MLP ja VILP cop keskustelua

Pretor

Aktiivinen jäsen
VILP vaatii jatkuvaa säätöä ja huolenpitoa ja jonkinmoista teknistä kiinnostusta ja osaamista.
Käytännössä perus VILPisti ei säädä laitteistonsa kanssa yhtään mitään. Virrat päälle, käyrä kuntoon ja unohda koko laite. Siellä se tekee lämpöä ulkolämpötilan mukaan ja useimmiten vielä sisälämpötilaa haistelemalla kompensoiden.
Toinen vaihtoehto varaajaa käytettäessä on se, että shuntti hoitaa tuon saman säätämisen ihan automaattisesti, ihan ilman säätämistä.

Kyllä sun omissa järjestelmissä on aika paljon kehittämisen varaa, jos sun pitää käsin käydä säätämässä lämpötiloja ulkolämpötilojen mukaan pitkin vuotta. Se ei kuitenkaan ole merkki siitä, että VILPit tarvitsevat pelkkää säätämistä.
Ja sinäkin asut Etelä-Suomessa, jossa monella VILPillä lämmitetään koko talvi.
Viime talvena oli pitkiä kylmiä pakkasjaksoja etelässäkin, mutta silti ne alle -20'c pakkasjaksot ajoittuvat yksittäisien päivien muutamalle kylmimmälle tunnille. Osa VILPeistä selviää niistäkin keleistä ilman apuja ja jos niinä muutamana tuntina saattaa joutua vastusta käyttämään, niin se ei juurikaan edes näy piikkinä sähkölaskussa.
Alkaa kohta olla tilanne, että suora sähkö pesee molemmat vaihtoehdot.
En kyllä edelleenkään ymmärrä miten edes ala-asteenkaan matematiikalla pystyttäisiin pääsemään tämmöiseen loppupäätelmään, tai edes lähelle tätä.
 
  • Tykkää
Reactions: BBF

kotte

Hyperaktiivi
Käytännössä perus VILPisti ei säädä laitteistonsa kanssa yhtään mitään. Virrat päälle, käyrä kuntoon ja unohda koko laite. Siellä se tekee lämpöä ulkolämpötilan mukaan ja useimmiten vielä sisälämpötilaa haistelemalla kompensoiden.
Toinen vaihtoehto varaajaa käytettäessä on se, että shuntti hoitaa tuon saman säätämisen ihan automaattisesti, ihan ilman säätämistä.
Tuokin sinällään onistuisi vielä varmemmin sähkökattilalla, mihin moodiin nuo nykyiset perus-VILPitkin osaavat automaattisesti mennä, jos pumppaamalla ei onnistu riittävästi.
 

kaihakki

Vakionaama
Käytännössä perus VILPisti ei säädä laitteistonsa kanssa yhtään mitään. Virrat päälle, käyrä kuntoon ja unohda koko laite. Siellä se tekee lämpöä ulkolämpötilan mukaan ja useimmiten vielä sisälämpötilaa haistelemalla kompensoiden.
Toinen vaihtoehto varaajaa käytettäessä on se, että shuntti hoitaa tuon saman säätämisen ihan automaattisesti, ihan ilman säätämistä.

Kyllä sun omissa järjestelmissä on aika paljon kehittämisen varaa, jos sun pitää käsin käydä säätämässä lämpötiloja ulkolämpötilojen mukaan pitkin vuotta. Se ei kuitenkaan ole merkki siitä, että VILPit tarvitsevat pelkkää säätämistä.
Ja sinäkin asut Etelä-Suomessa, jossa monella VILPillä lämmitetään koko talvi.
Viime talvena oli pitkiä kylmiä pakkasjaksoja etelässäkin, mutta silti ne alle -20'c pakkasjaksot ajoittuvat yksittäisien päivien muutamalle kylmimmälle tunnille. Osa VILPeistä selviää niistäkin keleistä ilman apuja ja jos niinä muutamana tuntina saattaa joutua vastusta käyttämään, niin se ei juurikaan edes näy piikkinä sähkölaskussa.

En kyllä edelleenkään ymmärrä miten edes ala-asteenkaan matematiikalla pystyttäisiin pääsemään tämmöiseen loppupäätelmään, tai edes lähelle tätä.
Nojoo. Meikäläisellä on markkinoiden halvin Ulti systeemi, josta johtuen pientä säätöä tarvitaan.
Tuo viimeinen kommentti "alkaa olla tilanne, että suora sähkö pesee molemmat" lähtee vaan siitä simppelistä tilannekuvasta, että nykyiset talot kuluttaa aika vähän lämpöä ja MLP/VILP investoinnit ovat nousseet aika korkealle. Kummankin TMA:t ovat usein reilusti yli 10 vuotta.
Jos esim. lämmityksen osuus on n. 10.000 kwh, niin sähkölasku on reilu tonni vuodessa, eli n. satanen kuussa. Jos tuohon investoi VILPin, jonka vuosicoppi on vaikkapa 3, niin säästö on n. 700 euroa vuodessa. Tätä tarkoitan. Suora sähkö on täysin huoleton ja helppo säätää.
 

misa64

Aktiivinen jäsen
Käytännössä perus VILPisti ei säädä laitteistonsa kanssa yhtään mitään. Virrat päälle, käyrä kuntoon ja unohda koko laite. Siellä se tekee lämpöä ulkolämpötilan mukaan ja useimmiten vielä sisälämpötilaa haistelemalla kompensoiden.
Toinen vaihtoehto varaajaa käytettäessä on se, että shuntti hoitaa tuon saman säätämisen ihan automaattisesti, ihan ilman säätämistä.

Kyllä sun omissa järjestelmissä on aika paljon kehittämisen varaa, jos sun pitää käsin käydä säätämässä lämpötiloja ulkolämpötilojen mukaan pitkin vuotta. Se ei kuitenkaan ole merkki siitä, että VILPit tarvitsevat pelkkää säätämistä.
Ja sinäkin asut Etelä-Suomessa, jossa monella VILPillä lämmitetään koko talvi.
Viime talvena oli pitkiä kylmiä pakkasjaksoja etelässäkin, mutta silti ne alle -20'c pakkasjaksot ajoittuvat yksittäisien päivien muutamalle kylmimmälle tunnille. Osa VILPeistä selviää niistäkin keleistä ilman apuja ja jos niinä muutamana tuntina saattaa joutua vastusta käyttämään, niin se ei juurikaan edes näy piikkinä sähkölaskussa.

En kyllä edelleenkään ymmärrä miten edes ala-asteenkaan matematiikalla pystyttäisiin pääsemään tämmöiseen loppupäätelmään, tai edes lähelle tätä.
Eiköhän Kaihakki kommentoinnut noita vilpien kohonneita avaimet käteen asennuksia , niiden hintoja, ja ihan aiheesta!!
Täällä harvemmin muistetaan omien laitteiden kehumisen oheella verrata säästettyä sähkönmäärää laitteistoon käytettyyn rahamäärään :)
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Pohjimmiltaan samat miehet tietysti laittelee myös maalämpöjä. Saattaahan joillakin olla joku idé fix, että VILP asennus ei käy mutta MLP asennus sopii. Ehkä toisinkin päin. Porauspuoli voi elää omassa maailmassaan.
 

BBF

Vakionaama
Täällä harvemmin muistetaan omien laitteiden kehumisen oheella verrata säästettyä sähkönmäärää laitteistoon käytettyyn rahamäärään :)
Muuttujia on niin monia ettei yhtä ehdotonta totuutta ole. Itse voin kertoa että sähköa säästyy tonnilla vuodessa ja itse asennettu monoblokki-vilppi maksoi kolmisen tonnia. Ensi talven jälkeen se on maksanut jo itsensä (ilman mitään avustuksia), TMA minusta ihan kohtuullinen. Toki se vaati vähän perehtymistä ja jopa hieman opettelua mutta niinhän se on kaikessa, toiset tykkää tehdä itse uusiakin asioita, toiset teettää. Minulle se oli paras vaihtoehto, eurot kun nyt kiinnostaa enemmän kuin copit. Muutoman asian tekisin ehkä toisin, tai teen ensi kerralla :)
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Nythän olisi mahdollisuus ottaa kantaa itse asiaan, kun talon muut ominaisuudet on käsittääkseni vakioitu.
Laskelmaa voidaan säätää hyvin helposti, jos lisävalaistusta löytyy.

Tässä on lähdetty siitä, että VILPin teho olisi "riittävä". Jos ajattelee, että verrokkina on 16 kW MLP kone, ei varmaan suuri tuska sitten ottaa verroksi ns. "iso2 VILP. Nuo OKT luokan VILPit vähän niin kuin alkaa harventua tuossa teholuokkassa ja ehkä vähän allekin, jos vaikka jostakin -15 °C tehosta puhutaan.

Kuten tuosta laskelmasta näkee, tuo esilämmityksen COP muodostuu hyväksi ja ero MLP välillä alkaa mennä todella pieniin. Tarkoituksella säädin tuon haalistusvaihtoehdon vedenlämmitystarpeen suuremmaksi. Se voisi ehkä olla vieläkin suurempi, koska haalistettua vettä kuluu kohteissa, missä voi käyttää ihan kylmääkin vettä. Tuo sitten tuossa laskelmassa hiukan nostaa COPia enkä nyt sitä tuohon halunnut.

Luulisi että joku Niben mitoitusohjelma osaisi tuon myös laskea. Mitähän ne näyttävät ?
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Täällä harvemmin muistetaan omien laitteiden kehumisen oheella verrata säästettyä sähkönmäärää laitteistoon käytettyyn rahamäärään :)

Saneerauskohteessa noin, mutta se nyt on ihan sama sisältyykö siihen 300 tonnin uudiskohteen asuntolainaan 10 tonnia "ylimääräistä" maalämmöstä vs vaikka nyt vilp. Tuonkin säästää omalla työllä moneen kertaan takaisin sopivissa kohdissa rakennusprojektia. Hukkuu kohinaan.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Kun ei ole paremmasta tietoa, niin lämpöpumppujen kannattavuuden ja riskit joutuu arvioimaan nykyhintojen ja laitteistojen elinkaariodotusten mukaan. Pitäisi olla ennustajan lahjoja, jotta voisi ottaa tulevan energiahinnoittelun ja laitteiden vikaantumisalttiuden mukaan laskelmiin.
Niinpä ratkaisu tuli tehtyä mutu:lla (musta tuntuu), kun vati (vaimo tietää) ei tällä kertaa toiminut.
 

Ton1A

Vakionaama
Muutaman naapurin kanssa olen jutellut sähkölaskuista ja ainakin kahdessa lähinaapurissa on 3000 litran varaaja, yösähkölämmitys vesikiertoisena. Sanovat vuosikulutuksen olevan noin 30 000 kWh/v. Kadun päässä on talo myytävänä, myynti-ilmoituksessa ei kerrota lämmityksestä tarkemmin mutta kulutukseksi kerrotaan 26 000 kWh/v.

Meillä talon kulutus on ollut viime aikoina noin 14 000 kWh/v, lämmitysmuotona VILP ja vesikiertoinen lattialämmitys. Kahdesta sähkökäyttöisestä autosta tulee sitten vielä noin 4000 kWh/v lisää.

Kaikki talot saman ikäisiä ja kokoisia, rakennettu 2000-2001, 1½ kerrosta ja noin 250 m2.
 

misa64

Aktiivinen jäsen
Muuttujia on niin monia ettei yhtä ehdotonta totuutta ole. Itse voin kertoa että sähköa säästyy tonnilla vuodessa ja itse asennettu monoblokki-vilppi maksoi kolmisen tonnia. Ensi talven jälkeen se on maksanut jo itsensä (ilman mitään avustuksia), TMA minusta ihan kohtuullinen. Toki se vaati vähän perehtymistä ja jopa hieman opettelua mutta niinhän se on kaikessa, toiset tykkää tehdä itse uusiakin asioita, toiset teettää. Minulle se oli paras vaihtoehto, eurot kun nyt kiinnostaa enemmän kuin copit. Muutoman asian tekisin ehkä toisin, tai teen ensi kerralla :)
Ihan ok .järkevä ratkaisu ja tma nopea.
Mutta jos avaimet käteen ... niinhinta ois aivan toisenlainen!!
 

siwer

Vakionaama
Onhan se MLP:kin sikamaisen kallis mutta sen "kuuluukin" olla, tuntee saavansa enemmän vastinetta rahalle ja ihan syystä kuin 14ke VILPissä.

Ei se ole mikään ihme että modernissa ei-palatsin kokoisessa hyvin eristetyssä talossa LTO:lla, suora sähkö voi olla kaikista kustannustehokkain.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Koko kesän jäähdyttelyt ILP:llä188 kWh / ~ 200 m2 jäähdytyksen piirissä ja 221 l lauhdevettä. Tämä kesä oli ennätys, koska oltiin myös paikalla jäähdyttelemässä. Tosin ensimmäinen vuosi kun nuo mittasin. Satana kuumana kesänä se ILP ehtii syödä sitä sähköä hintansa edestä ja nuo minun jäähdyttlykulutukset oli palstan ehdottomasti suurimmasta päästä.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kaikki talot saman ikäisiä ja kokoisia, rakennettu 2000-2001, 1½ kerrosta ja noin 250 m2.
Tuo ei välttämättä tee noista alkuunkaan vertailukelpoisia. Tuolloin sai rakentaa vielä varsin lämpösyöppöjä taloja ja määräykset olivat vuodelta 1985. Vasta 2010 ja tuoreempien määräysten mukaan rakennetut talot ovat väkisin energiatehokkaita (poislukien massiivipuu ja painovoimainen IV, jotka pitää kyllä kompensoida lämmitysjärjestelmällä).

Siis 00-01 talot voivat olla mitä vaan 1985 minimieristeistä nykyisiä vaatimuksia paremmiksi.
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Muuttujia on niin monia ettei yhtä ehdotonta totuutta ole. Itse voin kertoa että sähköa säästyy tonnilla vuodessa ja itse asennettu monoblokki-vilppi maksoi kolmisen tonnia. Ensi talven jälkeen se on maksanut jo itsensä (ilman mitään avustuksia), TMA minusta ihan kohtuullinen. Toki se vaati vähän perehtymistä ja jopa hieman opettelua mutta niinhän se on kaikessa, toiset tykkää tehdä itse uusiakin asioita, toiset teettää. Minulle se oli paras vaihtoehto, eurot kun nyt kiinnostaa enemmän kuin copit. Muutoman asian tekisin ehkä toisin, tai teen ensi kerralla :)
No sen verran pitää kuitenkin muistuttaa, että ne asennusosatkin ja mahdolliset (puskuri)varaajatkin haukkaa osansa kokonaisbudjetista, joten kokonaisuuden TMA on todellisuudessa pidempi (näillä säästöpotentiaaleilla ehkä noin vuosi). Kyllä TMA edelleenkin itse asentaen voi olla hyvinkin lyhyt ja varsinkin näihin avaimet käteen -paketteihin verrattuna päästään helposti jopa jonnekin 1/3 kustannuksiin. Se on todella iso ero, onko TMA 5v, vai 15v.
 

kotte

Hyperaktiivi
Siis 00-01 talot voivat olla mitä vaan 1985 minimieristeistä nykyisiä vaatimuksia paremmiksi.
Olivat nuo -85 määräyksetkin jo selvästi vaativampia kuin vanhemmille taloille, joille ei ollut käytännössä mitään energiatehokkuusvaatimuksia. Vuoden -85 määräyksissä oli jo otettu huomioon kokemukset -70-luvun ns. energiakriiseistä (eli öljyn äkkinäisistä hinnannousuista ja siitä kansataloudelle aiheutuneet paineet).
 

pelzi_

Vakionaama
Ja oikeastaan sulakkeetkin on syytä mitoittaa varavastusten COP=1 ja koko talon tehonkulutuksen mukaan kovimmilla mahdollisilla pakkasilla (sanotaan nyt vaikka Etelä-Suomessa -30), tämäkin on sama MLP:llä ja VILPillä. VILP-talossa mitoitusvirhe paljastuu suuremmalla todennäköisyydellä koska siihen riittää "normaali" -25 säätila eikä varsinaista vikatilannetta tarvita.
Tämäkin on osin makuasia, itse lähden siitä että suorasähköllä riittää estää putkien jäätyminen ja jos palelee, lämmitetään uunia. Mieluummin näin kuin maksaa 400e/vuosi lisää Parikkalan Valolle 35 ampeerista.

Jos on kaupungissa ja kk-maksu ei nouse, niin sitten on kyllä lähinnä hulluutta olla investoimatta sitä muutamaa tonnia kertamaksua liittymän suurentamiseen.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Aika hurjat pitää olla nuo kulutukset jos 3x25A ei riitä ja sähköautoa ei ole. Kiuas on AINA vuoroteltu jonkun lämmityksen (jos niitä on) joskaan ei koskaan lämpöpumpun kanssa. Ongelmat taitavat syntyä lähinnä yritettäessä imeä sitä halvinta sähköä mahdollisimman paljon.
 

Ton1A

Vakionaama
Tuo ei välttämättä tee noista alkuunkaan vertailukelpoisia. Tuolloin sai rakentaa vielä varsin lämpösyöppöjä taloja ja määräykset olivat vuodelta 1985. Vasta 2010 ja tuoreempien määräysten mukaan rakennetut talot ovat väkisin energiatehokkaita (poislukien massiivipuu ja painovoimainen IV, jotka pitää kyllä kompensoida lämmitysjärjestelmällä).

Siis 00-01 talot voivat olla mitä vaan 1985 minimieristeistä nykyisiä vaatimuksia paremmiksi.
Väittäisin kyllä että aika lailla samankaltaisilla rakenteilla tehty, meillä on Jukka-pienelementit, toinen noista 30 000 kWh/v kuluttavista on vuotta uudempi Omatalo, toisesta en muista minkä pakettitoimittajan talo. Samat eristepaksuudet löytyvät ja LTO on kaikissa. Tuo 26 000 kWh/v myytävänä oleva on vm 2000 Kastelli. Kyllä noita naapureita tuli seurattua silloin kun tätä taloa rakensin.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Olivat nuo -85 määräyksetkin jo selvästi vaativampia kuin vanhemmille taloille, joille ei ollut käytännössä mitään energiatehokkuusvaatimuksia.
En nyt sanoisi noin. Vaikkapa kevytrakenteisen seinän U-arvovaatimus on ollut 1962 0,47, 1975 0,4, 1978 0,29, 1985 0,28, 2003 0,25, 2007 0,24 ja 2010 0,17.

Siis selkeät hyppäykset tulleet 75, 78 ja 2010 ja noista 78 ja 10 suurimmat eli n. 40% lasku U-lukuun eli paksunnos eristeisiin.

Villan paksuuksina suuruusluokkaa 100 mm -75, 150 mm -85 ja 250 mm -10.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Alapohjien eristys on edennyt myös. Aluksi ei ollenkaan. Sitten reunoille ehkä 10cm, sitten koko alalle 10cm, sitten reunoille 20cm ja nyt koko alalle 20cm.

2010 jälkeen lienee vasta eristystasot olleet kauttaaltaan aika hyvät.
 

pelzi_

Vakionaama
Aika hurjat pitää olla nuo kulutukset jos 3x25A ei riitä ja sähköautoa ei ole. Kiuas on AINA vuoroteltu jonkun lämmityksen (jos niitä on) joskaan ei koskaan lämpöpumpun kanssa. Ongelmat taitavat syntyä lähinnä yritettäessä imeä sitä halvinta sähköä mahdollisimman paljon.
Riippuu niin kovin, jos on vain okt niin näin. Sitten kun on se talli ja harrasteet, alkaa sähköä kulua. Mulla on kolmaskin piharakennus, missä on vielä vanhan saunan verran lämmintä varastoa.

Mutta toki silti ei poissaollessa ole 25A mikään ongelma, paikalla ollessa yksin 25:llä pärjää, kaksin alkaisi tulla yhtä aikaa vedenkeitintä ja hellaa ja kiuasta ja kompressoria ja hitsauskonetta ja tiskikonetta ja pesukonetta ja ei 100L varaaja yöohjauksella välttämättä riittäisi niin sekin alkaisi päivällä kuluttaa. Sähköauto, saati kaksi, katkaisisi kamelin selän sitten täysin.
 

Ton1A

Vakionaama
Millä tavalla se sähköauto katkaisisi sen kamelin selän, jos sitä ladattaisiin öisin? Meillä ainakin on hyvin hiljaista noin 23-07 välillä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kyllähän mlp on vaivaton ja helppo käyttää... tuttu just pyysi vilkaisemaan hänen mlp pumppua kun ei kuulemma lämmitä. Tiesi valmistajan (Stiebel) ja asennusvuoden 2013, ei muuta :hattu:
 

jmaja

Hyperaktiivi
Alapohjien eristys on edennyt myös.
Kaikki on. Suurin muutos 2000-luvulla taitaa olla ikkunoissa ja ovissa. 1978 vaadittiin jo 2,1 eli käytännössä 3-lasiset. Seuraava tiukennus tuli vasta 2003 eli 1,4 ja sitten 1,0 2010. Siis alle puoleen laskenut U-arvo 2000-luvulla.

Jälkeenpäin pitää oikein ihmetellä, että -85 säännöillä mentiin 18 v ja nekin vain hyvin pieni päivitys -78.
 

pelzi_

Vakionaama
Millä tavalla se sähköauto katkaisisi sen kamelin selän, jos sitä ladattaisiin öisin? Meillä ainakin on hyvin hiljaista noin 23-07 välillä.
Niin, kyllä sen varmaan tehoa rajoittavalla laturilla saisi onnistumaan, vaikka yölle ajastettu varaaja onkin ja yöllä tuppaa olemaan kylmää. Vaikka meillä tuppaa olemaan kyllä päivärytmit niin erilaiset, että sellaista yötä kun kaikki nukkuu ei ole montaa tuntia, niin aina sieltä väleistä löytyy matalampaa kulutusta.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jälkeenpäin pitää oikein ihmetellä, että -85 säännöillä mentiin 18 v ja nekin vain hyvin pieni päivitys -78.
Ulko-oviin liittyen, taisi olla tuon ajan taloissa vielä välieteisiä/verantoja aika paljon. Nykyisin ei taida noita paljonkaan uusista taloista löytyä.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Kyllä VILPpiä voi pyörittää ilman kummempaa säätöä. Mutta jos siitä haluaa tehoja ja coppeja, niin pyöritys kannatta ajoittaa päiväaikaan, jolloin lämpötila on yli 4 astetta. Silloin ei tule sulatuksia. Ja sitten kun tekee huomisen pyörityssuunnitelman, pitää katsoa ilmatieteenlaitoksen sääennuste ja ajoittaa pyöristysaika sen mukaan. Talvikautena taas laite saa pyöriä 24/7 eikä siltikään riitä lämmittämään taloa.
Ja jotta tällainen säätö onnistuu, pitää olla pollucom (tai vastaava) mittaamassa lämpötehoa ja tilavuusvirtausta. Lisäksi tarvitaan joku softa, joka näyttää koko ajan missä mennään. Minulla on Logtemp Windows koneessa 2 minuutin mittausjaksolla ja 8 lämpötila-anturia.
Kaiken tämän voi kyllä unohtaa, kun ottaa integroidun paketin, joka hoitaa automaattisesti tätä kokonaisuutta
Ihan hatusta temmaten. Kanna se logtemp Windows-kone serriin, niin se säästää enemmän sähköä kuin tuo koko säätöyritelmä. Ootko laskenuja mitannut sen?
 

sulo_s

Vakionaama
Kommentoinpa vilpin käyttöä/säätämistä.
Mun kaveri otti mitsun vilpin avaimet käteen, eikä ole koskenut koko vehkeeseen asennuksen jälkeen (marraskuu 2019 ).
Itse säätelin käyrän ja hystereesit talven aikana omasta kohdalleen ja luultavasti seuranta tästä eteenpäin riittää..
Ainut mikä sais olla, niin jonkin sortin tuulikompensointi .
Ettei vilppi mitään iihmeitä vaadi
 

Adamooppeli

Vakionaama
En nyt sanoisi noin. Vaikkapa kevytrakenteisen seinän U-arvovaatimus on ollut 1962 0,47, 1975 0,4, 1978 0,29, 1985 0,28, 2003 0,25, 2007 0,24 ja 2010 0,17.

Siis selkeät hyppäykset tulleet 75, 78 ja 2010 ja noista 78 ja 10 suurimmat eli n. 40% lasku U-lukuun eli paksunnos eristeisiin.

Villan paksuuksina suuruusluokkaa 100 mm -75, 150 mm -85 ja 250 mm -10.
Miten yläpohjan eristysvaatimukset ovat kehittyneet vuosikymmenien saatossa. Oliko -70 luvulla 200mm villaa,. -80 ? , 90 ? 2000 ?,. -2010 500m.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Yläpohjan eristeisiin on jo koko 2000 luku kiinnitetty enemmän huomiota.

Aiemmin etenkin 1,5krs taloissa yläpohjan eristeet on mitä sattuu. Hankala asennuspaikka alunperinkin.

Yhdeltä puhaltajalta tosin kuulin tunnustuksen että edelleen on niin karmeita puhalluspaikkoja etenkin pulpettikattoisissa taloissa että"villaa ei taatusti joka paikkaan mene, mutta onneksi asiakas ei pääse asiaa tarkistamaan"
 

jmaja

Hyperaktiivi
Miten yläpohjan eristysvaatimukset ovat kehittyneet vuosikymmenien saatossa. Oliko -70 luvulla 200mm villaa,. -80 ? , 90 ? 2000 ?,. -2010 500m.
Aika samalla lailla kuin ulkoseinätkin. Eihän yläpohja edes eroa mitenkään seinästä sinänsä energiamielessä. Lähinnä eroa on siinä, että yläpohjaan on helpompi laittaa paksumpi eriste.

1962->2010 0,41, 0,35, 0,23, 0,22, 0,16, 0,15 ja 0,09.

200 mm riitti siis -78 - 03 ja nykyään tarvitaan 400 mm ja sekään ei riitä pelkkänä puhallusvillana. Tai eihän uusimmassa säännöissä enää vaadita U-arvoja, vaan tasauslaskenta vertailuarvoihin.
 

BBF

Vakionaama
Mitäs muuten nykyisin joutuu maksamaan vaikka 20m3 puhallusvillaa laitettuna? Voisi olla aika vähän parantaa tuota yläpohjaa. Ilmisesti ei kannata itse alkaa tekemään?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mitäs muuten nykyisin joutuu maksamaan vaikka 20m3 puhallusvillaa laitettuna? Voisi olla aika vähän parantaa tuota yläpohjaa. Ilmisesti ei kannata itse alkaa tekemään?

Jos yläpohjaan on hyvä pääsy ja kulkusillat, niin ei se mahdoton homma itsekkään ole tehdä.

Rautakaupat lainaa puhaltimen jos tarpeeksi ostaa villaa. Yhdessä viikonlopussa tuon tekee.

Villan hinnassa on pientä nousua mutta ei mitään puuhun verrattuna. Esimerkiksi Bauhaus myy Ekovillaa aika hyvään hintaan:
  • 48 kpl = 765,60 € (15,95 € / kpl)
... Ja vuokraavat puhaltimen.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kyllähän mlp on vaivaton ja helppo käyttää... tuttu just pyysi vilkaisemaan hänen mlp pumppua kun ei kuulemma lämmitä. Tiesi valmistajan (Stiebel) ja asennusvuoden 2013, ei muuta :hattu:

Njaa, tapaus oli sellainen että ko. talo tarvitsee mlp rinnalle tukilämmitystä. 7 kWh pumppu ja kaivo 177m. En ehtinyt lukemia katsoa mutta taisi sanoa isoista sähkölaskuista luokkaa 600 EUR talvella. Kaksi kerrosta mutta yläkerrassa ilp sekä sähköpatterit ja niitäkin liian vähän. Yläkerta kuulemma kylmenee. Sitten epäilen että eristy on vajavaista.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vaikkapa kevytrakenteisen seinän U-arvovaatimus on ollut 1962 0,47, 1975 0,4, 1978 0,29, 1985 0,28, 2003 0,25, 2007 0,24 ja 2010 0,17.

Siis selkeät hyppäykset tulleet 75, 78 ja 2010 ja noista 78 ja 10 suurimmat eli n. 40% lasku U-lukuun eli paksunnos eristeisiin.
Niin, esimerkiksi vuodesta 1975 vuoteen 1978 on pudotus ollut 0,4:stä 0,29:ään, siis 0,11 pykälää. Vuodesta 1985 vuoteen 2010 pudotus oli 0,28:sta 0,17:ään, siis samat 0,11 pykälää. Absoluuttinen pudotushan vastaa pudotusta energiankulutukseen mainitun rakennusosan kohdalla, joka suoraan sanoen ei muutenkaan ole merkittävin energianhukkaaja.

Oma käsitykseni pikemminkin on, että osa viimeisimmistä määräyksistä on esimerkiksi seinien U-arvovaatimuksen osalta mennyt tasolle, jossa hyötyä on käytännössä ollut kiristyksistä aika vähän. Toki vaatimus on ymmärrettävissä sitä vastaan vasten, että määrittelyssä mukana olleen rakennustarviketeollisuuden intressinä on ollut rakennusmateriaalien tarpeen maksimointi, sillä eihän tuo loppujen lopuksi merkitse järin paljon lopputuloksen hintaa, kun kaiken muun vaatimustaso on elintason yleisen nousun myötä hilannut hintaa monin verroin enemmän ylöspäin.
 

kaihakki

Vakionaama
Ihan hatusta temmaten. Kanna se logtemp Windows-kone serriin, niin se säästää enemmän sähköä kuin tuo koko säätöyritelmä. Ootko laskenuja mitannut sen?
Osuit naulan kantaan. Nyky Ultisysteemi säästää n. tonnin vuodessa. Tonni on aika pieni raha tänä päivänä. Juurikin sitä olen tässä pohtinut, että kun Ulti tossa menee finaaliin, niin onko mitään älliä enää satsata moisiin vehkeisiin. Tonni vuodessa on kuitenkin aika pieni raha tänä päivänä. Suoralla sähköllä voin purkaa kaikki VILP systeemit pois. Samoin leegio antureita. Eikä enää tarvitse Windows 10 läppäriäkään. Eikä enää joka päiväistä säätöä. Olet enemmän kuin oikeassa.
 

pökö

Kaivo jäässä
Njaa, tapaus oli sellainen että ko. talo tarvitsee mlp rinnalle tukilämmitystä. 7 kWh pumppu ja kaivo 177m. En ehtinyt lukemia katsoa mutta taisi sanoa isoista sähkölaskuista luokkaa 600 EUR talvella. Kaksi kerrosta mutta yläkerrassa ilp sekä sähköpatterit ja niitäkin liian vähän. Yläkerta kuulemma kylmenee. Sitten epäilen että eristy on vajavaista.
Onko tuossa nyt maalämmössä vikaa vai maalämmön vika että sähköä menee?
 
Back
Ylös Bottom