Huoltomanuaalissa on kaavio jossa näkyy että pumppu on seis deice 2 sulatuksessa, multical energiamittarissa myös näkyy
että virtausta ei ole.
Lämpöpumppujen toiminta ja kulutus kovimmilla pakkasilla
- Keskustelun aloittaja Kellarinlämmittäjä
- Aloitettu
että virtausta ei ole.
Sivulla 126 näyttää juuri siltä että deice mode 2 toimii noin, levari on siis ohitettuna sulatuksen ajan.
Nyt on Pana kopioinut Sanyon SAP-94/124 sulatuksen tähän VILPiin. Eikös Pana hankkinutkin Sanyon VILP osamisen itselleen.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #123
Kuinkahan tuo kylmäpiirin kierto olisi järjestetty lämmönvaihtimen ohi ?
Pollu ei näytä noita negatiivisia mutta se näyttää virtaaman (sikäli kuin se ehkä poikkeaa). Kuinkas tuo MultiCal?
Koneelle tulevasta ja menevästä voi sitten päätellä sulatuksen ottaman lämpötehon vaikka energiamittari ei sitä itse näytä.
Oletko varma että et sekoita tehoa ja virtaamaa ? Yleensä näyttävät nollaa kun teho on negatiivinen.
Pollu ei näytä noita negatiivisia mutta se näyttää virtaaman (sikäli kuin se ehkä poikkeaa). Kuinkas tuo MultiCal?
Koneelle tulevasta ja menevästä voi sitten päätellä sulatuksen ottaman lämpötehon vaikka energiamittari ei sitä itse näytä.
Oletko varma että et sekoita tehoa ja virtaamaa ? Yleensä näyttävät nollaa kun teho on negatiivinen.
Siellä on nyt 2-tieventtiili jolla ohitetaan levari. 4-tieventtiili pysyy lämmitysasennossa.
Tässä kuva vanhasta Sanyon ILPistä jossa oli samanlainen ratkaisu sulatuksia varten.
Viimeksi muokattu:
Nostan jälleen esiin sen, että näitä manuaaleja lukemalla ei läheskään aina selviä laitteen todellinen toimintalogiikka. Dokumentointi on aina tulkinnanvaraista ja vaikka tuntuisi, että joku asia on yksiselitteisesti esitetty, saattaa todellisuus silti osoittautua toiseksi. Tämä on moneen kertaan kantapään kautta koettu. Todellinen toiminta selviää vain kokeilemalla ja omin aistein ja mittalaittein havainnoimalla. Sikäli luotan enemmän vaikkapa @Sakarikk :n havaintoihin kuin tuollaisiin kaavioihin.
pökö
Kaivo jäässä
Olikos noissa sanyoissa pohjapellin sulanapito kuumakaasuputkella vai muistanko väärin?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #130
Tuossa Panassa tosiaankin aivan eri systeemit ! Ilmeisesti se sitten saa hangattua tuohon kompuralla riittävästi lämpöä sulatusta varten.
Oli näin.
Tämä on monoblock että ehkä vähän muutakin.
Taitaa löytyä kaikista T-CAP Panoista.
Lämmönvaihtimen meno/paluu lämpötilaero pysyttelee siellä 8-9 astetta -15 asteesta -25 asteeseen. Antotehon hiipumisen näkee siinä että, kompuran tehot nousee sieltä noin 80 %:sta 100%:iin jossain parinkympin paikkeilla ja siitä kylmempään on kaikki pelissä etenkin kun sää kylmenee ja lattia on lämpenemään päin, ajetaan ns ylämäkeen. Teho hiipuu muttei se romahda. Kelin lämmetessä vaikkapa -15 asteeseen tehot taas riittää hienosti kun lattiaan on ehtinyt varautua lämmintä enemmän.
Tässä tulee mieleen että systeemissähän on järkeä siinä tapauksessa että halutaan estää kylmän sulatusveden pääsy lämmityspiiriin. Jos on patteritalo niin ei ainakaan putket naksu jos ei käytetä vettä sulatuksessa. En muuten ymmärrä mitä tuolla on haettu. Oma Pana (ei T-Cap) sulattelee ihan normaalisti myös kovalla pakkasella, mutta silloin tulee esille ilmiö jossa sulatuksen jälkeen lämpötilat eivät enää nouse riittävän nopeasti ja se aiheuttaa (tarpeettoman) uuden sulatuksen.. ja sama jatkuu sitten ellei siihen puutu käsin pudottamalla veden pyynti lämpöä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #140
Tuo @Sammeli77 mitoitus vaikuttaisi aika onnistuneelta!
Kyllä tässä oli tuuria mukana kun ei tarkkaa tietoa ollut siitä, mihin tämmöiset laitteet kykenee. 8 vuotta takana, saa nähdä monta edessä.
Minulla on Samsungin 9kw mono ollut nyt 1,5 vuotta. Ihan tyytyväinen olen laitteeseen ollut, vaikkakin pumpun ohjaus on melko huonoilla säätö mahdollisuuksilla. Esimerkiksi katkokäyntiä joutuu kesällä rajoittamaan ihan manuaalisesti sallimalla käyttö vain muutamaksi tunniksi jne. Eniten kyllä ihmetytti nuo pakkaset, -31,4 astetta oli Samsungin mittarin mukaan ja pumppu senkun pörisi ja yritti lämpöä tuottaa. Onneksi sentään lisävastuksia älysi kaveriksi välillä vaatia ettei kokoaikaa täysillä paahtanut. Kävin manuaalia läpi enkä löytänyt mitään säätöä sille että milloin voisi suoraan siirtyä vastuksille. Sinänsä typerästi toteutettu jos ei itse tajua sammuttaa itseään liian kylmässä ilmassa. Toinen ihmetyksen aihe on ollut se että koneen päätyyn kennon kohdalle on laitettu metallia lähes kennoon kiinni niin kerää jäätä siihen ja tukkii ilman kulun. Hintaan nähden hyvin on toiminut ja yllättävän hyvin kone on riittänyt meidän käytössä.
Kaikkien merkkien kohdalla ei ole varmaan alkuperäinen suunnittelija edes tullut ajatelleeksi, että näitä käytettäisiin noin alhaisissa lämpötiloissa. Mitään faktaahan ei ole olemassa, onko laitteen käyttämisestä äärimmäisessä pakkasessa mitään merkittävää haittaa. Vähän sama kuin katkokäynti, uskomusten varassa mennään.
Näinhän se on varmasti. Toisaalta ihmetyttää että speksit on annettu siten että alhaisin käyttölämpötila on -25. Mitäpä jos hajoaa -30 asteessa. Onko vika valmistajassa vai käyttäjässä, jos kone ei osaa itseään suojata nuilla lämpötiloilla?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #145
Suojauksen voi rakentaa myös itse. Sähkövastus tai öljypoltin päälle jossakin lämpötilassa ulkoisella termostaatilla.
Tuo pakkanen on varmaan mielenkiintoinen kysymys laitteiden kestämisen kannalta. Mitä osaa se pakkanen sitten rasittaa jos lämpötila ei nouse normaalia ylemmäksi tai kierroslukua ei nosteta sen ylemmäksi kuin lämpimämmässäkään.
Tuo pakkanen on varmaan mielenkiintoinen kysymys laitteiden kestämisen kannalta. Mitä osaa se pakkanen sitten rasittaa jos lämpötila ei nouse normaalia ylemmäksi tai kierroslukua ei nosteta sen ylemmäksi kuin lämpimämmässäkään.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Ei öljyt hyydy jos kone käy jatkuvaa käyntiä ja kompressori on koko ajan kuuma. Muita rasvoja noissa ei nyt pahemmin taida ollakaan, puhaltimen laakereissa ehkä laakerirasvaa?
Enpä kuitenkaan uskaltaisi sanoa ettei kone rasitu -31C kelillä. COP ainakin on pakko olla tukevasti alle yhden.
Varmasti ihan aidoista syistä ILP ja VILP pysäytetään jossain kohtaa. Kuulostaa siksi oudolta jos tuo yllä mainittu vehje mennä puksuttaa pakkasista välittämättä.
Varmasti ihan aidoista syistä ILP ja VILP pysäytetään jossain kohtaa. Kuulostaa siksi oudolta jos tuo yllä mainittu vehje mennä puksuttaa pakkasista välittämättä.
Kyllä ne tuntuu noissa Argoissa hyytyvän pikkuhiljaa ( muutama päivä yhteen menoon kylmempi kuin -20C) jonnekin tukkeeksi - onhan siinä niitä ulkoilmaa muutaman asteen kylmempiä paikkoja. Sulatus ( joka ei kauan pakkasella kestä ) ei riitä palauttamaan tehoja, mutta hetki jäähdytyksellä auttaa taas muutaman päivän. Tuo on siis vanhaa tekniikkaa ties millä palmusaarille tarkoitetulla jäähdyskoneen öljyllä.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Joo, toki tuo on mahdollista, öljylaadusta ja putkiston pituudesta ja rakenteesta riippuen että kiertoon jää sen verran öljyä että vaikuttaa havaittavasti kylmäainekiertoon ja siten lämmöntuottoon.
Tuossa aiemmassa viestissä tuo oma ajatus ei ollut ollenkaan niin pitkälle jalostunut vaan ajatuksena lähinnä se et et jos kompressori käy yhtenään ja on koko ajan lämmin niin sen osalta ei tule kylmästartteja jossa öljy olisi alhaisesta lämpötilasta johtuen huonosti juoksevaa. Minulla oli aiemmassa talossa VILP:n kompressorille oma lämpötilamittaus loggerissa, hyvin tuo pysyi tunninkin lämpimänä vielä alle -10 asteen pakkasilla ja kylmemmäksi jos meni niin eipä tuo juurikaan enää pysähtynyt. Sit kun pysähtyi pakkasrajaan tai ei jaksanut enää käynnistyksessä nostaa paineita niin kytki samalla kompressorilämmityksen päälle siinä vaiheessa kun kompressorin lämpötila alitti (muistaakseni) 20C.
Tuossa aiemmassa viestissä tuo oma ajatus ei ollut ollenkaan niin pitkälle jalostunut vaan ajatuksena lähinnä se et et jos kompressori käy yhtenään ja on koko ajan lämmin niin sen osalta ei tule kylmästartteja jossa öljy olisi alhaisesta lämpötilasta johtuen huonosti juoksevaa. Minulla oli aiemmassa talossa VILP:n kompressorille oma lämpötilamittaus loggerissa, hyvin tuo pysyi tunninkin lämpimänä vielä alle -10 asteen pakkasilla ja kylmemmäksi jos meni niin eipä tuo juurikaan enää pysähtynyt. Sit kun pysähtyi pakkasrajaan tai ei jaksanut enää käynnistyksessä nostaa paineita niin kytki samalla kompressorilämmityksen päälle siinä vaiheessa kun kompressorin lämpötila alitti (muistaakseni) 20C.
Espejot
Hyperaktiivi
Minä ajoin omaa etelän mallin Toshibaa 10 vuottta surutta kaikissa keleissä eikä se siitä ottanut itseensä tai taipunut. Saman ikäisiä MLP:tä on porsinut vähemästäkin kuormasta että mikä sitten mahtaa olla se merkittävä tekijä - tuskin se on järjestelmän ensimäinen kirjan oli se sitten V tai I tai P tai M.
Näistähän voi sattumahajota mikä osa vaan ihan oman tarkoitetun elinaikajaumansa puitteissa.. ja jos sama alkaa olla aina ensimmäisenä niin tehdas on säästäessään mitoittanut sen kohdan väärin, osien pitäisi poksua enempi tasaisen sattumalta sieltä täältä silloin kun tehtaan päättämät tunnit ovat kohdilla.
Kulumiseen näissä liikkuvissa osissa vaikuttaa kierrosten määrä - ja se millä kierrosnopeudella niitä kerätään. Jossain tapauksissa kuluminen/kierros kasvaa kierrosluvun kasvaessa hyvin nopeasti - mutta näistä erilaisista kompuroista ei taida olla tietoa. Ja sitten liian hiljaa ajellessa voi öljyn kierto jäädä vajaaksi - invertterikompuran ikääkään ei tosiaan ole helppo ennustaa.
Toki nämä olot vaikuttavat - pienemmät lämpötilan ja kosteuden vaihtelut ovat eduksi.
Tosiaan Nibe Uplinkin kautta nuo saa kännykkään ja tietokoneelle. Kyllä nuo kaikki saa samaan taulukkoonkin, mutta skaalat on hankalammat lukea koska samaan taulukkoon tulee useampi arvo tulkittavaksi, esim ulkolämpötilan asteet jää tosi vaikeaksi nähdä silloin.
Tältä näyttää kännykkäsovelluksen kautta jos laittaa samaan taulukkoon. Tietokoneessa toki vähän selkeämpi ja katsotravissa tarkka luku mistä vaan kursorin avulla. Taulukkoon saa toki lisättyä ruksittamalla vaikka ja mitä tietoa noitten lisäksi.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #159
Miksi ? Aina se siitä ilmasta jotain kiinni saa jo toimintaperiaateensa vuoksi. Tämä vähän niin kuin johtaa siihen, että se on yli yhden. Vain jotkin massiiviset häviöt voisivat painaa sen alle yhden. Voin kyllä hyvin kuvitella noin kylmässä pumppauksen edut eivät suuria ole ja häviöitäkin on tunnistettavissa mutta niitäkin voi välttää.
Setän "ongelma" pakkasessa on turhan oloiset sulatukset, jotka vievät parhaan puhdin pakkasen kiristyessä. Kun teho jo muutenkin hiipuu pakkasessa, sulatusten takaisinoton merkitys kasvaa ja kylmässä hitaasti tapahtuva kierrosten nosto alentaa lisää nettolämitystehoa. Tätä voisi parantaa ihan ohjelmamallisesti sallimalla pakkasessa pidemmät lämmityskäynnit, koska pakkasessa huurretta tulee hyvin vähän. Tuskin tuota olisi vaikea tehdä vaikka asteltavaksi parametriksi. Jos tunnin lämmityskäynti on sopiva suunnilleen nollakelissä, -10 °C sulatusväli voisi olla jo 2 h, -15:ssa 3 tuntia ja -20°C 4 tuntia. Silti sulatuksen vesisaannot alenisivat pakkasen kiristyessä. Koneen lämmitystehoa tämä parantaisi reippaasti ja COP:kin paranisi siinä sivussa, kun kone ehtisi tehdä tuotannon pienemmillä kierroksilla ja on sulatusten takaisinottokin sentään myös merkittävä häviö.
Koneen joutuminen lumipyryyn kovalla pakkasella on teoriassa mahdollista mutta äärimmäisen harvinaista. Konehan ei siitä edes rikki mene, vaikka kenno muurautuisi lumesta ja kuurasta umpeen, se vain syö sen lämmitystehoa. Oleellista on että sulatus toteutuessaan onnistuu ja kaikki sulaa eikä mihinkään ala kasvamaan jääpattia. Tässä suhteessa sulatukset vaikuttaa kyllä onnistuvan. Jos luotettavaa mekanismia tunnistaa huurtumista ei ole ehkä seuraavaksi paras ratkaisu olisi tämmöinen "sulatuskäyrä" -tyyppinen ratkaisu.