Muukalainen
Aktiivinen jäsen
Kyllä yhden talouden näkökulmasta se on OK, kysymys on mitä tapahtuu jos monessa taloudessa on sähköauto. Ja lisäksi kerrostaloja, niille rakentaisi uusi latausínfran?
Keskustelua sähköautoista
- Viestiketjun aloittaja Mikki
- Aloituspäivämäärä
Pikkupumpero
Jäsen
Tähän on kyllä ihan Fingridin lausunto, että sähköverkko kestää autokannan sähköistymisen. Suomen sähkönkulutushan on jo pitkän aikaa ollut laskusuunnassa, kun taas verkkojen laatu on ollut noususuunnassa.
Pikkupumpero
Jäsen
Ihan kuin odottaminen olisi työlästä ja lataustapahtumaa pitäisi jotenkin päivystää. Yöllä lataaminen tapahtuu niin, että laitat kotiin tullessasi piuhan kiinni ja lähdet sisälle viettämään iltaa. Yön tullessa lataus käynnistyy automaattisesti ajastettuna. Ajastimet löytyy auton tietokoneesta tai monesta latauslaitteesta.
Ihan omaa hölmöyttä jos sitä 11kw lataustehoa haluaa välttämättä käyttää samaan aikaan, kun on sauna päällä ja mureke uunissa.
Ja hölmöä se on miksi? Koska mun pitäisi ajatella jotain "yleistä etua" ?
Ei tarvitse ajatella yleistä etua, ihan oma napa riittää. Lataamalla yöaikaan hiukan rajoitetulla teholla vältyn 3x25A pääsulakkeiden palamiselta. Niiden vaihtamisessa on ikävä vaiva ja kylmällä kelillä voi torppa jäähtyä. Luulenpa että 3-vaiheinen VILP ei toimi jos yksi vaihe on pois pelistä.
Tää auto muistaa GPS-sijainnin mukaan latausasetukset, tällä hetkellä asetukset kotona ovat 3x10A latausta ja aloita kello 23:30. Jos auto kaipaa latausta, pistän oletettavasti illan viimeisen ajon jälkeen töpselin kiinni. Aamulla se on täynnä. That's it. Jos nyt ihan väkisin pitää ladata heti kotona, sen saa kyllä autosta yhden napin painalluksella tehtyä.
Tää auto muistaa GPS-sijainnin mukaan latausasetukset, tällä hetkellä asetukset kotona ovat 3x10A latausta ja aloita kello 23:30. Jos auto kaipaa latausta, pistän oletettavasti illan viimeisen ajon jälkeen töpselin kiinni. Aamulla se on täynnä. That's it. Jos nyt ihan väkisin pitää ladata heti kotona, sen saa kyllä autosta yhden napin painalluksella tehtyä.
Viimeksi muokattu:
3*35A mulla kyllä on, ei tarvi huolehtia siis 3*25A palamisista. Enkä käytä ajastettua latausta, koska en hyödy siitä mitään - ainoastaan haittapuoliahan siinä on.
Niin, itsehän tosin sähköautoilijana olen sitä mieltä että imartelevampi kuva totuudesta on niillä "haluaisin sellaisen" ihmisillä.
harb
Aktiivinen jäsen
Tehomaksuhan on tuohon juuri suunniteltu jos sähköyhtiötä kiinnostaa piikkikuorman vähentäminen, niin alkaa se asiakastakin kiinnostaa jos siirtoyhtiö räpsäisee jouluaatosta vaikka 100€ siitä hyvästä että autoa on latailtu samaan aikaan kun saunottu ja paistettu kinkkua.
Ne joita raha ei kiinnosta voivat sitten olla siitä välittämättä.
Kyllä tuohon keinot löytyy, ihan turha keksimällä keksiä siitä uhkakuvia.
Ne joita raha ei kiinnosta voivat sitten olla siitä välittämättä.
Kyllä tuohon keinot löytyy, ihan turha keksimällä keksiä siitä uhkakuvia.
On se pääseminen näillä vielä kovin heikkoa pääkulkuneuvoksi kun ei pääse HKI-TKU-HKI matkaa lataamatta matkalla, se on vähän sama kuin vilp päälämmönlähteeksi... 
Ajattelin että 80kWh akulla jo pääsis, maalaismatikalla 80/15 * 100km= 500km pitäis kulkee.
www.kauppalehti.fi
Ajattelin että 80kWh akulla jo pääsis, maalaismatikalla 80/15 * 100km= 500km pitäis kulkee.
Toimintamatka 502 kilometriä? Pitihän se testata: pääseekö Škoda Enyaqilla Helsingistä Turkuun ja takaisin lataamatta?
Tosielämän sähköautokilometrit poikkeavat rajusti WLTP-testin tuloksista.
www.kauppalehti.fi
Pikkupumpero
Jäsen
Luulin, että sinulle oli ongelma se että kuormaa tulee liikaa saman aikaisesti. Olin ilmeisesti ymmärtänyt väärin ja tuossa sanoitkin myöhemmin, että sinulla on 35A pääsulakkeet. Siinähän ei pitäisi sitten kuorman kanssa tulla ongelmia ihan heti.
Itse lataan ajastetusti yöllä, koska silloin on edullisempi yösähkö käytössä ja ei pelkoa 25A pääsulakkeiden korkkaamisesta.
Siitä tulikin mieleen, että verkkoyhtiöt kyllä pystyvät aikapohjaisella hinnoittelulla ohjaamaan ihmiset hyvinkin tehokkaasti yösähkön käyttäjäksi jos on pelko, että verkon kuormaa täytyy tasata.
Pikkupumpero
Jäsen
On se pääseminen näillä vielä kovin heikkoa pääkulkuneuvoksi kun ei pääse HKI-TKU-HKI matkaa lataamatta matkalla, se on vähän sama kuin vilp päälämmönlähteeksi...
Ajattelin että 80kWh akulla jo pääsis, maalaismatikalla 80/15 * 100km= 500km pitäis kulkee.
Toimintamatka 502 kilometriä? Pitihän se testata: pääseekö Škoda Enyaqilla Helsingistä Turkuun ja takaisin lataamatta?
Tosielämän sähköautokilometrit poikkeavat rajusti WLTP-testin tuloksista.
15kwh keskikulutus ei käytännössä ole mahdollista motarinopeudella tuon kokoluokan autolla. WLTP on sekalaisen ajon kulutus, ei pelkän motarin. Mutta kyllä toimittaja tuon varmasti tiesikin kun alkoi juttua tekemään.
Voisi yrittää ajaa moottoritiellä hiukan hitaammin. Juuri sähköautolla nopeuden pudottaminen vähentää energiankulutusta (tai siis lisää toimintamatkaa) suhteessa selvästi enemmän kuin polttomoottoriautolla.On se pääseminen näillä vielä kovin heikkoa pääkulkuneuvoksi kun ei pääse HKI-TKU-HKI matkaa lataamatta matkalla, se on vähän sama kuin vilp päälämmönlähteeksi...
Ajattelin että 80kWh akulla jo pääsis, maalaismatikalla 80/15 * 100km= 500km pitäis kulkee.
Toimintamatka 502 kilometriä? Pitihän se testata: pääseekö Škoda Enyaqilla Helsingistä Turkuun ja takaisin lataamatta?
Tosielämän sähköautokilometrit poikkeavat rajusti WLTP-testin tuloksista.
Oli kuinka tahansa niin kuitenkin ei tuosta oikein pääkulkuvälineeksi vielä ole.
Onko näin ja mihin tämä perustuu? Kyllähän sen polttomoottoriautonkin keskikulutus laskee prosentuaalisesti melko paljon jos 100 km/h vauhti pudotetaan vaikka 80 km/h, eikö sähköauton kulutus siis laske aikalailla samassa suhteessa, kun jos nyt mietitään tasaista matkanopeutta, niin pääosa energiasta kuluu ilmanvastuksen voittamiseen ja täten ajamiseen tarvittava energia määräytyy jokseenkin suoraan nopeuden mukaan jos autot muuten ovat samanlaiset. Vai olenko ihan hakoteillä?
Suhteessa lähtökohtana toimivaan toimintamatkaan hyötyä saa toki sähköautolla enemmän, tarkoititko sitä?
Vai olisko juuri päinvastoin, pääkulkineeksi hyvä, matkoille sitten joku muu. Meinaan suurin osa ajaa ihan jotain muuta kuin hki-tku väliä.
No polttiksessa menee eri suuntiin hukkaan senverran enemmän, että ilmanvatuksista sun muista tuleva muuttuva osuus on pienempi eikä tunnu niin paljon.
Niin, mihin käyttöön sen pääkulkuvälineen optimoisi. Meillä oli pitkään tuossa pihalla esmes Audi A6 nelivetofarkku joka oli pitkälti pois liikennekäytöstä ja laitettiin vakuutukseen sitten kun oli tarvetta moiselle - sillä vedettiin kärryä ja ajeltiin itäsuomen pöpelikköihin. ei sitä käytetty edes tavallisiin mökkireissuihin. Jos pääkulkuväline on meillä se jota käytetään useimmin - monta kertaa päivässä - niin kyllä se on tuo pikkuakkuinen e-up - ja ne ajot ovat sellaisia että kyllä niiden ajelu jollain isolla autolla olisi vaan hankalaa. Luonnonvalinta toimii tässä - meillä on tuossa 3 muutakin autoa jotka ovat välillä kaikkikin ajossa eri ihmisillä, mutta jos e-up on pihassa se siitä lähtee, seuraava saa sitten jonkun muun.
Itse ainakin ajattelen pääkulkineeksi semmosen jonka kanssa ei tarvii kytätä mitään että se liikkuu ongelmitta sekä pitkät Lapin reissut ja lyhkäset matkat siinä sivussa, eli semmonen millä yksistään pärjää kaiken tyyppiset tarpeensa. Kakkosella sitten voi ajella valikoivasti mihin se osuu ja pystyy ja siihen sähkis jo riittää.
Ottakaa huomioon, että rengaspaineiden merkitys on suuri. Minulla oli liian pitkä aika, kun olin tarkastanut rengaspaineet ladattavassa hybridissäni. Kuljettu matka pieneni hyvin paljon, niin sähköllä, myös hybridinä kulutus nousi 3,1->3,5 L/100 km. Sähköllä n. 10 % vähemmän kilometrejä kesällä, kun paineet olivat laskeneet n. 2,55 bar-> 2,10 bar. Paineen mittaus ja pumppaus kannattaa tehdä käsipumpulla jossa on tarkka painemittari Tarkka painemittari on tärkein, kun kyse on jopa 10 %:n kulutus erosta.
Viimeksi muokattu:
Menee kyllä, mutta kyl se hukkaosuuskin muuttuu rajusti sen mukaan mikä on kuormitus. Ehkä ei ihan niin suuressa suhteessa, pienissä nopeuksissa haaskais on suhteellisesti pahempaa.
Jos vetelen talvisilla 80km/h nopeuksilla pitkää siivua 5l/100km, niin Turku-Helsinki motaripätkällä se onkin yli 7l/100km. Eli mitä, melkein 50% lisäys? Ei se suhde nyt niin hirmuisen kaukana ole sähkiksen muutoksesta? Mitäs se muutos sähkärillä on? Kyl fossiilillakin kannattaa lasketella rauhallisemmin, ellei kiirus ole.
Polttiksella vaan on mukana niin paljon soppaa, ettei se yks hesan keikka motarinopeudellakaan tunnu missään, mutta ne sepitykset dieselin 1400km rangesta voi kyllä unohtaa motarilla, 800km jälkeen pitää hapuilla letkulle…
Viimeksi muokattu:
Ilmanvastus on siitä ikävä, että sen voittamiseksi tarvittava teho kasvaa suhteessa nopeuden kolmanteen potenssiin. Eli nopeuden kaksinkertaistaminen vaatii 2^3 = 8-kertaisen tehon. Energiankulutus per matka taas kasvaa suhteessa nopeuden toiseen potenssiin, koska esim. nopeuden kaksinkertaistuessa 8-kertaista tehoa tarvitaan ajan joka on vain puolikas edellisestä => kulutus per matka nelinkertaistuu.
Polttomoottorilla kasvu ei ole ihan noin suurta, koska alhaisten nopeuksien umpisurkea hyötysuhde paranee surkeaksi hyötysuhteeksi kun moottoritehoa nostetaan sopivasti. Sähkömoottorilla taas hyötysuhde ei muutu kovin paljoa, jolloin kulutus per matka seuraa paremmin tuota toisen potenssin kaavaa.
Mutta ei sillä '1000 kilometriä tankillisella' dieselilläkään todellakaan ajeta tuollaista matkaa moottoritienopeutta.
Polttomoottorilla kasvu ei ole ihan noin suurta, koska alhaisten nopeuksien umpisurkea hyötysuhde paranee surkeaksi hyötysuhteeksi kun moottoritehoa nostetaan sopivasti. Sähkömoottorilla taas hyötysuhde ei muutu kovin paljoa, jolloin kulutus per matka seuraa paremmin tuota toisen potenssin kaavaa.
Mutta ei sillä '1000 kilometriä tankillisella' dieselilläkään todellakaan ajeta tuollaista matkaa moottoritienopeutta.
Tämä asenne on kyllä tiukassa aika monella, nuorempi sukupolvi alkaa ajatella toisin. Auton ei tarvi välttämättä olla oma, tämä varmaan city-ihmisten ajatusmaailmaan sopiva, joilla myös auton säilytys on ongelma. Omaakin ajoa kun mietin suurin osa menee hybridillä (joka tosiaan polttiksen osalta aika turha), mutta jos säännöllistä mökkireissua yms niin 2 niitä tarvitsisi, no mulla työauto käytössä jota voi "lainata". Mutta tarviiko auto olla tila-auto/citymaasturi vaan sen takia jos joskus iso porukka (95% ajosta yksin) tai keväällä mökkitie 2 viikkoa kelirikossa tai kesän Lapin reissu...
Kyllä sillä sähköautolla kaikki ajot onnistuu, myös ne pitkät Lapin reissut. Kesällä ajeltiin 1200km yhteen putkeen Lapista takaisin PK-seudulle, ainoat pysähdykset olivat lataustauot - eikä niissä nyt niin paljon mene aikaa (eikä tuota määrää jaksaisi oikein ajaa muutenkaan yhteen putkeen hirveän usein, se on kohtuu tylsää).
Tästä "ajatusmaailmasta" hölistään kyllä viherjournalistien toimesta usein mediassa, mutta mitään konkreettista näyttöä tästä ei ole. Jokainen tällainen yhteiskäyttöautoyritys on tainnut lopettaa toimintansa kannattamattomana. Eli vaikka asiasta niin kovasti selitetään, niin kukaan ei oikeasti yhteiskäyttöautoja hirveästi käytä, eikä niihin investoi.
Poikkeuksena pari kaupungin "projektia" joissa melkein ilmaiseksi annetaan ajaa autoa. Mutta se ei ole kestävä malli.
Ei taida olla, muistan lukeneeni jostain, että tuossa kyseisessä volvossa jonkin akuston moduulin eriste oli vaurioitunut ja purki varauksen.Liekköhän tuossa volvon tapauksessa kyse tästä
Hybridi-autoissa ilmastoinnin huoltaminen ei ole enää yksinkertaista! - LUIGINPAJA.FI
Lue ensin: ILMASTOINNIN HUOLTOLINKKI SÄHKÖ- JA HYBIRIDI- AUTOISSA ILMASTOINTI VAIKUTTAA LATAUSAIKAAN! -Autot joissa on akuston jäähdytys, ilmastoinnilla lasketaan akun lämpötilaa. Jos lämpötila nousee, lataus jopa lopetetaan. -Auton latausajat pitenee -> voi tulla vikadiagnoosi jopa vialliseen...luiginpaja.fi
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kappas 
Tuossa oli kuvassa niin nätti tuo ilmastoinnin pistoke, että mitenkähän jos sen irrottaisi. Voisiko pistokkeen irrottaminen mahdollistaa kuitenkin ajamisen jos vuotovirrat aiheuttavat jumitilanteen?
Tuossa oli kuvassa niin nätti tuo ilmastoinnin pistoke, että mitenkähän jos sen irrottaisi. Voisiko pistokkeen irrottaminen mahdollistaa kuitenkin ajamisen jos vuotovirrat aiheuttavat jumitilanteen?
Saattaa se siltä tuntua kun on oikein sokaistunut sähkiksistä. Kaksi kriteeriä pitää täyttyä ennenkuin sähkistä tuohon pihaan sovittelen, ei saa maksaa enempää ostettuna+käyttö kuin polttis eli ei vielä, sitten sillä pitkän ajaminen ei saa olla "stop'n go" meininkiä kuten varmaan tuo 1200km yllä, itse joskus tuommosen 1000km matkan yhtä soittoo polttiksella ajaneena (sis. 1 kylmis tankki). Oikeastaan vielä kolmas syy joka pitäis löytyä, jolla tuota hintapuolta vois kompensoida, eli maailma vielä edistyä että löytyy V2G ominaisuudet.
Itse olen viittä vaille valmis sähköautoon, mutta samalla tuntuu, etten ole vielä. En haluaisi kahta autoa pihaan. Sähköauto kyllä kattaisi suurimman osan ajosta. Tavallaan oma tilanne olisi se, että sähkis olisi ykkönen ja polttis kakkosautona, mutta edelleen haluaisin pärjätä yhdellä. Oma auto on otettu käyttöön 2008 alussa, eli jollain aikavälillä vaihto voi tulla eteen, mutta ei toisaalta ole kiirettä sen suhteen. Koska auto on pääasiassa vaimon käytössä, niin ostin itselleni moottoripyörän. Siinäkin ihan sama homma. Sähköskootteri voisi kattaa suurimman osan ajosta, mutta ei kuitenkaan. Eli polttomoottorilla sielläkin. City-kulkeminen toimisi pitkälti sähköllä. Itseasiassa kaupunkeihin pitäisi myydä niitä alle 10 000 euron sähkiksiä kuten Kiinassa, joilla pääsee ne kaupunkiajot 60-80 km/h nopeudella. Mutta tämäkään ei oikein toimi. Ei Suomessa vaan osteta noita ns. riittävän hyviä kaupunkikäyttöön olevia autoja, koska isolla osalla on kuitenkin vähän sitä muutakin käyttöä. Ja niillä joilla ei niinkään ole, niin on huomattavasti järkevämpää olla omistamatta autoa ensinkään. Voisiko tuon polttisasian kattaa vuokraamalla. Kyllä varmaan, mutta itselläni vähän sama kuin työkaluissa, vaikkei niitä juuri tarvitsisi kokoajan, niin ne on kuitenkin oltava omasta takaa, eikä niitä sitten tarpeen tullessa lähetä jostain metsästämään ja tilailemaan.
Tuota omistamisasiaa olen pohtinut. Suomessa lienee halvinta ostaa muutaman tonnin auto omaksi ja ajella sillä. Sähköautotarjontaa tällä segmentillä ei ole olemassa. Itselläni olisi nuo kaikki vaihtoehdot olemassa, eli voisin ostaa omaksi, ostaa velaksi, liisata yksityisenä, liisata firmalle tai ostaa firmalle tai ostaa firmalle velaksi. Sähköauton/hybridin kohdalla pitää varmasti tutkia noita kaikkia vaihtoehtoja, mutta epäilisin, että jatkossakin se käytetty muutaman tonnin auto on se edullisin. Ja se on todennäköisesti polttomoottoriauto Toisaalta en välttämättä hae edullisinta, ja jonkin verran jos asiat vielä nytkähtää eteenpäin, niin sähköautosta voi tulla ihan varteenotettava.
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Kyllä se itsellenikin tuntui etäiseltä ajatukselta hankkia sähköauto kun polttiksia ostellessa laitoin aina rastin ruutuun jos isompaa tankkia oli mahdollista valita. Jos ei ollut niin pieni tankin koko oli joskus ratkaiseva syy olla valitsemati joku tietty auto. Nyt kuitenkin yksi perheen neljästä autosta on sähkis ja kyllä sille on paikkansa. Onhan se helppo kun se on aina aamulla valmiina mutta eihän se tietenkään joka käyttöön sovi. En minäkään tuolla lappiin lähde kun tapana on ajaa yhtä soittoa perille ja usein on kärrykin kelkkoineen perässä. Enkä esim. jos pitää ajaa hki-tre-hki kun en ole oikein huoltsikka kahvittelija, pitäisihän tuonkin mennä jotain 430km yhdellä latingilla mutta ei välttämäti mene minun ajotyylillä. Tuommoiset matkat on vaivattomampi tehdä polttiksella. Ei se ainoaksi autoksi käy mutta eikö lähes kaikilla ole kaksi autoa nykyään, silloin tuommoinen käy toiseksi oikein hyvin. Näkisin että kyllä tuo on tulevaisuutta, kyllä meillä tulee ainakin yksi sähköauto tulevaisuudessa aina olemaan. Toisaalta kyllä näyttää siltä että ainakin yksi polttiskin tulee aina olemaan em. syistä johtuen.
Suurimmalla osalla ei ole. Tässä jotain tämän tueksi vuodelta 2016 (27% _talouksista_ ei omistanut ensimmäistäkään autoa, ja tuohon on laskettu kaikki autot, riippumatta ovatko aktiivisessa käytössä vai eivät, itsellänikin ollut monta vuotta seisomassa 91 vuoden bmw 730, enkä pidä talouttani kahden auton taloutena):
"""
Lähes kolme neljästä kotitaloudesta omisti auton vuonna 2016
Kulutustutkimuksen aineiston mukaan kotitaloudet omistivat 2,8 miljoonaa autoa vuonna 2016. Noin 73 prosenttia kaikista kotitalouksista, eli noin 1,9 miljoonaa kotitaloutta, omisti ainakin yhden auton, kun vuonna 2012 osuus oli 74 prosenttia. Kaksi autoa oli 20 prosentilla talouksista ja kolme tai useampi auto oli viidellä prosentilla. Autoihin on laskettu henkilö-, paketti- ja matkailuautot.
"""
-- https://www.tilastokeskus.fi/til/ktutk/2016/ktutk_2016_2020-04-20_tie_001_fi.html
Luulisin, että todellisia aktiivisessa käytössä olevia kahden tai yli henkilöautotalouksia on paljon vähemmän kuin 20%. Autoa jos mitä on hölmö seisottaa, ellei sitten kyse ole jostain harrasteesta tai autosta, jolla nyt ei varsinaista arvoa ole, kuin ehkä tunnearvo.
Viimeksi muokattu:
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
En tuota linkkiä alkanut lukemaan mutta lainauksessasi puhutaan omistamisesta. Onhan niitä muitakin autoja kun omistusautoja, aika paljonkin, jopa valtavasti. Joka peltikengällä on liisari, aivan helkkarin monella muullakin ja joka toisella raksajätkällä firman paku 24/7. Meilläkin on neljä autoa mutta lapsien perheillä mukamas vain yksi koska minä tarjoan heille auton mutta lisäksi heidän puolisoilla on ikioma.
Suomessa näkyy olevan yli 5miljoonaa autoa rekisterissä ja jos 27% ei omista ensimmäistäkään niin väittäisin että yli puolissa talouksissa pihassa seisoo kaksi autoa. Tai ainakin hyvin voimakkaasti kyseenalaistan tuon 20%.
Suomessa näkyy olevan yli 5miljoonaa autoa rekisterissä ja jos 27% ei omista ensimmäistäkään niin väittäisin että yli puolissa talouksissa pihassa seisoo kaksi autoa. Tai ainakin hyvin voimakkaasti kyseenalaistan tuon 20%.
Noin juuri on. Käytännössä kaikissa nykyautoissa on huomattavasti ylitehoa (jos auto saadaan kulkemaan vaikkapa 180km/h, siinä on oltava "liikaa" tehoa; tehoahan tarvitaan polttomoottoriautossa ylimäärin myös kiihtyvyyden kohottamiseen normitasolle). Tuo sitten johtaa siihen, että autolla on tosiaankin ajettava suhteellisen lujaa, jotta moottori toimii parhaan hyötysuhteensa alueella. Jos ajetaan hiljempaa, ilman vastuksen aiheuttamat häviöt tietenkin laskevat eirttäin jyrkästi, mutta moottorin hyötysuhteen heikentyminen kompensoi tuota. Kaikki polttomoottorit eivät tietenkään ole samanlaisia tuossa suhteessa, mutta suuritilavuuksinen (turbo-) ahtamaton bensiinimoottori on tuossa mielessä äärimmäisen epätaloudellinen. Toki hyötysuihde laskee myös ääriteholla, eli huippunopeuden ajaminen polttomoottoriautolla se vasta kuluttaakin.
Sähkömoottorin osalta lähinnä vain ilman vastus muuttuu, moottorin hyötysuhde ei laske hitaassa vauhdissa paljonkaan (kova kiihdyttäminen ja hyvin jyrkkä nousu ylämäkeen saattaa hiukan alentaakin, kun vaihteisto puuttuu, mikä taas parantaa kokonaishyötysuhdetta).
On toki ja monella oman firmansa nimissä jne. Omistus on mielestäni kuitenkin kohtuu oleellinen (nimenomaan se henkilökohtainen omistaminen). Se, että on autoja käytössä on sitten paljon monimutkaisempi. Onko esim. yhteiskäyttöautoja käyttävillä talouksilla satoja autoja jne. Ymmärrän asian problematiikan. Liisariautot on liisarifirman (tai pankin tai muun rahoittajan) vaikkakin pitemmillä sopimuksilla, mutta niissäkin usein se sopija (liisaaja) on toinen firma vaikka se henkilön käyttöön tuleekin. Siksi mielestäni tuo omistaminen on ihan kuvaava indikaattori vaikkei ongelmaton.
Viimeksi muokattu:
Aika monelle riittää jopa 1 x 8A sukolataus ihan hyvin. Se antaa 100 km ajomatkaa yön aikana. Kun suomalaisten keskimääräinen ajosuorite on puolet vähemmän, jää yön yli latauksesta keskimäärin 50 km yli joka yö. Jos viikonloppuna ajelee akun tyhjäksi, niin maanantain keskimääräisen 50 km ajon jälkeen siellä on vielä 50 km, tiistain jälkeen 100km jne. jne. Lauantai-aamuna on 350 km rangea akussa, jota voi taas viikonloppuna "poltella" pois. Tämä siis yksivaiheisella sukolatauksella, noin karrikoiden summittaisilla luvuilla esitettynä. Ja tietenkin pätee vain kesäkelissä.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
No sekin hiukka riippuu mikä on yli ja mikä ei. Ja monella valmistajalla on myös saman kokoisestakin polttiksesta pari-kolme eri tehoversiota myynnissä, vaan kun niiden kulutuslukemia tarkastelee, niin useimmiten se keskimmäinen näistä on se paras. Pienin on liian nuhainen ja kulutus kasvaa sitä kautta, suurin taasen on kulutuksen kannalta ylitehoinen ja siksi sen kulutus myöskin kasvaa. Mistä tuo sitten johtuu että se pienin ei olekaan välttämättä se ecoin, niin tuo voimansiirtohan on paketti johon vaikuttaa paitsi moottori, mutta myös siihen kytketty vaihteisto välityksineen, miten ne natsaa tuohon mittaussykliin, millainen dynokäyrä mistäkin noista moottoreista on viilattu ulos, millä kierroksilla tapahtuu autom.vaihteiston vaihdot jne
Ja tässä puhutaan nyt vain niistä labra-mittauksista, mitä nuo kulutukset taasen on käytännössä, riippuu todella paljon ihan muista tekijöistä. Pikkasen sportimpi saundi pakoputkesta voi yllyttää kuskia polkemaan enempi, joku vaan tykkää että siellä konepellin alla tapahtuu muutakin kuin murinan lisääntymistä kaasupolkimen painamisen seurauksena, jne. Ja loppuen lopuksi onko noillakaan mitään merkitystä, itse voin vallan hyvin kuvitella tuohon pihaan jonkun ison jenkin lotkottamaan, mutta sillä ajellaankin sitten vain kesäviikonloppuisin kauniilla keleillä. Kun taasen arkiajot hoituu vallan mainiosti jollain eco-nuhapumpulla. Silti kun noiden grammoja aletaan vuositasolla tarkastelemaan paljonkos ne oikeasti saastutti, niin pienten ajomäärien vuoksi tuo iso jenkki voi ollakin jo selkeästi se puhtaampi näistä
No se oma ratkaisuni toistaiseksi on ollut pa-pohjainen diesel-perheliikutin ja sitten ne kiksit haetaan tuolla 2-pyöräisellä ihan erikseen. Myöskään luonto ei ota juuri osumaa kun tuo "leikkikalu" painaa 250kg tuollaisen ison lotjakkeet 2.5tn sijaan, vaan silti kun sitä sinkkiä aletaan pingottamaan, niin väitän hupikertoimen olevan tällä 2-pyöräisellä vähintään samassa suhteessa suurempi
