Lämpöpumppujen toiminta ja kulutus kovimmilla pakkasilla

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kuinkahan tuo kylmäpiirin kierto olisi järjestetty lämmönvaihtimen ohi ?

Pollu ei näytä noita negatiivisia mutta se näyttää virtaaman (sikäli kuin se ehkä poikkeaa). Kuinkas tuo MultiCal?
Koneelle tulevasta ja menevästä voi sitten päätellä sulatuksen ottaman lämpötehon vaikka energiamittari ei sitä itse näytä.

Oletko varma että et sekoita tehoa ja virtaamaa ? Yleensä näyttävät nollaa kun teho on negatiivinen.
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Pumpussa on 3kW :n vastus joka on pöntössä josta lämmennyt vesi lähtee kiertoon, eli siis levarin jälkeen.
Jos pumppu ei pyöri ei vastuksesta taida olla apua höyrystimen sulatukseen.
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Tässä kaavio
Screenshot_20210212-104512_Drive.jpg
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Nyt kun tuo kaavio on esillä niin selostakaapa tuon aparaatin toiminta niin että maallikkokin ymmärtää mitä siellä milloinkin
tapahtuu. Kiitos
 

iqo

Vakionaama
Nostan jälleen esiin sen, että näitä manuaaleja lukemalla ei läheskään aina selviä laitteen todellinen toimintalogiikka. Dokumentointi on aina tulkinnanvaraista ja vaikka tuntuisi, että joku asia on yksiselitteisesti esitetty, saattaa todellisuus silti osoittautua toiseksi. Tämä on moneen kertaan kantapään kautta koettu. Todellinen toiminta selviää vain kokeilemalla ja omin aistein ja mittalaittein havainnoimalla. Sikäli luotan enemmän vaikkapa @Sakarikk :n havaintoihin kuin tuollaisiin kaavioihin.
 

iqo

Vakionaama
Olikohan se @burmanm joka joskus sanoi Panasonicien olevan Sanyon kanssa sukua jonkun yrityskaupan seurauksena. Ehkä sieltä on jotain synergiaa haettu :)
 

BBF

Vakionaama
Taitaa olla vaan muutettu ILP vilpiksi lisäämällä vesi-lämmönvaihdin... ILP :ssä tuollainen sulatus onkin enemmän järkevä kun ei ilmasta paljon saa sulatukseen tehoa eikä kylmää ilmaa voi sisäänkään juuri puhaltaa.
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Tässä näkyy yksi tavallinen sulatus(piikki alaspäin) kun lämpötila on noussut yli -10C.
Tällainen sulatus on vain osassa panasonicin pumpuista.20210212_120041.jpg
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Taitaa olla vaan muutettu ILP vilpiksi lisäämällä vesi-lämmönvaihdin... ILP :ssä tuollainen sulatus onkin enemmän järkevä kun ei ilmasta paljon saa sulatukseen tehoa eikä kylmää ilmaa voi sisäänkään juuri puhaltaa.
Tämä on monoblock että ehkä vähän muutakin.
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Jos ajattelee matalia lattialämpöjä ja pieniä vesimääriä ilman välipönttöjä niin tällainen sulatus voi olla hyvinkin
järkevä , varmistaa sulatuksen onnistumisen, lämpimämmällä sitten normaali vesisulatus.
 

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Juuri raportoin Mitsun suorituskykyä kunnon pakkasessa tuonne merkkikohtaiseen ketjuun. Mitenkähän paljon teidän Fujitsun tuottoteho vajoaa siellä -25 kieppeillä? Olen monesti miettinyt, että voiko syy sille, että esim. Fujitsu ei sammu ollenkaan ulkolämpötilan funktiona se, että valmistaja ei ole uhrannut asian pohtimiseen lainkaan ajatuksia? Vai se, että ovat tutkineet asiaa ja todenneet, että kirnuamisesta ei mitään haittaakaan ole? Vai se, että tietävät että ei se hyvääkään tee ja lyhentää käyttöikää "sopivasti", mutta saadaanpahan hyvissä ajoin uusi laite myytyä?
Lämmönvaihtimen meno/paluu lämpötilaero pysyttelee siellä 8-9 astetta -15 asteesta -25 asteeseen. Antotehon hiipumisen näkee siinä että, kompuran tehot nousee sieltä noin 80 %:sta 100%:iin jossain parinkympin paikkeilla ja siitä kylmempään on kaikki pelissä etenkin kun sää kylmenee ja lattia on lämpenemään päin, ajetaan ns ylämäkeen. Teho hiipuu muttei se romahda. Kelin lämmetessä vaikkapa -15 asteeseen tehot taas riittää hienosti kun lattiaan on ehtinyt varautua lämmintä enemmän.
 

MetaX

Aktiivinen jäsen
Jos ajattelee matalia lattialämpöjä ja pieniä vesimääriä ilman välipönttöjä niin tällainen sulatus voi olla hyvinkin
järkevä , varmistaa sulatuksen onnistumisen, lämpimämmällä sitten normaali vesisulatus.
Tässä tulee mieleen että systeemissähän on järkeä siinä tapauksessa että halutaan estää kylmän sulatusveden pääsy lämmityspiiriin. Jos on patteritalo niin ei ainakaan putket naksu jos ei käytetä vettä sulatuksessa. En muuten ymmärrä mitä tuolla on haettu. Oma Pana (ei T-Cap) sulattelee ihan normaalisti myös kovalla pakkasella, mutta silloin tulee esille ilmiö jossa sulatuksen jälkeen lämpötilat eivät enää nouse riittävän nopeasti ja se aiheuttaa (tarpeettoman) uuden sulatuksen.. ja sama jatkuu sitten ellei siihen puutu käsin pudottamalla veden pyynti lämpöä.
 
Minulla on Samsungin 9kw mono ollut nyt 1,5 vuotta. Ihan tyytyväinen olen laitteeseen ollut, vaikkakin pumpun ohjaus on melko huonoilla säätö mahdollisuuksilla. Esimerkiksi katkokäyntiä joutuu kesällä rajoittamaan ihan manuaalisesti sallimalla käyttö vain muutamaksi tunniksi jne. Eniten kyllä ihmetytti nuo pakkaset, -31,4 astetta oli Samsungin mittarin mukaan ja pumppu senkun pörisi ja yritti lämpöä tuottaa. Onneksi sentään lisävastuksia älysi kaveriksi välillä vaatia ettei kokoaikaa täysillä paahtanut. Kävin manuaalia läpi enkä löytänyt mitään säätöä sille että milloin voisi suoraan siirtyä vastuksille. Sinänsä typerästi toteutettu jos ei itse tajua sammuttaa itseään liian kylmässä ilmassa. Toinen ihmetyksen aihe on ollut se että koneen päätyyn kennon kohdalle on laitettu metallia lähes kennoon kiinni niin kerää jäätä siihen ja tukkii ilman kulun. Hintaan nähden hyvin on toiminut ja yllättävän hyvin kone on riittänyt meidän käytössä.
 

iqo

Vakionaama
Sinänsä typerästi toteutettu jos ei itse tajua sammuttaa itseään liian kylmässä ilmassa.
Kaikkien merkkien kohdalla ei ole varmaan alkuperäinen suunnittelija edes tullut ajatelleeksi, että näitä käytettäisiin noin alhaisissa lämpötiloissa. Mitään faktaahan ei ole olemassa, onko laitteen käyttämisestä äärimmäisessä pakkasessa mitään merkittävää haittaa. Vähän sama kuin katkokäynti, uskomusten varassa mennään.
 
Kaikkien merkkien kohdalla ei ole varmaan alkuperäinen suunnittelija edes tullut ajatelleeksi, että näitä käytettäisiin noin alhaisissa lämpötiloissa. Mitään faktaahan ei ole olemassa, onko laitteen käyttämisestä äärimmäisessä pakkasessa mitään merkittävää haittaa. Vähän sama kuin katkokäynti, uskomusten varassa mennään.
Näinhän se on varmasti. Toisaalta ihmetyttää että speksit on annettu siten että alhaisin käyttölämpötila on -25. Mitäpä jos hajoaa -30 asteessa. Onko vika valmistajassa vai käyttäjässä, jos kone ei osaa itseään suojata nuilla lämpötiloilla?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Suojauksen voi rakentaa myös itse. Sähkövastus tai öljypoltin päälle jossakin lämpötilassa ulkoisella termostaatilla.
Tuo pakkanen on varmaan mielenkiintoinen kysymys laitteiden kestämisen kannalta. Mitä osaa se pakkanen sitten rasittaa jos lämpötila ei nouse normaalia ylemmäksi tai kierroslukua ei nosteta sen ylemmäksi kuin lämpimämmässäkään.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Kova pakkanen kyllä rasittaa ihan sitä kautta että alkaa rasvat ja öljyt hyytymään. Kitkat kasvaa.
Ei öljyt hyydy jos kone käy jatkuvaa käyntiä ja kompressori on koko ajan kuuma. Muita rasvoja noissa ei nyt pahemmin taida ollakaan, puhaltimen laakereissa ehkä laakerirasvaa?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Enpä kuitenkaan uskaltaisi sanoa ettei kone rasitu -31C kelillä. COP ainakin on pakko olla tukevasti alle yhden.

Varmasti ihan aidoista syistä ILP ja VILP pysäytetään jossain kohtaa. Kuulostaa siksi oudolta jos tuo yllä mainittu vehje mennä puksuttaa pakkasista välittämättä.
 

VesA

In Memoriam
Ei öljyt hyydy jos kone käy jatkuvaa käyntiä ja kompressori on koko ajan kuuma. Muita rasvoja noissa ei nyt pahemmin taida ollakaan, puhaltimen laakereissa ehkä laakerirasvaa?
Kyllä ne tuntuu noissa Argoissa hyytyvän pikkuhiljaa ( muutama päivä yhteen menoon kylmempi kuin -20C) jonnekin tukkeeksi - onhan siinä niitä ulkoilmaa muutaman asteen kylmempiä paikkoja. Sulatus ( joka ei kauan pakkasella kestä ) ei riitä palauttamaan tehoja, mutta hetki jäähdytyksellä auttaa taas muutaman päivän. Tuo on siis vanhaa tekniikkaa ties millä palmusaarille tarkoitetulla jäähdyskoneen öljyllä.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Joo, toki tuo on mahdollista, öljylaadusta ja putkiston pituudesta ja rakenteesta riippuen että kiertoon jää sen verran öljyä että vaikuttaa havaittavasti kylmäainekiertoon ja siten lämmöntuottoon.

Tuossa aiemmassa viestissä tuo oma ajatus ei ollut ollenkaan niin pitkälle jalostunut vaan ajatuksena lähinnä se et et jos kompressori käy yhtenään ja on koko ajan lämmin niin sen osalta ei tule kylmästartteja jossa öljy olisi alhaisesta lämpötilasta johtuen huonosti juoksevaa. Minulla oli aiemmassa talossa VILP:n kompressorille oma lämpötilamittaus loggerissa, hyvin tuo pysyi tunninkin lämpimänä vielä alle -10 asteen pakkasilla ja kylmemmäksi jos meni niin eipä tuo juurikaan enää pysähtynyt. Sit kun pysähtyi pakkasrajaan tai ei jaksanut enää käynnistyksessä nostaa paineita niin kytki samalla kompressorilämmityksen päälle siinä vaiheessa kun kompressorin lämpötila alitti (muistaakseni) 20C.
 

Nibottaja

Aktiivinen jäsen
Tämmöstä laukkaa Polar 12 kirnusi menemään jaksossa jossa pakkasta enemmän ja vähemmän. Tuossa pitemmössä käyntijaksossa oli pakkasta siinä -20 ja siijen jaksoon osui myös saunakeikka, eli lämmintä vettä läträtty. Vastukset eivät ole käyneet päällä.
Screenshot_20210213-110644_NIBE Uplink.jpg

Screenshot_20210213-110702_NIBE Uplink.jpg

Screenshot_20210213-110722_NIBE Uplink.jpg
 

Espejot

Hyperaktiivi
Enpä kuitenkaan uskaltaisi sanoa ettei kone rasitu -31C kelillä. COP ainakin on pakko olla tukevasti alle yhden.

Varmasti ihan aidoista syistä ILP ja VILP pysäytetään jossain kohtaa. Kuulostaa siksi oudolta jos tuo yllä mainittu vehje mennä puksuttaa pakkasista välittämättä.
Minä ajoin omaa etelän mallin Toshibaa 10 vuottta surutta kaikissa keleissä eikä se siitä ottanut itseensä tai taipunut. Saman ikäisiä MLP:tä on porsinut vähemästäkin kuormasta että mikä sitten mahtaa olla se merkittävä tekijä - tuskin se on järjestelmän ensimäinen kirjan oli se sitten V tai I tai P tai M.
 

VesA

In Memoriam
Minä ajoin omaa etelän mallin Toshibaa 10 vuottta surutta kaikissa keleissä eikä se siitä ottanut itseensä tai taipunut. Saman ikäisiä MLP:tä on porsinut vähemästäkin kuormasta että mikä sitten mahtaa olla se merkittävä tekijä - tuskin se on järjestelmän ensimäinen kirjan oli se sitten V tai I tai P tai M.
Näistähän voi sattumahajota mikä osa vaan ihan oman tarkoitetun elinaikajaumansa puitteissa.. ja jos sama alkaa olla aina ensimmäisenä niin tehdas on säästäessään mitoittanut sen kohdan väärin, osien pitäisi poksua enempi tasaisen sattumalta sieltä täältä silloin kun tehtaan päättämät tunnit ovat kohdilla.

Kulumiseen näissä liikkuvissa osissa vaikuttaa kierrosten määrä - ja se millä kierrosnopeudella niitä kerätään. Jossain tapauksissa kuluminen/kierros kasvaa kierrosluvun kasvaessa hyvin nopeasti - mutta näistä erilaisista kompuroista ei taida olla tietoa. Ja sitten liian hiljaa ajellessa voi öljyn kierto jäädä vajaaksi - invertterikompuran ikääkään ei tosiaan ole helppo ennustaa.

Toki nämä olot vaikuttavat - pienemmät lämpötilan ja kosteuden vaihtelut ovat eduksi.
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Asiasta ihan toiseen mutta millä esim. sinä Nibottaja taltioit nämä hienot graaffit,sinulla on Nibe mutta onko vastaavaa saatavana esim. Pansonic aquarea VILPpiin ?
 

Tuokko

Aktiivinen jäsen
Nibe 2120-12. Uplink :sta näkee nämä käyrät. Ja aibad :llä näyttökuva... Minulla SMO S40, niin siitä en näe tuota kompressorikäyrää. Jos nämä tai osan saisi vielä samaan näyttöön yhtäaikaa?
 

Nibottaja

Aktiivinen jäsen
Moro

Asiasta ihan toiseen mutta millä esim. sinä Nibottaja taltioit nämä hienot graaffit,sinulla on Nibe mutta onko vastaavaa saatavana esim. Pansonic aquarea VILPpiin ?
Tosiaan Nibe Uplinkin kautta nuo saa kännykkään ja tietokoneelle. Kyllä nuo kaikki saa samaan taulukkoonkin, mutta skaalat on hankalammat lukea koska samaan taulukkoon tulee useampi arvo tulkittavaksi, esim ulkolämpötilan asteet jää tosi vaikeaksi nähdä silloin.
Tältä näyttää kännykkäsovelluksen kautta jos laittaa samaan taulukkoon. Tietokoneessa toki vähän selkeämpi ja katsotravissa tarkka luku mistä vaan kursorin avulla. Taulukkoon saa toki lisättyä ruksittamalla vaikka ja mitä tietoa noitten lisäksi.
Screenshot_20210213-145829_NIBE Uplink.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Enpä kuitenkaan uskaltaisi sanoa ettei kone rasitu -31C kelillä. COP ainakin on pakko olla tukevasti alle yhden.
Miksi ? Aina se siitä ilmasta jotain kiinni saa jo toimintaperiaateensa vuoksi. Tämä vähän niin kuin johtaa siihen, että se on yli yhden. Vain jotkin massiiviset häviöt voisivat painaa sen alle yhden. Voin kyllä hyvin kuvitella noin kylmässä pumppauksen edut eivät suuria ole ja häviöitäkin on tunnistettavissa mutta niitäkin voi välttää.

Setän "ongelma" pakkasessa on turhan oloiset sulatukset, jotka vievät parhaan puhdin pakkasen kiristyessä. Kun teho jo muutenkin hiipuu pakkasessa, sulatusten takaisinoton merkitys kasvaa ja kylmässä hitaasti tapahtuva kierrosten nosto alentaa lisää nettolämitystehoa. Tätä voisi parantaa ihan ohjelmamallisesti sallimalla pakkasessa pidemmät lämmityskäynnit, koska pakkasessa huurretta tulee hyvin vähän. Tuskin tuota olisi vaikea tehdä vaikka asteltavaksi parametriksi. Jos tunnin lämmityskäynti on sopiva suunnilleen nollakelissä, -10 °C sulatusväli voisi olla jo 2 h, -15:ssa 3 tuntia ja -20°C 4 tuntia. Silti sulatuksen vesisaannot alenisivat pakkasen kiristyessä. Koneen lämmitystehoa tämä parantaisi reippaasti ja COP:kin paranisi siinä sivussa, kun kone ehtisi tehdä tuotannon pienemmillä kierroksilla ja on sulatusten takaisinottokin sentään myös merkittävä häviö.

Koneen joutuminen lumipyryyn kovalla pakkasella on teoriassa mahdollista mutta äärimmäisen harvinaista. Konehan ei siitä edes rikki mene, vaikka kenno muurautuisi lumesta ja kuurasta umpeen, se vain syö sen lämmitystehoa. Oleellista on että sulatus toteutuessaan onnistuu ja kaikki sulaa eikä mihinkään ala kasvamaan jääpattia. Tässä suhteessa sulatukset vaikuttaa kyllä onnistuvan. Jos luotettavaa mekanismia tunnistaa huurtumista ei ole ehkä seuraavaksi paras ratkaisu olisi tämmöinen "sulatuskäyrä" -tyyppinen ratkaisu.
 

Mikki

Hyperaktiivi
No järki sanoo että jossain kohtaa ei laite voi mitenkään puhaltaa kylmempää ilmaa ulos kuin imee sisään.

Vai meinaatko että valmistajat on niin tyhmiä tai ilkeitä että ne huvikseen vain on ohjelmoinut laitteet sammumaan vaikka yli 1 cop olisi riskittä saatavilla?
 
Back
Ylös Bottom