma, kun aina perusohje on että lämpimästä kylmään päin pitäisi rakenteen harventua.
Tiivis materiaali siirtää ongelman toisaalle esim.sokkeleihin ja sitä kautta perslankkuihin jne jneEn kanssa ymmärrä miksi lattiassa tiivis materiaali olisi ongelma, kun aina perusohje on että lämpimästä kylmään päin pitäisi rakenteen harventua.
Tuossa on hyvin suuri ero, kun korvausta haettiin taloyhtiöltä eikä myyjältä. Ehkei myyjältäkään olisi saanut, mutta se vasta outo päätös olisikin ollut, että taloyhtiö (vai hallitus?) olisi joutunut tuosta korvausvelvollisuuteen. Eihän niitä keskeneräisiä arvioita kerrota ja varsin tavallista on, että arvio poikkeaa merkittävästikin tarkemmin lasketuista ja varsinkin toteutuneista kuluista. Tuossahan nyt puhuttiin kuitenkin varsin pienestä summasta asuntoa kohden.Taloyhtiöstä voidaan kuitenkin kertoa muunneltua totuutta?
Tuossahan todettiin, että myyjäkään ei ollut tietoinen (eikä voinutkaan olla, kun taloyhtiön hallitus salasi asian). Tämä ei ole samanlainen asia kuin kiinteistömuotoisen rakennuksen piilevät virheet. Laki käsittääkseni määrää, että varsinaiselle yhtiökokoukselle pitää raportoida odotettavissa olevista korjaustarpeista tosiasioihin perustuvalta pohjalta, olikohan aikajänne 5 vuotta (tai sitten jokin pitempi uuden lain myötä). Laki ei käsittääkseni määrää, että kesken toimintavuoden tarkentuvista korjauskustannusarvioista pitäisi tiedottaa ennakolta tai jotenkin nopeutetulla aikataululla. Toisaalta tällaisten päivitettyjen tietojen liittäminen isännöitsijäntodistukseen tulevaa ennakoiden on yhtä lailla arveluttavaa muita osakkeenomistajia kohtaan, koska selvää tapaa tuoda asia kaikkien tietoon yhtäläiseltä pohjalta ei ole ja tällaiset tiedot ovat isännöitsijäntodistuksen edellyttämän ehdottoman faktapohjan mielessä vielä hiukan liian epävarmoja.Tuossa on hyvin suuri ero, kun korvausta haettiin taloyhtiöltä eikä myyjältä. Ehkei myyjältäkään olisi saanut, mutta se vasta outo päätös olisikin ollut, että taloyhtiö (vai hallitus?) olisi joutunut tuosta korvausvelvollisuuteen. Eihän niitä keskeneräisiä arvioita kerrota ja varsin tavallista on, että arvio poikkeaa merkittävästikin tarkemmin lasketuista ja varsinkin toteutuneista kuluista. Tuossahan nyt puhuttiin kuitenkin varsin pienestä summasta asuntoa kohden.
Joo ja tuo on erinomainen esimerkki siitä miten mahdotonta on ilmoittaa tulevia remppoja. Putkiremontin aloitus on yleensä poliittinen päätös. Ei sille ole yleensä pakkoa ja sen voi tehdä yli 10 v aikaikkunassa. Milloin se pitää kirjata isännöitsijätodistukseen? Mitä sinne pitää kirjata.Kerrostalokaupoissa pitää olla erityisen tarkkana. 70-luvulla rakennetuissa alkaa olla putki-, ym. rempat ajankohtaisia. Aina niistä ei kuitenkaan ole mitään kirjattua tietoa myynti-ilmoituksissa. Voivat olla luokkaa 1000,- euroa per m2 pääkaupunkiseudulla. Tuttavapiirissä kokemuksia näistä.