Kirein pakkanen takana, mitä tästä opittiin?
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Odottelin että siitä vielä tulisi puhetta ja asia selviäsi mutta kun ei.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eli tämä klassinen kW / kWh ?
Espejot
Hyperaktiivi
Joo, ja Hz siihen sekoitettiin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rikkinäinen_puhelin Wikipedia osaa
PS. Taisi tuossa olla enemmän kyse provosta..
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Pitäisikö nyt ensi yönä kokeilla ja jättää hyytymään. Ennusteen mukaan voisi olla aamulla 25 pakkasta. Tänään oli jo 20 mutta päivällä ei enää kymmentäkään. Kun nyt ei ole mitään "vajetta" niin lähtökohta on paljon parempi kuin helmikuussa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Setän mittarissa -22,6 °C, Ecologicissa -23 °C ja omassani -23,1 °C.
Tehot ei enää päätä huimaa, korkeimmillaan ilman sulatuksia 5,2 kW, 58 rps 36,1 °C tuottolämpötilalla. Tuo tehokin oli kovin vaappuva, ei koko aikaa vaan pudotti aina välillä 50 rsps (4,2 kW) ja sitten nosti nosti hitaasti. Kokeillaanpa vastuksilla ensi yö pumppauksen lämmöllä. Muu kulutus on varmaan aika mitätöntä yöaikaan.
Huomenna aamulla 8-10 sähkö onkin sen verran kallista, että on parasta olla lämmittämättä ollenkaan ja sitten se aurinko jo varmaan Setän herättää (olettaen että se kohta sammahtaa).
Tehot ei enää päätä huimaa, korkeimmillaan ilman sulatuksia 5,2 kW, 58 rps 36,1 °C tuottolämpötilalla. Tuo tehokin oli kovin vaappuva, ei koko aikaa vaan pudotti aina välillä 50 rsps (4,2 kW) ja sitten nosti nosti hitaasti. Kokeillaanpa vastuksilla ensi yö pumppauksen lämmöllä. Muu kulutus on varmaan aika mitätöntä yöaikaan.
Huomenna aamulla 8-10 sähkö onkin sen verran kallista, että on parasta olla lämmittämättä ollenkaan ja sitten se aurinko jo varmaan Setän herättää (olettaen että se kohta sammahtaa).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Oikein hienosti näyttää yön pelittäneen, ikään kuin "päiväpumppauksella" vastuksen kautta. Eli lämpimät lattiat jäähtyi ihan merkittävästi ja vastaavasti vain patterilämmitys päällä - aamulla pariin tuntiin ei mitään. 0,7 asteella jäähtyi huusholli.
Vastuksella on sahannut sahalaitaa koko yön. Olisiko ollut 7,5 kW vastus puolet ajasta päällä ? Täytyy katsoa, kun huomenna tulee kulutustiedot näkyville.
Nyt se on polkenut jo pari tuntia täysillä. Saa nähdä ehtiikö lattiat lämmetä ensi yöksi. Suuri vaara, että tulee vielä toinen pakkasyö putkeen.
Vastuksella on sahannut sahalaitaa koko yön. Olisiko ollut 7,5 kW vastus puolet ajasta päällä ? Täytyy katsoa, kun huomenna tulee kulutustiedot näkyville.
Nyt se on polkenut jo pari tuntia täysillä. Saa nähdä ehtiikö lattiat lämmetä ensi yöksi. Suuri vaara, että tulee vielä toinen pakkasyö putkeen.
Minkälaisella copilla tuon teki?
Se oli viime yö oulun seudulla kylmin tämä talvena, klo2 maissa ylittyi pakkanen -30 => ES sammui ja mennyt "itsensä lämmitysmoodiin" eli pyöräytteli kompuraa hetkittäin jamitämuutapuuhaillutkaan.
Vastuksia oman unohduksen johdosta ei tullut lisukkeeksi, joten aamulla somaa 20 asteista vettä kierteli lämmitysverkossa ja sisälämpötila pudonnut reiluun 17c. Osittaisena syynä putoamiseen oli puolittain auki ollut ikkuna KYLMÄN talteenotolla.
Vastuksia 4Kw päälle ja kun vilppikin heräsi kahdeksan maissa omista puuhista ja alkoi lämmittämään ulkona (-26), niin alkoi sisälämmötkin kohota pikkuhiljaa.
Klo 10 otin vastukset pois päältä, sisällä jo lähes normit 21.
No olihan tämäkin eräänlainen koe.
ps. olihan tuo vanha ultin ilppi päällä ja asetettu 19, ilmeisesti sentään kulutti sähköö
Vastuksia oman unohduksen johdosta ei tullut lisukkeeksi, joten aamulla somaa 20 asteista vettä kierteli lämmitysverkossa
ja sisälämpötila pudonnut reiluun 17c. Osittaisena syynä putoamiseen oli puolittain auki ollut ikkuna KYLMÄN talteenotolla.Vastuksia 4Kw päälle ja kun vilppikin heräsi kahdeksan maissa omista puuhista ja alkoi lämmittämään ulkona (-26), niin alkoi sisälämmötkin kohota pikkuhiljaa.
Klo 10 otin vastukset pois päältä, sisällä jo lähes normit 21.
No olihan tämäkin eräänlainen koe.
ps. olihan tuo vanha ultin ilppi päällä ja asetettu 19, ilmeisesti sentään kulutti sähköö
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
En osaa sanoa, kun en juuri tuolle hetkelle sähkömittaria lukenut. Kun tuotto ja kulutus seilaa, menisi liiaksi arvaamisen puolelle. -20 °C:ssa tuo vielä on ottanut täydet kierrokset (90 r/s, tehdasasetus, joka on nostettavissa 100 rps saakka) ja on antanut semmoiset ~9 kW 1,9 COPilla ilman sulatuksia. Käytännössä tehon tuotto on jo reippaasti laskusuunnassa. Kylmimpien päivien COPit ovat sulatusten kanssa vain 1,8 vaikka osa pumppauksesta on aina tehty lämpimämmässä.
Nyt vasta huomasin tämän kysymyksen. Minulla tosiaan vaihto 10kW G3:sta 3-12kW invertteriin, jossa on myös HGW, nosti selvästi kulutusta vaikka lämmitystarveluvuissa ei ollut merkittävää eroa. Sama jatkui edelleen viime vuonna.
Edelleen pidän tuota G3:sta markkinoiden ykköspumppuna ja varmaan seuraavana laitan testiin tuon Atlaksen, jossa on ensimmäisenä SCOP yli kuuden. Invertterit on vielä aika iso ? Minusta se vuosien takainen lause, jonka kuulin Thermian edustajalta, kertoo aika paljon. Thermialla oli valmis invertteripumppu tuotekehitys-yksikössä, mutta eivät tuoneet sitä markkinoille, koska sillä ei saavutettu mitään merkittävää etua. Kun Nibeltä tuli invertteri tuli Thermialta heti perässä...
Mikäs noille oli luvatut SCOPit? Miten inverttereille saa niin hyviä SCOPeja yleensä, jos oikeasti ei etua tule? Onko mittausnormissa jotain inverttereille epäreilua etua antavaa?
G3 10kW 5,38 Inverter 3-12kW 5,6 alue 0/35
Testit ja todellinen käyttöympäristö. Siinä on kaksi eri asiaa.
Esim. maalämpöpumppujen käyttöveden tuottoa ei ole ikinä testattu niin, että se kertoisi oikeastaan mitään todellisesta tilanteesta.
Onko sitten testeissä joku asia joka suosii inverttereitä, vai miksi niillä pääsee 5,4-6 alueelle, kun on-offit jäävät 5-5,5:een? Tuossahan ei ole käyttövettä mukana. Sille ilmoitetaan oma arvonsa.
Tai toisin päin. Onko sinun kodissasi jotain, joka suosii on-offia?
Kuinkas sulla oli lämmönjako?
On-offit on trimmattu sinne yhteen pyörimisnopeuteen ja invertterien täytyisi taipua vähän joka tilanteeseen.
Tälläinen todellinen vertailu missä on kahta eri huippukonetta verrattu toisiinsa esim vuodenaikojen ja lämmitystarpeiden mukaan olisi mielenkiintoinen. Piekseekö toinen toisen esim pakkasilla ja taas toinen leudoilla keleillä? Valtaosa siitä sähköstä toki kulutetaan lämmityskaudella joten luulisi toisaalta että se ero tulisi siellä.
Onko heittää mitään suuntaa-antavaa arviota kulutuksien eroista %:ssa?
Lähdet virittämään tuloilmaan... Eikun on jo... Aurinkoker... Äh... Nekin on.
Paljun lämmitys? Kesän ajan auringolla lämpimänäpito?
Lämmität kesän kaivoa kaikella mikä ei muuhun mene - siihen pitää luoda joku automatiikka. Näkee miten kannettu lämpö pysyy kaivossa.
Tuo on asia, jonka toimivuuden haluaisin kokeilla ja todeta itse. Siihen asti epäilen koko touhua...
Eiköhän tuon voi päätellä varsin hyvin mitatuista kaivon lämpötiloista. Jos kaivo kylmenee ensimmäisestä vuodesta, voi tuon varmasti kompensoida kesälämmityksellä. Jos tuollaista trendiä ei näy, ei kesälämmitys auta.
Tuohan riippuu pohjavesistä. Kallioon lämpö tietysti varastoituisi ja olisi helposti laskettavissa.
Niinhän sitä just ajatellaan. Uskon vasta sitten kun itse näen käytännössä toimiiko niin että sen huomaa..
Aika paljon pitää energiaa laittaa, että huomaa. Ja silloinkin puhutaan siitä 1-2 C:stä, jonka kaivo vuosien varrella kylmenee. EED:llä laskettuna 30 MWh kulutus ja 211 m kaivo tuottaa 25 v päästä 0 asteen alimman keskilämpötilan (ei sis. piikkikuormia). Ekana talvena 1,8 C, toisena 1,1 C ja kolmantena 0,8 C.
Jos tuohon lataa kesällä 10 MWh, nousee talven alin 0,5 C:hen, 20 MWh 1,08 C, 30 MWh 1,61 C ja 60 MWh 3,23 C. Samalla sitten menetetään mahdollisuus jäähdyttää, kun kesällä ollaan pahimmillaan 49,5 C (60 MWh), 28,6 (30 MWh), 21,6 tai 14,6 C. Taitaa mennä MLP:t tilttiin 20 tai 30 C ylityksestä, joten tuolloin sitten pitää kaikki lämmityskin hoitaa muuten kesäaikaan.
Jos pohjavedellä on merkitystä, kaivo ei jäähdy eikä lämpene noin paljoa.
Tuo on laskettu demolla, jossa väkisin maanpinnan lämpötila 8 C eli hiukan lämpimämpi kuin eteläisin Suomi. Pohjoisempana auttaa suhteellisesti enemmän, kun kaivot ovat lähempänä jäätymisrajaa. Mutta eihän tuossa varmasti COPin kannalta järkeä ole. Jäätymisvaaraassa olevaa kaivoa saattaa helpottaaa.
Siitä voisi olla iloa käyttöveden teossa ja jonkin aikaa syksyllä - kysehän on lähinnä siitä että jos jo on aurinkolämpöä tms jolle ei ole muutakaan käyttöä. Ruotsalaiset ovat tätä jollain kaivolla kokeilleet ja lämmityksestä oli iloa syksyn mittaan, mutta varsinaiselle lämmityskaudelle ei lämpöä riittänyt. Mutta tämä on siis kaivokohtaista. Meillä ensimmäiten vuosien mittaan kaivo ei mainittavasti kylmennyt - pitää katsoa myöhempiä datoja joskus. Ja nuokin datat pitäisi jotenkin sovittaa siihen millainen talvi ja kevät on takana.
Jotain senkin pumppaaminen maksaa puhumattakaan järjestelmistä, jolla koko juttu hoidetaan. Aika marginaalista on kuitenkin MLP:n sähkönkulutuksessa saatu säästö siitä, että kaivo on 1-2 C lämpimämpi, mikä vaatii jo paljon energiaa kaivoon kesällä,
pökö
Kaivo jäässä
- Keskustelun aloittaja
- #270
Kaivoon en kajoa. Se "latautuu" sen mitä iv-jäähdytys sitä lataa.
Olisihan se nyt minulla helppoa kääntää aurinkokierto sinne kun 900 litran pytty on 55 asteinen, eihän sen tarvi olla 90 asteinen. Uskon silti saavani isomman ilon siitä kun lasken ylilämmöt vaikkapa paljuun.
Olisihan se nyt minulla helppoa kääntää aurinkokierto sinne kun 900 litran pytty on 55 asteinen, eihän sen tarvi olla 90 asteinen. Uskon silti saavani isomman ilon siitä kun lasken ylilämmöt vaikkapa paljuun.
Sähän lataat jo sitä kaivoa auringolla, koko kesän
Sähän lataat jo sitä kaivoa auringolla, koko kesän
Mutta mutta... Nyt on vakava tilanne. Ilmeisesti Pökö hukkaa kaikki alle 40C aurinkoenergiat.
Se väli kun auringosta saa yli litkun lämmön ja että se kannattaa pistää varaajaan menee haaskuuseen. Karmeaa.
pökö
Kaivo jäässä
- Keskustelun aloittaja
- #275
Jos lämmittäisi auringolla mlp-koneelle tulevan litkun 13 asteeseen niin kaivoon palautuisi 10 asteinen ja sillä saisi vielä iv-jäähdytystä aikaan.Mutta mutta... Nyt on vakava tilanne. Ilmeisesti Pökö hukkaa kaikki alle 40C aurinkoenergiat.
Se väli kun auringosta saa yli litkun lämmön ja että se kannattaa pistää varaajaan menee haaskuuseen. Karmeaa.
Meillä Vaillant ( 14kW maa + kompura ) näyttää kesällä hetken että maasta nousee 24kW kun se vetelee vaakavedoista ja kaivon yläpäästä tulevaa vettä - eli teho on nimellistehoon nähden tuplat ennenkuin alkaa tulla syvemmältä. Siinä on valitettavasti aika pitkä alkuveto viinapumpulla ennenkuin kompura starttaa .. pitääkin kesällä säätää se aika lyhyemmäksi.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Pakkaset tuppaa tulemaan aina yllättäen kesän jälkeen. Nyt suven aikana olisi hyvä sauma laitella kaikki VILPien ja miksei ILPienkin lauhdevesiletkut ja saattolämmitykset kuntoon ellei jo ole. On huomattavasti miellyttävämpää hommaa kuin talvipakkasella.
Kääntöpuolena sitten tämä "pakkastalven" merkitys kokonaisuuteen. Huomasin että ei tuo 12 kk edellisen kk tulos paljon muuttunut 2020 vuodesta vaikka toistaiseksi lämpimin todettu talvi vaihtui laskuissa perin keskimääräiseen. Veden lämmityksen yli 6/2020 - 5/2021 COP 2,9 ja järjestelmäCOP 2,7. Sen minkä pakkanen söi melkein säästi pienellä putkimuutoksella, kun haalistus tehostui viime kesänä ja tulistusvaraaja on syönyt ~ 40 kWh/kk vähemmän.
Kääntöpuolena sitten tämä "pakkastalven" merkitys kokonaisuuteen. Huomasin että ei tuo 12 kk edellisen kk tulos paljon muuttunut 2020 vuodesta vaikka toistaiseksi lämpimin todettu talvi vaihtui laskuissa perin keskimääräiseen. Veden lämmityksen yli 6/2020 - 5/2021 COP 2,9 ja järjestelmäCOP 2,7. Sen minkä pakkanen söi melkein säästi pienellä putkimuutoksella, kun haalistus tehostui viime kesänä ja tulistusvaraaja on syönyt ~ 40 kWh/kk vähemmän.