Olkiluoto 2 -laitosyksiköllä reaktoripikasulku

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja janti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Olkiluoto 2 (OL2) ydinvoimalaitosyksiköllä on tapahtunut häiriö klo 12.22, jossa päähöyryputken eristys on lauennut ja suojarakennus on eristetty.
 
Viimeksi muokattu:
Käynnistys ensi viikon lopulla

Sunnuntaina kirjoitettiin että käynnistyy ensi viikon lopulla. Tarkoittaako tämä nyt kuluvaa viikkoa vai seuraavaa?
Oli kumpi tahansa, tarkoittaa tämä sitä että reaktoripiiriin on päässyt ioninvaihtohartsia tai sen osasia = paskamainen juttu.
 
Ei nyt ole tilausta tuonne maksumuurin taakse, mutta Fingridin sivuilta näkee tilastot tapahtuneesta grafiikkana ("Sähkömarkkinat"). Omaa tuotantoa on lisätty (erityisesti kaukolämpöyhteistuotantoa; myös vesivoimaloihin voi juoksuttaa enemmän altaista kuten Oulujärvi ja Kemijoen haarojen tekoaltaat). Virosta ja Venäjältä on tuotu tavallista enemmän sähköä (kummassakin on fossiilista kapasiteettia käytettäväksi ja Viroon voi tuoda Latviasta ja Valko-Venäjältä). Ruotsin linjoja pitkin on tuotu mittarit tapissa useampina tunteina vuorokaudesta kuin tavallisesti.

Miltei kaikkialla (ainakin lähialueen maissa) on ylimääräistä sähköntuotantokapasiteettia toisin kuin Suomessa, missään ollaan täysin riippuvaisia siitä, mitä ulkomailta liikenee (pakkasilla sen takia, että teho ei riitä ja muulloin syystä, että Ruotsin kauttaa on halvempaa sähköä tarjolla eikä Suomessa kannata tehdä niin paljon kuin tuotantokapasiteettia olisi, vaikkakin Suomen reservi on lähinnä fossiilipohjaista).
 
Valitettavasti olet liian sinisilmäinen tässä asiassa. Suomen tuotantokapasiteettia uupuu gigawattikaupalla ilman tuontia, jos sattuu koko maahan yli -10 asteen pakkanen. Tuontikapasiteettia on pyöreästi 5,5GW ja tuo on ollut pääosin käytössä kaikkien varsinaisten voimaloiden ohella parin kolmen vuoden takaisilla lyhyillä pakkasjaksoilla tammi-helmikuussa. Varavoimalat eivät kykene tuottamaan kuin neljänneksen tuolloin käytössä olleesta nettotuonnista. Paikalliset varavoimasaarekkeet ovat asia erikseen, ne kyllä pärjäävät (esimerkinä sairaaloiden välttämätön sähkö ja jo esillä olleet teollisuuden alat).
En nyt sormella pysty osoittamaan missä niitä varavoimaloita on, mutta niitä on sijoiteltuna strategisiin paikkoihin turvaamaan valtion sähköntarvetta kriisitilanteessa. Ei niitä pyöräytetä käyntiin kuin äärimmäisessä tilanteessa, ts. saa olla poikkeuslaki voimassa ja ”äärimmäinen pula”. Olen itsekin ollut sellaisella tehtaalla töissä missä tuollainen voimala oli reservissä. Sitä ei noilta finngridin listoilta löydy. Vai oletko itse niin sinisilmäinen, että valtiollinen organisaatio kertoisi interwebissä ne kaikki pisteet missä on kaikkein haavoittuvaisin? Näiden voimaloiden kapasiteetti ei toki riitä lataamaan puolta miljoonaa sähköautoa yhtäaikaisesti, mutta niiden kapasiteetti riittää turvaamaan sähköenergia perustarpeeseen. Kriisitilanteessakin sähköä tulee saada perustoimintojen pyörittämiseen. Toki siinä voi sivussa jokunen pakastin sulaa, mutta perus infran tulee toimia. Sairaalat, valtiolliset instituutiot, yms, on varmistettu omilla varavoimilla. Ne ei kuitenkaan ole samat kun perus sähköverkossa olevat reservit.
 
Vai oletko itse niin sinisilmäinen, että valtiollinen organisaatio kertoisi interwebissä ne kaikki pisteet missä on kaikkein haavoittuvaisin? Näiden voimaloiden kapasiteetti ei toki riitä lataamaan puolta miljoonaa sähköautoa yhtäaikaisesti, mutta niiden kapasiteetti riittää turvaamaan sähköenergia perustarpeeseen. Kriisitilanteessakin sähköä tulee saada perustoimintojen pyörittämiseen. Toki siinä voi sivussa jokunen pakastin sulaa, mutta perus infran tulee toimia. Sairaalat, valtiolliset instituutiot, yms, on varmistettu omilla varavoimilla. Ne ei kuitenkaan ole samat kun perus sähköverkossa olevat reservit.
Tuosta en kokonaisuutena olekaan eri mieltä, eli kyllä Suomessa sähköä riittää, kun kuluttajien sähkönkäyttö ja vastaavat pannaan säännöstelyyn. Talvisodassakin paleltiin. Ja todella olennaisten kulutuskohteiden sähkönsyöttö on varmistettu moneen kertaan (ja junatkin saadaan kulkemaan, kunhan valtakunnan kulutus pysyy aisoissa).

Mutta sähköllä lämmittävien kuluttajien (ja monien muidenkin käyttäjien) olisi hyvä mieltää, että heidän kulutuksensa muodostaa reservin, josta voidaan leikata ja josta on pakko leikata pahan päivän mahdollisesti koittaessa. Ja tuo on mietitty valmiiksi.
 
Minkähän takia Inkoon hiilivoimala piti purkaa pois. Oli 1000 MW laitos, eikä edes kovin vanha.
Sen pitäminen varalla vaati kasan ukkoja jotka pitivät sitä jotenkin vähän lämpöisenä ja tehojennnostokunnossa - muutaman vuoden käkkimisen jälkeen todettiin että liian kalliiksi tulee pitää sitä 24/7 valmiudessa ja varastorasvoihin laitetettuna sen käynnistäminen olisi ollut hidasta - eikun purkuun. Purettiin sieltä tuulivoimalatkin.
 
Tuosta en kokonaisuutena olekaan eri mieltä, eli kyllä Suomessa sähköä riittää, kun kuluttajien sähkönkäyttö ja vastaavat pannaan säännöstelyyn. Talvisodassakin paleltiin. Ja todella olennaisten kulutuskohteiden sähkönsyöttö on varmistettu moneen kertaan (ja junatkin saadaan kulkemaan, kunhan valtakunnan kulutus pysyy aisoissa).

Mutta sähköllä lämmittävien kuluttajien (ja monien muidenkin käyttäjien) olisi hyvä mieltää, että heidän kulutuksensa muodostaa reservin, josta voidaan leikata ja josta on pakko leikata pahan päivän mahdollisesti koittaessa. Ja tuo on mietitty valmiiksi.
Suurinpiirtein noin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sähköä säännöstellään ja jaetaan sinne missä sitä eniten tarvitaan. Esimerkiksi jollekin tietylle asuinalueelle on aivan se ja sama onko sähköä saatavilla klo 17-18 vai ei. Kunhan siitä ilmoitetaan etukäteen. Talo ei ehdi tunnissa jäätyä, mutta sillä saadaan se kapasiteetti riittämään. Kaupat ja muu elintarvikeinfra tulee pysyä pystyssä tilanteessa kuin tilanteessa. Ei toki 24/7 kuten osin nyt, mutta siten, että kansalainen pystyy täydentämään ruokavarastoaan. Ihmisten tulee pystyä elämään, perustoimintojen pitää pyöriä, tehtaiden tulee tuottaa, jne. Eikä tässä nyt talvisodan henkeä tarvita. Maailma on aikalailla erilainen tänään. Olen itsekin asunut aikanaan maassa missä sähköä jaettiin ja katkottiin alueellisesti jos kapasiteetista teki tiukkaa. Siitä vaan ei ilmoitettu mitään etukäteen. Sähköt lähti tasatuntina ja palasi sitten tunnin tai parin päästä. Koko asuinalue oli pimeänä kauppoja myöten. Jahka sähköt palasi, niin seuravaa alue oli pimeänä.
 
Olen itsekin asunut aikanaan maassa missä sähköä jaettiin ja katkottiin alueellisesti jos kapasiteetista teki tiukkaa. Siitä vaan ei ilmoitettu mitään etukäteen. Sähköt lähti tasatuntina ja palasi sitten tunnin tai parin päästä. Koko asuinalue oli pimeänä kauppoja myöten. Jahka sähköt palasi, niin seuravaa alue oli pimeänä.
Tuolla ilmastointi putoaa pois ja sähköä todellakin säästyy. Suomessa vain sähkölämmitys ja lämpöpumput toimivat niin, että kun rakennukset ovat hyvin eristettyjä, tunnin säästö lisää seuraavan tunnin kulutusta. Vielä astetta pahempi on tilanne, kun lämpöpumput lykkäävät apuvastukset päälle, jos pumpaamalla ei tehoa irtoa riittävästi. Kokonaiskulutus voi jopa nousta, jos sähkö on puolet ajasta päällä ja puolet pois. Eli kyllä valitettavasti sähköön lämmityksessä nojautuvassa asunnossa koittaa kunnon säännöstelytarpeen alkaessa itku ja hampaiden kiristys talvipakkasilla. Muidenkin olisi parasta valmistautua siihen, että lämmityksen osalta ei tällaisessa tilanteessa välttämättä sähköä saa suurimman osan ajasta. Ja jos vuorottelun aikana sähköä menee tavanomaista enemmän, keskijänniteverkkoa syöttävät muuntajat joutuvat ylikuormituksen partaalle tai yli ja sähköt on ajoittain katkaistava pelkästään jakeluverkon osien ylikuormituksen välttämiseksi sähkölämmitysvaltaisilla alueilla.

Itse en usko, että viranomaiset sun muutkaan ovat paneutuneet riittävästi tilannekuvan ennakointiin ja mitä siitä seuraa. Asiaan suhtaudutaan liiaksi uskon varassa analysoimatta, mitä todellisuudessa on edessä. Pientalossa nyt useimmiten on sentään jokin polttoainetta käyttävä varalämmitysmahdollisuus, mutta isohko lämpöpumpulla lämmitetty kiinteistö olisi k*sessa. Muulla kuin sähköön perustuvasti lämmitettävä kiinteistö olisi hiukan paremmassa asemassa, jos jakelupiirien säännöstelyllä on jokin valmis kaavio, jossa tavoitellaan piirin kuluttaman sähkön säästämistä tietyllä suhteellisella osuudella täysin systemaattisen aikavuorottelun sijaan. En tiedä, onko tällaista suunniteltu, mutta sähköjä on vaikea katkoa muuten kuin kokonaisen keskijännitesegmentin tarkkuudella ja esimerkiksi keskeiset palvelut on joten kuten pidettävä toimivina, lämpöjohtoja ei voi päästää jäätymään jne. Karkealla tasolla jo keskijännitettä syöttävien muuntajien mitoitus voi johtaa aivan samaan säännöstelytilanteessa (eli sähkölämmitteisiä talouksia pääosin palvelevissa piireissä sähköjä on katkottava rankalla kädellä ihan teknisistä syistä).
 
Mikähän se aikayksikkö mahtaisi aluetta kohti olla tuollaisessa säännöstelytilanteessa, tunti? Ei varmaan enempää ainakaan, sähkökatkoham vie osasta talouksia samalla myös veden yms. pikku ongelmia...

Omakotitalossa olisi varsin helppo varautua tunnin kestävällä akkupaketilla. Sitten kun sähkö tulee, niin se toki alkaa latautua ja kyykyttää verkkoa. Mutta kuten todettu, lämpöpumpputaloudet voi tehdä saman pahemmassakin mitassa jos logiikka päättää lyödä vastuksia päälle katkon jälkeen.

Ehkä muutaman kWh:n akku on tulevaisuutta, jos haluaa valojen palavan koko ajan. Siihen akun kylkeen kun lisää salkkuagrekaatin, niin se pystyy jatkamaan sitä akkua pidemmäksikin. Invertterin vaan pitäisi olla täysteholuokkaa, ehkä sitä nyt ei saunan kiukaalle tarvi mitoittaa, mutta muuten...
 
Ehkä muutaman kWh:n akku on tulevaisuutta, jos haluaa valojen palavan koko ajan.
En nyt ole aikoihin juuri siellä käynyt, mutta piilaakson reunamilla oli ihan normaalia käyttää pikku UPSeja. Ei siis isoa - vaan monia pikkuisia, pöydän alla ja silleen - joita oli hankittu kai kunkin vehkeen tarpeen mukaan. Katkot eivät siellä kai olleet erityisen pitkiä, mutta avojohtojen kanssa sattuu ja tapahtuu.
 
Omakotitalossa olisi varsin helppo varautua tunnin kestävällä akkupaketilla. Sitten kun sähkö tulee, niin se toki alkaa latautua ja kyykyttää verkkoa. Mutta kuten todettu, lämpöpumpputaloudet voi tehdä saman pahemmassakin mitassa jos logiikka päättää lyödä vastuksia päälle katkon jälkeen.

Ehkä muutaman kWh:n akku on tulevaisuutta, jos haluaa valojen palavan koko ajan. Siihen akun kylkeen kun lisää salkkuagrekaatin, niin se pystyy jatkamaan sitä akkua pidemmäksikin. Invertterin vaan pitäisi olla täysteholuokkaa, ehkä sitä nyt ei saunan kiukaalle tarvi mitoittaa, mutta muuten...
Noi sähkökatkovarasyötöt pitää vaan järjestää silvissiin jottei pysty vahingossakaan syöttämään tehoa verkkoon päin. Pääsulakkeiden perään ko käyttöön tarkoitettu vaihtokytkin varmaankin ainoa toimiva tapa.

Salossa kun olin vuostuhannen alussa töissä, huhu kertos että jonkun keskikokoisen teollisuuslaitoksen vara-agregaatti oli virheellisesti laitettu verkon rinnalle. Sähköjen katkettua oli generaattori yrittäny syöttää puolta teollisuusalueesta vajaalla jännitteellä - isot vahingot...

-Topi
 
Minkähän takia Inkoon hiilivoimala piti purkaa pois. Oli 1000 MW laitos, eikä edes kovin vanha.
Tuo Inkoo on kyllä aika erikoinen tapaus. Sinne tehtiin vielä investointejakin 2010 paikkeilla. Olin useissa projekteissa mukana mm. sähkösuodattimien erotuskykyä parantamassa. Jossain vaiheessa sähkön ollessa kallista tuo kävi täysillä, myös se yksikkö, jossa ei edes ollut rikinpoistoa.

Ainakin tuolle rikinpoistottomalle yksikölle oli käyttötuntiraja, joka saattoi olla jo lähes täysi. Olisi vaatinut investointeja, jotta olisi saanut ajaa. Ehkä myös muilla yksiköillä päästörajat ylittyivät nykynormeilla. Noissahan on aina siirtymäaika, joka käytännössä tarkoittaa tuota ajotuntiaikaa, jonka saa tupruttaa vanhoilla rajoilla.

Ihan raadollista kustannuslaskentaa tuo on. Sähkö on ollut liian halpaa, että tuota kannattaa pitää käyttökunnossa. Pelkkä käyttökunnossapito on kallista ja vaatii jatkuvaa huoltamista. Siis vaikka ei olisi valmiutta käynnistää nopeasti.
 
Tuolla ilmastointi putoaa pois ja sähköä todellakin säästyy. Suomessa vain sähkölämmitys ja lämpöpumput toimivat niin, että kun rakennukset ovat hyvin eristettyjä, tunnin säästö lisää seuraavan tunnin kulutusta. Vielä astetta pahempi on tilanne, kun lämpöpumput lykkäävät apuvastukset päälle, jos pumpaamalla ei tehoa irtoa riittävästi. Kokonaiskulutus voi jopa nousta, jos sähkö on puolet ajasta päällä ja puolet pois. Eli kyllä valitettavasti sähköön lämmityksessä nojautuvassa asunnossa koittaa kunnon säännöstelytarpeen alkaessa itku ja hampaiden kiristys talvipakkasilla. Muidenkin olisi parasta valmistautua siihen, että lämmityksen osalta ei tällaisessa tilanteessa välttämättä sähköä saa suurimman osan ajasta. Ja jos vuorottelun aikana sähköä menee tavanomaista enemmän, keskijänniteverkkoa syöttävät muuntajat joutuvat ylikuormituksen partaalle tai yli ja sähköt on ajoittain katkaistava pelkästään jakeluverkon osien ylikuormituksen välttämiseksi sähkölämmitysvaltaisilla alueilla.

Itse en usko, että viranomaiset sun muutkaan ovat paneutuneet riittävästi tilannekuvan ennakointiin ja mitä siitä seuraa. Asiaan suhtaudutaan liiaksi uskon varassa analysoimatta, mitä todellisuudessa on edessä. Pientalossa nyt useimmiten on sentään jokin polttoainetta käyttävä varalämmitysmahdollisuus, mutta isohko lämpöpumpulla lämmitetty kiinteistö olisi k*sessa. Muulla kuin sähköön perustuvasti lämmitettävä kiinteistö olisi hiukan paremmassa asemassa, jos jakelupiirien säännöstelyllä on jokin valmis kaavio, jossa tavoitellaan piirin kuluttaman sähkön säästämistä tietyllä suhteellisella osuudella täysin systemaattisen aikavuorottelun sijaan. En tiedä, onko tällaista suunniteltu, mutta sähköjä on vaikea katkoa muuten kuin kokonaisen keskijännitesegmentin tarkkuudella ja esimerkiksi keskeiset palvelut on joten kuten pidettävä toimivina, lämpöjohtoja ei voi päästää jäätymään jne. Karkealla tasolla jo keskijännitettä syöttävien muuntajien mitoitus voi johtaa aivan samaan säännöstelytilanteessa (eli sähkölämmitteisiä talouksia pääosin palvelevissa piireissä sähköjä on katkottava rankalla kädellä ihan teknisistä syistä).
Ei ollut juuri ilmastointeja tuossa maassa. Vesikin pumpattiin talon katolle omasta kaivosta kun vesitorneja ei ollut olemassakaan. LKV lämmitettiin kaasulla ja huussin tuotokset meni kivimuurin toisella puolella olevaan avoviemäriin. Siinä kylillä kävellessä huomasi koska kukakin kävi vessassa tarpeillaan. Ihan tien reunassa ei kannattanut kulkea.
 
Noi sähkökatkovarasyötöt pitää vaan järjestää silvissiin jottei pysty vahingossakaan syöttämään tehoa verkkoon päin. Pääsulakkeiden perään ko käyttöön tarkoitettu vaihtokytkin varmaankin ainoa toimiva tapa.

Mitenköhän nuo jenkkien systeemit pelaa, siellähän vastaavia jo on. Esimerkiksi Teslan powerwall muistaakseni jatkaa talon syöttöä vaikka verkko lähteekin, muistaisin jotain juutuuppivideoita katselleeni. Rinnalle voi sitten vielä keksiä aurinkoa ja muita energialähteitä...
 
Mitenköhän nuo jenkkien systeemit pelaa, siellähän vastaavia jo on. Esimerkiksi Teslan powerwall muistaakseni jatkaa talon syöttöä vaikka verkko lähteekin, muistaisin jotain juutuuppivideoita katselleeni. Rinnalle voi sitten vielä keksiä aurinkoa ja muita energialähteitä...
Tossa kun katkon syynä on se että jakelumuuntajalla tehdään huoltotöitä, ni siellä onkin erottimien "jännitteettömällä" puolella ylläri-20 kilovolttia. Vihainen asentaja äkkiä oven takana, jos selviää hengissä.
 
Powerwall sivujensa mukaan huomaa kun verkosta katkeaa jännite, jonka jälkeen kytkee itsensä pois verkosta ja jatkaa talon virransyöttöä.
 
Ihan raadollista kustannuslaskentaa tuo on. Sähkö on ollut liian halpaa, että tuota kannattaa pitää käyttökunnossa. Pelkkä käyttökunnossapito on kallista ja vaatii jatkuvaa huoltamista. Siis vaikka ei olisi valmiutta käynnistää nopeasti.
Perinteisen hiilivoimalan kunnossapito on aika työvaltaista ja laitteisto on tyypillisesti sellainen, että laitoksen käynnistäminen kuumanakin vie tunteja, kylmästä ehkä viikon. Tuossa vaiheessa myös moni paikka tuppaa hajota vanhassa laitoksessa ja niinpä sitä ei sitten saadakaan käyntiin aikataulun mukaan. Polttoainetta palaa harakoille aika paljon käynnistämiskäskyn jälkeen ennen kuin laitos rupeaa tuottamaan.

Jatkuvaan käyttöön aikanaan tarkoitettu hiilivoimala on kyllä aikansa elänyt. Lähinnä sellaisesta voisi olla iloa, jos jokin moderni voimala posahtaa oikein kunnolla ja tarvitaan korvaavaa kapasiteettia, mutta koipussiin laitetun laitoksen elvyttäminen on aika pitkäaikainen prosessi.
 
Tässä siis juurisyy:
”TVO:n selvitysten perusteella virtaus olisi kääntynyt 321-järjestelmässä, kun molemmat 321-pumput olivat pysähdyksissä, mutta venttiilien asento vastasi normaalikäyttöä. Tämä olisi johtanut kuuman veden virtaukseen syöttövesijärjestelmästä järjestelmän 331 suodattimiin väärältä puolelta.”
 
STUK antoi Olkiluodon kakkosyksikölle käynnistysluvan
Tuohan olikin päällisin puolin hurja tapahtuma, kun sprinklerin tapaiset ruiskuttimet kastelivat paikat (tarkoituksella) oikein perusteellisesti. Paljon sähkömekaniikkaa meni korjaukseen mm. säätösauvojen liikuttelumekanismeista. Tuosta seurasi sekä korjauksia että lukuisia määräyksiä tarkastuksista ennen laitoksen käynnistystä ja käynnistyksen jälkeenkin.
 
Jonkn verran ylimääräistä varakapasiteettia on saatavilla tietyistä metalli- tai kemian teollisuuden tehtaista tai datakeskuksista. Noilla nimittäin on pakko olla moneen kertaan varmistetty sähkönsyöttö niin, että valtakunnan verkon kaatuminenkaan ei katkaise sähköjä itse laitokselta. Tuollaiset toimijathan pystyvät irrottamaan oman varmistetun kulutuksensa verkosta, jolloin kulutuksen väheneminen näkyy verkossa nopeasti ilmestyneenä virtuaalisena voimantuotantona. Näistä varmaan saisi huomattavan määrän varatehoa jopa alle sekunnissa järjestelyn luonteen ansiosta.
Oma työpaikka on tuon edellä mainitsemani taajuusohjatun reservin lisäksi mukana myös OL3 järjestelmäsuojassa. Kantaverkkohan ei kestä OL3 kokoisen (1600 MW) genun putoamista pelistä, joten tarvitaan nopeaa tehonpudotusta varmistamaan, että Suomi pysyy sähköissään. Tuon suojan ohjaus tapahtuu dedikoidun valokuituverkon kautta tulevalla komennolla, johon reagointiaika on muistaakseni 100 ms luokkaa (voin kyllä muistaa väärinkin). Meillä pudotellaan tietyn tuotanto-osaston tiettyjä laitteita pois pelistä, tässä tapauksessa ihan syöttökatkaisijan aukilaukaisulla. Tuo taajuusohjattu reservi toimii hieman hienovaraisemmin, se ainoastaan himmailee hydraulisia kuormituksia, ja vapauttaa niitä taas käyttöön kun verkon taajuus nousee. Molemmissa systeemeissä puhutaan kymmenien megawattien tehonpudotuksista, eli tuommoinen laitos on yksinään vain pieni osatekijä muiden vastaavien joukossa. Tuossa OL3 järjestelmäsuojassa on muistaakseni jotain 400-500 MW kokonaistehoa (tai ainakin oli ennen kuin UPM päätti sulkea Kaipolan paperitehtaan).
 
Tässä siis juurisyy:
”TVO:n selvitysten perusteella virtaus olisi kääntynyt 321-järjestelmässä, kun molemmat 321-pumput olivat pysähdyksissä, mutta venttiilien asento vastasi normaalikäyttöä. Tämä olisi johtanut kuuman veden virtaukseen syöttövesijärjestelmästä järjestelmän 331 suodattimiin väärältä puolelta.”
Eli kyseessä oli käyttövirhe ja ainoa toimenpide sen uusiutumisen estämiseksi oli ohjeistuksen muutos. Suojaus näytti myös pettäneen eli kuuma vesi tunnistettiin vasta vahingon jo tapahduttua. Erikoista, että tällainen voi tapahtua 40 vuoden käytön jälkeen ilmeisesti ensimmäistä kertaa.
 
On tuossa muitakin mahdollisuuksia kuin käyttövirhe. Muita mahdollisuuksia venttiilien väärään asentoon lienee venttiilivika, mittausvika, automatiikkavika. Turha tosin arvailla kun ei tarkempaa tietoa vielä ole julkisuuteen annettu.
 
On tuossa muitakin mahdollisuuksia kuin käyttövirhe.
Ilmeisesti mitään vikaa ei ollut eli mikä muu kuin käyttövika?

"Koska varsinaisia laitevikoja ei ilmennyt, tapahtuma voisi toistua, mikäli
321-pumput olisivat pysäytettynä pitkään. Tapahtuman toistumisen estä-
miseksi TVO on laatinut OL1/2 valvomoihin käyttötiedotteen ”Toimenpi-
teet mikäli 321 pumppu pysähtyy” (190658). Käyttötiedotteessa ohjeiste-
taan sulkemaan venttiilit 321V33-V36 ja 331V27, mikäli 321-pumppaus py-
sähtyy tai pysäytetään pitkäksi aikaa."
 
En saanut tuosta tulkittua, että oliko 321-pumppujen pysähtymistilannetta ohjeistettu käyttäjille ennen tätä tapausta / oliko järjestelmä suunniteltu siten, ettei käyttäjän toimia tarvita estämään kuuman veden virtausta tilanteessa, jossa 321-pumput pysähtyvät. Nythän vesi virtasi väärään suuntaan ja sen takia lämpötilasuojaus ei estänyt hartsien ylikuumenemista. Voidaanko sanoa käyttöviaksi jos ohjaajat toimivat ohjeidensa mukaan? Ehkä kuulemme tästä vielä lisää jossain vaiheessa.
 
Miten nyt käyttövika tulkitaan. Mitään laitevikaa ei ollut eli käyttäjän toimista ongelma aiheutui. Onko tuo sitten käyttövika, suunniteluvika vai ohjeistusvika?

Miten on 40 vuotta selvitty ilman tuota? Jotain poikkeuksellista nyt tehtiin. Miksi pumput oli seis?
 
Luulisi olevan helppo automatisoida venttiilit sulkeutumaan jos nuo pumput pysähtyy. Nyt jää edelleen inhimillisen virheen mahdollisuus leijumaan. Ehkä tuo ohjeistus olikin vaan viranomaisen vaatima korjaustoimenpide, jolla reaktori saadaan nopeasti käyntiin ja itse ongelma korjataan ajan kanssa.
 
Ei tuo ainakaan huonommin voisi toimia automaattisena kuin nyt
Varmasti voisi, jos automaatiossa on virhe. EIhän tuollaista edes pysty suoranaisesti testaamaan ja loogisessa testauksessa jokin voi heittää. Lisäksi automaatio voisi rajoittaa liikaa järkeviä toimintamalleja huoltotilanteessa, jollei se ole kytkettävissä pois. Ja tuo taasen ...
 
Eka kerta tämä häiriö, 40 vuotta laitos kuitenkin käynyt.
Sitä paitsi tuossa jopa näytti olevan automatiikkaa, jolla syntynyt tilanne pyrittiin välttämään. Homma ei kuitenkaan toiminut, kun kriittiset anturit oli ilmeisesti sijoitettu niin, että suojaus ei toiminut riittävän nopeasti. Tavallaan tuo on jotenkin jäänyt miettimättä 40+ vuotta sitten, kun asiaa ei ole pidetty riittävän kriittisenä.
 
Hmm... mitenkähän ihan normaali RST-takaiskuventtiili toimisi tuossa? Ainakin pienemmissä laitoksissa se on normivaruste lisävesipuolella.
 
Tavallaan tuo on jotenkin jäänyt miettimättä 40+ vuotta sitten, kun asiaa ei ole pidetty riittävän kriittisenä.
Jospa vika on inhimillisen sähläyksen tulos?

Noissa laitoksissa on valtavasti moottoreita missä ei ole inverttereitä eikä turvakytkimiä, eikä niitä ikinä laiteta. Varmasti tällä haetaan vain ja ainoastaan luotettavuutta ja estetään ihmisen tekemiä virheitä.
 
Tuossa OL3 järjestelmäsuojassa on muistaakseni jotain 400-500 MW kokonaistehoa (tai ainakin oli ennen kuin UPM päätti sulkea Kaipolan paperitehtaan).

Nyt valittujen kuormien osalta järjestely on voimassa huhtikuun 2021 loppuun.

Fingrid vastaa kuormien haltijoille suojaan osallistumisesta aiheutuvista välittömistä kustannuksista 250 megawatin tehoon saakka. TVO vastaa 250 megawatin ylittävästä osasta ja lisäksi kuormanhaltijalle maksettavista markkinaperusteisista korvauksista. Kustannusvaikutus Fingridille on kuormanhaltijoille maksettavan 250 megawatin osalta arviolta noin 1,1 miljoonaa euroa vuodessa.

Tuliko ilmaista rahaa osallistujille?
 
Takaisin
Ylös Bottom