Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

rema

Vakionaama
Aikoinaan minulla oli esite Bladonjets :n kodin energialähteestä jossa oli sähkön ja lämmöntuotto, mutta en löydä nyt sitä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Nuo sähköä kehittävät turbiinit ja generaattorit voisivat olla ratkaisu, jos sähköä ei olisi saatavilla. Koska verkkoyhteys on, nuo voi unohtaa kalliina ja hyötysuhteeltaan huonoina. Vanhan kattilan hyötysuhde on kuitenkin vähintään yhtä hyvä tai parempi.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Noita Stirlingmoottoreita pitäisi lämmittää jollakin muulla kuin öljypolttimella tai sitten perusteena pitäisi olla jokin varavoima, kun sähköt on poikki. Stirgling-moottori on kallis voimakone ja ainut etu on käsittääkseni laajemmat vapaudet polttoainevalikoimassa.

Jos polttoaine on verollinen polttoöljy, diesel-moottori on varavoimakoneena paitsi halvempi myös hyötysuhteeltaan parempi. Dieselillä voi myös suoraan pyörittää generaattoria ja pitää yllä sähkön taajuutta ja jännitettä toisin kuin suoralla Stirling-käytöllä. Diesel 3 - 0 Striling.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Nuo sähköä kehittävät turbiinit ja generaattorit voisivat olla ratkaisu, jos sähköä ei olisi saatavilla. Koska verkkoyhteys on, nuo voi unohtaa kalliina ja hyötysuhteeltaan huonoina. Vanhan kattilan hyötysuhde on kuitenkin vähintään yhtä hyvä tai parempi.
Nyt menee vähän pointti ohi. Tuo Enertwin on pohjimmiltaan lämmityslaite, joka tuottaa varaajaan varastoitavaa lämpöä silloin kun sitä tarvitaan. Siinä ohessa syntyy myös sähköä, joka tässä tapauksessa voidaan käyttää 100% omaan käyttöön, eli esim. Vilppien pyörittämiseen. Hukkaan ei mene käytännössä mitään. Miten ihmeessä saat sen väännettyä huonoksi hyötysuhteeksi?

Biokaasua käyttäen myös CO2-päästöt ovat sangen alhaiset. Pakkaskauden öljylämmityksen fiksua korvaajaahan tässä jokin aika sitten haettiin ja tuollaisella se onnistuu.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Eiköhän tuokin pyöri ilmaylijäämällä eli savukaasuhäviö on suuri verrattuna kattilaan, joka palaa aina optimaallisella seossuhteella. Ehkä väärin sanoa että hyötysuhde on huono mutta huonompi kuin kattilalla. Käytettävyydestä tuskin kannattaa mainita.

Sähkö ja polttoöljy ovat hinnoiltaan Suomessa samoissa, joten suurta arvonnousua tuossa ei nähdäkseni voi tapahtua. Mitä nuo koneet maksavat ?
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Eiköhän tuokin pyöri ilmaylijäämällä eli savukaasuhäviö on suuri verrattuna kattilaan, joka palaa aina optimaallisella seossuhteella. Ehkä väärin sanoa että hyötysuhde on huono mutta huonompi kuin kattilalla. Käytettävyydestä tuskin kannattaa mainita.

Sähkö ja polttoöljy ovat hinnoiltaan Suomessa samoissa, joten suurta arvonnousua tuossa ei nähdäkseni voi tapahtua. Mitä nuo koneet maksavat ?

Mikäs käytettävyydessä? Asennus jokseenkin samanlainen kuin kattilalla, huoltoa vaatii kerran vuodessa tai 7500 tunnin välein. Hinnasta ei hajuakaan, ei ole ollut tarvetta kysyä tarjousta, siksi laitoin tuon linkin tuohon josta sen voisi tehdä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Esim. Englannissa maakaasu maksaa vain murto-osan sähkön hinnasta. Siellä voisi ajatella että saa sen lämmön ilmaiseksi tai ainakin maksamaan tuota konetta takaisin ja tuotetulla sähköllä saa maksettua sen polttoaineen. Millaista huoltoa tuo vaatii vuosittain? Yleensä jo yksi vuosi on näille pienen mittakaavan laitteille pitkä aika.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Esitteen mukaan:
"The EnerTwin is the only micro CHP system that is based on a very small turbine. This is done for a reason: gas turbines are known for their proven reliability and very low maintenance costs. The maintenance costs of the EnerTwin can be up to 5 times lower than those of competing micro CHP systems, like internal combustion engines, fuel cells and gas engines."

...

"Low maintenance costs: little wear and tear, only one moving part"

Toki olet oikeassa siinä, että laitteen tma vaihtelee maittain sen mukaan, minkä hintaista kaasua siihen on saatavilla.

Esitteessä tosiaan luvataan laitteen kokonaishyötysuhteen olevan yli 94%.
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
Nuo lentokentät ovat keskimäärin aika neutraaleja paikkoja sillä ne eivät sijaitse mäellä tai saaressa ja yleensä on tyhjää aukeaakin ympärillä, että pakkaset pääsevät talvella kiristymään.
Tässä tapauksessa tuo oletus menee väärin, Utin lentokenttä sijaitsee Salpausselän päällä. Kuten itse asiassa useampi muukin, esim. Lappeenranta, Selänpää, Vesivehmaa tai Nummela. Pakkasten osalta varmasti tuo Anjalan lähiasema on parempi mittari reman lämmitystarpeita ajatellen.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tässä tapauksessa tuo oletus menee väärin, Utin lentokenttä sijaitsee Salpausselän päällä. Kuten itse asiassa useampi muukin, esim. Lappeenranta, Selänpää, Vesivehmaa tai Nummela. Pakkasten osalta varmasti tuo Anjalan lähiasema on parempi mittari reman lämmitystarpeita ajatellen.
Yleensä kannattaa valita lähin. Vaikuttaisiko meri ja eteläisyys jotain. Arvot tältä vuodelta
Keskilämp. Anjala ... Utti (lentoasema)
Tammikuu -4,8 °C ............ -5,9 °C
Helmikuu -8,9 °C ............ -9,7 °C
Maaliskuu -1,6 °C ............ -2,2 °C

Alin lämpötila Anjala ... Utti (lentoasema)
Tammikuu -25,0 °C ............ -25,8 °C
Helmikuu -27,0 °C ............ -26,5 °C
Maaliskuu -19,8 °C ............ -23,0 °C

Onhan tuolla Anajalassa ollut mittareiden mukaan lämpimämpää kuin Utissa, joskin erot ovat aika pienet. Ilmeisesti meri on ollut jo tukevasti jäässä. Helmikuussa siellä on tosin mitattu 0,5 astetta kovempi pakkanen mutta muuten nuo erot ovat aika selvästi Anjalan eduksi.

Sitten jos omaani peilaa, talven kelit VILPin kannalta tuolla ovat jo jo oleellisesti helpommat kuin täällä. Ero talvikuukausien keskilämpötilassa jo useita asteita.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eikös tämän ketjun tarve olisi lähinnä löytää ratkaisu, jolla taloyhtiön lämmöntarve turvattaisiin lähes vuosittain toistuvien lyhyiden kireiden pakkasjaksojen ajaksi taikka sitten aivan poikkeuksellisen kylmien talvijaksojen ajaksi, jolloinen taisi viimeksi sattua joskus vuoden 2010 vaiheilla ja vielä huomattavasti pahempana talvella 1987?

Tuollaiset kalliit yhteistuotantoratkaisut voi silloin kustannussyistä unohtaa. Toki jokin diesel-aggregaattikin, josta otetaan jäähdytysveden ja pakokaasujen lämpö talteen lämmitrysveteen saattaisi tulla kyseeseen, koska sähköstäkin voi noissa tilanteissa tulla pulaa. Lämpö tuossa syntyisi lähinnä sivutuotteena, eikä laitteen tiheällä huoltovälillä ja käyttötuntikertymällä ole sanottavaa merkitystä ekonomiaan. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 1987 sääoloihin liittyi myös voimakas ilmavirtaus ja tuuli koillisen suunnalta, jolloin ainakin nykyoloissa sähköä pitäisi syntyä kohtalaisesti mm. tuulivoimalla.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Neste My tuosta lämmöllä lehden artikkelista...

"1 000 litran minimitilaus perinteistä polttoöljyä maksaa maaliskuun hinnoilla noin 1 000 euroa. Jos käyttöön otetaan Neste MY uusiutuva polttoöljy, hinta nousee tämänhetkisillä hinnoilla laskettuna noin 200 euroa. Lisäksi on hyvä huomata, että kotilämmittäjän on ennen tuotteen käytön aloittamista vaihdettava polttimessa oleva liekinilmaisin."

Palaakohan tuo jotenkin ihan sinisellä tai melkein värittömällä liekillä ?
 

rema

Vakionaama
Kommenttinne huomioiden olemme oikealla "tiellä". Seuraava työmme on laittaa kaksi aurinkolämpöpanelia katolle, kun saisin siihen kavereita, koska kokonaan teetettynä, se olisi liian kallis opraatio, vain esim komposiittiletkujen liittämisen voisi ostaa ja panelien noston myös.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kommenttinne huomioiden olemme oikealla "tiellä". Seuraava työmme on laittaa kaksi aurinkolämpöpanelia katolle, kun saisin siihen kavereita, koska kokonaan teetettynä, se olisi liian kallis opraatio, vain esim komposiittiletkujen liittämisen voisi ostaa ja panelien noston myös.

Onko teillä niitä Stellatoreja vielä jemmassa? Kuinka kuumaa vettä niistä saa kun aurinko kunnolla päääsee porottamaan?

Paljonko sellainen oikein painaa kun nosto pitäisi ostaa? EDIT: löysin... 195kg (!).... Melko painava... Katsoin että normi tasokeräinten paino on luokkaa 80kg per 5m2.

Tyhjiöputkikeräimet taasen voisi viedä putki kerrallaan ylös. Ja niistä saa kuumaa vettä hyvin. Kärkkäinen myy kelpo hintaan niitä, ellei teillä keräimiä jo ole valmiiksi.
 
Viimeksi muokattu:

rema

Vakionaama
Meillä on 2 kpl tasokeräimiä, eli todennäköisesti 2 miestä nostaa katolle, vähän hankalat nostaa, mutta eiköhän onnistu. Kytkentä Stellatorien jälkeen, venttiileillä.Talvella suljetaan tasokeräinten ventiili, eli virtaus Stellatorien jälkeen alas kattokiertolämpöpumpulle.
Tasokeräimet päälekkäin, virtaus 2 Stellatorilta alempaan tasokeräimeen. ylemmän yläosasta yhtyy alesvievään putkeen.
Tällähetkellä30.05 klo 11.45 Stellatorien jälkeen 76,7 C-ast. josta lämpö siirtyy 10 m3 varaajaan. Varaaja ykäosan lämpö on nyt 49.9 C-ast.
Varaajan vedellä lämmitetään LKV:tä jonka lämpö on 49,7C-ast. ennnen LLV:ta 16,0 C-ast.,
Kun lisätään 2 kpl tasokeräinä, niin joudumme ostamaan 2-3 24 V pumppua, esim. Nologo 1000C DC pumppaus 2000 L/H, halvimmillan vähän päälle 30 € kpl. Me voidaan käyttää näitä pumppuja , vaikka niissä ei ole säätöä, säätö tapahtuu linjassa olevalla toisella 24 V pumpulla.
Katolta tuleva komposiittiletku kestää vain 90 C-ast. on ehkä vaihdettava, koska paineelisena voimme ylittää 100 C-ast.
 

pökö

Kaivo jäässä
Meillä on 2 kpl tasokeräimiä, eli todennäköisesti 2 miestä nostaa katolle, vähän hankalat nostaa, mutta eiköhän onnistu.
Vetelin 2014 tasokeräimet yksin katolle. Keräin tikkaita vasten pystyyn ja naru ympärille ja siitä keräin tikkaisiin nojaten vedin ne ylös.

Komposiitin vaihtaisin tällä tietämyksellä kurtturosteriin mitä saa esim ebaysta halvalla ja jää liitokset matkalta pois.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Rema: miksi taas noin vaikea viritys? Laittakaa kierto menemään ensin tasokeräinten läpi ja sitten Stellatoreihin. Näin voi talvellakin kierrättää uusien keräinten läpi, kun hyvällä kelillä nekin kerää jotain kun MLP viilentämä litku ajetaan keräimiin.

Eikä teidän tarvi venttiileitä käydä käsin säätelemässä.

Ja miten muuten kylmä vesi voisi olla nyt +16C? Ei kuulosta mahdolliselta kun maaperä ei noin lämmin vielä ole vaikka putket olisi matalassakin.
 
Viimeksi muokattu:

rema

Vakionaama
Voi olla että vesi lämpeää ennen mittausta, eristämätöntä kupariputkea monta metriä.
Pökön ehdottama kurtturosteri on varmaan hankittava, koska nyt lämpö klo 13 Stellatorien jälkeen on 87,4 C-ast. lisäsin pumppausta.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Todennäköisesti mittaamisessa on vika. Edes muutama metri kupariputkea ei nosta lämpöä noim ylös.

Luultavasti vesi on tullessaan 4-7C
 

rema

Vakionaama
Jos mittaukset ovat oiken klo 14.55 mennään riskirajoilla Stellatorien jälkeen 97,7 C-ast. ennen Stellatoreja 71,7 C-ast., virtaus 7,64 L/min, teho 13,86 kW
 

rema

Vakionaama
Nyt 15.15 ennen Stellatoreja 65,4 C-ast. jälkeen 109,3 C-ast. virtaus 9,69 L/min teho 29,68 kW
klo 15.22 ennen 58,3 C-ast. jälkeen 106,8 C-ast. virtaus 9,69 L/min teho 32,79 kW
klo 15.30 ennen 50,2 C-ast. jälkeen 112,5 C-ast. virtaus 10,26 L/min teho 44,6 kW
klo 16.05 ennen 43,8 C-ast. jälkeen 112,3 C-ast. virtaus 10,83 L/min teho 51,76 kW
 
Viimeksi muokattu:

Janos

Vakionaama
Vähän epäilen kyllä noita tehoja, minne sen kaiken energian käytätte/ajatte kun tuskinpa paljoa kuluu mihinkään näillä keleillä
 

rema

Vakionaama
Niin minäkin epäilen, Stellatorien jälkeen mittaus näytti ilmeisesti liikaa, sen huomasi siinta että ennen Stellatoreja oleva mittaus laski hyvin paljon eikä jälkeen oleva mittaus reagoinut. Järkevä teho max olisi n. 17 kW
Meillä kuluu LKV:n lämmitykseen n. 200 kWh/d ja sen käyttö on hetkellistä, eli hetkessä pitää syöttää energiaa,että veden lämpö säilyy rajoissa.
Stellatorien jälkeinen mittaus näyttää klo 17.00 80,3 C-ast. joka on liikaa koska ennen oleva mittaus näyttää 38,7, eli vesi jäähdyttää koska lämmitettävä vesi 10m3 varaajassa on 46,3 C-ast.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Mennään taas korkealta ja kovaa fysiikan lakien yli. Suomessa auringon maksimi teho on noin 800W/m2.

Jos Stellatorit on saatu peileillä 2x tehoon ja hyötysuhde on 100% niin 10m2 x 2 = 20m2 antaa teoreettisesti 16kW!!!

Mutta!!!! Aurinkokeräimien tähän asti kovimmat lukemat on kaukana 100% tehosta. Jos Stellatorit murtaa teräksisellä keröimellä kaikki muut keräinten ennätykset niin hattua nostan että kyseinen Nobelin arvoinen läpimurto on osattu pitää vakan alla.

Suomeksi: kaikki yli 10kW tehot on taatusti väärin ja 10kW teho olisi sekin maailmanennätys 10m2 keräimistä oli peilit tai ei.
 

pökö

Kaivo jäässä
Taitaa teho jäädä kahdella stellaattorilla 10 kilowattiin noissa lämmöissä. Onko liuoksen virtaama mitattua tietoa vai joku ohjaimen antama luku?

Olen omissa 12m2 tasokeräimissä nähnyt pollucomissa 8 kW tehoja keskipäivällä kun olen paljua täyttänyt lämpimällä vedellä, eli keräimiin on mennyt melko viileää liuosta.
Yleisesti tulee 4-6 kilowattia.
 

rema

Vakionaama
Virtaaman pitäisi olla lähelle oikeaa. kun pumpujen tuotto on mitattu ja sitä käytetään laskennassa, tosin minulla on kaksi pumppua sajassa sekä aurinkokierrossa,että varaajakierrossa. Olen kumminkin ottanut ainoastaan yhden pumpun antaman laskelman aurinkokierrossa ( kattokierrossa), eli ei pitäisi olla ainakaan liikaa laskennassa käytetty virtaus. Olen varma että Stellatorien jälkeinen lämpömittaus näyttää väärin jostakin syystä.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Syy selvisi hurjiin lukemiin, olin asentanut takaiskuventtiilin väärinpäin.

Hups... no tuollaisia voi sattua. Mutta onko tuolla nyt sitten kiertänyt litkut juuri ollenkaan? Jos pumppu takaiskuventiiliä vastaan pumppaa, niin luulisi että virtaus on aivan olematon.
 
Back
Ylös Bottom