Akkuteknologia

Muukalainen

Aktiivinen jäsen
Aurinkosähkötalossa auton akun ( 400-800V tällä hetkellä) liittäminen sarjaan kytkettyjen paneelien kaveriksi ihan DC-kytkennällä ei olisi aivan ihmeellinen temppu - jopa DC-lataus voisi olla mahdollista, vaikka se on tehty kyllä kovin mutkikkaaksi noin tietotekniikan puolesta. Ainakin yöllä voisi käyttää suoraan auton akkuja syöttämään panelien verttiä.
Nykyisesti hybriidi invertereissa akkut ovat HV High Voltage, yhden akkun moduulin jännite on 100V luokka ja moduulit on sarjassa. Esim. minun systeemissa 115Vx4= 460V. Siis voisi kuvitella link hybridi inverterista suoran akun autolle. Se ei kuitenkin ole ihan niin suora kun Li akku tarvitse tarkka säätötekniikka ja sen takia on vielä eri BMS - Battery Management System. Myös paneleeiden suora kytkentä auton akun on mahdotonta, tarvitsi koko solar inverteri elektroniika + softa + sopiva BMS. Kuitenkin sautoissa on iso tehokas inverterin rauta ja softa +BMS, lisäys olisi suht. pieni.
 

Muukalainen

Aktiivinen jäsen
Korkeajännitteisestä DC-jännitteestä pientalon sähköverkkosaarekkeeseen syöttävä (3-vaiheinen) siniaaltoinvertteri ei loppujen lopuksi ole kovin monimutkainen kapistus. Laite ei tehoelektroniikan osalta ole niinkään monimutkainen kuin melko edullisesti myytävät kanttiaaltoinvertterit. Olennaisesti laite koostuu vain 6-elementin puolijohdeventtiilisillasta (komponentit IGBT-kytkimiä) ja siihen liittyvät kuristimesta ja kondensaattorista koostuvat vaihekohtaiset suodatinpiirit. Lisäksi tietenkin tarvitaan ohjauselektroniikka, mutta tavanomaisten inverttereiden jännitteenkorotushakkuri muuntajineen, tasasuuntaajineen ja suurine kondensaattoreineen ei ole tarpeen. Voisi ajatella, että sähköautoihin tulisi jopa lisä- tai perusvarusteena mahdollisuus verkkojännitteellä toimivien kulutuslaitteiden käyttämiseen ja tuostahan voisi taloon syöttää sähkön verkonvaihtokytkennän kautta aivan kuin vara-aggregaatistakin (ainakin nyt yhteen vaiheeseen, jos laite ei kolmea tukisikaan). Aurinkopaneeleiden perusverkkoinvertteri ei sellaisenaan sovellu ensisijaiseksi saarekekäytön sähkölähteeksi, kun on suunniteltu toimimaan vain ulkoiseen sähköverkkoon synkronoituneena saatavilla olevan syöttötehon ohjaamana.

Se on vain teoriassa että 3-vaiheinen aurinko hybridi inverteri on simppeli laite. Rautan ja softan puolella se on aika vaikea jos ota huomion kaikki mahdolliset toimintatavat ja tapahtumat plus 100% toiminta varmuus. Esim. sautossa on vain eri tasainen lataus ja käyttö syklit. Hybridi inverterissa kaikki voi tapahtua samanaikaisesti kaikilla kombinaatiolla: hyvin vaihteleva sähkö paneleeista, sähkö verkkosta/verkon, akkun lataus/käyttö ja sähkön syöttö kotona.
 

VesA

In Memoriam
Nykyisesti hybriidi invertereissa akkut ovat HV High Voltage, yhden akkun moduulin jännite on 100V luokka ja moduulit on sarjassa. Esim. minun systeemissa 115Vx4= 460V. Siis voisi kuvitella link hybridi inverterista suoran akun autolle. Se ei kuitenkin ole ihan niin suora kun Li akku tarvitse tarkka säätötekniikka ja sen takia on vielä eri BMS - Battery Management System. Myös paneleeiden suora kytkentä auton akun on mahdotonta, tarvitsi koko solar inverteri elektroniika + softa + sopiva BMS. Kuitenkin sautoissa on iso tehokas inverterin rauta ja softa +BMS, lisäys olisi suht. pieni.
Kyllä se akku nytkin kytketään ihan suoraan kontaktorilla DC-latauslaitteeseen - loppu on lähinnä tietotekniikkaa. Se BMS on tietysti autossa jo valmiina - tarvitaan teoriassa vehje joka säätelee latausvirtaa kun BMS on sitä mieltä että nyt alkaa olla aika himmailla. Käytännössä panelien tehot ovat DC-latureihin verraten niin surkeita ettei sitäkään tarvita - panelit voisi laittaa suoraan akkuihin kiinni ja akut määräisivät ketjun jännitteen eli paneliketjun jännitteen pitäisi olla sinnepäin aika lähelle ettei hyötysuhde mene ihan kuralle. BMS vaan lopettaisi latauksen.

Käytännössä DC-latausta ohjataan niin uskomattoman mutkikkaasti että tietotekniikan teko siihen pisteeseen että auto suostuu latauskontaktorinsa napsauttamaan on lähellä ylivoimaista - pitäisi ostaa pimeiltä markkinoilta TLS-sertifikaatit jotka on napattu jostain kadun varresta viedystä latausasemasta jne..
 

kotte

Hyperaktiivi
Se on vain teoriassa että 3-vaiheinen aurinko hybridi inverteri on simppeli laite.
Omasta mielestäni ei edes teoriassa tuo ole yksinkertainen, mutta tavallinen jännitetaso-ohjattu tavallinen (ei siis verkkosyöttöön tehty siniaalto-) invertteri (josta kirjoittelin) mielestäni on, kun saatavilla on suoraan vähintään 330V tasajännitettä. Tosin kolmivaiheinen vaatisi peräti 700V, jotta onnistuu suomalaisten jännitestandardien mukaisesti ilman tasajännitteen korotusta ja kondensaattoripuskuria.
 

roots

Hyperaktiivi

Mikkolan

Vakionaama
Sähköyhtiöiden "valtavat akut" eivät kykene juuri muuhun kuin sekuntitasolla piikkien tasaamiseen. Jos jokaisella sähkön käyttäjällä olisi 20 - 30 kWh:n akku niin päästäis jo päivähuippuja siirtämään yöksi.
Kun atonakulla on kuitenkin rajallinen määrä elinaikanansa säilöä energiaa niin luulen ettei monikaan halua tuhlata sitä verkko- tai sähköyhtiön hyväksi. Toki paljon sellaisiakin, jotka pitävät autoa vain muutaman vuoden eivätkä piittaa kuluuko akku enenmän vai vähemmän ja käyttävät akkua oman kulutuksen tasaamiseen surutta.
Tekniikan ei pitäis olla mikään ongelma; diudiu-mies tinaa paraimmillaan semoset itsekkin mutta jostain täytyy löytyä se kannattavuus. Tällä hetkellä tuntuu linja olevan että yhtiöt maksattavat investoinnin asiakkaalla ja lipastavat kirsikat päältä.
 

fraatti

Hyperaktiivi

kaihakki

Vakionaama
Sähköyhtiöiden "valtavat akut" eivät kykene juuri muuhun kuin sekuntitasolla piikkien tasaamiseen. Jos jokaisella sähkön käyttäjällä olisi 20 - 30 kWh:n akku niin päästäis jo päivähuippuja siirtämään yöksi.
Kun atonakulla on kuitenkin rajallinen määrä elinaikanansa säilöä energiaa niin luulen ettei monikaan halua tuhlata sitä verkko- tai sähköyhtiön hyväksi. Toki paljon sellaisiakin, jotka pitävät autoa vain muutaman vuoden eivätkä piittaa kuluuko akku enenmän vai vähemmän ja käyttävät akkua oman kulutuksen tasaamiseen surutta.
Tekniikan ei pitäis olla mikään ongelma; diudiu-mies tinaa paraimmillaan semoset itsekkin mutta jostain täytyy löytyä se kannattavuus. Tällä hetkellä tuntuu linja olevan että yhtiöt maksattavat investoinnin asiakkaalla ja lipastavat kirsikat päältä.
Tällainen teksti: Keksinnön myötä akusto pystyy ottamaan vastaan sähköä reilun 400 kilometrin ajomatkan tarpeiksi vain 10 minuutin latauksella.
Tämähän tarkoittaa, että jos 15 kwh/100 km x 4 = 60 kwh. 10 minuutissa. Eli lataustehoa pitäisi olla luokkaa 360 kw. Aika paljon.
 

VesA

In Memoriam
Tällainen teksti: Keksinnön myötä akusto pystyy ottamaan vastaan sähköä reilun 400 kilometrin ajomatkan tarpeiksi vain 10 minuutin latauksella.
Tämähän tarkoittaa, että jos 15 kwh/100 km x 4 = 60 kwh. 10 minuutissa. Eli lataustehoa pitäisi olla luokkaa 360 kw. Aika paljon.
Nykyisistä saa autoon parhaimmillaan 250kW / 900V - ei se niin kaukana ole. Karvalakkimallit ovat 50kW.
 

fraatti

Hyperaktiivi

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Ja varsinkin dieselin. Nyt pääsee Hangosta Utsjoelle vauhdikkaasti, lentolatauksella dronesta ilman pysähdyksiä tenat jalkovälissä ;)
Vielä vetomassat kohilleen ja hankintahinnat alas, niin mikäpä jottei. Tosin eipä taida ihan vuodessa, parissa tapahtua = aika monta tänä päivänä valmistettua dieseliä keritään vielä paalaamaan ennen kuin tuo sähkäri on tavis kuluttajan ulottuvilla :hmm:
 

sulo_s

Vakionaama
Enemmän huolestuttaa nuo perus "ABC" asemien liittymät. Jos ajatellaan esim. vain 10 latauspistettä noilla tehoilla, saako 20Kv linjasta noita tehoja? Paljonkohan liittymä maksanee?
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Enemmän huolestuttaa nuo perus "ABC" asemien liittymät. Jos ajatellaan esim. vain 10 latauspistettä noilla tehoilla, saako 20Kv linjasta noita tehoja? Paljonkohan liittymä maksanee?
Ei se ABC välttämättä itse edes operoi noita latureita, vaan myy pihastaan alueen jollekin sähköyhtiölle/laturifirmalle, joka sitten omalla kustannuksellaan laturit asentaa ja niillä rahastaa. Toki ABC perii diilistä vuokraa, joten mistään hyväntekeväisyydestä ei tässä kuitenkaan puhuta. Ja kun aika menee eteenpäin, sähkön käyttö lisääntyy, niin jossain vaiheessa ABC irtisanoo tuon sopparin ja asennuttaa omat laturit tilalle, simple as that :)
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Enemmän huolestuttaa nuo perus "ABC" asemien liittymät. Jos ajatellaan esim. vain 10 latauspistettä noilla tehoilla, saako 20Kv linjasta noita tehoja? Paljonkohan liittymä maksanee?
Jos oikein laskin ni 3,6 MW:n teho 20 kV 3-vaihesyötöstä on vain 60 A per vaihe. Ei pitäisi olla mikään ongelma. Muuntaja voi joutua päivityksen kohteeseen, 400 voltin ulostulo vaatii 3 kA:n virran.

-Topi
 

kaihakki

Vakionaama
Jos oikein laskin ni 3,6 MW:n teho 20 kV 3-vaihesyötöstä on vain 60 A per vaihe. Ei pitäisi olla mikään ongelma. Muuntaja voi joutua päivityksen kohteeseen, 400 voltin ulostulo vaatii 3 kA:n virran.

-Topi
Minkähänlaisia kaapeleita ja liittimiä on ajateltu auton lataussyöttöön. 3000 A per vaihe on melkoinen luku.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Minkähänlaisia kaapeleita ja liittimiä on ajateltu auton lataussyöttöön. 3000 A per vaihe on melkoinen luku.
Toi 3 kA per vaihe oli siis kymmenelle 360 kW:n laturille. Yksi laturi tarttisi 300 A, joka vielä menee.

Mutta veikkaisin että tollainen latauspatteristo laitettaisiin 690 voltin liittymän taakse, jolloin muuntajalta lähtevä virta olisi 1740 A.

En tiedä kuinka isoja jakelumuuntajia käytännössä tehdään. Joku raja virralla kuitenkin on, mm pintavirtailmiön rajoitusten takia.
Yksi tapa kiertää toi on muuntaja jossa on useampi pienjännitelähtö.

Tai sitten 4 kpl 1000 kVA muuntajaa vierekkäin. Kyllä sähköä saa ostaa jos haluaa...

-Topi
 

BBF

Vakionaama
Sehän siinä on että akkukapasiteetin kasvu ei kuitenkaan ratkaise latausajan ongelmaa koska akkuun saadaan siirrettyä energiaa paljon hitaammin kuin polttoainetta tankkiin koska käytettävillä virroilla on rajansa, varsinkin kotilatauksessa. Jos 70L auton dieseltankin täyttää 6 min ajassa niin se tarkoittaa 70x10kWhx10 = 7 MWh tunnissa eli 7MW teholla siirtyy siinä energia auton tankkiin. Ei siihen päästä akkujen latauksessa ikinä. Tietysti sähköauto on energiatehokkaampi mutta silti. Tiedä sitten olisiko joskus mahdollista vaihtaa se akkupaketti huoltoasemalla nopeasti aina uuteen täyteen kuten kaasupulloilla tehdään.
 

vmakela

Vakionaama
Kyllä se akuston kapakin vaikuttaa, jos kotoa lähtiessä on jo 600km sähköt akussa, ja kun käy kahvilla tai syömässä niin rykäisee taas vähän akkuun lisää, esim yhden 100-200km, ei tarvi miettiä reittiä ja latauspisteitä enää niin tarkasti, eikä seistä sitä kuutta minuuttia letkun varressa (vinossa vesitihkusuihkussa) vaan käyttää senkin ajan vaikka käymällä vessassa, ja hakemassa kahvikupposen. Siinähän voi vaikka lukea sähköpostit, vastailla kiireellisimpiin, ja taas mennään.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Tietysti sähköauto on energiatehokkaampi mutta silti.
No siinähän se koko juju on, sähkökäytöillä saadaan liikenne energiataloudellisemmaksi, on se sähkö sitten jatkuvasti mukana akussa tai tuotetaan sitä tarpeen mukaan vaikka polttokennolla :cool:
 

VesA

In Memoriam
Toi 3 kA per vaihe oli siis kymmenelle 360 kW:n laturille. Yksi laturi tarttisi 300 A, joka vielä menee.

Mutta veikkaisin että tollainen latauspatteristo laitettaisiin 690 voltin liittymän taakse, jolloin muuntajalta lähtevä virta olisi 1740 A.

En tiedä kuinka isoja jakelumuuntajia käytännössä tehdään. Joku raja virralla kuitenkin on, mm pintavirtailmiön rajoitusten takia.
Yksi tapa kiertää toi on muuntaja jossa on useampi pienjännitelähtö.

Tai sitten 4 kpl 1000 kVA muuntajaa vierekkäin. Kyllä sähköä saa ostaa jos haluaa...

-Topi

Sähköautojen jännitteet lähenevät jo tuhatta volttia.. sen puoleen ei kannata turhaan paksulla johdolla siirtää siinä välissä, eiköhän sen tasajännitteen voi tehdä suoraan 20kV syötöstäkin. Uudet latauskentät jakavat DC-latausta dynaamisesti kokonaiskapan suhteessa - en tiedä onko niillä yhteinen DC-syöttökin josta sitten annetaan yhdelle 50kW/400V ja toiselle 250kW/800V.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Hauska olisi nähdä mihin ABCn 10 latauspistettä riittäisi, kun kansa vaeltaa nelostietä pohjoiseen hiihtoloman alkaessa.

Menee kuitenkin vielä pitkään että olisi 600km ajoja akkuihin ladattuna etenkään talviajoa ajatellen.

Veikkaan että kovemmalla pakkasella jo Heinolassa olisi ruuhkaa latauspisteillä. Mukavaa loman alkua vaan :)

Hommat auttavasti toimii vielä kun sähköautoja on niin vähän. Mutta pikkuisen voisi siepata jos itse olisi sähköautolla liikenteessä ja latauspisteillä olisi jotain hybridejä tukkimassa.

20l Jerry-kannu on muuten huikea akku. Sillä dieselillä ajaa 300-400km vielä lisää jos ABC:llä on mellakka sähköautojen latauspisteellä. ;-)
 
Viimeksi muokattu:

sulo_s

Vakionaama
Sähköjunalla lähemmäs ja lähiajot omalla sähköajoneuvolla. Ei mikään kamala ongelma.
Nimimerkillä kesämökki 650km päässä :)
 

kaihakki

Vakionaama
Sähköautot ovat mielestäni paikallisajoon sopivia setappeja. Pitkät ajot mennään perinteisillä mäntämoottoreilla. Muutenkin noi sähköautot ovat enemmänkin harrastuspohjalta juttuja. Hankin sellaisen heti kun lakkaan köyhtymästä. Kaikki tekniikka kiinnostaa ja harrastuksista pitää aina maksaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
No siinähän se koko juju on, sähkökäytöillä saadaan liikenne energiataloudellisemmaksi, on se sähkö sitten jatkuvasti mukana akussa tai tuotetaan sitä tarpeen mukaan vaikka polttokennolla
Polttokennolla tuotettu sähkö ei sinällään ole auton käyttövoimana sen energiataloudellisempaa kuin dieselistä polttomoottorilla saatu, jos vety tuotetaan niin kuin se nykyisin tuotetaan tai lähtien mistä tahansa fossiilisesta energialähteestä elektrolyysiin pohjautuen. Jos vety sen sijaan tuotetaan kokonaan uusiutuvilla sähkölähteillä tai ydinvoimalla, sillä on toki selvä energiataloudellisuusetu verrattuna siihen, että käytettäisiin synteettistä vedystä ja ilmasta tai vedestä kerätystä hiilidioksidista vastaavasti tuotetulla sähköllä valmistettua dieseliä polttomoottorissa.
 

VesA

In Memoriam
jos akuissa on kehittämistä on vedynkin mukana kuljettaminen vähän hankalaa - jos sitä haluaa paljon mukaan painetta pitää olla reilusti, esmes 700bar.. nekin pöntöt ovat sitten aika tukevaa tekoa ja sylintereinä kelju sijotella.
 

vmakela

Vakionaama
Toivottavasti tähän ketjuun palataan jossain 5-10v kuluttua. Jännä nähdä onko silloin ABC:llä ruuhkaa latauspisteille juhannuksena tai talvilomalla. Markkinoilla on tapana korjautua monin tavoin. Akkuteknologiaan kehitykseen panostetaan voimakkaasti nyt. Polttomoottoreiden hyötysuhde junnaa jo paikoillaan tälläkin hetkellä. Ei ole suurta merkitystä jos polttomoottorit saadaan kulkemaan kaikki 4 litraa sadalla, sähköä vastaan se vain ei riitä mitenkään. Maailma muuttuu. Akustojen hinnat tulee olemaan sillä tasolla että niitä kannattaa uusia. Kapasiteetti kasvaa vielä paljon nykyisestä. Kehitys sähköisissä akkukäyttöisissä kulkineissa on vasta alkanut. Ollaan jossain T-fordin kohdalla menossa?
 

VesA

In Memoriam
Polttokennolla tuotettu sähkö ei sinällään ole auton käyttövoimana sen energiataloudellisempaa kuin dieselistä polttomoottorilla saatu, jos vety tuotetaan niin kuin se nykyisin tuotetaan tai lähtien mistä tahansa fossiilisesta energialähteestä elektrolyysiin pohjautuen. Jos vety sen sijaan tuotetaan kokonaan uusiutuvilla sähkölähteillä tai ydinvoimalla, sillä on toki selvä energiataloudellisuusetu verrattuna siihen, että käytettäisiin synteettistä vedystä ja ilmasta tai vedestä kerätystä hiilidioksidista vastaavasti tuotetulla sähköllä valmistettua dieseliä polttomoottorissa.
Nämä p2x:t nojaavat aika lailla siihen että sähkön varastoiminen on hankalaa ja jätesähköä voi saada halvalla. Eli energiatalous on siinä että sähkö hukattaisiin muuten kokonaan tai jätettäisiin tuottamatta vaikka olisi tarjolla - nyt sillä tehtäisiin edes jotain...
 

kotte

Hyperaktiivi
Nämä p2x:t nojaavat aika lailla siihen että sähkön varastoiminen on hankalaa ja jätesähköä voi saada halvalla. Eli energiatalous on siinä että sähkö hukattaisiin muuten kokonaan tai jätettäisiin tuottamatta vaikka olisi tarjolla - nyt sillä tehtäisiin edes jotain...
Noin toki on, mutta jos vetyä voi jossakin käyttää suoraan, niin kannattaakin tehdä. Vedyn ongelmana on varastoinnin vaikeus ja/tai varastointiin liittyvä energiatappio, missä suhteessa erilaiset hiilivedyt ja ammoniakki olisivat edullisempia. Ammoniakki saattaisikin olla fiksuin tapa tankata ja varastoida polttokennojen "menovesi" (nykyisten nestekaasupullojen kaltaiseen tankkiin), kun sitä voi valmistaa vedystä ja ilmasta kohtuullisen hyvin hallitulla tekniikalla, vaikkakin nykyiset valmistusteknologiat edellyttävät suurtuotantoa ja prosessin energiatehokkuudenkin soisi jonkin verran paranevan.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Toivottavasti tähän ketjuun palataan jossain 5-10v kuluttua. Jännä nähdä onko silloin ABC:llä ruuhkaa latauspisteille juhannuksena tai talvilomalla. Markkinoilla on tapana korjautua monin tavoin.

Kyllä tuolla 10v aikajänteellä jo jotain tapahtuu. Vielä ollaan kuitenkin kaukana että sähköauto vastaisi dinoautoa perheen ykkösautona.

Kakkosautoksi lähipyöritykseen semmoinen onkin jo oiva peli.
 

VesA

In Memoriam
Kyllä tuolla 10v aikajänteellä jo jotain tapahtuu. Vielä ollaan kuitenkin kaukana että sähköauto vastaisi dinoautoa perheen ykkösautona.

Kakkosautoksi lähipyöritykseen semmoinen onkin jo oiva peli.

Tässä voi olla vähän näköharhaa - lähipyöritys on kuitenkin se ykköskäyttö useimmilla ja sillä isolla ja kalliillakin kakkostarveautolla käydään mummolassa aina joskus - tai kaupungilla kun pieni on poissa. Meillä kun on tuossa noita autoja ihan liikaa (6 joista 2 seisomassa ) niin luonnonvalinta osoittaa tämän aika hyvin - ei niillä isoilla mihinkään mennä ilman hyvää syytä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllä vain.... Lähiajoa paljon tulee useimmille. Mutta etenkin yhdellä autolla jos aikoo perhe pärjätä ei pelkkä sähkö vielä nappaa. Liian rajoittunut ominaisuuksiltaan.

Sen uskon että lähiajoon sähkiksen alle mielellään ottaa jos moinen on.
 

kotte

Hyperaktiivi
Itsellä pääosa "päivittäisestä pyörityksestä" sisältää aika paljon tavaran kuljetusta. Paitsi että erillinen sähköauto paikallispyöritykseen on investointina kallis hyötyyn nähden, on mallitarjonta huonosti painottunutta, kun kuljetuskapasiteettia olisi oltava kohtuullisesti.
 

burmanm

Vakionaama
Polttomoottoreiden hyötysuhde junnaa jo paikoillaan tälläkin hetkellä. Ei ole suurta merkitystä jos polttomoottorit saadaan kulkemaan kaikki 4 litraa sadalla, sähköä vastaan se vain ei riitä mitenkään.

Sähkömoottorienkin latauksen hyötysuhde on yleensä se mainostettu vain ideaalitilanteessa. Todellisuudessahan esim. -20C lämpötilassa ja 8-13A (eil pistokkeesta) latauksella päästään 30-40% hyötysuhteeseen latauksessa, kaikki loppu menee akun lämmitykseen. Siihen päälle lähtiessä akun lämmitys vielä, niin ei ihan kovin isoilla marginaaleilla mennä kyllä dieseliin nähden. Toki kuten lämpöpumpuissa niin noissakaan nuo erikoistilanteet eivät ole merkitseviä, mutta kyllä niissä talvella akun lämmitykseen menee paljon enemmän energiaa kuin missään halutaan yleensä puhua - kabiinin lämmityksestä puhumattakaan. Kotona lataaminen on onneksi edullista, mutta jos aletaan mennä noihin maksullisiin latureihin, niin kustannuksetkin nousevat lähelle dieseliä.

Kyllä vain.... Lähiajoa paljon tulee useimmille. Mutta etenkin yhdellä autolla jos aikoo perhe pärjätä ei pelkkä sähkö vielä nappaa. Liian rajoittunut ominaisuuksiltaan.

Itselläni on viimeisen parin vuoden aikana kerran ollut tarvetta ajaa yli 250km yhteen suuntaan. Sanoisin että korkeintaan kaksi kertaa vuodessa matka, johon akku ei riitä ja joutuisi lataamaan välissä. Voisin jättää nekin varmasti pois, olisi ainakin hyvä tekosyy. Vaikka nyt vielä toisena autona on diesel, niin ajattelin luopua siitäkin ja kokeilla selviytyä vain sähköllä.

Tokihan nykyiset sähköautot ovat vielä lapsenkengissä, leluja, mutta ei kaikilla ihmisillä ole asioita pitkin Suomea (ei sukua, mökkiä, etc). Jos tarvii lähteä lomalle, niin kyllä tästä Helsinki-Vantaalle kuitenkin pääsee ja pois maasta. En näe että muutamassa vuodessa tilanne hirveästi muuttuisi, akkupaketit ovat aikalailla tapissa tällä hetkellä mitä tulee autojen kannattavuuteen (ja miksei kantavuuteenkin) eikä mitään oikeasti merkittävää murrosta kyllä kymmeneen vuoteen tapahtune.
 

vmakela

Vakionaama
Sähkömoottorienkin latauksen hyötysuhde on yleensä se mainostettu vain ideaalitilanteessa. Todellisuudessahan esim. -20C lämpötilassa ja 8-13A (eil pistokkeesta) latauksella päästään 30-40% hyötysuhteeseen latauksessa, kaikki loppu menee akun lämmitykseen. Siihen päälle lähtiessä akun lämmitys vielä, niin ei ihan kovin isoilla marginaaleilla mennä kyllä dieseliin nähden. Toki kuten lämpöpumpuissa niin noissakaan nuo erikoistilanteet eivät ole merkitseviä, mutta kyllä niissä talvella akun lämmitykseen menee paljon enemmän energiaa kuin missään halutaan yleensä puhua - kabiinin lämmityksestä puhumattakaan. Kotona lataaminen on onneksi edullista, mutta jos aletaan mennä noihin maksullisiin latureihin, niin kustannuksetkin nousevat lähelle dieseliä.



Itselläni on viimeisen parin vuoden aikana kerran ollut tarvetta ajaa yli 250km yhteen suuntaan. Sanoisin että korkeintaan kaksi kertaa vuodessa matka, johon akku ei riitä ja joutuisi lataamaan välissä. Voisin jättää nekin varmasti pois, olisi ainakin hyvä tekosyy. Vaikka nyt vielä toisena autona on diesel, niin ajattelin luopua siitäkin ja kokeilla selviytyä vain sähköllä.

Tokihan nykyiset sähköautot ovat vielä lapsenkengissä, leluja, mutta ei kaikilla ihmisillä ole asioita pitkin Suomea (ei sukua, mökkiä, etc). Jos tarvii lähteä lomalle, niin kyllä tästä Helsinki-Vantaalle kuitenkin pääsee ja pois maasta. En näe että muutamassa vuodessa tilanne hirveästi muuttuisi, akkupaketit ovat aikalailla tapissa tällä hetkellä mitä tulee autojen kannattavuuteen (ja miksei kantavuuteenkin) eikä mitään oikeasti merkittävää murrosta kyllä kymmeneen vuoteen tapahtune.
No -20 astetta sitten vaan kesät ja talvet niin dieselikin on ihan perusteltua. Kuka minkäkin värisinä lasein asioita laskee...
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom