Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Juu ja tuohan sitten onnistuukin niin että sen varaan kannattaa oikein jopa rakentaa - korkea- ja matalapaineet huomioiden, milloin tuulee mistäkin suunnasta, puuskien kera tahi ilman jne
Kyllä tuo parempi on kuin kunnon alipaine, vanhemmat talot eivät ole niin tiiviitä, että koskaan kannattaisi yrittää säätää paljon alipaineiseksi ja eikö nykyään uudetkin talot pidä säätää mahdollisimman tasapainoon.
Espejot
Hyperaktiivi
Voiko ilman mikrobeja mitenkään todeta? Mikrobit ei kai sinänsä ole vvarallisia kun niitä on joka paikassa mutta osa mikrobeista erittää myrkkyllisiä kaasuja. Joten miten väite mikrobeista todetaan?
www.tiede.fi
Tässä on kaupallinen toimija joka tekee analyysejä. Ilman mikrobi analyysia ei suositella.
mikrobioni.fi
Tässä toinen artikkeli kaupallisesta toimijasta
www.sisailmauutiset.fi
Sisäilma analyyseja
www.ttl.fi
Tiede
Lue Helsingin Sanomien tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet tieteestä. Täältä löydät myös tiedemaailman uusimmat ilmiöt ja lasten tiedekysymykset.
www.tiede.fi
Tässä on kaupallinen toimija joka tekee analyysejä. Ilman mikrobi analyysia ei suositella.
Kattavat analyysit ja palvelut sisäilmaongelmien selvittämiseen - Labroc
Labroc tarjoaa korkealaatuisia laboratorioanalyysipalveluita liittyen rakennusten sisäilmaongelmien selvittämiseen ja korjausrakentamiseen.
mikrobioni.fi
Tässä toinen artikkeli kaupallisesta toimijasta
qPCR mikrobien DNA-analyysiin | Sisäilmauutiset
Mikrobioni Oy on saanut validoitua qPCR-menetelmän sisäilmamikrobien tunnistamiseen. – Sitä voidaan käyttää luotettavasti mikrobianalyyseissa ja eräin ehdoin se soveltuu myös ... Lue lisää
www.sisailmauutiset.fi
Sisäilma analyyseja
Palvelut | Työterveyslaitos
Auta yritystäsi menestymään kehittämällä työtä, työympäristöä ja työyhteisön toimivuutta. Terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Sen positiiviset vaikutukset työsuoritukseen ja tuottavuuteen ovat osaltaan rakentamassa yrityksen taloudellista menestystä.
www.ttl.fi
Viimeksi muokattu:
Eikös se ole vähän toisin päin eli vanhoja taloja ei voi säätää aivan tasapainoon, koska ylipaine aiheuttaa suuret ilmavuodot rakenteisiin, joihin sitten tulee kosteusvaurioita sisäilmakosteudesta.
Varsinaisesti painetta (yli tai ali) vanhaan taloon ei saa, koska ilmavirta rakenteiden läpi tulee suureksi jo olemattomalla paine-erolla. Kyse on siis enemmänkin ilmavirtasuhteesta kuin paineesta. Tämä taas johtaa siihen, että ulkona ilman ollessa kylmempi kuin sisällä lattialla on väkisin alipaine eli ilmavirta sisään. Siksi sen pitää olla tiivis.
Siis kylmällä ilmalla ilma kiertää rakenteiden läpi alhaalta sisään ylhäältä ulos riippumatta ilmanvaihdon säädöstä, jos rakenteet ovat 70/80-luvun tasoa. Alapohjasta hajut ja yläpohjaan sisäilmakosteudesta kosteusvaurio pahimmillaan.
Onkos mitään kehitystä tapahtunut tuon 2009 toiveikkaan jutun jälkeen?
Mikrobeja tunnutaan löytävän aina kun rakenteita puretaan ja analysoidaan. Aika helppoa siis löytää "virheitä" ja "korjaustarpeita". Vaikeampi juttu sitten tietää mitkä noista oikeasti on syytä korjata ja miten.
Milloin alkoi tulla näitä suuria korvausvaateita ja kaupanpurkuja? Ei kai niitä ollut 90-luvulla ainakaan ilman todella pahoja virheitä. Oliko 00-luvullakaan? Mikä on muuttunut?
Mikrobeja tunnutaan löytävän aina kun rakenteita puretaan ja analysoidaan. Aika helppoa siis löytää "virheitä" ja "korjaustarpeita". Vaikeampi juttu sitten tietää mitkä noista oikeasti on syytä korjata ja miten.
Milloin alkoi tulla näitä suuria korvausvaateita ja kaupanpurkuja? Ei kai niitä ollut 90-luvulla ainakaan ilman todella pahoja virheitä. Oliko 00-luvullakaan? Mikä on muuttunut?
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Joukkohysteria lisääntynyt.
Näissä vaikuttaa kyllä saituus, tyhmyyskin ja pahuus. Mikrobeja on kaikkialla - niitä löytyy aina. Home on läsnä ulkona joka paikassa - homeitiöitäkin pystyy löytämään mistä vaan halutessaan - eikä se aiheuta mitään kenellekään. Sen tutkiminen mitä oikeasti on tapahtunut ja milloin - ja onko löydös millään tavalla edes potentiaalisesti vaarallinen talolle tai ihmisille on sitten liian scifiä useimmille 'tarkastajille' - ja maksaakin - varsinkin jos toimeksiantona on vain etsiä perusteita kaupan purulle, ei ratkaista mikä on vikana.
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Eikö noissa vanhoissa kouluissakin ole ihan tervettä käydä koulua ja kun sieltä löytyy hometta, niin ensiviikolla kolmasosa on ihan toimintakyvyttömiä...
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Mutta kun se ongelma tuleekin siitä että ilmat vaihtelee. Milloin paistaa, milloin sataa, milloin tulee tai on tyyntä. Kaikki nämä vaikuttavat siihen talon sisälläkin vallitsevaan ilmanpaineeseen = jos säädät sen kovinkin tarkasti kohilleen yhdessä kohtaa, ilmojen vaihduttua saatetaan jälleen olla persiillään
Taitaa nuo julkisten rakennusten ongelmat liittyä hyvin usein saneeraukseen, jossa on laitettu koneellinen ilmanvaihto reilulle alipaineelle ja myös kytketty hyvin pienelle tai kokonaan pois illoiksi ja viikonlopuiksi.
Siis ongelmattomasta rakennuksesta on tehty ongelmallinen.
Mutta kun se ongelma tuleekin siitä että ilmat vaihtelee. Milloin paistaa, milloin sataa, milloin tulee tai on tyyntä. Kaikki nämä vaikuttavat siihen talon sisälläkin vallitsevaan ilmanpaineeseen = jos säädät sen kovinkin tarkasti kohilleen yhdessä kohtaa, ilmojen vaihduttua saatetaan jälleen olla persiillään
Joo - melko surkuhupaisaa kun kansa koittaa säätää niitä auringontarkasti suunnitteluarvoihin - kun tuuli kääntyy tilanne muuttuu..
Ongelma onkin juuri siinä kun kosteus nousee liimaan ja mattoon, tällä stopataan hallitsematon ilman ja kosteuden liikkuminen.
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Kyllä vain, mutta puhuin joukkohysteria sata, tilanteesta kun tulee tietoon ongelmia, niiden ollessa olemassa vuosia, vaan ei tiedossa.
Mietitään vähän tuota räppänää ja ilmavuotoja. Uusissa taloissa g50 n. 1 ja 70-luvun taloissa keskimäärin n. 5. 100 m2 huoneistoalalla vaippa n. 300 m2 ja 50 Pa:lla vuotaa 1:llä 300 m3/h eli 80 l/s. 5:lla 400 l/s.
Ilmanvaihto tyypillisesti n. 40 l/s eli 50 Pa alipainetta ei tule uuteenkaan edes kokonaan tuloilma sulkemalla.
Reikä seinässä tuottaa n. 7,5 m/s nopeuden 50 Pa paine-erolla. Siis 1:n tapaus vastaa täysin tiivis talo +120 mm reikä ja 5 260 mm reikä.
1 Pa paine-erolla virtaus ja nopeus reiässä tippuu 1/7. Vuodoissa paine-eron vaikutus ei ole sama. Tyypillisesti exponentti on n. 0,7, jolloin 1 Pa:lla virtaus on 1/15. Äärimmillään vuoto voi olla lineaarinen eli 1 Pa:lla 1/50.
Vanhassa talossa siis 1 Pa alipainekin voi olla mahdotonta saavuttaa IV-koneella. Pienissä paineissa pienempikin räppänä tekee saman, koska siinä painehäviö kasvaa toisessa potenssissa.
Jos räppänäseinään osuu n. 8 m/s tuuli, aiheutuu siitä 50 Pa ylipaine. Vastaavasti suojan puolelle tulee sama suuruusluokan alipaine.
Korkeuserosta tulee myös useiden Pa paine-eroja, kun ulkona on kylmä. Räppänä siis lisäisi vuotoilmoja, kun se avaa niille uuden reitin.
Ilmanvaihto tyypillisesti n. 40 l/s eli 50 Pa alipainetta ei tule uuteenkaan edes kokonaan tuloilma sulkemalla.
Reikä seinässä tuottaa n. 7,5 m/s nopeuden 50 Pa paine-erolla. Siis 1:n tapaus vastaa täysin tiivis talo +120 mm reikä ja 5 260 mm reikä.
1 Pa paine-erolla virtaus ja nopeus reiässä tippuu 1/7. Vuodoissa paine-eron vaikutus ei ole sama. Tyypillisesti exponentti on n. 0,7, jolloin 1 Pa:lla virtaus on 1/15. Äärimmillään vuoto voi olla lineaarinen eli 1 Pa:lla 1/50.
Vanhassa talossa siis 1 Pa alipainekin voi olla mahdotonta saavuttaa IV-koneella. Pienissä paineissa pienempikin räppänä tekee saman, koska siinä painehäviö kasvaa toisessa potenssissa.
Jos räppänäseinään osuu n. 8 m/s tuuli, aiheutuu siitä 50 Pa ylipaine. Vastaavasti suojan puolelle tulee sama suuruusluokan alipaine.
Korkeuserosta tulee myös useiden Pa paine-eroja, kun ulkona on kylmä. Räppänä siis lisäisi vuotoilmoja, kun se avaa niille uuden reitin.
Eli mielestäsi on parempi laittaa höyrynsulku pintaan kuin höyryä läpipäästävä rakenne?
Höyrynsulun seurauksena kosteustilanne alapohjan rakenteissa pahenee. Tietysti se myös paremmin estää ilmavuodot.
Yleensä kai varoitellaan laittamasta tiiviitä pintamateriaaleja tuollaisiin.
Espejot
Hyperaktiivi
Muistuu mieleen yksi saneerauskohde missä kaikki tehtiin uusiksi mutta esim vanhoja muottilautoja tms ei piikattu pois betonista vaan tasoite päälle. Kait siihen tuli myös vesieriste päälle.
Vaikka betoni epäorgaanisena materiaalina on varsin huono kasvualusta mikrobeille, päällystetyssä betonilattiarakenteessa erityisesti betonipinnan ja päällysteen välissä olevassa liima- ja tasoitekerroksessa voi esiintyä terveydelle haitallista mikrobikasvua.
Myös betonin pintaan jääneiden muottiöljyjen on todettu aiheuttavan betonissa mikrobikasvua.
Kosteusteknisesti riskirakenteina voidaan Merikallion mukaan pitää sellaisia maanvaraisia betonilattioita, jotka päällystetään tiiviillä muovi- tai kumimatolla.
Ongelmia voi syntyä myös käytettäessä parketti- ja laminaattilattioissa vesihöyryntiiviitä alusmateriaaleja. Tarja Merikallio piti valitettavana, että monissa parketti- ja laminaattilattioiden asennusohjeissa nimenomaan vaadittiin, että päällysteen alle on laitettava höydynsuluksi esimerkiksi polyeteenikalvo. Lattiapäällysteet kyllä pysyvät tällöin vaurioitumattomina, mutta tiiviin höyrysulun alla oleva tasoite saattoi liiallisen kosteuden vaikutuksesta vaurioitua aiheuttaen sisäilmaongelmia.
Häkkisen väitöskirjasta huolimatta ongelmat jatkuivat. Vuonna 2016 pidetyssä Sisäilmastoseminaarissa Pertti Metiäinen ja Helena Mussalo-Rauhamaa kertoivat, että 2000-luvulla asuintilojen lattioiden materiaalipäästöepäilyt ovat painottuneet lähes yksinomaan tapauksiin, joissa lattiarakenteena oli käytetty PVC-muovimatolla päällystettyjä betonilaattoja.
Vuosina 1999–2015 tehdyissä kyselyissä kartoitettiin sellaiset sisäilman laadusta johtuvat epämääräiset valitukset, joissa ei ollut selkeää mikrobivauriota tai riittämätöntä ilmanvaihtoa.
Parketti- ja laminaattipintaisissa asunnoissa näitä ongelmia ei juuri ollut. Osin näistä syistä esimerkiksi Upofloor toi vuonna 2004 markkinoille PVC-vapaat lattianpäällysteet.
Rakennuslehden järjestämässä seminaarissa toukokuussa 2016 käsiteltiin lattiaratkaisujen vaikutusta sisäilman laatuun. TTY:n rakennusfysiikan professori Juha Vinha totesi, että rakentamisaikatauluihin pitää suhtautua täydellä vakavuudella ja ottaa huomioon betonin riittävä kuivuminen. Tämä koskee hänen mukaansa myös seinärakenteita. Elementin pitää olla riittävän kuiva ennen kuin sen voi pinnoittaa. Tältä osin kosteusriskejä ovat lisänneet hybridirakenteet, joissa käytetään solumuovieristeitä, jotka hidastavat kuivumista villaan verrattuna.
Näin Suomi homehtui - hyvä rakentamistapa sai aikaan pahaa jälkeä | Rakennuslehti
”Hyvä rakentamistapa” johti Hometalkoiden vetäjän Juhani Pirisen mukaan hometalojen tekemiseen, sillä moni ratkaisu osoittautui yhtä riskipitoiseksi kuin liiallinen energiansäästöinto.www.rakennuslehti.fi
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Tuulettuva lattia saattaisi riittää monessa kohteessa korjaukseksi. Tässä Platonin vaihtoehto.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Ilm. tarkoitat "koneellisella ilmanvaihdolla" systeemiä jossa on koneellinen sekä tulo- että poistoilmat. Meinaan se klassinen huippari-ilmanvaihtohan on juuri tuota, reiät ulkoseinissä ja puhallin imee kämpästä ilmat pihalle, joko raakana tai PILP:llä = noita on tässä maassa kyllä melko runsaasti
Mulla myös ollut mielessä tommonen räppänä esim.ilmalämpöpumpun yläpuolella niin ei kovin raakana tulisi ilma huoneelle.
Nykyään ei kiinnosta poltaa puuta koska sisälle tulee savunhajua ja pahimmassa tapauksessa savuakin jos iv sulatus lähtee päälle kun tulet pesässä, myös keskusimuri on perseestä ja näissä tapauksissa räppänä olisi varmaan aika toimiva.
Noin ne sisäilmaongelmat syntyy, päästetään kosteus mattoon ja liimoihin. Aika harva lattiamateriaali on loppujen lopuksi höyryn läpäsevää...
Kosteus ja mikrobit eivät ehkä ole yleisin ongelma, mitä todella suuresta alipaineesta seuraa. Erityisesti saneeratuissa taloissa on kaikenlaisia vanhojen rakenteiden kotelointeja, joita ei saada ihan tiiviiksi ja ontelot on eristetty niihin tungetuilla mineraalivilloilla. Kova sisälle puhaltava ilmavirta vetää nuo kivi- ja lasikuidut pöllyämään ja kerrostumaan sisälle hyllyrakenteiden päälle ja kuten jokainen noiden materiaalien kanssa tekemisissä ollut tietää, varsin pienikin määrä saa aikaan tuntuvia oireita. Kosteusongelmat taas useimmiten johtuvat kosteuden kertymisestä rakenteisiin, mihin taas pääsyyllisiä ovat erilaiset vuodot (vesi tai vesihöyry) vaipan lävitse mistä suunnasta hyvänsä tavalla, jolla vesi ei pääse kunnolla kuivumaan, sekä kosteuden kertyminen sellaisiin ilmanpitäviin rakenteiden sisäisiin kerroksiin, joiden eristys ei ole ehdottoman oikeaoppinen (ts. kaasu- ja höyrytiiviys ei tasaisesti vähene tai edes pysy vakiona eristeen sisällä kohti vaipan ulkokuorta).
Täällä kuitenkin sivusta 108 alkaen painotetaan monessa kohtaa, että maanvaraisen alapohjan pintamateriaali tulee olla vesihöyryä läpäisevää ja joissain tapauksissa myös kosteutta kestävää. Ainoa kohta missä ehdotettiin epoksipinnoitusta oli betolaatta, jonka pintarakenteeseen on imeytynyt haitallisia yhdisteitä.
Itse materiaali voi olla vaikka parkettia - mutta jos ei varo sen alla voi olla joku pipanamuovi askelääniä tasoittelemassa. Muovia on tarjolla vähän joka väliin..
Noita on niin kovin monen sorttista. Varmaan jossain noinkin, toisaalla taas homma etenee pikkuhiljaa lakipisteeseensä. Oma vanha opinahjoni, jossa kävin ala-asteen, purettiin noin vuosi sitten. Siinä oli kaksi eri ikäistä osaa, joista uudempi oli rakennettu juuri ennen kuin aloitin opintieni vuonna 1977. Kun siirryin naapurikylään yläasteelle vuonna 1983, oli tämän uuden osan katto vuotanut jo ainakin kahtena syksynä niin, että luokissa oli sadesäällä suuri määrä ämpäreitä ympäriinsä, katosta tippuvia vesipisaroita sieppaamassa. Silti kesti vielä noin 35 vuotta, ennenkuin rakennuksen kosteusongelmat manifestoituivat niin pahoina sisäilmaongelmina, että purkaminen oli ainoa järkevä vaihtoehto. Vuosikymmenten varrella kattoa kyllä korjattiin, ilmanvaihtoa parannettiin yms. yms. Hometta löydettiin ensimmäisen kerran jo varmaan 20 vuotta sitten, silti koulunkäynti jatkui.
Kuinkahan ProVent askeläänieriste toimii maanvaraisen kaksoislaatan kanssa, josta puuttuu kapillaarikatko?
http://www.provent.fi/
http://www.provent.fi/images/VTTilma.pdf
Kylpyhuoneissa on taidettu maanvaraisissa laatoissa käyttää vesieristeenä paremmin vesihöyryä läpäisevää Ardex 8+9 vesieristettä hyvällä menestyksellä.
http://www.provent.fi/
http://www.provent.fi/images/VTTilma.pdf
Kylpyhuoneissa on taidettu maanvaraisissa laatoissa käyttää vesieristeenä paremmin vesihöyryä läpäisevää Ardex 8+9 vesieristettä hyvällä menestyksellä.
Viimeksi muokattu:
Vaikka kuinka lukisi kuin piru raamattua niin mitä teet kun pintamateriaali on muovimattoa tai vinyyliä? Näitä ne yleensä on. Jos on puulattia niin siinä on paksu lakkakerros mikä ei läpäise yhtään mitään.
Tuossa on lähtökohtana, että alapohjassa on ulkoinen ongelma eli vettä tulee sinne ulkoapäin. Silloin vettä pitää päästää pois, jotta kaikki ei ole läpimärkää.
Tuo rakenteen harventuminen pätee sisältä tulevalle kosteudelle. Siinähän idea on, että kosteuden pääsy sisältä rakenteisiin estetään ja ulemmat rakenteet pääsevät kuivumaan ulospäin.
Tuo tiivis pinta lattiaan ulkoisen vaurion korjauksena on vähän sama kuin katon vuotaessa tiivistäisi sisäkaton niin, ettei vesi pääse sisälle.
No eipä tuossa kattovertauksessa tietysti paljoa auta höyrunsulun poisto, mutta pienessä vuodossa parempi kuin veden lammikoituminen rakenteisiin.
Tiivis materiaali siirtää ongelman toisaalle esim.sokkeleihin ja sitä kautta perslankkuihin jne jne
Kosteuden puskeminen on paremmin hallinnassa kun tulee laajalta alueelta läpi eikä kohdistu suurta kuormaa pienelle alueelle.
pökö
Kaivo jäässä
Otsikkoon viitaten, nyt on uskallettu.
Pistetiin ylimääräiseksi jäävä rintsikka myyntiin ja ostotarjous tuli tinkimättä, se hyväksyttiin ja nimet on papereissa.
Kosteus ja kuntokartoitus tehtiin, homekoira kävi ja kaikki mahdolliset piilevätkin viat listattiin.
Aika näyttää mitä seuraa,.
Pistetiin ylimääräiseksi jäävä rintsikka myyntiin ja ostotarjous tuli tinkimättä, se hyväksyttiin ja nimet on papereissa.
Kosteus ja kuntokartoitus tehtiin, homekoira kävi ja kaikki mahdolliset piilevätkin viat listattiin.
Aika näyttää mitä seuraa,.
Taloyhtiöstä voidaan kuitenkin kertoa muunneltua totuutta?
seura.fi
Taloyhtiö sai pimittää tulevia remontteja – Asunnon ostaja pettyi oikeudessa: ”Oikeuslaitoksella olisi tässä vakava peiliin katsomisen paikka”
Saako taloyhtiö johtaa asunnon omistajaa ja uutta ostajaa harhaan? Näköjään – Näin taloyhtiö sai pimittää tulevia remontteja koskevat todelliset hinnat.
seura.fi
Tuossa on hyvin suuri ero, kun korvausta haettiin taloyhtiöltä eikä myyjältä. Ehkei myyjältäkään olisi saanut, mutta se vasta outo päätös olisikin ollut, että taloyhtiö (vai hallitus?) olisi joutunut tuosta korvausvelvollisuuteen. Eihän niitä keskeneräisiä arvioita kerrota ja varsin tavallista on, että arvio poikkeaa merkittävästikin tarkemmin lasketuista ja varsinkin toteutuneista kuluista. Tuossahan nyt puhuttiin kuitenkin varsin pienestä summasta asuntoa kohden.
Tuossahan todettiin, että myyjäkään ei ollut tietoinen (eikä voinutkaan olla, kun taloyhtiön hallitus salasi asian). Tämä ei ole samanlainen asia kuin kiinteistömuotoisen rakennuksen piilevät virheet. Laki käsittääkseni määrää, että varsinaiselle yhtiökokoukselle pitää raportoida odotettavissa olevista korjaustarpeista tosiasioihin perustuvalta pohjalta, olikohan aikajänne 5 vuotta (tai sitten jokin pitempi uuden lain myötä). Laki ei käsittääkseni määrää, että kesken toimintavuoden tarkentuvista korjauskustannusarvioista pitäisi tiedottaa ennakolta tai jotenkin nopeutetulla aikataululla. Toisaalta tällaisten päivitettyjen tietojen liittäminen isännöitsijäntodistukseen tulevaa ennakoiden on yhtä lailla arveluttavaa muita osakkeenomistajia kohtaan, koska selvää tapaa tuoda asia kaikkien tietoon yhtäläiseltä pohjalta ei ole ja tällaiset tiedot ovat isännöitsijäntodistuksen edellyttämän ehdottoman faktapohjan mielessä vielä hiukan liian epävarmoja.
Kyllähän asunnon ostamiseen liittyy monia muitakin merkittävää riskiä aiheuttavia asioita (yleiset taloussuhdanteet, meneillään olevat kaavamuutokset ja muut viranomaistoimet jne.)
Harrastelija
Hyperaktiivi
Vaikuttaako ”tavallinen” osakelaki myös asunto-osakeyhtiöihin?
Normaalissa Oyj yhtiössä kaikkia omistajia pitää infota ”samaan aikaan”. Tämän vuoksi esim YT neuvotteluista kerrotaan samaan aikaan omistajille (lehdistötiedote) kuin työntekijöillekin (infotilaisuus jossain neukkarissa/audiotoriossa tms.) Näin firmaa omistavat työntekijät ovat samassa asemassa kuin ulkopuoliset omistajat.
Jos sama pätee asunto-osakkeisiin, olisi aika erikoista että ostajaehdokas saisi tiedon ennen kuin nykyiset omistajat. Mutta ehkä asoy on hieman eri asia?
Normaalissa Oyj yhtiössä kaikkia omistajia pitää infota ”samaan aikaan”. Tämän vuoksi esim YT neuvotteluista kerrotaan samaan aikaan omistajille (lehdistötiedote) kuin työntekijöillekin (infotilaisuus jossain neukkarissa/audiotoriossa tms.) Näin firmaa omistavat työntekijät ovat samassa asemassa kuin ulkopuoliset omistajat.
Jos sama pätee asunto-osakkeisiin, olisi aika erikoista että ostajaehdokas saisi tiedon ennen kuin nykyiset omistajat. Mutta ehkä asoy on hieman eri asia?
Kerrostalokaupoissa pitää olla erityisen tarkkana. 70-luvulla rakennetuissa alkaa olla putki-, ym. rempat ajankohtaisia. Aina niistä ei kuitenkaan ole mitään kirjattua tietoa myynti-ilmoituksissa. Voivat olla luokkaa 1000,- euroa per m2 pääkaupunkiseudulla. Tuttavapiirissä kokemuksia näistä.
Oyj eli pörssiyhtiö on tiedottamisen kannalta aivan eri juttu kuin tavallinen Oy. Sitten vielä as-Oy on oma erikoisuutensa, koska se noudattaa asunto-osakeyhtiölakia, jossa on osakeyhtiölakia tiukemempia säännöksiä esim. yhtiön purkamisesta ja myynnistä.
Asuntoja on myös kiinteistö-Oyissä, jotka eivät noudata asunto-osakeyhtiölakia ellei niin sanota yhtiöjärjestyksessä. Tällöin talo ja siis asunto saattaa lähteä alta, jos määräenemmistö päättää myydä tai purkaa sen.
Mitä tulee isännöitsijätodistukseen onkin sitten mielenkiintoinen juttu. Se tulee helposti yllätyksenä myyjälle. Nykyajan homehysteriassa sinne voi tulla sellaista, joka tekee asunnosta lähes myyntikelvottoman, jos jossain toisessa asunnossa tutkitaan potentiaalista kosteusongelmaa.
Meilläkin rivarissa porailtiin juuri näytteitä useista eri asunnoista alapohjasta ja muualtakin. Tietysti 70-luvun talosta löytyy paikoin kosteutta ja mikrobeja. Saa nähdä miten myynti sitten onnistuu joskus ensi vuonna.
Asuntoja on myös kiinteistö-Oyissä, jotka eivät noudata asunto-osakeyhtiölakia ellei niin sanota yhtiöjärjestyksessä. Tällöin talo ja siis asunto saattaa lähteä alta, jos määräenemmistö päättää myydä tai purkaa sen.
Mitä tulee isännöitsijätodistukseen onkin sitten mielenkiintoinen juttu. Se tulee helposti yllätyksenä myyjälle. Nykyajan homehysteriassa sinne voi tulla sellaista, joka tekee asunnosta lähes myyntikelvottoman, jos jossain toisessa asunnossa tutkitaan potentiaalista kosteusongelmaa.
Meilläkin rivarissa porailtiin juuri näytteitä useista eri asunnoista alapohjasta ja muualtakin. Tietysti 70-luvun talosta löytyy paikoin kosteutta ja mikrobeja. Saa nähdä miten myynti sitten onnistuu joskus ensi vuonna.
Joo ja tuo on erinomainen esimerkki siitä miten mahdotonta on ilmoittaa tulevia remppoja. Putkiremontin aloitus on yleensä poliittinen päätös. Ei sille ole yleensä pakkoa ja sen voi tehdä yli 10 v aikaikkunassa. Milloin se pitää kirjata isännöitsijätodistukseen? Mitä sinne pitää kirjata.
Putkiremppoja on kovin erilaisia ja kustannushaitari voi olla 200-1500 €/m2 riippuen mitä tehdään ja millaisia vaikeuksia tulee. Yhtiökokous päättää vasta juuri ennen aloitusta tehdäänkö vai ei ja miten tehdään. Kustannuksiin vaikuttaa valtavasti se, mitä tehdään kylppäreille, saunoille, vessoille jne. Sukitetaanko, vedetäänkö viemärit alakerran kattolaatikossa vai piikataanko ne betoniin.
Ei isännöitsijä eikä hallitus voi tietää ennen kuin yhtiökokous on päättänyt.