MELCloud lakkasi ehkä noin vuosi sitten "lämpötilaraportoinnissa" sisälämpötilan näyttämisen. Control välilehdeltä näen kyseisen pumpun huonelämpötilan, mutta -reports / temperature history- kohdasta huonelämpötila puuttuu kokonaan. Onko kyseessä bugi vai joku oma virhe?
MSZ-LN - käyttökokemukset
- Keskustelun aloittaja aseve
- Aloitettu
sammyfinland
Jäsen
Nyt kun pakkaset kiristyneet -10 kylmemmälle, havaitsen että mökille juuri asennettu LN35 ei saavuta asetuslämpöä 22. Leudommilla se melcloud mukaan pysyi asetuksessa hyvin. Nyt useimmiten siellä 19-20. Kylmäaineputkea on n 7m ja asentaja ei lisännyt ainetta kun arvioi sen riittävän. En tunne asiaa mutta voiko tällä olla yhteyttä tähän? Pumppu aika korkealla huoneessa avarassa tilassa joten ilma kiertää kyllä. Puhallus pakotettu neloselle. Kokonaisala 100m2
Viimeksi muokattu:
sammyfinland
Jäsen
Mulla lopetti myös n. Viikko sitten. En keksi mistä johtuu tai miten saisi takaisin
Muukalainen
Aktiivinen jäsen
LN35 ei saavuta myös kun puhallin max??? Mikä on mökin lämpöeristeiden taso, ehkä se ei ole riittävä??? Onko ulkoyksikkö Mitsun HyperHeating?? Jos ei se -10C on lähellä tavallisen ILPin lämmitys rajan. Jos pumppu on uusi kylmäainetta ei lisätä.
sammyfinland
Jäsen
Laitoin nyt puhalluksen vitosella ja nostaa näemmä pikkuhiljaa. 10 vuotta vanha sähköpatterein eikä ongelmia ole ollut niiden kanssa, poislukien kulutus. Kyllä eristeiden pitäisi olla nykymääräysten mukaisia. En osaa ulkoyksiköstä sanoa enempää kuin että pumppu on tuo LN35, onko niitä erilaisia? Kuinka pitkät putket voi laittaa ilman aineen lisäämistä? Kai siinä joku raja luulisi olevan? Tämä 7m ei liene siis edes lähellä?
On muuten ihan tavallista, että korkealle asennettu ilmalämpöpumppu, joka mittaa tavoitettaan sisäyksikän imuilma-anturilla ei kykene pitämään lattiatason lämpötilaa haluttuna, ellei lämpötilatavoitetta nosteta useilla asteilla. Jollei lattia lämpene 22 asteeseen, vaikka lämpötila-asetus olisi nostettu jopa 30 asteeksi, sitten voisi ruveta miettimään mahdollista muuta syytä (kuten laitteen vikaa tai yksinkertaisesti tehon loppumista). Jos asia häiritsee, on hankittava jokin verkkokauko-ohjain, joka mittaa lämpöä alempaa tai lisättävä kattotuulettimia etäämmäksi laitteesta tms. Ensiksi tosiaan kannattaa lisätä laitteen omaa puhallustehoa ja yrittää suunnata ilmavirta mahdollisimman alas.
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Syy on siinä että tuo toiseksi kovin puhallus ei vaan piisaa. Tuossa kahden kovimman puhalluksen välissä pitäisi olla vähintään yksi pykälä. Sen sijaan vaikka kaksi pienintä puhallusta voisi ottaa kokonaan pois. Meillä pärjää toiseksi kovilla puhalluksella n. +5 asteen ulkolämmöille ja kovimmalla pärjää pitkällä pakkasen puolelle,ehkä lähemmäs -10. Ei oo sillä lailla kokeiltu kun max puhallus ainoastaan kun ollaan töissä.
Täällä LN35. Pyynti 24 ja asunnossa 23.5.
Puhallus automaatilla(pyörii kai minimillä)
Neliöitä 128 ja kuutioita paljon.
Tosin pakkasta parhaimmillaan vain -5
Huoltomanuaalin mukaan 7m menisi vielä ilman lisätäyttöä jonka jälkeen 20g / metri:
Kannattaa tosiaan tarkistaa ulkoyksiköstä että sielä lukee MUZ-LN35VGHZ tai MUZ-LN35VGHZ2. Näistähän joku on tuonut maahan sitä keskieuroopan mallia mikä ei taida pakkasilla suoritua kovin mallikkaasti.
On. Katso ulkoyksikön tyyppikilvestä koko laitteen mallimerkintä.
Toinen on etelä-euroopan laite ja toinen pohjoismaihin tarkoitettu.
Laitoin sunnuntaina MELCloud sovelluksen teknisen tukeen viestiä puuttuvasta lämpötilatiedosta raporteissa. Mitään vastausta ei ole kuulunut. Olen koittanut myös resetoida MELCloud palikkaa ilmalämpöpumpussa, mutta silläkään ei ollut vaikutusta. Kyseessä siis vajaa kaksivuotias LN25, ulkoyksikkö VGHZ ja sisäyksikkö VGW merkinnöillä.
Onko muita vaihtoehtoja, kuin koittaa ottaa yhteyttä pumpun myyjäliikkeeseen? Vähän vain arveluttaa ovatko MELCloud ongelmat edes myyjäliikkeen vastuulla?
Onko muita vaihtoehtoja, kuin koittaa ottaa yhteyttä pumpun myyjäliikkeeseen? Vähän vain arveluttaa ovatko MELCloud ongelmat edes myyjäliikkeen vastuulla?
sammyfinland
Jäsen
Miten se oireilee jos kylmäaine ei riitä?
Rauski
ilppi-guru kouluttaja
Moi, noita puuttuvia raportteja olen kuullut muiltakin. Ohjelman kehittäjät ovat tehneet muutoksia ja osa palveluista on ollut jonkin aikaa pois käytöstä. MelCloud-palveluun menneet kyselyt ohjataan takaisin maahantuojalle. Todella huonosti softaporukalta saavat tietoa. Eräs henkilö tiesi kertoa, että kannattaa varmistaa, että asetuksissa varmasti on oikea laitetyyppi valittuna. Samoin kannattaa raporteista katsoa, että lukee oikean päivän raporttia eli päiväystä kannattaa seurata.
Muukalainen
Aktiivinen jäsen
Katso ulkoyksikkö, onko se VG tai VGHZ ei, ulkonäkö on sama, VGHZ on painavampi, täällä on LN 35 VGHZ ja täällä LN 35 VG VGW.
Jos putkiston pituus on 7m mahdollinen vika ei voi olla kylmäaineen määrä, voisi miettia että tyhjiö ei ollut oikealla tasolla. No ensin kuitenkin aivan perushomma, mikä on lämpötilan pyyntö? Tavallisesti pyyntö pitia olla n. 2C korkeampi eli jos haluat 22C, pyyntö 24C. Kuitenkin sisäyksikön lämpötila anturi on oikealla sivulla i-see anturin lähellä ja on mahdollista jos sisäyksikkö on nurkassa että lämmin ilma ei liiku siellä ja vielä jos nurkassa on esim. lämmin seinä , sitten pyyntö täytty olla vielä korkeampi. Kokeile siis lämpötilan nosto.
Eikös silloin juuri tehoja puutu ja ulkoyksikkö huurtuu epätasaisesti, näin olen käsittänyt. Lähtikös se lämpötila kuitenkin nyt nousuun, eli oliko kuitenkin tuosta puhallustehosta kiinni?
Ilman kiertorataan pitää kiinnittää tietoista huomiota koska se vehje ei puhalla vaan kierrättää. Jos se puhalletun imee ilman liian läheltä takaisin ei lämpökään oikein leviä.
Näinhän se on ja siksi tuota varmasti suositeltiinkin koittamaan isommalla nopeudella koska mitä ilmeisemmin "vika" johtuu siitä että ilma ei lähde kiertämään, näissä kun taitaa nuo pienemmät nopeudet olla kovin heikkoja hönkäyksiä? Toki myös tuo on tärkeää huomoida ettei mitään esteitä ole minkä seurauksena ei auta vaikka täysille laittaisi.
Rauski
ilppi-guru kouluttaja
Toisinaan sisäyksikön alapuolella on ollut uuni, takka, kaappi, jääkaappi, pakastin, jne. Puhallus nousee osittain niiden pinnasta sisäyksikön eteen ja häiritsee toimintaa. Myös alla olevan kylmälaitteen lauhdelämpö häiritsee laitteen toimintaa. Samoin pysty- ja sivuttaissuunnan "vispaus" siirtää lämpöä sisäyksiköstä poispäin, mutta ei saa asunnon ilmaa kunnolla kiertämään. Asennuskuvat molemmista yksiköista ja kaukosäätimen näytöstä ehkä auttaa huoltohenkilöä keksimään ratkaisun etänä.
Nytkun kelit viileni, niin piti lisätä voimaa ilppiin. Jäin miettimään, että kannattaako puhallus olla suulakkeiden osalta automaatilla, eli alaspäin, vai vaikka "keskitasolla"? Onko tuolla merkitystä lämmön leviämiseen?
Pumpulta pyynti 22 ja puhallus kolmosella mutta 10 metrin päässä lämpö nipinnapin 21. Lämpömittarista oikealle sovannurkkaan on matkaa vielä 5metriä ja mittaamatta uskon, että ollaan lähempänä 20-astetta.
Suulakkeet keskiasennossa. Käännänkö alaspäin, niinkui lämmityskäytössä alas menevätkin, vai nostanko jopa viilennystasoon?
Karkaako lämpö silloin heti katon rajaan? Vai mikä olisi paras tapa?
Pumpulta pyynti 22 ja puhallus kolmosella mutta 10 metrin päässä lämpö nipinnapin 21. Lämpömittarista oikealle sovannurkkaan on matkaa vielä 5metriä ja mittaamatta uskon, että ollaan lähempänä 20-astetta.
Suulakkeet keskiasennossa. Käännänkö alaspäin, niinkui lämmityskäytössä alas menevätkin, vai nostanko jopa viilennystasoon?
Karkaako lämpö silloin heti katon rajaan? Vai mikä olisi paras tapa?
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Kyllä tuo ihan kohteesta riippuu, mutta jos edessä on suora baana eikä ole mitään ovenkarmeja yms tai muutakaan katossa edessä niin ite vetäisin ylimmässä asennossa kattoa pitkin.
Mitä pienempi puhallusaukko sitä kovempi lähtönopeus ja ilma käy kauempana ennen kuin palaa takaisin pumpulle.
Jos taas muutaman metrin päässä on esimerkiksi oviaukko niin sihtaisin n. keskelle oviaukkoa. Sytkärillä, savulla tms voi testata vähän kauempanakin missä ilma liikkuu.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Ainakin itse mitä olen testaillut tuota suuntausta Toshiban osalta, niin näyttää että parhaat lämpölukemat kauempana toteutuu kun siivekkeitä laskee ylimmästä asennosta 3 napsautusta alaspäin. Voi johtua käytössä olevasta tilasta, en tiedä. Mutta tätä foorumia lueskellessa moni muukin on kyllä asian huomannut lukemani perusteella. Ilman virtaamiskorkeutta ja takaisinkiertävän ilman korkeutta voi jossakin määrin testata esim pitkällä paperinpalalla, esim sanomalahdestä leikatulla. Omassa tapauksessa laitteen puhaltama ilmavirta menee katon tuntumassa, ja paluuilma aikalailla keskellä.
Ilmiö vaikuttaisi liittyvän ainakin osaltaan siihen, että "vaakaan" suunnattu ilma puskee pumpun läheltä katonrajasta kuumaa ilmaa pois, jolloin puhallusilma on muutaman asteen kuumempaa.
Ja lisäksi vielä totean että omassa tapauksessa sisäyksikkö on kohtalaisen ahtaassa eteisessä, jossa käytössä vasen+oikea sivusuuntaus. Eli sikäli myös haastava tila kyseessä.
Ilmiö vaikuttaisi liittyvän ainakin osaltaan siihen, että "vaakaan" suunnattu ilma puskee pumpun läheltä katonrajasta kuumaa ilmaa pois, jolloin puhallusilma on muutaman asteen kuumempaa.
Ja lisäksi vielä totean että omassa tapauksessa sisäyksikkö on kohtalaisen ahtaassa eteisessä, jossa käytössä vasen+oikea sivusuuntaus. Eli sikäli myös haastava tila kyseessä.
Käytännössä alaviistoon puhallus on kaari, ilma hidastuu ja lämmin nousee ylös. Jos tilaa on suunta kannattaa laittaa jokusen metrin päähän lattiaan - ei se siihen ikinä osu vaan kaartaa ylös, mutta sisäyksikön päälle palaava ilma pysyy hyvin erillään.
Säädin omaa suuntaustani 2 viikkoa paperinpaloilla ja villalanganpätkillä ja sain ilman kiertämään laajan kaaren eteisen olkkarin, keittiön käytävän, eteisen kautta, jopa niin että puhallus laittoi eteisestä ilman kiertämään oikein kunnolla ottamalla sivulta käytävästä tulevaa ilmaa mukaan uudelle kierrokselle.
Säädin omaa suuntaustani 2 viikkoa paperinpaloilla ja villalanganpätkillä ja sain ilman kiertämään laajan kaaren eteisen olkkarin, keittiön käytävän, eteisen kautta, jopa niin että puhallus laittoi eteisestä ilman kiertämään oikein kunnolla ottamalla sivulta käytävästä tulevaa ilmaa mukaan uudelle kierrokselle.
sammyfinland
Jäsen
Joo kyllä se nyt tuntuisi saavuttavan asetuksen ainakin helpommin. Näkeekö etänä mistään tuolta raporteista että paljonko se on käynyt minäkin päivänä? Nyt olen vaan katsonut sähkönkulutusta verkkoyhtiön palvelusta. Noin nollakelillä mentiin noin 0,7-1 kW tunnissa ja nyt -10 tasossa jotain 2kw. Päällä pumpun lisäksi vain märkätilojen lattialämmitys. Tuosta toki vaikea päätellä mitään. Pitää jatkaa säätöjä kun pääsee paikan päälle, kiitos jo tähän saakka vinkeistä. Sanoisin että 99% pumpuista Suomessa lienee säädetty miten sattuu, on automaateilla ym. Kyllä näissäkin hommissa oma tietonsa on...
Voi siitä päätellä jo aika paljonkin - jos lattialämitys ottaa muutaman sata Wattia eikä muuta ole, niin aika tosissaan se pumppu jo käy -10C tienoilla.
sammyfinland
Jäsen
Ja siis pitääkin käydä? Lattislämmitystä n. 18m2
Jos lattialämmöissä olisi 500W - ei tämä niin tarkkaa ole - niin pumppu ottaisi 1500W ja COPilla 2 antaisi 3000W, COPilla 3 4500W. Johonkin siihen väliin teho asettuu. LN25-mallin teho noilla nurkilla on 3500W ja COP 3 hujakoilla. LN35 on hiukan tehokkaampi, mutta aika täysillä se tuntuisi käyvän ja hyvä niin, hiukan on vielä varaakin.
Omat 2kpl LN25 (valmistus 9/2018, ) sulattelee kyllä aivan kellotarkkaan kahden tunnin välein. Lähes miinuutilleen. Sulatus kaikkineen kestää 9-11minuuttia (puhallus stop ja puhallus päällä). En ole kurkannut kennoa, millaisessa huurussa on. Sähköä tuo haukkaa piikissä 1500w ja koko prosessin keskiarvo varmaan 500w. Piikki kestää muutamia sekunteja. Keskiarvo on aika karkea mutta tokkopa ihan väärässä.
500w keskiarvolla sulatus 2h välein tekis n. 5000w sähköä/vuorokausi sulatteluun. Sen kun kertoo kahdella, niin 10kwh menee "lämmitysenergiaa" hukkaan. 1€/päivä, 30€/kk ja lämmityskaudella loka-maaliskuu 180€ rahassa ja 1800kw tuolta ajalta. Vai laskenko oikein? Kuulostaa aika hurjalta? Tai en osaa sanoa, kun mitään vertailupohjaakaan ei ole. En ollu pumpuilla ikinä lämmittänyt.
Pyynti 23, puhallus 2 ja lämpötila vajaa 22-astetta niin kaukaa pumpusta kuin mitata voi. Pinta-alaa kahdessa kerroksessa n. 160neliötä. Toki kahden vessan ja kodarin ovi on kiinni, eli todellista lämmitettävää alaa joku 140neliötä. Kuutioita paljon, koska kattokorkeus on iso.
Vuorokausikulutus on 10-12kw, lämpötila nollan molemmin puolin ja kosteus +90%.
Ihan omaksi iloksi kokeilin virrat pois heti sulatuksen jälkeen. Piteneekö, lyheenekö vai tapahtuuko sulatukselle mitään, jää nähtäväksi.
500w keskiarvolla sulatus 2h välein tekis n. 5000w sähköä/vuorokausi sulatteluun. Sen kun kertoo kahdella, niin 10kwh menee "lämmitysenergiaa" hukkaan. 1€/päivä, 30€/kk ja lämmityskaudella loka-maaliskuu 180€ rahassa ja 1800kw tuolta ajalta. Vai laskenko oikein? Kuulostaa aika hurjalta? Tai en osaa sanoa, kun mitään vertailupohjaakaan ei ole. En ollu pumpuilla ikinä lämmittänyt.
Pyynti 23, puhallus 2 ja lämpötila vajaa 22-astetta niin kaukaa pumpusta kuin mitata voi. Pinta-alaa kahdessa kerroksessa n. 160neliötä. Toki kahden vessan ja kodarin ovi on kiinni, eli todellista lämmitettävää alaa joku 140neliötä. Kuutioita paljon, koska kattokorkeus on iso.
Vuorokausikulutus on 10-12kw, lämpötila nollan molemmin puolin ja kosteus +90%.
Ihan omaksi iloksi kokeilin virrat pois heti sulatuksen jälkeen. Piteneekö, lyheenekö vai tapahtuuko sulatukselle mitään, jää nähtäväksi.
Viimeksi muokattu:
Tuossahan olisi nyt mennyt koko vuorokauden kulutus pelkkään sulatteluun, eli vähän laskelma meni pieleen. 
Eikös se menisi näin 10 min keskiarvolla per sulatus ja 11kpl sulatuksia vuorokaudessa:
10/60*500/1000*11 = 0,92kWh
Muuten kuulostaisi sulatusväli mielestäni aika hyvältä.
Eikös se menisi näin 10 min keskiarvolla per sulatus ja 11kpl sulatuksia vuorokaudessa:
10/60*500/1000*11 = 0,92kWh
Muuten kuulostaisi sulatusväli mielestäni aika hyvältä.
Näinhän se on. Aika isosti meni perseelleenTuossahan olisi nyt mennyt koko vuorokauden kulutus pelkkään sulatteluun, eli vähän laskelma meni pieleen.
Eikös se menisi näin 10 min keskiarvolla per sulatus ja 11kpl sulatuksia vuorokaudessa:
10/60*500/1000*11 = 0,92kWh
Muuten kuulostaisi sulatusväli mielestäni aika hyvältä.
Havaintona muuten seuraavaa. Alkuperäinen asukas oli teettänyt sellaset todella umpinaiset kotelot ulkoyksiköiden ympärille. Otin pois. Ottoteho mittarilla katottuna laski 20-30%
Aijemmin kulutus oli n. 350w ja nyt 300w ja alle.
Liitteet
Älä muuta sano
Voihan se paukuttaa muutaman asteen lämpötilassa pitkäänkin ilman sulatusta.
Meikullakin pari kolme vuorokaitta peräjälkeen pätkäteholla n. 10 min lämmitystä + 10 min kompura seis. Tuota kun teki vuorokauden, niin n. 71 lämmitysjaksoa/vrk. Silloin ei vielä tarvinnut sulatella yleensä.
Sitten, kun ilma jäähtyy ja pidemmät lämmitysajat, niin sitten sulatus silloin tällöin ja lopulta tuo 2h40min välein. Ja jos oikein kovasti mitsun mukaan jäätymistä, niin taajentaa jonkin verran.
kallionkinko
Jäsen
Tuli esiin seuraavanlainen käytös 2,5v vanhassa LN25:ssä nyt kun ilmat viilenneet nollan asteen tuntumaan. Ulkoyksikkö ei huurruta enää kennoa tasaisesti vaan tekee vyömäiset huurteet. Pyyntinä pidän normaalisti 22-23 ja puhallusta 3:sella, kun ilmat viilenee. Tuntuu, että kompressori tekee aika kovaa töitä alhaisilla pyynneillä ja ottoteho pyörii 1000W paikkeilla. Läpivienti on tiivis. Aiempina talvina toiminut ja lämmittänyt hyvin ja ottotehot olleet alhaisemmat vastaavilla keleillä.
Hemmo testin tekaisin -1°C:ssä. Pyynti 31, puhallus max. Ottoteho pyöri ~1200W paikkeilla, puhallusilma ~37°C, imuilma ~23°C.
Eli normi pyynneillä ottaa samoja sähkötehoja kuin maximilla. Onkohan kylmäaineet vähissä? Lorinaa/korinaa myös kuultavissa putkistossa varsinkin kun tiputtaa tehot maximilta pienemmälle. Asentaja tulossa ensi viikolla tutkimaan.
Hemmo testin tekaisin -1°C:ssä. Pyynti 31, puhallus max. Ottoteho pyöri ~1200W paikkeilla, puhallusilma ~37°C, imuilma ~23°C.
Eli normi pyynneillä ottaa samoja sähkötehoja kuin maximilla. Onkohan kylmäaineet vähissä? Lorinaa/korinaa myös kuultavissa putkistossa varsinkin kun tiputtaa tehot maximilta pienemmälle. Asentaja tulossa ensi viikolla tutkimaan.
Liitteet
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Hiukan tuosta kuvauksesta saa kyllä sellaiset vibat että osa kylmäaineista on siirtynyt maailmaa lämmittämään. Oletko vilkaissut näyttääkö jokin putkien liitoksista öljyisen tuntuisia?
Mutta jos asentaja on tulossa katsomaan niin eiköhän asia selviä. Jos on vajausta niin katsohan et aineet käyvät punnituksen kautta ja uudet kylmaineet sisälle.
Mutta jos asentaja on tulossa katsomaan niin eiköhän asia selviä. Jos on vajausta niin katsohan et aineet käyvät punnituksen kautta ja uudet kylmaineet sisälle.
Oireet sopivat prikulleen tuohon. Laite voi ottaa melko normaalin maksimitehon verkosta, jos aineita on vielä jäljellä, muttei riittävästi. Ottaa totutuilla asetuksilla normaalia selvästi enemmän sähköä, koska tuottosuhde heikkenee, eikä pysty muuten pitämään asetettua lämpötavoitetta (jos siltikään pystyy).
kallionkinko
Jäsen
Nopealla vilkaisulla ei öljyisiä kohtia näkynyt. Takuuta onneksi vielä jäljellä...
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Joo, harvalle on tuo kaukoparantajan lahja suotu ja diagnoosin tekeminen etänäkin on aina vähän niin ja näin.
Mutta yleisesti jos aineet ovat karussa niin valtaosa tapauksista kaasuputki on vedetty joko liian löysälle, nestelinja liian tiukoille tai sit (yleensä halvemmissa vehkeissä) rotalokit tai huoltoventtiili on vuotanut. Sit murtoosa tapauksissa kenno on vuotanut tai jokin pumpun sisäinen juotos.
Mutta yleisesti jos aineet ovat karussa niin valtaosa tapauksista kaasuputki on vedetty joko liian löysälle, nestelinja liian tiukoille tai sit (yleensä halvemmissa vehkeissä) rotalokit tai huoltoventtiili on vuotanut. Sit murtoosa tapauksissa kenno on vuotanut tai jokin pumpun sisäinen juotos.
Timpe
Jäsen
Pitänee kirjoittaa jotain Mitsu LN25:sta, kun olen seuraillut tätä ketjua etänä kohta vuoden päivät. Taloudessa on ollut 2008 hankittu Toshiban ILP ja tuo sanoi sopimuksensa irti helmikuussa 2020 lievän remonttiväkivallan takia. (Okt sisätilojen remppamiehet ottivat tuon seinältä alas syksyllä -19 ja laittoivat takaisinkin, mutta laite ei ollut tuon jälkeen enää entisensä ts. alkoi tulemaan laakeriääniä + muuta pikkukiusaa ja olihan tuolle tehty muutakin huoltoa paria vuotta aiemmin.) Tossun tilalle tuli siis viime kevät-talvena Mitsubishi MSZ-LN25VGW + MUZ-LN25VGHZ pari.
Olen melko pitkäaikainen ILP-veteraani tuolta ajalta ja tyytyväinen sellainen, sillä 102/147 m2 okt on tullut toimeen hyvin vähäisellä sähkönkulutuksella näissä eteläisen Suomen leudoissa talvissa. Anyway, tämä Mitsu LN ketju oli minulle hyvin ajankohtainen tuon LN25:n hankintavaiheessa, sillä arvoin pitkään kannattaako tätä mallia yleensäkään hankkia noiden sulatusongelmien takia. Noh, ajattelin että tästä ketjusta löytyy kokemusta tuollaisen ILP:n käyttäytymisestä ja laitoin tuon tilaukseen. Asentajalta sain kuulla tämän, kun referoin tämän ketjun viestejä sulatuskysymyksineen:
"2019 asennettiin 210kpl 24/35/50 mallisarjan pumpua ja yhtään reklamaatiota ei ole ko.asiasta tullut, törmään ensimmäisen kerran tuohon juttuun,Scannon tekninen tuki olisi asiasta informoinut jos ongelmia olisi."
Mitsun LN25 tuli siis seinälle lämmityskäyttöön ja olen kuulostellut tuon "puhinoita ja pöhinöitä" 2/2020 lähtien. Vakituinen lukupaikkani on laitteen alla, joten nuo Mistun ääntelyt ja sulatusjaksot ovat käyneet hyvin tutuiksi. Samaan hengen vetoon pitää sanoa, että tästäkin laitteesta löytyi se perusominaisuus, jossa pumpun ulkoyksikköä sulateltiin ahkeraan, vaikkei sille oikein ollut mitään tarvetta allekirjoittaneen mielestä. Täällä on pulkka ulkoyksikön alla ja seuraan tuon sulatusjaksoja aktiivisesti, koska mm. aiempi Toshiba ILP oli pitkään heikosti huurretta kennoonsa tekevää mallia, mutta kun sille tehtiin täysi puhdistushuolto 2017, niin silloin Tossu alkoi taas keräämään kennonsa täyteen huurretta ennen kuin sulatti sen tarpeen mukaan parin tunnin jaksoilla. Pidän siis tehokkaasti toimivan ILP:n merkkinä sitä, että näin nollakeleissä ulkoyksikön alta löytyy pulkasta vettä melko paljon viikon käynnin jälkeen. Oikeastaan sitä käyntihuuretta tulee sitä enemmän, mitä enemmän pumppua kuormitetaan.
Entäs Mitsu LN25 sitten? Tämä sulatteli itseään minusta "epäterveesti" silloinkin, kun kenno ei ollut kunnolla huurteessa. Epäilin ilmiön syyksi toisaalta alhaista lämpöpyyntiä (+20 C, puhallus 3:lla), mutta toisaalta myös Mitsun insinöörilogiikkaa tuon sulatusanturin paikassa, kuten monet ovat tässäkin ketjussa todenneet. Tässä laitteessa tuo sulatusanturi oli vakiopaikassaan putkiston sivussa melko alhaalla ja siten asennettuna, ettei se ottanut kiinni huopaan tai jäätynyt muutoinkaan käytön aikana. Ja kumminkin takuun alainen Mitsu tykkäsi tehdä sulatusta paljaalle kennollekin. (Ja teki katkokäyntiäkin, kun tuo pyynti on noin alhainen, minkä ymmärrän hyvin.)
Tuli tämä syksy ja tuo aktiivinen vajaan tunnin sulatusjakso alkoi kiusaamaan korvien välissä riittävästi, kunnes päädyin purkamaan laitteen päätypellit ja siirtämään tuon sulatusanturin paikan ylimpään putkeen ja lähelle kennostoa. Kuvassa näkyy tuo uusi paikka "suunnilleen", sillä katsoin loppupelissä parhaaksi kääntää vielä tuon anturin putken yläpuolelle ja siirsin lähemmäksi kennoa. Nyt olen seurannut LN25:n käyttäytymistä reilun kuukauden ajan samalla +20C pyynnillä ja 3 puhalluksella tuolta lukutuolistani laitteen alla.
Ja kas kummaa, nyt anturimuutoksen jälkeen tuolle pulkalle ILP:n alla on tullut nollakelissä taas tyhjennystarvetta
Olen mittaillut energiamittarilla ILP:n energian kulutusta ja nyt kun tuo laite pitää lämmityksen päällä yhtäjaksoisesti jotain 2,5 tuntia ja tekee sulatuksen vasta kun sille on tarvetta, lukemat ovat olleet mukavan pieniä. Lämmitys +5...0 C kelissä vie käyttöjaksossaan tasaisesti jotain 160...180 W ts. mennään ihan lepotehoilla tuon kanssa +20C pyynnillä. Jos halutaan nostaa lämpöä tai ottaa enemmän tehoja laitteesta esim pakkasjakson tullessa, sama lepotehon tarve on jossain 220-240 W paikkeilla ja hetkellisesti nousee 600...800 W:iin kun olen asiaa seurannut. Ja silloin kun laitteen sulatus menee oikeasti päälle, tehontarve nousee hetkellisesti jonnekin 900...1100 W tienoille, joten olen toistaiseksi ollut sangen tyytyväinen tuon anturipaikan muutoksesta ja sulatusjaksojen harvenemisesta. Katkokäynnissä tämä näyttää ottavan 60-70 W ilmeisesti pohjan lämmitysvastukseensa.
Onko muilla vastavia kokemuksia tuosta sulatusanturin paikan muuttamisesta?
Huomatkaa samalla, että jokainen on tässä asiassa oman onnensa seppä, enkä ota siirrosta mitään vastuuta. Tuollainen taitaa kumminkin nollata laitteen takuun, mutta käytännön kokemukseni mukaan siirto olisi kumminkin aiheellinen tänne Suomen lämmityskäyttöön tarvittaviin laitteisiin. Entä onko tuosta anturin siirrosta putkiston yläosaan tiedossa jotain yllättäviä haittavaikutuksia?
Hyvinkään kelit ovat olleet tuota +5C...-5C väliä, kuten graafista näkyy ja välillä piti tiputtaa pyyntiäkin +19 C:een, kun lämpöä tuli ILP:stä vain liikaa taloon. Lattialämmitys on täällä vain kph-käytössä ja sielläkin hyvin haalealla (nipin napin tuntee lämmön jalan alla). Olen myös seurannut Enervent LTR 3:n ilmanvaihtolaitteen tuloilman lämmitystä, eikä sinnekään tarvita kummoista ottotehoa +19C asetukseen näillä keleillä. Summa summarum, olen siis ollut hyvin tyytyväinen tuon Mitsu LN25:n käyttöön tässä talossa.
Olen melko pitkäaikainen ILP-veteraani tuolta ajalta ja tyytyväinen sellainen, sillä 102/147 m2 okt on tullut toimeen hyvin vähäisellä sähkönkulutuksella näissä eteläisen Suomen leudoissa talvissa. Anyway, tämä Mitsu LN ketju oli minulle hyvin ajankohtainen tuon LN25:n hankintavaiheessa, sillä arvoin pitkään kannattaako tätä mallia yleensäkään hankkia noiden sulatusongelmien takia. Noh, ajattelin että tästä ketjusta löytyy kokemusta tuollaisen ILP:n käyttäytymisestä ja laitoin tuon tilaukseen. Asentajalta sain kuulla tämän, kun referoin tämän ketjun viestejä sulatuskysymyksineen:
"2019 asennettiin 210kpl 24/35/50 mallisarjan pumpua ja yhtään reklamaatiota ei ole ko.asiasta tullut, törmään ensimmäisen kerran tuohon juttuun,Scannon tekninen tuki olisi asiasta informoinut jos ongelmia olisi."
Mitsun LN25 tuli siis seinälle lämmityskäyttöön ja olen kuulostellut tuon "puhinoita ja pöhinöitä" 2/2020 lähtien. Vakituinen lukupaikkani on laitteen alla, joten nuo Mistun ääntelyt ja sulatusjaksot ovat käyneet hyvin tutuiksi. Samaan hengen vetoon pitää sanoa, että tästäkin laitteesta löytyi se perusominaisuus, jossa pumpun ulkoyksikköä sulateltiin ahkeraan, vaikkei sille oikein ollut mitään tarvetta allekirjoittaneen mielestä. Täällä on pulkka ulkoyksikön alla ja seuraan tuon sulatusjaksoja aktiivisesti, koska mm. aiempi Toshiba ILP oli pitkään heikosti huurretta kennoonsa tekevää mallia, mutta kun sille tehtiin täysi puhdistushuolto 2017, niin silloin Tossu alkoi taas keräämään kennonsa täyteen huurretta ennen kuin sulatti sen tarpeen mukaan parin tunnin jaksoilla. Pidän siis tehokkaasti toimivan ILP:n merkkinä sitä, että näin nollakeleissä ulkoyksikön alta löytyy pulkasta vettä melko paljon viikon käynnin jälkeen. Oikeastaan sitä käyntihuuretta tulee sitä enemmän, mitä enemmän pumppua kuormitetaan.
Entäs Mitsu LN25 sitten? Tämä sulatteli itseään minusta "epäterveesti" silloinkin, kun kenno ei ollut kunnolla huurteessa. Epäilin ilmiön syyksi toisaalta alhaista lämpöpyyntiä (+20 C, puhallus 3:lla), mutta toisaalta myös Mitsun insinöörilogiikkaa tuon sulatusanturin paikassa, kuten monet ovat tässäkin ketjussa todenneet. Tässä laitteessa tuo sulatusanturi oli vakiopaikassaan putkiston sivussa melko alhaalla ja siten asennettuna, ettei se ottanut kiinni huopaan tai jäätynyt muutoinkaan käytön aikana. Ja kumminkin takuun alainen Mitsu tykkäsi tehdä sulatusta paljaalle kennollekin. (Ja teki katkokäyntiäkin, kun tuo pyynti on noin alhainen, minkä ymmärrän hyvin.)
Tuli tämä syksy ja tuo aktiivinen vajaan tunnin sulatusjakso alkoi kiusaamaan korvien välissä riittävästi, kunnes päädyin purkamaan laitteen päätypellit ja siirtämään tuon sulatusanturin paikan ylimpään putkeen ja lähelle kennostoa. Kuvassa näkyy tuo uusi paikka "suunnilleen", sillä katsoin loppupelissä parhaaksi kääntää vielä tuon anturin putken yläpuolelle ja siirsin lähemmäksi kennoa. Nyt olen seurannut LN25:n käyttäytymistä reilun kuukauden ajan samalla +20C pyynnillä ja 3 puhalluksella tuolta lukutuolistani laitteen alla.
Ja kas kummaa, nyt anturimuutoksen jälkeen tuolle pulkalle ILP:n alla on tullut nollakelissä taas tyhjennystarvetta
Olen mittaillut energiamittarilla ILP:n energian kulutusta ja nyt kun tuo laite pitää lämmityksen päällä yhtäjaksoisesti jotain 2,5 tuntia ja tekee sulatuksen vasta kun sille on tarvetta, lukemat ovat olleet mukavan pieniä. Lämmitys +5...0 C kelissä vie käyttöjaksossaan tasaisesti jotain 160...180 W ts. mennään ihan lepotehoilla tuon kanssa +20C pyynnillä. Jos halutaan nostaa lämpöä tai ottaa enemmän tehoja laitteesta esim pakkasjakson tullessa, sama lepotehon tarve on jossain 220-240 W paikkeilla ja hetkellisesti nousee 600...800 W:iin kun olen asiaa seurannut. Ja silloin kun laitteen sulatus menee oikeasti päälle, tehontarve nousee hetkellisesti jonnekin 900...1100 W tienoille, joten olen toistaiseksi ollut sangen tyytyväinen tuon anturipaikan muutoksesta ja sulatusjaksojen harvenemisesta. Katkokäynnissä tämä näyttää ottavan 60-70 W ilmeisesti pohjan lämmitysvastukseensa.
Onko muilla vastavia kokemuksia tuosta sulatusanturin paikan muuttamisesta?
Huomatkaa samalla, että jokainen on tässä asiassa oman onnensa seppä, enkä ota siirrosta mitään vastuuta. Tuollainen taitaa kumminkin nollata laitteen takuun, mutta käytännön kokemukseni mukaan siirto olisi kumminkin aiheellinen tänne Suomen lämmityskäyttöön tarvittaviin laitteisiin. Entä onko tuosta anturin siirrosta putkiston yläosaan tiedossa jotain yllättäviä haittavaikutuksia?
Hyvinkään kelit ovat olleet tuota +5C...-5C väliä, kuten graafista näkyy ja välillä piti tiputtaa pyyntiäkin +19 C:een, kun lämpöä tuli ILP:stä vain liikaa taloon. Lattialämmitys on täällä vain kph-käytössä ja sielläkin hyvin haalealla (nipin napin tuntee lämmön jalan alla). Olen myös seurannut Enervent LTR 3:n ilmanvaihtolaitteen tuloilman lämmitystä, eikä sinnekään tarvita kummoista ottotehoa +19C asetukseen näillä keleillä. Summa summarum, olen siis ollut hyvin tyytyväinen tuon Mitsu LN25:n käyttöön tässä talossa.
