Lämmön varastoimiseen pientaloissa ei ole keksitty oikein mitään, mikä edes viikon lämmöt voisi varastoida.
Suuremmasta varastosta voisi olla hyötyä esimerkiksi niin että pienitehoinen VILP riittäisi talon lämmitykseen kun leudoilla keleillä varastoa voisi ladata.
Mites tämmöinen varasto ideatasolla?
Taloon tehdään maanvarainen perustus, mutta hieman korkeampana sokkeli kuin tavallisesti. Esim 1,5m korkeutta sisätäytölle + eristeet.
Sisätäyttö tehtäisiin niin että pohjalle tulisi 100-150mm Finnfoamia. Sen päälle lämmitysputkea "latauspiiriksi". Sitten metri mahdollisimman pientä kivituhkaa joka veden kanssa tärytettäisiin pohjalle.
Sitten uusi lenkki lämmitysputkea "keruupiiriksi" kivituhkan päälle. Lopuksi sisätäyttö loppuun salaojasepelillä.
Ja alapohjaan hyvä eristys.
Tuollainen 100-120m3 kivituhkakerros voisi jo jotain varata kun hyvin tiiviinä vastaisi melkein silkkaa kiveä. Vielä kun sen saisi pidettyä kosteana niin varauskyky kasvaisi entisestään.
Lataus voisi tapahtua monella tavalla, mutta varaston käyttö tapahtuisi lattialämmityksen paluun levylämmönvaihtimella. Ja sähkökattila priimaisi loput mitä tarvitaan.
En ymmärrä miksei varsin hyväksi havaittu, varmaan joka toisessa 70-80-luvlla rakennetussa tai peruskorjatussa talossa jo valmiiksi asennettu, eli veteen perustuva varaaja. Silloinhan ongelmana oli sähkön ylituotanto yöaikaan ja ratkaisuna tyrkyttää ihmisille yösähköä ja hajautettua varastointia puoleksi vuorokaudeksi. Se olemassaoleva 1000-3000 litraa ei toki riitä viikoksi, mutta kertaluokka on oikea, vähän tarvitsee vaan suurentaa. 20000 litraa toiminee. 100 neliömetrillä 20 sentin paksuinen tankki. Varmasti järkevämpää tehdä vain osan talon alle esim. 25 neliömetrin 80cm korkea tankki materiaalien ja työn säästämiseksi, ja etenkin eristeissä säästää.
On niitä puulämmittäjiä joilla on jo niin iso (4000-5000 l) varaaja että varastoi lähes viikon energiatarpeen. Lämpöpumpun pienemmällä dT:llä tarttee tietysti olla vielä tuplasti-triplasti isompi. Vie paljon tilaa, muttei niin paljon kuin kivituhkalla, koska veden ominaislämpökapasiteetti on erinomainen. Kiviainekset voittaa energiatiheydessä silloin kun ladataan suuriin lämpötiloihin, mutta se taas ei ole lämpöpumpuilla mahdollista. Jos siis tarkoitus on hyvällä COPilla tehdä sitä ilmaisenergiaa esim. ilmasta.
Muuten olen samaa mieltä että tuon maanvaraisen perustuksen päällä on hyvä paikka kantikkaalle varaajalle, vain toinen isoista sivuista (maan vastainen) tarvitsee eristää hyvin (ja sielläkin on vastassa 5-asteinen maaperä, ei kylmä ilma), yläpuolta tarvitsee eristää vain juuri sen verran että lämpövuoto ei koskaanylitä asuinkerroksen lämmöntarvetta.
Toki pitää hitsata teräksestä tankki, mutta teräs on halpaa. Luulen että tosiasiassa ainoa mikä tämän kaataa on työn hinta Suomessa ja tekijöiden löytymisen mahdottomuus. Ja potentiaalinen nillitys siitä että mikä tahansa nyrkkipaja
ei saa hitsailla paineastioita ilman hirvittäviä byrokratioita (luki näin laissa tai ei) vaikka nimenomaan joka toinen nyrkkipaja niitä vielä 70- ja 80-luvulla hitsasi eikä ne mihinkään losahda.
Paisunta vie ärsyttävästi tilaa, siihenkin kannattaa miettiä sitten jotain luovaa ratkaisua.
Oleellisin kysymys pohdinnan kannalta olisi kuitenkin se, minkälaisista varastointijaksoista todella on hyötyä. Tartteeko varata viikoksi, riittääkö vähempi, halutaanko enemmän. Tuo viikko on aika hyvä vedenjakaja, sen alle onnistuu hyvinkin olemassaolevilla keinoilla mutta pidemmät ajanjaksot vaativat väkisinkin jotain uutta tai ainakin isoja investointeja.
www.pv-magazine.com
