Joo, tai täällä on nimellisteholtaan 120kW (muistin mukaan) levari jonka läpi virtaa paluu kattilasta varaajalle ja tuo esilämmittää aika tehokkaasti. Tuon jälkeen kattilan kierukka on vielä kytketty sarjaan, käytännössä kierukasta tulee saman lämpöistä vettä mitä kattilassakin ja tarvittaessa vaikka kuinka pitkään.
Vilpillä nyt vain on ongelmana, että kun ulkolämpötila putoaa, käyttöveden tavoitelämpötila karkaa aina vain kauemmas ja samalla pitäisi tehdä myös kuumahkoa lämmitysvettä ja lämmitysteho samalla kasvaa sään kylmetessä. Eli verrattuna maalämpöpumppuun tuotto ja mahdollisuus putoavat selvästi jyrkemmin kuin maalämpöpumpulla. Kesä taas on ääritilanne, jolloin vilp pystyy toimimaan vähintään yhtä edullisissa olosuhteissa kuin maalämpöpumppu ja lämmitystarpeen vähäisyyden takia kapasiteettia on yllin kyllin. Kun nyt ilmeisesti on tarkoitus toimia rationaalisesti eikä tyhmästi, niin tietenkin kannattaisi käyttää hyödykseen olosuhteet, joissa vilp suoriutuu myös käyttöveden teosta pienillä lisäkustannuksilla ja välttää investoimasta suurta summaa sellaisiin kalliisiin lisävarusteisiin, joista hyöty on pieni näiden aiheuttamiin lisäkustannuksiin nähden. Käyttöveden lämmittäminen vilpin avulla talvella norminmukaiseen +55 ... +58 -asteeseen nyt vain vaatisi juuri tällaisia heikkotuottoisia investointeja. Normaalitalouden käyttöveden lämmittää melko kohtuullisin kustannuksin talvisaikaan sähkövastuksellakin.
Jep ja vaikka pitäisi varaajan 55-asteisena, saisi tuolla f2120:lla sen tehtyä yli 2 copilla -10 asteeseen saakka ja plussakeleillä +4 asteessa
Keskimäärin lämpimään veteen menee kuitenkin paljon vähemmän energiaa kuin lämmitykseen. Käyttövedelle on ominaista myös purskemainen kulutus, eli käytännössä tarvitaan aina varaaja. Kesäaikainen käyttöveden lämmityskään ei tarvitse kovin paljon keskimääräistä tehoa ja lämpöpumpuista energiatehokkain tapa tehdä tuo olisi tyypillisesti pilppi(!), kun lämmön talteenotolla ei ole kesällä muuta tarvetta. Loppujen lopuksi tuo on jokseenkin merkityksetön kysymys paitsi, että kesäaikaiseen käyttöveden lämmitykseen ei juuri kannata uhrata ylimääräisiä investointeja ja teknisesti se onnistuu melkein miten vain ja pitäisi saada tavallaan sivutuotteena, jos laitteisto on muutoin järkevä talvea varten.
Nii'in, taitaa olla siellä 20-25% haminoilla kokonaislämmitystarpeesta vuositasolla, joka siis olennasta tuota ajatellen. Voi silti olla lähes 100% kesäkuukausien tarpeesta,
.
Joka tapauksessa lämmitykseen menee Suomessa niin paljon energiaa vuoden mittaan, että käyttöveden teosta selviytyy kesällä periaatteessa "yhdellä kädellä" ja jos joskus on ongelmia, niin sitten talvella. Käyttöveden tuotanto täytyy ratkaista jotenkin niin, että se toimii vuoden ympäri. Kesällä voi käyttää avuksi erilaisia jekkuja, kun lämmönlähdearsenaalia on silloin tyypillisesti ylen määrin, mutta tätä taustaa vasten on yleensä tuhlausta panostaa huomattavia investointeja käyttöveden lämmitykseen kesällä, vaan hommasta voisi etsiä aidan matalia kohtia. Jokin pelkästään kesäkäytössä oleva loma-asunto on tietenkin hiukan oma lukunsa. Erillinen pilppi käyttöveden valmistamiseen tuskin lyö leiville juuri koskaan, eli tässä on yksi esimerkki huonosta investoinnista.Nii'in, taitaa olla siellä 20-25% haminoilla kokonaislämmitystarpeesta vuositasolla, joka siis olennasta tuota ajatellen. Voi silti olla lähes 100% kesäkuukausien tarpeesta,
Et siis kesälläkään lämmitä käyttövettä loppulämpöltilaansa suoraan vilpin avulla? Kapasiteettiahan tuohon olisi. Haalitsuskytkentöjen ongelmahan on, että yksinkertaiset ja halvat putkikytkentäratkaisut ovat kompromisseja, jotka rajoittavat aika paljon olosuhteiden käyttämistä hyödyksi. Jos taas "haalistuksen" putkikytkennät tekisi joustaviksi (ja rakennusmääräysten mukaisiksi) tukemaan eri tilanteita, rahaa palaisi niin paljon, että koko homma muuttuu kannattamattomaksi. MItä enemmän virtitelmiä, sitä suurempi sotku, vaikeampi ylläpidettävyys, ohjaus ja kaiken maailman muita harmeja eikä järjestelmä taivu kuin tietynlaisiin kulutustottumuksiin. Täällä foorumilla on ainakin yksi esimerkki, missä homma on lähtenyt täysin lapasista (en viittaa omaasi).
Sisäinen varaaja sitten siirtäisi käsittääksen myös koko veden lämmityksen "kuumanveden tekoon" (COP2,8:lle). Etumatka kaventuisi. Tätä vaihtoehtoa ei sisälly tuohon taulukkooni. Se ei olisi enää pelkkä tulistuksen osuus vaan koko veden lämmitys - vai mitenkä nuo integraalipytyt sitten oikein toimivat ? Konekin olisi kalliimpi kuin pelkkä pumppu ja eikö jotain puskuria kaivattaisi silti lämmityksellekin ? Poreammeen vuoksi nähtiin (siis tarjoaja näki) aiheelliseksi järeämpi ratkaisu varaajineen.
Tämä riippuu toteutuksesta, eikä universaalisti pidä ollenkaan paikkaansa. Varaajia ja ratkaisuja on kovin monenlaisia, mutta ne voi jakaa kahteen ryhmään.
Jos en väärin muista niin olisikohan viime talvena käynyt vastukset, jos ei legionellan tappoja lasketa, kahtena päivänä pumpun apuna jotta saavutti tavoitteen.
Laiskuus on hyve: vilppi lomalla, että jaksaa talvella pää punasena painaa pakkasesta lämpöä tupaan. Ja veet on kesällä muutenkin liian lämpimiä.
Paha setä Carnot taitaa laittaa hanttiin jo tuon kanssa... yli 8:n voi päästä 0/35 -pumppauksella noin teoriassa.
Täällä mennään kokonaan vilpin tekemällä käyttövedellä, kesää talvea. 58 asteista vettä 185l pytyssä tyrkyllä. Käyttöveden teossa coppi pyöriksii kait 1,8 ja 2,8 välissä. Vaihtoventtiilikone. Vasta siten kun pumppu lyö kintaat tiskiin käyttöveden tekoon osallistuu vastukset, kun poistin legionellakuumennuksen pois käytöstä. Ei sitä tarvita kun malttaa vedestä tehdä kyllä kuumaa.
Juu, olis. Mittaritkin löytyy, mutta seurantasoftan tallennuskapasiteetti ei anna työkaluja jalostaa kuukausittaista coppikäppyrää sillä tarkkuudella kuin tarvittaisiin esittämiseen. Kovalla jumpalla ja datan tallentamisella tuosta olisi napattavissa manuaalisesti vaikka exceliin dataa, mutta empä ole sille tielle lähtenyt enkä lähde. Tuo "kait" arvio on kyllä enemmän kuin arvio, mieleenpiirtynyt päiväkohtaisten coppien ylä ja ala-arvot, tuosta yläarvosta olen vakuuttunut, mutta tuo kait tulee viimetalven muistikuvista jotka ei niin kirkkaana mielessä enää ole, ei ole aivan ensimmäisellä prioriteetillä muistamisjärjestyksessä kuitenkaan.
Oisko siksi että säästö on jotain kymppejä kesässä. Jos nyt on niiden tarpeessa niin varmaan helpompi säästää jostain muusta.
No ei. Ainakin mun tapauksessani, jos jotenkin muuten käyttövettä haluaisin kuumaksi kuin pumppaamalla, pitäisi sujuttaa räpylä syvemmälle taskun pohjalle ja investoida käyttöveden lämmittämiseen lisää. En ymmärrä miksi pitäis. No kieltämättä on tämän vajaan vuoden aikana mielessäni vilahdellut tuo haalistus käyttöveden täyttöön, mutta sen tma menee niin pitkälle että eipä kannata, siitä saatava lisäsäästö ei kata muutoksesta tulevia kuluja, kun en ole putkimiehen päivänä syntynyt. Tuolla myös käyttöveden pumppaamisella on hyvä ulosmitata kompurasta kapasiteetti, mitäs ovat myöntäneet sille 10 v takuun. Käytettäväksihän tuo pumppu on asennettu ja siihen värkätty käyttöveden valmistus mukaan.
