Lämpöpumppujen toiminta ja kulutus kovimmilla pakkasilla
- Keskustelun aloittaja Kellarinlämmittäjä
- Aloitettu
pökö
Kaivo jäässä
Todellakin. Kovia lämmöntekijöitä mm panat ja fujitsut, ei unohdeta niitä
Jotakin tuon tapaista tarkoitin.
Onko muuten "asteminuutti" jotain muutakin kuin integraattorille keksitty nimitys jossain lämpöpumpussa (PI-säätimessä)?
EIkös ole päinvastoin, eli integraattori voi yleisempänä käsitteenä olla muutakin kuin asteille ja minuuteille skaalattu lämpötilan ja tavoitelämpötilan eron integraattori ajan suhteen?
Toki, intergaattori säädössä on vain erosuuren summain (ajan suhteen). Täällä vaan usein puhutaan tuosta asteminuuttisäädöstä, ei ollut ihan tarkkaa kuvaa mitä sillä tarkoitetaan.
Asteminuutti on näissä alunperin energian yksikkö - kun betonilaattaa ladataan siihen laitetaan ulkoilman perusteella tietty määrä energiaa. Jota sitten mitataan paremman puutteessa lämpötilaero * aika - ja virtaus unohdetaan / oletetaan vakioksi. Vaikka Nibellä olisi nykyisin virtausmittaritkin sitä ei vissiin vielä osata käyttää 'asteminuuteissa' vaan näitä inverttereitäkin vedetään vanhan liiton meiningillä.
Panan 5 kw:n mono näkyy pysähtyvän -23 asteessa.. pitää sen jälkeen 3 kw:n lisävastusta päällä jos se on sallittu valikosta.. Tällä hetkellä -25 pakkasta ja pana parkissa ja 3 kw:n vastus päällä ja kattilan 6kw:n vastus avittaa kun suntti menee kattilassa selälleen.. Hyvin toimii! Kyllä tässä voi öljystä luopua ja kuitata sen 4000 ekua.
-28 tänä yönä.
Onko mitään järkeä laskea ILP maksimiteho 75 prosenttiin pumpun kestämisen kannalta?
Tai laskea pyynti alle huonelämpötilan?
Tai helpottaa sen hommaa kytkemällä kattolämmityksen päälle?
Toshiba pumppu työntää sisälle +28, -25 asteeseen asti. Sitä kylmempää ei vielä ole ollut.
edit
-29
Laskin maximitehon 75 prosenttiin illalla ja yhden katon lämmityksen päälle.
Sisäyksikön puhaltama ilma nyt aamulla edelleen +28 mutta ilman määrä suurempi.
Ulkoyksikön ääni samanlainen kuin oli 100% teholla.
Onko mitään järkeä laskea ILP maksimiteho 75 prosenttiin pumpun kestämisen kannalta?
Tai laskea pyynti alle huonelämpötilan?
Tai helpottaa sen hommaa kytkemällä kattolämmityksen päälle?
Toshiba pumppu työntää sisälle +28, -25 asteeseen asti. Sitä kylmempää ei vielä ole ollut.
edit
-29
Laskin maximitehon 75 prosenttiin illalla ja yhden katon lämmityksen päälle.
Sisäyksikön puhaltama ilma nyt aamulla edelleen +28 mutta ilman määrä suurempi.
Ulkoyksikön ääni samanlainen kuin oli 100% teholla.
Viimeksi muokattu:
IVT:ssä ei mielestäni ole mitään asteminuuteja vaan lämpötila eli säädetään käyrällä pyynti lämmityskierro paluulle. Lisävastuksille 3/6kw on kyllä aikasäätö jona pitää saavuttaa haluttu lämpötila jos ei näin tapahdu niin napsahtaa vastus päälle. Pois napsahtessa aikalaskuri tietty nollaantuu.
Täällä oli illalla -19 ja nyt -27. Illalla fujitsun tehot olivat 93% ja lämmönvaihtimen menopaluun ero 8 astetta. Nyt käy tietysti 100 % teholla ja sama lämpötilaero lämppärissä. Lämppärin vesi menee 32 asteisena poistoilmalämpöpumpun shuntille. Niben varaajasta mukaan tulee pieni liru kuumempaa ja lattiaan lähtee 34 asteinen vesi. Merkittävää tehon romahdusta ei ole. Niben kompura huilaa välillä nytkun isoa käyttöveden kulutusta ei ole. Sulatuksia oli eilen -15 asteessa 3,5 tunnin välein ja nyt jostain syystä noin 2 tunnin välein vaikkei kennoon juuri jäätä kerry.
Foorumilla lienee valitseva konsensus sitä mieltä, että antaa pumpun tehdä hommia vaan, jos mukavuus arvot antaa myöten.
10v+ vuosien aikana ei ole taidettu havaita merkittävää eroa pumppujen elinikäennusteessa onko pumpu huilannut vai ei.
Esim mulla nyt panasonic hz25tke huutanut yön 100%(1450W in) pois lukien 3h välein tapahtuvat sulatukset. Eihän ilppi toki jaksa koko taloa pitää lämpöisenä tällaisessa -28 kelissä vaikka puhallusilman lämpenemä on lähes 10 astetta(5/5 puhallus), joten takkaa lämmitetty 10-12h välein.
Mutta vähän kyllä hymyilyttää, kun tietää että näistä päivistä piirtyy Elenian raporttiin noin 46-49kwh kokonais sähkönkulutus lukemat
sillä patterit on ollut OFF. En toki kehtaa lähteä näillä spekseillä MLP kohteille huutelemaan, sillä melko HC meininkiä on päästää 5/5 puhalluksella yötä päivää ja lipastaa villasukat jalassa takkaan puita
Ei ole suoraan vastaavaa palvelua, mutta jos on TSI-henkeä niin tällaisen systeemin rakennus onnistuu esimerkiksi Homeassistantilla ja Heishamonilla:
Pana jakso painaa 40 asteen pyynnillä vielä -22 asteessa pitkää pätkää eikä ole tullut turhia sulatuksia. Kompuraa ajetaan talla pohjassa (tai onhan se 7kW mallissa rajoitettu softalla tohon 70Hz, muutenhan kompura on sama kuin 9kW Panassa.
"VILP Lämpötilat" ja 2Tehot ja kompressori" = Heishamonilta MQTT:n yli tulevat tiedot
"Lämmityskierto" ja "Käyttöveden lämmitys" = 1-wire anturit ja nodeMCU.
Viimeksi muokattu:
Adamooppeli
Vakionaama
Melkoisia sähkörosvoja nämä vilpit. Kompressori ottaa verkosta yli 5 kW ! T-CAP koneen kompressorin nimellisteho 4.5 kW ! Laite on kuitenkin vain 9 kW malli. Jää nähtäväksi tuleeko näille tulevaisuudessa joku sähköverkon kuormitusmaksu.
Vähemmän se silti vie, kuin sama lämmöntuotto vastuksilla! Kaikki on kotiinpäin.
Koitetaas nyt välttää tällaista "heikkotasoista" provoilua, kiitos.
Mulla taas kaksi reilu vuosi sitten asennettua Panasonicin NZ35 -ilppiä paahtaa 23 asteen lämmöille ja maksimi ja yhtä vaille maksimi-puhallustehoille asetettuna taukoamatta. Sisälämpötila pysynyt siinä yli 20 asteen lämpimien tilojen patterit sammutettuina. Lattiat on toki viileähköt siellä missä ilp ei suoraan puhalla sitä lämpimäksi, mutta sen enempää minulle kuin puolisollenikaan ei ole ongelma käyttää sisäkenkiä kotosalla ja meillä kun vielä minä olen meistä kylmänherkempi, niin hellasäröäkään ei ole syntynyt.Foorumilla lienee valitseva konsensus sitä mieltä, että antaa pumpun tehdä hommia vaan, jos mukavuus arvot antaa myöten.
10v+ vuosien aikana ei ole taidettu havaita merkittävää eroa pumppujen elinikäennusteessa onko pumpu huilannut vai ei.
Esim mulla nyt panasonic hz25tke huutanut yön 100%(1450W in) pois lukien 3h välein tapahtuvat sulatukset. Eihän ilppi toki jaksa koko taloa pitää lämpöisenä tällaisessa -28 kelissä vaikka puhallusilman lämpenemä on lähes 10 astetta(5/5 puhallus), joten takkaa lämmitetty 10-12h välein.
Mutta vähän kyllä hymyilyttää, kun tietää että näistä päivistä piirtyy Elenian raporttiin noin 46-49kwh kokonais sähkönkulutus lukemat
En toki kehtaa lähteä näillä spekseillä MLP kohteille huutelemaan, sillä melko HC meininkiä on päästää 5/5 puhalluksella yötä päivää ja lipastaa villasukat jalassa takkaan puita
Kuvista näkee vähän päiväkohtaista sähkönkulutusta tämän ja viime vuoden helmikuulta, saa jotain suuntaa mitä kelit vaikuttaa kulutukseen kun lämmitys hoituu pelkillä ilpeillä. Talo on Oulussa oleva -75 rakennettu yksikerroksinen tiilitalo, 143 neliötä lämmintä tilaa. Kylppärissä on öisin päällä oleva lattialämmitys ja makuuhuoneisiin levitetään ilpin lämpöä lämmönsiirtopuhaltimilla. Vertailukelpoista dataa ilman pumppuja ei ole esittää.
MarkkuJ
Aktiivinen jäsen
Moro
Kiitos MetaX Mutta en päässyt katsomaan sitä.
katso liitettä 69752
Mikähän estää mua näkemästä,tuleevaan tämä.
Sinulla ei ole oikeuksia tämän toiminnon suorittamiseen.
Kiitos MetaX Mutta en päässyt katsomaan sitä.
katso liitettä 69752
Mikähän estää mua näkemästä,tuleevaan tämä.
Oho! Törmäsimme ongelmaan.
Sinulla ei ole oikeuksia tämän toiminnon suorittamiseen.
Kappas! En tiedä mikä ongelma tuohon tuli. Liitin kuvan uudestaan ja nyt näyttäis toimivan, mulla ainakin.
Onko noi kippurat suoraan HA:n palikoita vai joku erillinen datakanta + grfana tjms?
Joo kyllä ne pitäis lailla kieltää, porareikiä vain vieriviereen maaperä täyteen.
varsinkin pohjavesialueelle...
Espejot
Hyperaktiivi
Ja koitetaan olla provosoitumatta // Espejot
HA:sta löytyy suoraan plugarit influx db:lle ja grafanalle. Ne saa käyttöön ihan pienellä konfauksella. Sen lisäks mulla on esphome plugari jolla onnistu ton nodemcu:n integrointi näppärästi. Kaikki mittaukset menee automaattisesti tietokantaan, eikä tartte konfata kuin grafanaan noi näkymät. Ainiin ja Heishamon integroituu suoraan kans ilman sen kummempaa säätöä.
No näyttikin Grafanalta...
Taisinpa haukkua grafanaa turhaan, nyt näkyy tekstit javiivojen värit hyvin. Joskus on ollut grafanan kuvia joissa ei saa noista
selvää. Tuo kyllä kelpaisi jos osaisi.
K
korsteeni
Vieras
pystyykö nuo grafanan ominaisuudet jakamaan nettisivulla, tyyliin rautalankana, että pääsenkö katsomaan noita käyriäsi ja klickailemaan eri aikajanoja ja muuttelemaan katsomaani graafia, siis nauttimaan eri ominaisuuksista vai onko tuo grafanan public jakaminen kertakuva vai päiviittyykö on line
Pystyn itse katsomaan livenä käppyröitä työkoneelta, kotoa, kännykästä, jne. kunhan kirjautuu sisään HA:aan. Mulla on dynamic dns käytössä duckdns kautta joka mahdolistaa tämän. En ole tutkinut saisiko tuosta helposti jaettua public sivun pelkästään katselua varten ilman että täytyy kirjautua sisään mihinkään.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #230
Kun kurkistin tuonne sisarfoorumille, näytti olevan kärkipaikoilla "kaupallisten kaivojen" lämpötiloista huolestuneita ja lukituksia vastusten käytölle availlaan. VILP miehillä alkaa nuo keruulämpötilat kivasti nousemaan. Eipä silti, Oilonia tarvittiin ja pari senttiä näytti pinta pudonneen helmikuussa. Muita ongelmia ei ole ollut.
Ihan vaan sillä, että kun tämän aloitus alkaa tuolla niin kovin raflaavalla lainauksella. Taitaa se pakkanen pidempään jatkuessaan hiipiä vähän muuallekin kuin VILPeihin.
Ihan vaan sillä, että kun tämän aloitus alkaa tuolla niin kovin raflaavalla lainauksella. Taitaa se pakkanen pidempään jatkuessaan hiipiä vähän muuallekin kuin VILPeihin.
Monoblock :n ”vapaa” vedenkierto tuli testattua sähkökatkon aikana tänä aamuna -20 asteen pakkasessa. Noin tunnin oli sähköt poikki. Ulkoyksikön ja varaajan välissä tapahtui veden vapaakiertoa niin, että katkon päätyttyä ulkoyksikön veden lämpötila oli +15. Putkia tunnustelemalla tämän saattoi myös todeta.
Jatkossa voi luottaa siihen, että pienistä sähkökatkoista ei ole pakkasellakaan haittaa eikä ulkoyksikön veden jäätymistä kovin herkästi tapahdu.
Jatkossa voi luottaa siihen, että pienistä sähkökatkoista ei ole pakkasellakaan haittaa eikä ulkoyksikön veden jäätymistä kovin herkästi tapahdu.
Luultavasti on lämpöpumpun tyypistä riippumaton ilmiö että kun ostaa sen halvimman niin sillä ei pääse kuuhun.
MLP ehkä se ero että kun ensin ostaa halvimman ja tinkii kaivon metrit minimiin, niin silti tämä tulee yllätyksenä
Ei Ulti diy VILP käyttäjät foorumeilla itke jälkeenpäin ettei pelkkä pumppaus riitä kelillä kuin kelillä.
Espejot
Hyperaktiivi
Luultavasti on lämpöpumpun tyypistä riippumaton ilmiö että kun ostaa sen halvimman niin sillä ei pääse kuuhun.
MLP ehkä se ero että kun ensin ostaa halvimman ja tinkii kaivon metrit minimiin, niin silti tämä tulee yllätyksenä
Ei Ulti diy VILP käyttäjät foorumeilla itke jälkeenpäin ettei pelkkä pumppaus riitä kelillä kuin kelillä.
Johtuu hyvin pitkälle siitä että pilpit ja vilpit on perattu aika perusteelisesti ja mlp kommentoitu tyyliin se on paras ja kallein. En minäkään miettinyt MLP:n mitoitusta sen enempää... katsoin että huipputehot riittää. Enkä usko että olisin tällä tiedolla tehnyt toista ratkaisua koska kyllähän tämä ns. normaali talivi on epänormaali ainakin täällä. Cop keskustelu on loppupeleissä puuhastelua, mielenkiintoista mutta silti lillukan varsia. Jos katsoisin kk sähköt niin ei sitä 20% pudotusta edes huomaa jos ei ala ynnäilemään.
COP keskustelua ei paljoa maalämpöfoorumilla näy, taitaa olla keskittynyt enemmän tänne.
En muista törmänneeni siellä valituksiin että cop tippuu kymmenyksiä kun kaivo jäähtyy.
Mutta kun ostetaan alimittainen kaivo ja/tai pumppu ja sitten sähkövastuksia pitäisi ottaa käyttöön niin se ei käy päinsä.
Ja syy on aina myyjästä ei ostajassa..
Sama kun ostaisi halvimman auton ja valittaisi kun ei ole Teslan ominaisuuksia..
siwer
Vakionaama
Luultavasti on lämpöpumpun tyypistä riippumaton ilmiö että kun ostaa sen halvimman niin sillä ei pääse kuuhun.
MLP ehkä se ero että kun ensin ostaa halvimman ja tinkii kaivon metrit minimiin, niin silti tämä tulee yllätyksenä
Ei Ulti diy VILP käyttäjät foorumeilla itke jälkeenpäin ettei pelkkä pumppaus riitä kelillä kuin kelillä.
Ja ferrarin hinnalla ei kannata ostaa mopoa.
MLP kaivoineen nyt on joka tapauksessa kallis, kotiläksyt pitää tehdä ettei joku helppoheikki myy alimitoitettua järjestelmää kun riittävä ei olisi enää paljoakaan kalliimpi.
Silti enemmän huvittaa VILP-buumi kun helppoheikit myy (välillä jotain varaston jämiä) alimitoitetulla teholla ja lähes MLP:n hinnalla. Valtion tuki pahentaa tilannetta, hintaa voi suoraan kasvattaa 4000 eurolla koska ihmisillä on joku tietty kipuraja jonka on valmis kukkarostaan maksamaan.
Näen koko VILPin pointin siinä että selvästi MLP:tä pienemmällä hankintakustannuksilla haetaan kohtuullista takaisinmaksuaikaa ja todellisia säästöjä. Mun on vaan vaikea ymmärtää niitä 6-9kW:n VILPin 12000-15000e settejä. Mutta kai tossa on se että missä tahansa alalla markkinan ylikuumeneminen nostaa hintoja. Ja kotitalousvähennys on tietysti keinotekoisesti pumpannut kaikkia asennushintoja ylös.
Palstoilla kerrottuja hintoja olen kauhistellut itsekkin, ihmisillä on tietysti aika paljon löysää rahaa nyt korona aikana mikä myös vaikuttaa hintoihin.
Vilppi olisi monesti parhaiten perusteltavissa muiden sääolojen kuin kaikkein kovimpien pakkasten lämmitysratkaisuna. Tällöin mitoituskin olisi helpompaa, jos ei edes yritetä tuottaa kovimpien pakkasjaksojen huippulämmitystarvetta ja tuotto- ja hyötysuhdekin saisivat etua vuositasolla odotettavissa olevista mediaanisääoloista.
Ironista kyllä, tuollainen mitoitus sopisi aivan mainiosti esimerkiksi huippupakkasilla käytettävän öljylämmityksen pariksi tarkoituksena leikata vuotuinen öljynkulutus murto-osaan. Samalla tuo parantaisi valtakunnan sähköhuoltovarmuutta juuri paremmin kuin mikään muu kuluttajalle tarjolla oleva mahdollisuus. Valtiovalta vain yrittää aloitteellaan torpedoida tuon mahdollisuuden sillä uhallakin, että seurauksena on todellisuudessa fossiilisten polttoaineiden käytön lisääntyminen jossakin toisaalla ja mahdollisesti kokonaisuutenakin huoltovarmuusriskien ohella.
Jos lähdettäis vertaamaan osa osalta vaikka tällaista 9 kW panaa joka maksoi 4500€ vastaavan tehoiseen ruotsalaiseen
niin löytyisikö kalliimmalle hinnalle osista selitystä. Se että toisessa on parempi COP ei välttämättä maksa lähes tupla hintaa ainakaan osista laskettuna.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #240
Tuo Pana on kyllä erittäin asiakasystävällisesti hinnoiteltu.