Tuohon asetajan kommenttiin: Hyvinkään vieressä tämäkin LN25 josta juuri väännetään Scanofficen teknisen tuen kanssa. Saamani vastaus on laadullisesti.. sanotaan että tottunut laadukkaampaan. Oleellista kuitenkin että toteavat "ainoa softamuutos on lyhimmän sulatusajan pieni pidentäminen". Uskoo tuota tai ei, valmistaja ei muuta softaa ns. huvikseen. Koko ketjussa ollaan varmasti tietoisia tästä "ominaisuudesta".
MSZ-LN - käyttökokemukset
- Viestiketjun aloittaja aseve
- Aloituspäivämäärä
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Hyvin salaistahan tämä sulatusvammaisten mitsujen korjaus tuntuu olevan..
Mä käytin tuota anturia vähän joka putkessa mutten saanut pelaamaan. Se jäi sitten johki putkeen melko ylös kun asentaja tuli vaihtamaan ulkoyksikön kortin, sen jälkeen on pelannut kyllä hyvin. Uudella kortilla anturia ei oo siis kokeiltu orkkispaikallaan kun ei oo ollut tarvetta.
Asentaja vähän ihmetteli kun soitteli scanofficelle niin sanoivat heti että laittavat uuden kortin postiin, mutta vanha on ehdottomasti palautettava. Kummallista, että enempiä kyselemättä laittavat osaa postiin ja vielä kummallisempaa on se, että täysin ehjä kone tulee sillä kuntoon. Viittaan siis siihen kun heidän mukaansa mitään vikaa ei ole.
Mä käytin tuota anturia vähän joka putkessa mutten saanut pelaamaan. Se jäi sitten johki putkeen melko ylös kun asentaja tuli vaihtamaan ulkoyksikön kortin, sen jälkeen on pelannut kyllä hyvin. Uudella kortilla anturia ei oo siis kokeiltu orkkispaikallaan kun ei oo ollut tarvetta.
Asentaja vähän ihmetteli kun soitteli scanofficelle niin sanoivat heti että laittavat uuden kortin postiin, mutta vanha on ehdottomasti palautettava. Kummallista, että enempiä kyselemättä laittavat osaa postiin ja vielä kummallisempaa on se, että täysin ehjä kone tulee sillä kuntoon. Viittaan siis siihen kun heidän mukaansa mitään vikaa ei ole.
Tuolla tarkoitetaan varmaan referenssi sulatutusjakson pituutta, johon seuraavaa sulatusta verrataan. Laite alkaa helpommin pidentämään lämmitysjaksoja kun mennään pakkasen puolelle jos tuo referenssi sulatuksen pituus on pidempi.
Oletan tässä että LN-mallissa on saman tyyppinen sulatusohjelma kuin FD ja FH -malleissa on/oli
"The defrost interval is decided by the previous defrosting time. The next defrost interval extends or shortens 0-20
minutes compared with the previous defrost interval."
Ongelmana tuossa on se että kun lämpötila laskee hitaasti pakkaselle ja on kuiva keli ulkona (=kennoon ei kerry sulatettavaa), niin aloitetaan "kuivan kennon" sulatukset. Näiden sulatuksien kestoille ei saada ajallisesti eroa, niin kauan kuin ilma ei lauhdu tai kennoon ei kerry sulatettavaa.
=> Tästä johtuen ajaudutaan hyvin lyhyisiin lämmitysjaksoihin varsinkin jos pakkanen jatkaa kiristymistään.
Viimeksi muokattu:
Muukalainen
Aktiivinen jäsen
LN25 ja 102/147 neliö??? Luulisin että se on lian pieni, miksei LN35 ???
Minulla on vain lyhyt kokemus kun järeämpi LN multisplit on asennettu vasta kesällä 2020, se toimi hyvin ja sulatus OK. Vain yksi asia ärsyttää vähän, sulatuksessa ulkoyksiköstä tule korkeatajuuinen ääni, ei se ole kova no kuulen sen seinän takana. Todennäköisesti kone on ohjelmoitu nin että sulatusaika on mahdollisesti lyhyt ja kierrokset hyvin korkeat.
Timpe
Jäsen
Jantin linkki tuonne Mitsun sulatusehtoihin lienee syynä tännekin kevään sulatushapuiluihin, jos oikein luin ja tulkitsin tuota ohjetekstiä. Ts. laite ei osaa tulla itsekseen pois tuolta lyhyestä sulatussyklistä, kun ulkoiset olosuhteet ovat sopivia. Oma laitteeni teki näet keväällä tuota lyhyttä sykliä ja sitten taas satunnaisesti siirtyi takaisin pidempiin jaksoihin. Ei kuitenkaan nykyisen pituisiin sulatusjaksoihin, joita tehdään hyvin harvoin eli yli kahden tunnin syklissä. Joten kiitos tuosta linkistä, sillä se antaa lisätietoa lämmityssyklien analysointiin!
Seurailen nyt täällä lisää kuinka laite alkaa pakkasten kiristyessä käyttäytyä tuolla uudella anturipaikallaan. Lisään tähän nyt perustiedot tästä vm.1987 talosta ja ILP:n asennuksesta lisäkuvien/tekstin muodossa. Talon lämmitys tapahtuu siis kokonaan sähköllä ja varaavaa takkaa lämmitän satunnaisesti ehkä kolme kertaa kuussa. (Nyt saatan siirtyä takassa taas kertaviikko-sykliin, jos tänne Hyvinkäälle tulee vielä pakkaskelejä tänä talvena. Toistaiseksi nämä jatkuvat plussakelit eivät ole antaneet tuohon tarvetta.)
Lähtötilanne oli sähkön kulutuksessa jossain 15000 kWh tienoilla vuosina 1997-2007. Käytimme tuolloin kattosähkölämmitystä ja erillistä massavaraajaa ja takkalämmitystä kovempien pakkasjaksojen apuna. Vuonna 2007 asennettiin eka ILP eli Toshiban hyvä perustason pumppu, josta kirjoittelin tänne foorumillekin siihen aikaan. ILP:n myötä sähkön kulutus laski jonnekin 12500 kWh vuositasolle. Vuonna 2011 lisättiin puhallusvillaa yläpohjaan, jolloin eristepaksuus kasvoi 500 mm nykypaksuuteen. Tämä tiputti sähkön vuosikulutusta jonnekin 11000 kWh tasolle, millä mentiin aina vuoteen 2018. Vuodet vaihtelivat talvien kovuudeltaan ja sähkön vuosikulutus pyöri jossain 10500-11500 KWh haarukassa pakkastalven kovuudesta riippuen.
Syystalvesta 2018 taloon tehtiin ilmanvaihtoremontti, jossa painovoimainen huippuimurilla tehostettu ilmanvaihto päivittyi nykyaikaiseen LTO-systeemiin ja Enervent LTR3 koneeseen. (Tuon systeemin asennuksesta tuli kylläkin varsinainen painajainen, josta kirjoitin tänne nimerkillä "Saneeraustyö_okt_1987", koska jouduin reklamoimaan toimittajaa neljästi ennen kuin asennuksen jälki alkoi muistuttamaan voimassa olevia okt-eristysmääräyksiä.) Talvi 2018-2019 meni siis uuden ilmanvaihtolaitteiston kanssa ihmetellessä ja talon pakkaskelin iv-ongelmia ihmetellessä ja nuo sähkönkulutuslukemat asettuivat jonnekin 10500-11000 kWh tasolle eli uusi LTO-koneisto ei sentään nostanut sähkönkulutustamme.
Edellinen talvi 2019-2020 toikin sitten mukanaan uuden Mitsubishi LN-25 ILP:n (3/2020), jota en tuolloin ennättänyt kevättalvesta paljonkaan seuraamaan. Annoin lähinnä laitteen toimia itsekseen ja seurasin tuota sulatussykliä edellisessä viestissäni kuvaamallani tavalla. Kevät oli sitä paitsi aikainen ja lämmin, jos oikein muistan. Viimeisimpänä energian vuosikäyttöön vaikuttavana remonttina teetimme kevään Korona-aikaan (5/2020) ikkuna- ja oviremontin, jossa vaihdettiin alkuperäiset 1987 ikkunat nykystandardien mukaisiin selektiivilasi-ikkunoihin. Nyt talo alkaa olemaan suunnilleen siinä energia-kunnossa, mitä voi olettaa sen olevankin noilla laitteistokalustuksilla ja Mitsu LN25 pääsee näyttämään kyntensä energiapihinä pumppuna. Oletus on, että jatkossa päästään selvästi alle 10000 KWh lukemiin sähkön vuosikulutuksessa. Energiayhtiön vuosiennuste taisi näyttää jotain 9750 KWh lukemaa, mutta tälle vuodelle taitaa riittää jokin 9400 KWh vuosilukema, jos joulukuussakin riittää näitä nollakelejä tänne etelään.
Lisäsin tuonne pohjakuvan, josta näkyvät tämän aamuiset lämpötilat eri puolilla taloa ulkoilman ollessa +3 C. Tämä siltä varalta, että jotkut ajattelevat että täällä ollaan villahousut ja -sukat jalassa koko ajan, kun pyynti on +20 C. Lisäksi pitää muistaa, että ilmastonmuutos on vienyt näin etelästä pakkastalvet melkein kokonaan ja lunta tulee tänne pysyvämmin vasta tammi-helmikuussa, jos tulee sittenkään. Tällaiseen keskilämpöön sopii oikein hyvin ilmalämpöpumpulla (tai vastaavalla) lämmittäminen
PS. Ei kannata laskea sähkön säästöä remonttikustannus-euroille, ei tuossa ole siinä laskennassa mitään järkeä! Tykkään täällä vain asua uuden asuntotekniikan hyödyntävässä energiapihissä talossa ts. itselleen (ja Carunan kiusaksi) tuollaista energiaremonttia tekee omilla palkkatuloillaan ja pitkän ajan kuluessa.
Seurailen nyt täällä lisää kuinka laite alkaa pakkasten kiristyessä käyttäytyä tuolla uudella anturipaikallaan. Lisään tähän nyt perustiedot tästä vm.1987 talosta ja ILP:n asennuksesta lisäkuvien/tekstin muodossa. Talon lämmitys tapahtuu siis kokonaan sähköllä ja varaavaa takkaa lämmitän satunnaisesti ehkä kolme kertaa kuussa. (Nyt saatan siirtyä takassa taas kertaviikko-sykliin, jos tänne Hyvinkäälle tulee vielä pakkaskelejä tänä talvena. Toistaiseksi nämä jatkuvat plussakelit eivät ole antaneet tuohon tarvetta.)
Lähtötilanne oli sähkön kulutuksessa jossain 15000 kWh tienoilla vuosina 1997-2007. Käytimme tuolloin kattosähkölämmitystä ja erillistä massavaraajaa ja takkalämmitystä kovempien pakkasjaksojen apuna. Vuonna 2007 asennettiin eka ILP eli Toshiban hyvä perustason pumppu, josta kirjoittelin tänne foorumillekin siihen aikaan. ILP:n myötä sähkön kulutus laski jonnekin 12500 kWh vuositasolle. Vuonna 2011 lisättiin puhallusvillaa yläpohjaan, jolloin eristepaksuus kasvoi 500 mm nykypaksuuteen. Tämä tiputti sähkön vuosikulutusta jonnekin 11000 kWh tasolle, millä mentiin aina vuoteen 2018. Vuodet vaihtelivat talvien kovuudeltaan ja sähkön vuosikulutus pyöri jossain 10500-11500 KWh haarukassa pakkastalven kovuudesta riippuen.
Syystalvesta 2018 taloon tehtiin ilmanvaihtoremontti, jossa painovoimainen huippuimurilla tehostettu ilmanvaihto päivittyi nykyaikaiseen LTO-systeemiin ja Enervent LTR3 koneeseen. (Tuon systeemin asennuksesta tuli kylläkin varsinainen painajainen, josta kirjoitin tänne nimerkillä "Saneeraustyö_okt_1987", koska jouduin reklamoimaan toimittajaa neljästi ennen kuin asennuksen jälki alkoi muistuttamaan voimassa olevia okt-eristysmääräyksiä.) Talvi 2018-2019 meni siis uuden ilmanvaihtolaitteiston kanssa ihmetellessä ja talon pakkaskelin iv-ongelmia ihmetellessä ja nuo sähkönkulutuslukemat asettuivat jonnekin 10500-11000 kWh tasolle eli uusi LTO-koneisto ei sentään nostanut sähkönkulutustamme.
Edellinen talvi 2019-2020 toikin sitten mukanaan uuden Mitsubishi LN-25 ILP:n (3/2020), jota en tuolloin ennättänyt kevättalvesta paljonkaan seuraamaan. Annoin lähinnä laitteen toimia itsekseen ja seurasin tuota sulatussykliä edellisessä viestissäni kuvaamallani tavalla. Kevät oli sitä paitsi aikainen ja lämmin, jos oikein muistan. Viimeisimpänä energian vuosikäyttöön vaikuttavana remonttina teetimme kevään Korona-aikaan (5/2020) ikkuna- ja oviremontin, jossa vaihdettiin alkuperäiset 1987 ikkunat nykystandardien mukaisiin selektiivilasi-ikkunoihin. Nyt talo alkaa olemaan suunnilleen siinä energia-kunnossa, mitä voi olettaa sen olevankin noilla laitteistokalustuksilla ja Mitsu LN25 pääsee näyttämään kyntensä energiapihinä pumppuna. Oletus on, että jatkossa päästään selvästi alle 10000 KWh lukemiin sähkön vuosikulutuksessa. Energiayhtiön vuosiennuste taisi näyttää jotain 9750 KWh lukemaa, mutta tälle vuodelle taitaa riittää jokin 9400 KWh vuosilukema, jos joulukuussakin riittää näitä nollakelejä tänne etelään.
Lisäsin tuonne pohjakuvan, josta näkyvät tämän aamuiset lämpötilat eri puolilla taloa ulkoilman ollessa +3 C. Tämä siltä varalta, että jotkut ajattelevat että täällä ollaan villahousut ja -sukat jalassa koko ajan, kun pyynti on +20 C. Lisäksi pitää muistaa, että ilmastonmuutos on vienyt näin etelästä pakkastalvet melkein kokonaan ja lunta tulee tänne pysyvämmin vasta tammi-helmikuussa, jos tulee sittenkään. Tällaiseen keskilämpöön sopii oikein hyvin ilmalämpöpumpulla (tai vastaavalla) lämmittäminen
PS. Ei kannata laskea sähkön säästöä remonttikustannus-euroille, ei tuossa ole siinä laskennassa mitään järkeä! Tykkään täällä vain asua uuden asuntotekniikan hyödyntävässä energiapihissä talossa ts. itselleen (ja Carunan kiusaksi) tuollaista energiaremonttia tekee omilla palkkatuloillaan ja pitkän ajan kuluessa.
Liitetiedostot
Timpe
Jäsen
>> LN25 ja 102/147 neliö??? Luulisin että se on lian pieni, miksei LN35 ???
Taisit saada vastauksen edellisessä viestissäni, mutta kerron että tuollainen LN25 pikkupumppu riittää varsin hyvin tähän talooni.
Syynä on ainakin hyvä reitti lämpimälle ilmalle, jossa lämmin ilma pääsee kiertämään talossa hyvin. Jos pakkaset kiristyvät esim. -10C tienoille, niin nostan puhallusta neloseen ja tiivistän varaavan takan lämmitystiheyttä vähintään viikottaiseksi (ILP pääsee hyödyntämään takan lämmön tässä asennuksessa hienosti). Edellisen lisäksi ILP:n asennus on tehty lyhyillä putkivedoilla (olisiko 2.5 m seinän takaa ylös katon reunaan?) ja talo on tosiaankin juuri sopivan energiapihi muilta ominaisuuksiltaan.
Taisit saada vastauksen edellisessä viestissäni, mutta kerron että tuollainen LN25 pikkupumppu riittää varsin hyvin tähän talooni.
Syynä on ainakin hyvä reitti lämpimälle ilmalle, jossa lämmin ilma pääsee kiertämään talossa hyvin. Jos pakkaset kiristyvät esim. -10C tienoille, niin nostan puhallusta neloseen ja tiivistän varaavan takan lämmitystiheyttä vähintään viikottaiseksi (ILP pääsee hyödyntämään takan lämmön tässä asennuksessa hienosti). Edellisen lisäksi ILP:n asennus on tehty lyhyillä putkivedoilla (olisiko 2.5 m seinän takaa ylös katon reunaan?) ja talo on tosiaankin juuri sopivan energiapihi muilta ominaisuuksiltaan.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Eikö tuo n. 100 neliötä ole aika normi koko 25 pumpulle. Reilu "ylimitoitus" aiheuttanee katkokäyntiä pienemmän lämmitystarpeen aikaan?
Täällä lämmitettäviä neliöitä 103, josta tosin sauna ja pesuhuone pois, joten jää n. 96 neliötä 25 sarjan pumpulle.
Täällä lämmitettäviä neliöitä 103, josta tosin sauna ja pesuhuone pois, joten jää n. 96 neliötä 25 sarjan pumpulle.
Muukalainen
Aktiivinen jäsen
Minulla oli fantasiana, että lämmitän koko talon käytännössä pelkillä ilmalämpöpumpuilla. Asuinneliöitä 165 ja 2x LN25. Toinen pumppu toisessa päässä taloa ja toinen toisessa. Hyvin toimii. Pohjaratkaisu on suht avara ja ilma siirtyy hyvin.
Mutta minä olen huomannut että silloin kun on vähän sulatettavaa, sulatus käy nopeasti, jolloin sulatusanturi saa tiedon lämpimästä kennosta nopeammin, ja sen tuloksena seuraava lämmitysjakso on pidempi. Sulatusanturin siirsin jo varmuuden vuoksi ylemmäksi kun laite oli vielä autotallissa odottamassa asennusta. Ja minullahan on FH35 malli. Silloin kun ollaan tässä tilanteessa, seuraava jakso on lyhyempi:
MSZ-LN2
Meillä elokuun lopusta asti ollut ketjun mukainen pumppu. Nyt viimeyönä pelästytti meidät hereille ritinällään mitä kesti reilusti yli tunnin. Ei ihan alussa kelloa katsottu, joten siksi ihan tarkkaa aikaa ei osaa sanoa. Muilla samaa? Ideoita mistä voisi johtua ja pitäisikö huolestua? Itse...
Viimeksi muokattu:
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Kyllä kyllä.
Täällä on käytössä kilpailijan leirin 25 sarjalainen (1kpl), syksyllä asennettu, niin vielä ei ole päässyt testaamaan kuinka kovalla pakkasella tulee raja vastaan, että vaatii takalta tai suorasähköltä apua. Yhden vuorokauden aikana oli kyllä pitkän aikaa -18c paikkeilla, ainakaan tuolloin ei vielä napsu loppunut. Käppyrään piirsin punaisella käyrän joka vastaa tehontarvetta suorasähköpattereilla, 21c päähuoneissa eli olohuoneessa ja keittiössä. Ymmärrän toki että ne jotka pitää hellelukemia sisällä pitkin talvea, niin sillon varmaan on pumpuista aina teho lopussa
MSZ-LN - käyttökokemukset
Näyttää olevan useampia totuuksia☺ Yksi on että oma pumppuni lämmittää tasaisia 2h 10min jaksoja mihin sisältyy vajaan 10min sulatus. Ketjussa ylempänä myös faktaa loggerin kuvan muodossa Sulla on selvästi se sama versio, mikä oli VTT:n testissäkin. Täällä n. -19C ja pumppu vetää yhä 30 min...
MSZ-LN - käyttökokemukset
Näyttää olevan useampia totuuksia☺ Yksi on että oma pumppuni lämmittää tasaisia 2h 10min jaksoja mihin sisältyy vajaan 10min sulatus. Ketjussa ylempänä myös faktaa loggerin kuvan muodossa Sulla on selvästi se sama versio, mikä oli VTT:n testissäkin. Täällä n. -19C ja pumppu vetää yhä 30 min...
Tuolla meikun vajaan parin vuoden takaisen pakkasjakson aikaisia kuvaajia. Hyvin riitti LN35 puhkumaan lähes yksin kämpän lämpimäksi.
Siis kämppä tyhjä, kun itse oltiin reissussa toista viikkoa. Hukkalämpöä ei siis tullut kuin pieneltä alalta varsin alhaiseksi säädetyiltä lattialämmityksen aloilta. Pumppu piti yksin 100 m2 lämpimänä vaikka ulkona lopuksi -20- -26°C.
MelCloudin mukaan vei seuraavasti sähköä (suuntaa antava, mutta varmaan jonkun verran enemmän vei kun tuossa kuvassa):
Liitetiedostot
Timpe
Jäsen
Ei saatu ihan -10C, mutta kumminkin pientä pakkasta, jotta joutuu hiukan säätämään laitetta. Vastoin tuota ylle kirjoittamaani oletusta teinkin LN25:n pyyntilämpötilaan asteen noston (nyt +21C) ja pidin puhalluksen ennallaan (=toiseksi ylin nopeus, kolme pykälää kapulassa, MelCloudissa neljä). Mitsu LN25 on näet jotenkin erilainen ILP-laite sisäyksikön puhalluksiltaan kuin tuo vm. 2008 Toshiba oli ja nyt käyttäjälle tuli vertailutuntumaa, että tässä LN25 mallissa pitää pitää puhallusta pykälää lujemmalla kuin tuossa Tossussa. Ja sitten Mitsussa ollaankin jo pykälän päässä maksimista, mikä taas pitää tarpeettoman paljon puhallinmelua. Vanha Toshiba pärjäsi hyvin sisäyksikön puhaltimen 2 nopeudella ja jos pakkanen kiristyi tänne -5C tienoille, teki mieli nostaa puhallusta 3 nopeudelle (mikä kierrätti ilmaa hyvin ympäri huonetiloja). Tässä Mitsussa on taasen pelattava enemmän tuon lämpötilapyynnin kanssa kuin vanhassa Tossussa. No, totutellaan tämän käyttöön.
Kun pyynti oli nostettu asteella ylemmäksi +21C:een, nousi tuo ILP:n ottotehokin mittarin mukaan selvästi eli oli jossain 800...1000W jonkin aikaa, kun tämän okt:n koko ilmatila lämmitettiin astetta ylemmäksi. Ja jottei asia kävisi turhan simppeliksi, lämmitin samaan aikaan vielä tuota takkaakin tiistai-iltana, kun näytti tulevan tähtikirkas/kylmä yö. Tuon lämmitysjumpan jälkeen seuraavana keskiviikkoaamuna otin -7C pakkasessa energiamittarista ottoteholukemaksi 285W lukemat. Taloa lämmitti siis samaan aikaan tuo varaavan takan lämpö ja Enervent LTR3 ilmanvaihtolaitteen esilämmitysvastus (500W, tuloilmaputkessa).
Enervent eWind käyttöpaneelista saattoi lukea, että tuota 500W lämmitysvastusta oli käytetty aamulla 70% teholla (=350W). Tuon verran vaadittiin siis lämmitystehoa IV-koneelle LTO:n jälkeen sisääntulevan (+17C) ilman lämmittämiseen ilmanvaihtoputkista huoneisiin menevan ilman saamiseksi pyyntilämpöön (+19C). Talon sisämittareista näki, että yön yli oltiin pysytty mukavasti +20...21C välillä ja oli mukava herätellä itseään pakkasaamuun tuossa sisälämpötilassa. Nyt kun ulkona on -4C ja tuo varaavan takan lämpö on hiukan hiipunut, joutuu Mitsukin työskentelemään hiukan enemmän (eli sen ottoteho on noussut 340...360W välille).
Olen miettinyt itse tuota IV-laitteen 500W esilämmityksen ja ilmalämpöpumpun keskinäistä suhdetta. Omakotitalon lämpimänä pitäminen on kumminkin monen eri tekijän yhteisummapeliä:
1.) ILP:n kautta tuotetaan lämpöä hyvällä hyötysuhteella.
2.) Takka tuo oman osansa, jos sitä jaksaa silloin tällöin apuna käyttää.
3.) Sitten on uudenaikainen LTO:lla varustettu IV-järjestelmä, jossa on apuna tuo 500W lämmitysvastus nostamassa tuloilman lämpötilaa tarpeen mukaan.
4.) Kph-tilojen lattialämmitys (+satunnainen sauna) lämmittävät myös.
Nuo kaikki olisi hyvä saada keskinäiseen tasapainoon, niin ei tulisi lämmitettyä harakoille.
Olen huomannut, että periaatteessa täällä pärjätään hyvinkin lokakuulle saakka näissä Etelä-Suomen lämpimissä syksyissä, ennen kuin laitan tuon IV-laitteen esilämmitysvastuksen pysyvästi päälle talveksi. Kun kelit alkavat viilenemään jostain +3 ulkoisesta keskilämmöstä viileämmiksi, loppuvat Enerventin LTO:n kyvyt tuottaa tuota +19C pyyntilämpöäni huonetilaan ja putkista tulee samanaikaisen ILP:n lämmityskäytöstä huolimatta kylmää vedon tunnetta ilmastoinnista. Ei hyvä, joten sitten laitan tuon 500W esilämmitysvastuksen päälle ja alan miettimään, että kummalla tässä nyt oikein lämmitetään tätä taloa?
Olen päätynyt toistaiseksi pohdiskeluissani siihen, pyrin pitämään ILP:llä ja takalla talon yleislämmön siinä määrin ylhäällä, että tuon esilämmitysvastuksen ei tarvitse paahtaa 100% teholla. Tuosta löytyy siis oikeastaan sellainen manuaalinen takaisinkytkentä ILP:n lämmitystehon tarpeelle, sillä ilmalämpöpumpun hyvää COP:ia kannattaa hyödyntää enemmän kuin tuota esilämmitysvastuksen 1:1 suhteella toimivaa lämmöntuottoa. Vai kuinka olette tuon asian miettineet omalla kohdallanne, jos olette edes ajatelleet tuota kahden lämmittimen lämmityssuhdetta?
Lisään kuvaliitteeksi tuon IV-laitteeni parametritaulukon (keltaisella ne arvot, mitä täällä on käytössä). Toisessa kuvassa on sulatuskuva huurteisesta kennosta (palatakseni takaisin ketjun otsikon aiheeseen ;-). Tämä LN25 laite tekee edelleenkin sulatuksiaan hyvin harvakseltaan anturin siirron jälkeen eli vasta joskus 2-3 h välein. Pakkasen kiristyminen ei ole sotkenut mitään tässä suhteessa. Hiukan ulkoilman kosteudesta riippuen tuonne ulkoyksikön lamelleihin kertyy oikeaa huurrettakin sulateltavaksi, muttei aina. Olen näet seisonut koneen vieressä, kun se on tehnyt tuollaisen "kuivasulatuksen", missä ei tipu vettä pulkkaan lainkaan, mutta tuon sulatuksenkin se on tehnyt vasta hyvin pitkän ajan kuluttua aiemmasta sulatuksesta.
Liitetiedostot
kannu
Jäsen
Onko jollain kokemusta nousta jousella varustelluista värinänvaimentimista tämän laitteen kanssa: https://www.landen.fi/rauta/varinanvaimennin-entrade-2+2-kplpss-jousi? Meillä on LN25:n ulkoyksikkö seinätelineessä terassin sivuseinässä, eli ei suoraan asuintilojen kohdalla. Mitenkään erikoisesti ei häiritse äänet sisälle, mutta etenkin sulatusten aikaan kuuluu tasainen hurina: vähän kuin pihassa olisi auto tyhjäkäynnillä.
Paljoahan ei kokeilulle hintaa tulisi kun nuo on kaiketi ihan itsekin paikalleen vaihdettavissa.
Paljoahan ei kokeilulle hintaa tulisi kun nuo on kaiketi ihan itsekin paikalleen vaihdettavissa.
Tuossa aiempaa juttua jousivaimentimista
Runkoäänten vaimennus venttilijousilla
Näyttää olevan melko kalliita nuo jousivaimentimet, varsinkin kun niitä tarvittais 2:lle pumpulle 8 kpl. Mahtaako nuo juuri poiketa auton venttiilinjousista, niitä kun pyörii nurkissa ja lisää saa muutamalla eurolla. Nehän ei väsy eikä muutu lämpötilan vaihdellessa. Holkit pitäis askarrella ja...
kannu
Jäsen
Tulipa tilailtua jouset tännekin. Olihan niin, että LN25:n ulkoyksikön kanssa jäykemmät jouset menee tuonne oikeaan reunaan (jos siis yksikköä katsotaan normaalisti sen edestä)?Tuossa aiempaa juttua jousivaimentimista
Runkoäänten vaimennus venttilijousilla
Näyttää olevan melko kalliita nuo jousivaimentimet, varsinkin kun niitä tarvittais 2:lle pumpulle 8 kpl. Mahtaako nuo juuri poiketa auton venttiilinjousista, niitä kun pyörii nurkissa ja lisää saa muutamalla eurolla. Nehän ei väsy eikä muutu lämpötilan vaihdellessa. Holkit pitäis askarrella ja...lampopumput.info
Juu sinne päätyyn missä se kompressori sijatsee.
Mika karvajalka
Jäsen
Minulla on LN25 nyt ollut vuoden ja asennettiin heti jousilla. Ulkoyksiköstä ei kyllä kuulu juuri mitään. Vaikka sijaitsee paraatipaikan eli olohuoneen sohvan seinän takana. Tuossa näyttäisi olevan erilaiset jouset puolittain, jäykemmät jouset kenties toisella puolella.
Edit: ja täällä näemmä puhuttiinkin asiasta
Edit: ja täällä näemmä puhuttiinkin asiasta
Liitetiedostot
Muukalainen
Aktiivinen jäsen
Tästä vielä kysymys. Mikä on sisäinen ero LN25 ja LN35 välillä? Ulkonäkö sama ja parametrit melkein samat, esim. lämmitysteho VGHZ LN25 1-6.3 kW ja LN35 1-6.6 kW. Epäilen siis että sisäinen kenno sama, onko koko lämmönvaihdin sama eli niissä on vain eri softa, tai yksi putki lisätty ja siinä kaikki??
Tuosta vertailemaan osanumeroita
Sisäyksiköissä on vain eri piirikortit.
Ulkoyksiköissä on eri kompressorit ja piirikortit.
Viimeksi muokattu:
Mielenkiinnolla seurannut kahden LN25 toimintaa ja sähkönkulutusta. Alakerran pumppu sijaitsee tuulikaapin oven päällä ja toinen yläkerrassa avoimessa tilassa.
En ole pitänyt tuulikaapissa juuri muuta lämmitystä, kuin mitä koneellinen ilmanvaihto sinne puskee mutta aika kylmä se muuten on. Tuulikaapin ja asunnon välissä on väliovi, jossa ei ole minkäänlaista tiivistelistaa karmeissa.
Pumppujen sähkönkäytön ero on ~30%. Toki asennuspaikat ovat aivan erilaiset mutta laitoin kokeeksi tuulikaapin oven karmeihin nyt sivuille ja yläpuolelle tiivistenauhaa, koska epäilen, että sieltä falskaa kylmää ilmaa suoraan pumpulle.
Molemmat pumput pääsevät muuten vapaasti puhaltamaan avonaiseen tilaan, eikä asunnossa ole tarvinnut muuta lämmitystä vielä pitää päällä. Pummpujen pyynti on 23-astetta ja puhallus kakesta 3. Öisin lasken yläkerran pumpun puhalluksen kakkoseen, koska ei sitä nukkuessa jaksa kuunnella. Pumppu ei ole siis makkarissa mutta kyllä sen puhinan kuulee.
Jännä nähdä onko tiivistenauhalla mitään merkitystä. Ainakin ovesta tuli jäykkä (ehkä vähän liian..), eikä valo paista karmien välistä/aukoista läpi.
En ole pitänyt tuulikaapissa juuri muuta lämmitystä, kuin mitä koneellinen ilmanvaihto sinne puskee mutta aika kylmä se muuten on. Tuulikaapin ja asunnon välissä on väliovi, jossa ei ole minkäänlaista tiivistelistaa karmeissa.
Pumppujen sähkönkäytön ero on ~30%. Toki asennuspaikat ovat aivan erilaiset mutta laitoin kokeeksi tuulikaapin oven karmeihin nyt sivuille ja yläpuolelle tiivistenauhaa, koska epäilen, että sieltä falskaa kylmää ilmaa suoraan pumpulle.
Molemmat pumput pääsevät muuten vapaasti puhaltamaan avonaiseen tilaan, eikä asunnossa ole tarvinnut muuta lämmitystä vielä pitää päällä. Pummpujen pyynti on 23-astetta ja puhallus kakesta 3. Öisin lasken yläkerran pumpun puhalluksen kakkoseen, koska ei sitä nukkuessa jaksa kuunnella. Pumppu ei ole siis makkarissa mutta kyllä sen puhinan kuulee.
Jännä nähdä onko tiivistenauhalla mitään merkitystä. Ainakin ovesta tuli jäykkä (ehkä vähän liian..), eikä valo paista karmien välistä/aukoista läpi.
Tietääkö hän edes mikä on ilmalämpöpumppu?
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Samaan hintaan siis möisi huonompaa tuotetta, jota ei ole edes suunniteltu näin kylmiin olosuhteisiin, oikeaan lämmittämiseen.
On olemassa vain yksi Mitsubishi Electric | Scanoffice
Oletko ostamassa Mitsubishi-lämpöpumppua? Kaikki eivät ole samoja. Katso miten varmistat, että valitset Suomen oloihin testatun Mitsubishi Electric -mallin.
www.scanoffice.fi
Muukalainen
Aktiivinen jäsen
Ei se ole huonompi, toimi erinomaisesti ja oikea valinta jos joku ei halua käyttää ILP alle -10C. Oliko sama hinta Hyperheating tasolla?
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Puhuinkin oikeasta lämmittämisestä. Se tarkoittaa suomen oloissa vähän laajempaa aluetta kuin -10c.
Ei näitä eteläeuroopan malleja pitäisi huijata kenellekään suomessa, jos se lämmittäminen on oleellinen asia.
Rauski
ilppi-guru kouluttaja
Etelä-Euroopan malleissa sulatuslogiikkakin on erilainen kuin Scandinavian malleissa.
Mistähän tämä tieto on peräisin? Aiemmin ei ainakään ollut näin.
Samat sulatusohjelmat noissa oli ainakin FH-malliin saakka, ks. sivu 13.
Muukalainen
Aktiivinen jäsen
Miksi sulatuslogiikka pitäisi olla erilainen, jos lämpötilä on >-15C? VGHZ matalin lämpötila on -25C, VG -15C:
Olen olen uuden LN25VGHZ2 pumpun omistaja. Pumppu on mökillä pitämässä 13-asteen lämpöä. Tai ainakin pitäisi.
Seurailen etänä kuinka laite suoriutuu tehtävästä. Pääosin hyvin mutta välillä pumppu keksii että nyt on 15-astetta lämmintä ja lopettaa lämmityksen. Samassa huoneessa pumpun kanssa on lämpötila-anturi josta seurailen huoneen lämpöä. Alla mittaukset:
Pyyntilämpö 13-astetta
Puhallus 5
Siivet autolla
Mistä tämä voisi johtua?
Seurailen etänä kuinka laite suoriutuu tehtävästä. Pääosin hyvin mutta välillä pumppu keksii että nyt on 15-astetta lämmintä ja lopettaa lämmityksen. Samassa huoneessa pumpun kanssa on lämpötila-anturi josta seurailen huoneen lämpöä. Alla mittaukset:
Pyyntilämpö 13-astetta
Puhallus 5
Siivet autolla
Mistä tämä voisi johtua?
Pitipäs rekisteröityä tännekin, sillä ostin ensimmäisen taloni ja sen mukana ensimmäisen ilmalämpöpumppuni. Paljon olen pelkästään tämän langan läpilukemalla oppinut pumpuista ja erityisesti Mitsun LN-sarjasta. Kämppä on varustettu 2016 valmistetulla MSZ-LN25VGW -sisäyksiköllä sekä 2017 valmistetulla MUZ-LN25VGHZ -ulkoyksiköllä, jotka ovat uskollisesti (sen jälkeen kun tajusin alkaa seuraamaan) jurnuttaneet sitä kuuluisaa 30 min lämmitys-/sulatusjaksoa. Takuu on kamppeesta jo loppunut ja soittelin sen myyneeseen paikalliseen liikkeeseen, josta kyselin ulkoyksikön kortin vaihdon mahdollisuutta ja hintaa. Pienen kiertelyn jälkeen kaveri puhelimen toisessa päässä vaikutti ko. malliin ja sen ongelmiin jokseenkin perehtyneeltä, tai ainakin tietoiselta. Hän selvitti nopeasti kortin sisäänostohinnaksi n. 250 € joten asennuksineen ja katteineen tuosta tulisi perstuntumalta varmaankin noin 500 €:n operaatio, eikä hän sitä suositellut, kun ei (ehkä jopa tämänkin langan kokemuksiin perustuen) uskaltanut luvata sen sataprosenttisella varmuudella korjaavan sulatuslogiikaa. Pidimme molemmat kokeilua siis kalliina verrattuna onnistumismahdollisuuksiin. Hän ehdotti kokeilemaan laitteen buuttaamista, joka nostikin syklin tuonne +-80:n minuutin nurkille, mutta tuntuu nyt olevan taas lyhenemässä, vaikka kenno ei edelleenkään näytä sulatusta kaipaavan. En ole liikkeeltä mitään vaatimassa ja takuu on loppunut, joten ymmärtääkseni liikkeen ukkokin uskalsi rivien välistä tukea väitteitä anturin siirron edullisesta vaikutuksesta syklien pituuteen. Mukavaa välillä asioida myyjän kanssa joka tietää kauppatavarastaan muutakin kuin spec sheetin.
Olen tänään mitannut puhalluslämpötilaksi 50-55°C syklin ensimmäisen 10-15min aikana, jonka jälkeen laskee 40-45°C väliin jossa pysyy kunnes uusi sulatus alkaa. Ulkona n. -10°C, pyynti 24°, puhallus 3/4 manuaalilla, kaikki läpät vispaa ja i-See päällä. Noita typeriä 30/10 min syklejä lukuunottamatta olen (ainakin paremman kokemuksen puutteessa) vekottimeen pienen tutustumisen jälkeen oikein tyytyväinen. Lyhyillä jaksoilla ei ota hattuun ainoastaan se puolitunnittainen potunkeittokaruselli, vaan ennen kaikkea menetetty hyötypotentiaali ja mahdollisesti lyhentynyt hyödyllinen käyttöikä muuten kelvosta laitteesta. En täysin tyrmää väitteitä lyhyiden syklien väitetysti edullisesta vaikutuksesta hyötysuhteen ylläpidossa, mutta yritykset tuollaisen 30/10min syklin perusteluun olosuhteissa, joissa kennoon ei ehdi mainittavasti mitään kertyä ovat jo aivan paskapuhetta.
Anturin siirto on ulkoyksikön kortin vaihtoa huomattavasti edullisempi kikka kokeilla, josta pääsemme varsinaiseen kysymykseeni: kuinka anturiin pääsee käsiksi ja mitä toimenpiteessä tulee erityisesti turvallisuuden suhteen ottaa huomioon? Osaan tässä langassa aiemmin jaettujen kuvien perusteella paikantaa anturin ja sille uuden paikan (esim. Timpen kuva s.53) kun koppa on auki, mutta kuinka se käytännössä avataan? Service Manualista löytyvät ohjeet koko romun purkuun, mutta noiden johtojen suhteen toimenpide jää tälle (aivan muun alan) insinöörille hieman epäselväksi. Tarvitseeko noihin "service panelin" takana oleviin "terminal blockin" johtoihin välttämättä koskea, vai kääntyvätkö "back panelin" mukana sivuun anturin rassauksen ajaksi? Riittääkö hengissäpysymiseen se, että katkaisen virrat turvakytkimestä ennen kannen avaamista?
Olen tänään mitannut puhalluslämpötilaksi 50-55°C syklin ensimmäisen 10-15min aikana, jonka jälkeen laskee 40-45°C väliin jossa pysyy kunnes uusi sulatus alkaa. Ulkona n. -10°C, pyynti 24°, puhallus 3/4 manuaalilla, kaikki läpät vispaa ja i-See päällä. Noita typeriä 30/10 min syklejä lukuunottamatta olen (ainakin paremman kokemuksen puutteessa) vekottimeen pienen tutustumisen jälkeen oikein tyytyväinen. Lyhyillä jaksoilla ei ota hattuun ainoastaan se puolitunnittainen potunkeittokaruselli, vaan ennen kaikkea menetetty hyötypotentiaali ja mahdollisesti lyhentynyt hyödyllinen käyttöikä muuten kelvosta laitteesta. En täysin tyrmää väitteitä lyhyiden syklien väitetysti edullisesta vaikutuksesta hyötysuhteen ylläpidossa, mutta yritykset tuollaisen 30/10min syklin perusteluun olosuhteissa, joissa kennoon ei ehdi mainittavasti mitään kertyä ovat jo aivan paskapuhetta.
Anturin siirto on ulkoyksikön kortin vaihtoa huomattavasti edullisempi kikka kokeilla, josta pääsemme varsinaiseen kysymykseeni: kuinka anturiin pääsee käsiksi ja mitä toimenpiteessä tulee erityisesti turvallisuuden suhteen ottaa huomioon? Osaan tässä langassa aiemmin jaettujen kuvien perusteella paikantaa anturin ja sille uuden paikan (esim. Timpen kuva s.53) kun koppa on auki, mutta kuinka se käytännössä avataan? Service Manualista löytyvät ohjeet koko romun purkuun, mutta noiden johtojen suhteen toimenpide jää tälle (aivan muun alan) insinöörille hieman epäselväksi. Tarvitseeko noihin "service panelin" takana oleviin "terminal blockin" johtoihin välttämättä koskea, vai kääntyvätkö "back panelin" mukana sivuun anturin rassauksen ajaksi? Riittääkö hengissäpysymiseen se, että katkaisen virrat turvakytkimestä ennen kannen avaamista?
Tuolla onnistuu aika helposti jos on pistorasiaan kytketty.
Nedis Wi-Fi pistorasia SmartLife IP44
Hallitse mitä tahansa laitteita etätoiminnolla liittämällä ne langattomaan Nedis®-älypistokkeeseen ja yhdistämällä ne älypuhelimeesi tai tablettiisi Wi-Fi-reitittimen kautta.Helppo asentaa! Tarvitset vain tämän Älypistokkeen ja Wi-Fi-reitittimen. Sovelluk
www.puuilo.fi
Näiden kyssäreiden lisäksi huomasin, että viereisessä sähkötaulussa on 16A johdonsuojakatkaisija ilmalämpöpumpulle merkittynä. Onko mitään erityistä haittaa "IVO-resetoida" pumppua tuosta vrt. ulkona sijaitsevaan turvakytkimeen? Typeriä kysymyksiä monille tämän foorumin kävijöille, mutta olen aihealuetta tuntemattomana oppinut olemaan sähköjen kanssa mieluiten liian varovainen ja kysymään ennen kokeilua. Talo on vuodelta 1949 mutta sähköt ovat onneksi päälle 60 vuotta tuoreemmat
Edellisen buutin jälkeen LN:ä on laskeutunut taas sinne 30/10 min karuselliin, eikä tahdo sieltä omin avuin nousta. Lähipäiviksi on luvattu suojasäätä, jolloin ajattelin ryhtyä anturin siirtoon mikäli saan varmistuksen em. seikkoihin.