Tavallaan ainakin lämpimän ilman puhaltaminen ylipaineella sokkelin kaltaiseen alapohjaan painaa myös haittakaasut maahan. Kaipa radonin tuuletus pois onnistuu noinkin yhtä hyvin kuin imemällä maahan alipainetta? Talvella vastaavasit normaali radonimu kaiketi tuo syvemmälle mahdollisesti varastoitunutta lämpöä ylemmäs hyödynnettäväksi. Eli voisi tuossa olla kehittämismahdollisuuksia. Aika vaatimaton tuollaisen sepelipatjan kyky varastoida lämpöä kuitenkin on, koska kymmenien metrien paksuista sepelikasaa ei tuonne kannata kasata ja pohjavesikin varmaan sotkee kuviot lähes aina. Vuodenaikaisvarastointi ainakin edellyttäisi kymmenien metrien kuivaa sepelipatjaa.
Routaeristeet attavat, mutta ei hiukan toista sataa kuutiometriä sepeliä vastaa kuin muutamaa kymmentä kuutiota vettä lämmönvarastointikapasiteetiltaan, millä ei kovin pitkälle pötkitä. Jos lämpöä saa nostetuksia vaikkapa 50 astetta (käytännössä siis ainakin 80 asteeseen, jotta lämmön saa puretuksi ilman lämpöpumppua), tuohon voi periaatteessa varastoida luokkaa 1...2 MWh. Vaihtoehtoinen varastointi 50 asteeseen ja lämmön pumppaus lähelle nollaa ei taida juuri parantaa asetelmaa (sen lisäksi, että pumppaukseen käytetty sähkö lämmittää myös).
Homma etenee: mm . "Tamperelaisyrityksen ensimmäisen kaukolämpöverkkoon yhteydessä olevan kaupallisen laitoksen asentaminen käynnistyy Kankaanpäässä tänä syksynä."Entäs energian jemmaaminen 500-600 asteiseen hiekkaan? Kumma jos ei ole kokeiltu jo. Luulisi myös että tuo murenisi pölyksi aikaa myöden.
Uusiutuvan energian varastointiin kehitetään uusia konsteja – tamperelaisyritys tähtää maailmalle menetelmällä, jossa ylijäämäsähkön energia säilötään hiekkaan
Tarkoituksena on ratkaista aurinko- ja tuulivoiman hankaluus eli se, että saatavuus vaihtelee päivästä toiseen.yle.fi
www.aamulehti.fi
Joillain edellytyksillä varmaan on, mutta yleisessä tapauksessa tuskin. Lämpö ajaa kosteutta pois päin lämpögradientin suuntaan eikä ylöspäin pitäisi olla mitään osaa rakennuksesta, jota ei voitaisi eristää ja tuulettaa niin, että kosteus ei pääse aiheuttamaan haittaa. Edellytyksen on tietenkin, että pohjavesi ei nouse liian ylös, jolloin uutta kosteutta leviäisi jatkuvalla syötöllä joka suuntaan varaston höyrystämänä, jos pohjavesi pääsee lämpenemään. Toki tuonkin kanssa epäilemättä voisi kosteusrasituksen kannalta tulla toimeen oikeilla eristys- ja ilmanvaihtoratkaisuilla.
Mutta rakennuksen alle voisi varmaan perustamisvaiheessa asentaa vaikka yhtenäisen haponkestävän levyn, eli rakennus olisi kuin laiva. Sen jälkeen kaikki yläpuolinen lähinnä kuivuisi. Ei pohjaveden lämmittäminen toki ole koskaan viisasta ja etenkään, jos virtaa vähääkään johonkin suuntaan, kun lämpökin menee hukkaan.
Tuossa on se ongelma että jos -10 keleiltä haluaa pistää "varastoon" -20 kelejä varten, niin sen pienen koneen tarttee sitten tehdä sen -10 lämmöntarpeen lisäksi se kaikki tulevaisuudessa tarvittu -20 energia. Vaikka varasto olisi niin iso että COPin saisi hyväksi (eli varaston lämpötilan ei tarvitsisi ylittää kuin muutamalla asteella se -20:n tarve), tehontarve nousisi niin että laite olisi sitten kauhean ylimitoitettu.
Kovempiin pakkasiin kuitenkin aikaa 3 kk. Hukkaan menee paljolti. Nollakelissä ei tuolla enää latailla.
Eristeethän on koko tilassa. Mitä se ryömintätila yleensä on... Metrin maanpintaan? Mutta anturat on sen alla vielä ja säiliöt toki anturan tasolta asti eristeen päälle.
Taitaa tulla aika lämmintä vettä kaivosta, jos laitat 300+ m kaivon hyvin eristettyyn uuteen pikkutaloon, johon kuvittelet sen 3 kW VILPin riittävän eli riittäisi joku n. 100 m kaivokin. Tuolla 300 m syvyydessä on jo Etelä-Suomessa yli 10 C ja kaivon kuormitus mitätön eli ei juuri kylmene. Kai tuolla silloin pääsee hyviin COPeihin?