Sähköautojen lataaminen ja latausverkosto

pamppu sanoi:
Ite aikanaan en meinaa asennuttaa yhtään mitään. Otan 3x16 voimavirtatökkelillä olevan piuhan. Sellainen löytyy seinästä joka paikasta mistä tarvii, piuhan voi ottaa mukaan tarvittaessa.

Kestää varmasti, eikä tarvita sähkömiehiä.
Klikkaa laajentaaksesi...
meillä on noita mainitsemiasi voimavirtatökkeleitä asennettu myös 1,5 neliön kaapeleilla, esimerkkinä pylväsporakoneelle on minulla tällainen ja aika pitkällä vedolla, siihen kun tuikkaa nollan ja vaiheen välille vaikkapa sen 16A kuorman saattaa muovi tuoksahtaa seinällä
 
Jos asentaa 1.5mm2 kaapelilla ja 16A sulakkeella, niin voipi olla että vakuutuksellakin on sanomista jos palaa. Jos taas on 10A sulake (kuten pitäisi tuolla johdolla olla), niin sen kyllä 10A sulakkeen johdonsuojana pitäisi hoitaa homma kotiin.
 
lähinnä sitä että tuo "voimavirtatöpykkä" ei vielä todista kuomitettavuutta, pampulle vastauksena
 
pamppu sanoi:
Ite aikanaan en meinaa asennuttaa yhtään mitään. Otan 3x16 voimavirtatökkelillä olevan piuhan. Sellainen löytyy seinästä joka paikasta mistä tarvii, piuhan voi ottaa mukaan tarvittaessa.

Kestää varmasti, eikä tarvita sähkömiehiä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sama suunnitelma menossa täällä. 5x 2.5 MMJ on vedetty ja nyt odotellaan sähkäriä asentamaan voimavirtapistorasia, 3x 16A sulakkeet ja vikavirtasuojaus. Ostan siihen sitten latauslaitteen, jonka voi itse kiinnittää seinälle ja tökätä tuohon 3-vaihepistorasiaan.
 
siwer sanoi:
Kyllä, pistorasiat todella on tarkoitettu jatkuvaan käyttöön nimellisviralla. Mitään yleisstandardia mistään lyhennetyistä käyttösykleistä ei ole olemassa. 16A:sta ja jatkuvasta poikkeava duty cycle täytyisi ilmoittaa selkeästi rasian päällä. Se että markkinoilla on viallisia laitteita ja viranomainen on vuosikymmeniä laiminlyönyt valvontatehtävänsä ei muuta tätä faktaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo riippuu vähän miten tulkitsee asiaa. Suomessa voimassa oleva pistorasiastandardi SFS 5610 ei vaadi jatkuvaa kuormitusta testattavaksi. Standardin mukaan 16 A pistorasian tulee kestää ainoastaan tunnin ajan 22 A virtaa. Standardi ei ota kantaa jatkuvaan 16 A virran kestoon.

Sikäli en sanoisi että viranomainen on laiminlyönyt tehtävänsä, paitsi tietysti jos on myyty pistorasioita jotka eivät tuota 22 A tunnin testiä kestä. Sitten on vielä sellainen seikka, että pitempiaikaista kuormitettavuutta vuosien käytön jälkeen satunnaisissa olosuhteissa satunnaisten käyttäjien käyttämänä on melko vaikea kenenkään taata, joten lopulta vastuu on sähkölaitteiston haltijan. Vuosien käytön kestävyys on se kuitenkin se mikä eniten vaikuttaa tulipaloihin yms.

Voimavirtatökkelikään ei välttämättä ole idioottivarma tapa, kun siinäkin on voitu tehdä muuten kaikki oikein, mutta syöttävä johto onkin sitten jossain kohti vedetty eristeen sisään ja sopivalla helteellä kuormitettavuus ei sitten riitäkään. Aika harva laite lopulta käyttää täyttä johdon kuormitettavuutta pitkiä aikoja. Sikäli kyllä suosittelisin ihan oman ryhmäjohdon asennusta latausta varten, kiinnittäen erikoista huomiota asennusolosuhteisiin. Ei ole syntiä käyttää "liian paksua" johtoa.

Taannoin on ollut valmisteilla SFS 5610 esikuvastandardiin IEC 60884-1 ns. high load pistorasia, jossa sitten tuo pitkäaikainen kuormitus vaaditaan testattavaksi (linkin PDF:n sivu 22). Asia ei ole näemmä edennyt, koska SFS 5610 on edelleen vuodelta 2015. Jotain vastustustakin ko. rasian standardointiin on ollut, koska on olemassa teknisesti parempiakin ratkaisuja.


t. Janne
 
Tunti @22A on kyllä luultavasti hyvin lähellä 8 tuntia @16A -tilannetta. Aivan selvästi testin laatijan tarkoitus tuolle 22A tunnin testille on simuloida sillä lähestulkoon jatkuvaa käyttöä 16A:lla; jos käytettäisiin 16A virtaa testi kestäisi iäisyyden. Tuo 22A 1h on myös aika lähellä 16A sulakkeen käyttäytymistä*, 1.5*16A=24A olisi parempi. Standardi on aivan hyvä ellei sitä tulkitse "rimaa hipoen kuin piru raamattua" -periaatteella.

*) modernille johdonsuojalle esim. https://www.utu.eu/sites/default/fi...suojakatkaisijat-tekniset-tiedot-11fi0211.pdf 1.5*In laukeaminen tapahtuu pisimmillään 6 minuutissa, 1..375*In menee tuonne puolen tunnin - tunnin haarukkaan. gG-tulppa voi viedä vähän pidempään.

Tunnissa ollaan jo lähellä lämpötilan tasapainotilaa. Ymmärrän että 16A:sta halutaan deratettaa alaspäin mutta se että 8A:kin (vain sähköauton tapauksessa) on joidenkin mielestä liikaa alkaa olla jo naurettavaa. Tällä perusteella pitäisi määrätä kaikki schuko-rasiat yleiseen käyttökieltoon. Tai vähintään jälkivartiointivelvoite imurin käyttäjälle.

Standardi minkään testaamisesta ei voi tietenkään taata sitä että testi menisi läpi vielä käytössä olleella laitteella ellei siihen kirjata velvoitetta määräaikaistarkastuksista, mutta kyllä se vähän niinkuin pitäisi olla itsestäänselvyys että se oletetun käyttöikänsä pysyy standardien vaatimalla turvallisuustasolla, mikä pointti on testata ollenkaan jos riittää että testi menee vain testihetkellä läpi.

Sitten on sekin ettei kaikkia onnettomuuksia voi mitenkään välttää vaan kieltämällä kaikkea. Vakuutusyhtiöiden olemassaolon syy on vakuuttaa melko harvinaisia tapahtumia vastaan, juuri sellaisia joiden ennakointi ja välttäminen olisi vaikeaa tai vaikeuttaisi elämää paljon. Mainiona esimerkkinä se että normien mukaan rakennetussa ja nuohouksen yhteydessä tarkastetussa hormissa on kuitenkin jossain kohtaa yllättävä halkeama. Vakuutusyhtiö voi sitten tehdä osansa esim. lobbaamalla tarvittavia turvallisuutta parantavia muutoksia tai etsimällä helppoheikkejä (nimi paperiin -nuohooja tai hieno designpistorasia joka ei kestä virtaa -valmistaja) ja viemällä heitä oikeuteen.

Sähköautojen latausjohdot on jo nykyisellään melko monimutkaisia kokonaisuuksia ja aika hintaviakin (joskin hinta-laatusuhde on kohisten parantunut kun ollaan tiputtu muutaman satasen luokkaan ja sillä saa jo sen avaruusteknologia-fluxgate-6mA DC-RCD:nkin), siinä voisi olla hyvin töpselissä integroitu lämpötila-anturi. Sitten täytyy vaan kieltää jatkojohdot ja toivoa että talon muu johdotus ennen pistorasiaa on kunnossa.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä aiheuttaa huonon kontaktin?
kuva edellisen viestin linkistä
1624014275354.png
 
jahonen sanoi:
Mikä aiheuttaa huonon kontaktin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Huonot (lue: halvat) valmistusmateriaalit, huono rakenne (erityisesti jousiratkaisu ja johtojen liitäntä) sekä muotovirheet (schuko on aika järjetön standardi sähköpistokkeeksi pyöreine tappeineen ja vastapuolen reikineen; ainoastaan maadoituskarvassa on periaatteellista saumaa luotettavaksi elektrodiksi, onneksi edes siinä).
 
kotte sanoi:
Huonot (lue: halvat) valmistusmateriaalit, huono rakenne (erityisesti jousiratkaisu ja johtojen liitäntä) sekä muotovirheet (schuko on aika järjetön standardi sähköpistokkeeksi pyöreine tappeineen ja vastapuolen reikineen; ainoastaan maadoituskarvassa on periaatteellista saumaa luotettavaksi elektrodiksi, onneksi edes siinä).
Klikkaa laajentaaksesi...
Maailmassa on aika määrä erilaisia pistokkeita, on pyöreitä ja litteitä tappeja, kumpi sitten on parempi. Schuko ja nykyinen 3-vaihepistoke on pyöreillä tapeilla, vanha Suomessa käytetty 3-v oli litteillä muistaakseni (se metallinen neliskulmainen murikka). Jenkkien 1-v pistoke on litteillä (aika rimpulan oloinen kyllä schukoon verraten).
 
BBF sanoi:
on pyöreitä ja litteitä tappeja
Klikkaa laajentaaksesi...
Litteitä tappeja varten on mahdollista työstää erittäin hyvän kontaktit ottavat liukupinnat ja jousiratkaisu, joka puristaa kontaktipinnat aina hyvin yhteen. Pyöreitä tappeja on kaiken paksuisia ja toleranssit heittelevät (pistorasioihin työnnetään välillä erilaisia suojaeristettyjä laitteita, jotka kuluttavat prikulleen oikean kokoisiakin vastapintojakin pois mitoista).

Jos haluaa vastaesimerkin siitä, miten maadoitettu pistorasia ja pistotulppa pitäisi muotoilla tavoitteena sähköinen luotettavuus ja turvallisuus, kannattaa unohtaa Saksa ja katsella Britannian suuntaan.
 
kotte sanoi:
Jos haluaa vastaesimerkin siitä, miten maadoitettu pistorasia ja pistotulppa pitäisi muotoilla tavoitteena sähköinen luotettavuus ja turvallisuus, kannattaa unohtaa Saksa ja katsella Britannian suuntaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen törmännyt teollisuuskoneissa yksivaihepistokkeisiin joka on neliön muotoinen ja kolmella järeällä suorakaidetapilla. Jotenkin molon oloinen mutta ehkä sitten toimiva. Suomessa tuo "karavaanaritulppa" eli CEE varmaan sopisi autojen lataukseen.
 
BBF sanoi:
Suomessa tuo "karavaanaritulppa" eli CEE varmaan sopisi autojen lataukseen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo lienee suhteellisen luotettava, vaikka käyttääkin pyöreitä piikkejä, kun kaikki mitat on tiukasti standardoitu. Tuolloin voi periaatteessakin rakentaa pistotulpan piikille kontaktin ottavan pistokkeen halkaistun sylinterin mallisen vastajousen, joka puristuu joka puolelta kontaktipiikin ympärille tasavoimalla. Myös materiaalit lienee standardoitu, jottei ole niklattuja rautapeltirakenteita ja vastaavia. Kaiketi noiden standardoinnissa on sovellettu aika pitkää kokemusta eri pistotulpparatkaisujen hyödyistä, haitoista, valmistusteknologiasta, turvallisuudesta sekä sähköisistä edellytyksistä.

Omasta mielestäni nuo IEC-tulppien varjopuolena on hiukan hankala kytkeminen ja irrottaminen. Kontaktijouset haraavat melkoisesti vastaan (sekä 3-vaihe- että 1-vaihemalleilla), jolloin joskus tulee kiusaus jättää tulppa hiukan huulilleen (läppä silloin jää retkottamaan). Tuosta voisi sitten seurata vakavaakin.
 
Itse kyllä olisin sitä mieltä että rasian sisään/kontakteille joutuu maahan tippuneen/sään armoilla ulkona lojuneen pistotulpan mukana vettä yms. satunnaista roskaa, joka sitten kuluttaa ja mahdollisesti syövyttää/hapettaa kontakteja. Ja tietenkin hieno hiekka yms. toimii eristeenä. Tuota on vaikea eliminoida, muuten kuin käyttäjän tekemällä pedanttisella töpselin puhdistuksella, mutta eihän kukaan tee niin, vaan töpseli työnnetään rasiaan kaikkine törkyineen jos se vaan sinne suostuu menemään. Noin menetellen ei pidä kyllä ihmetellä miksi virtaspeksi ei ihan täyty vuosien käytön jälkeen.
 
Eipä kyllä, pitäisi vaan olla joku helppo tapa selvittää milloin on järkevä hetki tehdä tuo vaihto. Mieluummin ennen kuin paikat alkavat ruskistua tai sulaa. Valveutuneille ihmisille tuo tuskin on ongelma, mutta on paljon ihmisiä ketkä eivät vaan yksinkertaisesti välitä.

t. Janne
 
Yleensä liitinkontaktit suunnitellaan itsepuhdistuviksi, tietysti Schuko-standardi rajoittaa sitä miten hyvin tämä voidaan toteuttaa.

Olisi spekuloinnin sijaan kiva nähdä oikeita tilastoja oikeista juurisyyanalyyseistä, ensinnäkin
- kuinka suuri osa sähköpaloista on lähtenyt pistorasian viallisuudesta
- kuinka suuressa osassa näistä syynä on ollut erittäin vanha pistorasia ja esim. sen mekaaninen loppuunkuluminen / UV-altistus
- kuinka suuressa osassa syynä on ollut pistotulpan kautta sisään päässyt lika.
- kuinka suuressa osassa rasia on ollut alle 20v vanha, tunnetun suomalaisen tai pohjoismaalaisen valmistajan (SESKO RY:n jäsenyrityksen, vihj vihj ;D ) tuote, eikä kokenut isompia väärinkäytöksiä.

Sähköpalojahan sattuu paljon mutta se johtuu siitä että "nakit ja muusi" lasketaan jostain aivan käsittämättömästä syystä sähköpaloksi.

Ymmärrän että nykyisen aivottomuuden ja hysterian markkina-aikakaudella nähdään sähköauton maineriskiksi jos yksikin talo palaa töpselistä jossa on sähköauto latauksessa, mutta tosiasia on että taloja palaa tällä hetkellä sähköpalojen vuoksi koko ajan eikä ketään ole vähimmässäkään määrin kiinnostanut ratkaista tätä ongelmaa joka olisi täysin ratkaistavissa jos on tahtoa. 10A sulakevaatimus olisi ollut aivan helppo ja rajoittanut käyttöä tasapuolisemmin kuin sähköautojen pakottaminen johonkin hituvirtaan tai de facto kieltäminen.
 
Tuossa oli aiemmin juttua että 1,5 neliöisellä saisi laitettua 16A rasian. Sen mitä muistan taulukoita ulkoa, se edellyttää johdolle tiettyä asennustapaa. Käytännössä normaalit vedot menee miten menee rakenteiden ja eristeiden läpi, joten kukaan täysjärkinen ei ala tuossa säästämään muutamaa euroa vaan ne vedetään 2,5 neliömillisellä. Se tiiliseinän pintaan laitettu veto suoraan seinällä jököttävästä keskuksesta on sitten poikkeus joka vahvistaa nyrkkisäännön.

Sittenkin ongelmat jotka ovat tulleet julki, ovat olleet kontakteissa joko sähkökaapilla tai yleisimmin pistokkeella. Sähköauton lataus on kuitenkin siitä armollinen kuorma, ettei kipinöintiä esiinny pistokkeella. Normaali lohkolämppäri + sisätilalämppäri on tuossa mielessä huonompi, kipinä syntyy usein juurikin siinä pistoketta laitellessa tai irroittaessa, kontaktipinnat kuluvat ja pistoke alkaa lämmetä kun kontaktissa alkaa olla resistanssia.

Minulla on kotona yksi tasaisesti 16A ottava kuorma, jonka säädin lopulta 10A tehoiseksi, koska pistoketta ei kärsinyt käsin koskea reilun tunnin mittaisen käytön jälkeen, ja koska 16A rasioita on sisällä kovin vähän. Rasiat ovat vuodelta 2004.

Vouhotus 8A maksimin osalta on mielestäni turhaa. Matkalatauslaitteisiin pitäisi saada pakolliseksi pistokkeen lämpötilan mittaus, jonka nojalla latauslaite pudottelisi tarvittaessa lataustehoa. Tuollaisella uskaltaisi hyvillä mielin laittaa auton lataamaan maksimiteholla.
 
Ihmettelin kerran kun shukopistoke lämpeni kuumaksi vaikka virta oli alle 10A. Pistokkeen toinen tappi oli niin kuuma että sormi paloi. Rasia oli sisällä eikä edes mitenkään kärsinyt tai likainen. Syy selvisi lopulta kun rasian avasi, se oli mallia jossa johdot tulee ruuviliittimille, ja toinen ruuvi oli vaan löystynyt niin että piuha ei kiristynyt ja ylimenovastus kuumensi koko liittimen. Tuollaiselta ei oikein mikään yli/vikavirtasuoja suojaa. Ruuviliitoksiahan ei noissa nykyisin juuri käytetäkkään.
 
Fujitsu AWYZ-14 ilmalämpöpumppu on vakiona töpseliliitännällä sisäyksiköltä. Sekin lämpeni sen verran reilusti että korvasin tuon vuosia sitten karavaanaritöpselillä. Polttavan kuuma se ei ollut, mutta selvästi lämmin. VILP-käytössä se kulutti vuodessa enemmän sähköä kuin keskimääräinen sähköauto.
 
Asiaan liittyen, TOKMANNIN mainoslehtisessä oli ulkouima-altaan lämmitin, tarkoitettu melko isolle altaalle jossa 24/7 suodatuspumppu. Sellaisen lämmittäminen suoralla sähköllähän on tietysti taloudellinen itsemurha, laitehan käytännössä käy 24/7 tauotta niin kauan kuin allasta vaan haluaa pitää vähänkään ulkoilman keskilämpötilaa lämpimänä. Ja laitehan tietysti tökätään juuri siihen kauheasti ulkona UV-valossa ja hiekasta kuluneeseen kauheaan ULKOpistorasiaan jossa pahimmillaan on ollut jopa SÄHKÖAUTO, tuo kuuluisa rasiansulattaja, kiinni, ja vielä JATKOJOHDOLLA joka on vähintään yhtä huonossa kunnossa.

Viikon visa, eikä saa luntata Tokmannin mainoksesta, mikä oli tämän laitteen jatkuva ottoteho?
A) 1600W (n. 7A)
B) 2300W (n. 10A)
C) 2800W (n. 12A)

Jos vastaus on B, tai herranen aika, C, miten voi olla mahdollista että tällainen hirvitys on myynnissä ja mitähän vakuutusyhtiöt ovat tästä mieltä?
 
Viimeksi muokattu:
Piuhojen paksuutta olen joskus miettinyt... miksi ylipäätänsä tontille tuodaan 1,5mm piuhoja, kun hintaero ei 2,5mm piuhaan kovin suuri ole? Pennosia työn osuuteen nähden tuo hintaero.
 
Mikki sanoi:
Piuhojen paksuutta olen joskus miettinyt... miksi ylipäätänsä tontille tuodaan 1,5mm piuhoja, kun hintaero ei 2,5mm piuhaan kovin suuri ole? Pennosia työn osuuteen nähden tuo hintaero.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyl mää ne valovedoissa yms ymmärrän, jos on varma ettei mitään muuta tule. Onhan niitä pienempiä kivampi kytkeä miljoona kappaletta jakorasioissa toisiinsa. Mutta pistorasioille en kyllä koskaan vetäisi.

Kirosin viimeksi sen pässin joka on nähnyt hyväksi vetää meidänkin puutarhaan 1.5 neliöistä pistorasialle. Varmaan koska ”sinnehän kytketään vain jouluvalot”. Ja p*kat, mää olisin halunnu kytkeä sinne 2.5kW silppurin. Onhan siinä taas säästetty viiskymppiä väärästä paikasta.
 
Valot tosiaan saa jakorasioihin mahtumaan paremmin 1,5mm johdoilla. Taipuvat myös paremmin kytkimiin. Pistorasioihin ja 3-vaiheisiin laitettiin 2,5mm. Puhdistamoon välkky avaimet-käteen asentaja oli laittanut maakaapelin 3x1,5mm. Onneksi (?) oli lukenut ohjeita väärin ja asennussyvyys oli 70mm 70cm sijaan ja kaapeli lähti vetämällä pois ja sai kaivettua 5x2,5mm tilalle. Saipa sitten puhdistamon viereen pihavajaan valot ja pistorasiat. Mittauskeskus on onneksi autopaikan lähellä, niin saa joskus sille vedettyä ranteen paksuisen kaapelin, jos vaikka ampeeriauto tulee taloon.
 
Hempuli sanoi:
Mittauskeskus on onneksi autopaikan lähellä, niin saa joskus sille vedettyä ranteen paksuisen kaapelin, jos vaikka ampeeriauto tulee taloon.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minä olen vähän jo katunut että vedin tulevalle autokatokselle (jos PUUTA jostain saa Suomessa niin ennen talvea rakennetaan) Rekan MCMK 4x2,5+2,5 kaapelin. Kaksi oikeastaan.... 50mm putkessa keskukselta. Onko hyvä vai pitäisikö vetää paksumpaa tilalle?
 
Mikki sanoi:
Minä olen vähän jo katunut että vedin tulevalle autokatokselle (jos PUUTA jostain saa Suomessa niin ennen talvea rakennetaan) Rekan MCMK 4x2,5+2,5 kaapelin. Kaksi oikeastaan.... 50mm putkessa keskukselta. Onko hyvä vai pitäisikö vetää paksumpaa tilalle?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kolmevaihe kotilataukseen riittää ihan varmasti, ei sitä pikalaturia kotona käytetä. Rapiat 6-8kW riittää lataamaan auton kuin auton 12 h aikana hyviin kantimiin. Harvoin tulee tilanne että tuo vajaan 50 km/h lataus ei riittäisi, ja silloin voi vetää Lidlin kautta, tai maksulliseen.
 
Jos kotona pystyy yhdessä yössä lataamaan enemmän kuin keskimäärin päivässä ajaa akku pysyy täynnä ilman sen kummempia toimia - ja niinä päivinä kun tulee ajettua vähän enemmän akku vajuu mutta on taas täynnä vaikka ylihuomenna. Toki jos ajaa 300km päivässä tarvitsee sitten esmes 45kWh/vrk joka 12 tunnissa tulee jo jolllain 4kW laturilla. Ei kotona juuri mitään lataustehoja tarvita - ja niinä päivinä kun tarvitsee voi poiketa Lidliin tai Citymarkettiin, kohta myös Prismoihin.
 
pamppu sanoi:
Kirosin viimeksi sen pässin joka on nähnyt hyväksi vetää meidänkin puutarhaan 1.5 neliöistä pistorasialle. Varmaan koska ”sinnehän kytketään vain jouluvalot”. Ja p*kat, mää olisin halunnu kytkeä sinne 2.5kW silppurin. Onhan siinä taas säästetty viiskymppiä väärästä paikasta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sama homma, peilin edessä suoritettuna ;) , mutta kyllä se 2.5kW mylly tuonkin perässä myllyttää kunhan syöttö ei ole liian kovalla. :cool:
 
oem sanoi:
...eikä liian pitkä johto.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mökillä oli aikoinaan 1kVA sähkömoottoripohjainen generaattori - sillä oli melkoisia vaikeuksia pyörittää 2kW silppuria.. mutta kun sai myllyn pyörimään kyllä se toimi. Strattonin kierroksista päätellen Hertzitkään eivät olleet ihan kohdillaan - ja tulihan siitä kuuma. 1,5mm2 johto kuumenee 16A kuormalla silleen lämpöiseksi, mutta ei mitenkään kuumaksi. 2.5kW ei aiheuta huolenaiheita, johdonsuojakin kestää kyllä jos starttivirta ei sitä laukaise.
 
On kyllä tyylikäs latausasema kehitetty Kempillä muuntuva satelliitin latausteho 25- 400kilowattia yhdestä latauspistokkeesta pystyykö sähköauto tuollaista max. tehoa edes vastaanottamaan?Toivottavasti kauppa käy ja pystyvät vastamaan kysyntään vahva kokemus hitsauskoneista antanee vähän etumatkaa kilpailijoihin.Toisessa videossa oli vastaus kysymykseen hyötysuhteesta ja se on 94% eli lämpöäkin syntyy

 
Sähköautojen maks. lataustehot ovat niin nopeasti nousseet kun taas lataustolppa on investoinnin jälkeen paikoillaan ainakin vuosikymmenen, että ei toi 400kW ole yhtään liioiteltu.

Nuo DC-laturithan on suoralla kytkennällä akkuun joten kyse on vaan akun asettamista rajoista.

Tänä päivänä ollaan noin puolessa tuosta 400kW:sta.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom