Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Eli tämä klassinen kW / kWh ?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rikkinäinen_puhelin Wikipedia osaaOsaisiko joku sellittää mikä tämä "rikkinäinen puhelin" oikein on?
Anna sen lämmityksen pysähtyä noiksi tunneiksi.. tuskin se tönö heti pakastuu.
Minkälaisella copilla tuon teki?Tehot ei enää päätä huimaa, korkeimmillaan ilman sulatuksia 5,2 kW, 58 rps 36,1 °C tuottolämpötilalla.
Minkälaisella copilla tuon teki?
Nyt vasta huomasin tämän kysymyksen. Minulla tosiaan vaihto 10kW G3:sta 3-12kW invertteriin, jossa on myös HGW, nosti selvästi kulutusta vaikka lämmitystarveluvuissa ei ollut merkittävää eroa. Sama jatkui edelleen viime vuonna.Mutta eikös @Sami68 ollut molemmat, alkuun Thermia G2 sitten G3 ja nyt invertteri. Jos muistan oikein niin naapurifoorumilla taisi olla jotain mainintaa että koneen päivityksen jälkeen invertteriksi kulutus ei ollutkaan ainakaan alkuun lähtenyt laskuun vaan nousuun. Mikäs on tilanne nyt kun aikaa on vierähtänyt enemmän?
Mikäs noille oli luvatut SCOPit? Miten inverttereille saa niin hyviä SCOPeja yleensä, jos oikeasti ei etua tule? Onko mittausnormissa jotain inverttereille epäreilua etua antavaa?Minulla tosiaan vaihto 10kW G3:sta 3-12kW invertteriin, jossa on myös HGW
G3 10kW 5,38 Inverter 3-12kW 5,6 alue 0/35Mikäs noille oli luvatut SCOPit? Miten inverttereille saa niin hyviä SCOPeja yleensä, jos oikeasti ei etua tule? Onko mittausnormissa jotain inverttereille epäreilua etua antavaa?
Onko sitten testeissä joku asia joka suosii inverttereitä, vai miksi niillä pääsee 5,4-6 alueelle, kun on-offit jäävät 5-5,5:een? Tuossahan ei ole käyttövettä mukana. Sille ilmoitetaan oma arvonsa.Testit ja todellinen käyttöympäristö. Siinä on kaksi eri asiaa.
Esim. maalämpöpumppujen käyttöveden tuottoa ei ole ikinä testattu niin, että se kertoisi oikeastaan mitään todellisesta tilanteesta.
Kuinkas sulla oli lämmönjako?G3 10kW 5,38 Inverter 3-12kW 5,6 alue 0/35
Testit ja todellinen käyttöympäristö. Siinä on kaksi eri asiaa.
Esim. maalämpöpumppujen käyttöveden tuottoa ei ole ikinä testattu niin, että se kertoisi oikeastaan mitään todellisesta tilanteesta.
Täällä on kanssa mielenkiinto hieman jo hiipunut. Jotain uutta pitäisi saada aikaiseksi.
Lämmität kesän kaivoa kaikella mikä ei muuhun mene - siihen pitää luoda joku automatiikka. Näkee miten kannettu lämpö pysyy kaivossa.Täällä on kanssa mielenkiinto hieman jo hiipunut. Jotain uutta pitäisi saada aikaiseksi.
Tuo on asia, jonka toimivuuden haluaisin kokeilla ja todeta itse. Siihen asti epäilen koko touhua...Lämmität kesän kaivoa kaikella mikä ei muuhun mene - siihen pitää luoda joku automatiikka. Näkee miten kannettu lämpö pysyy kaivossa.
Eiköhän tuon voi päätellä varsin hyvin mitatuista kaivon lämpötiloista. Jos kaivo kylmenee ensimmäisestä vuodesta, voi tuon varmasti kompensoida kesälämmityksellä. Jos tuollaista trendiä ei näy, ei kesälämmitys auta.Tuo on asia, jonka toimivuuden haluaisin kokeilla ja todeta itse. Siihen asti epäilen koko touhua...
Niinhän sitä just ajatellaan. Uskon vasta sitten kun itse näen käytännössä toimiiko niin että sen huomaa..Eiköhän tuon voi päätellä varsin hyvin mitatuista kaivon lämpötiloista. Jos kaivo kylmenee ensimmäisestä vuodesta, voi tuon varmasti kompensoida kesälämmityksellä. Jos tuollaista trendiä ei näy, ei kesälämmitys auta.
Tuohan riippuu pohjavesistä. Kallioon lämpö tietysti varastoituisi ja olisi helposti laskettavissa.
Aika paljon pitää energiaa laittaa, että huomaa. Ja silloinkin puhutaan siitä 1-2 C:stä, jonka kaivo vuosien varrella kylmenee. EED:llä laskettuna 30 MWh kulutus ja 211 m kaivo tuottaa 25 v päästä 0 asteen alimman keskilämpötilan (ei sis. piikkikuormia). Ekana talvena 1,8 C, toisena 1,1 C ja kolmantena 0,8 C.Niinhän sitä just ajatellaan. Uskon vasta sitten kun itse näen käytännössä toimiiko niin että sen huomaa..
Siitä voisi olla iloa käyttöveden teossa ja jonkin aikaa syksyllä - kysehän on lähinnä siitä että jos jo on aurinkolämpöä tms jolle ei ole muutakaan käyttöä. Ruotsalaiset ovat tätä jollain kaivolla kokeilleet ja lämmityksestä oli iloa syksyn mittaan, mutta varsinaiselle lämmityskaudelle ei lämpöä riittänyt. Mutta tämä on siis kaivokohtaista. Meillä ensimmäiten vuosien mittaan kaivo ei mainittavasti kylmennyt - pitää katsoa myöhempiä datoja joskus. Ja nuokin datat pitäisi jotenkin sovittaa siihen millainen talvi ja kevät on takana.Tuo on laskettu demolla, jossa väkisin maanpinnan lämpötila 8 C eli hiukan lämpimämpi kuin eteläisin Suomi. Pohjoisempana auttaa suhteellisesti enemmän, kun kaivot ovat lähempänä jäätymisrajaa. Mutta eihän tuossa varmasti COPin kannalta järkeä ole. Jäätymisvaaraassa olevaa kaivoa saattaa helpottaaa.
Jotain senkin pumppaaminen maksaa puhumattakaan järjestelmistä, jolla koko juttu hoidetaan. Aika marginaalista on kuitenkin MLP:n sähkönkulutuksessa saatu säästö siitä, että kaivo on 1-2 C lämpimämpi, mikä vaatii jo paljon energiaa kaivoon kesällä,kysehän on lähinnä siitä että jos jo on aurinkolämpöä tms jolle ei ole muutakaan käyttöä.
Sähän lataat jo sitä kaivoa auringolla, koko kesänÄlä yllytä.

Sähän lataat jo sitä kaivoa auringolla, koko kesän![]()
Jos lämmittäisi auringolla mlp-koneelle tulevan litkun 13 asteeseen niin kaivoon palautuisi 10 asteinen ja sillä saisi vielä iv-jäähdytystä aikaan.Mutta mutta... Nyt on vakava tilanne. Ilmeisesti Pökö hukkaa kaikki alle 40C aurinkoenergiat.
Se väli kun auringosta saa yli litkun lämmön ja että se kannattaa pistää varaajaan menee haaskuuseen. Karmeaa.
Meillä Vaillant ( 14kW maa + kompura ) näyttää kesällä hetken että maasta nousee 24kW kun se vetelee vaakavedoista ja kaivon yläpäästä tulevaa vettä - eli teho on nimellistehoon nähden tuplat ennenkuin alkaa tulla syvemmältä. Siinä on valitettavasti aika pitkä alkuveto viinapumpulla ennenkuin kompura starttaa .. pitääkin kesällä säätää se aika lyhyemmäksi.Älä yllytä.