MLP ja VILP cop keskustelua
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Mikä sitten on mielestäsi merkittävämpi energianhukkaaja? Onhan nykyään valtava ero massiivipuuseinäisen ja muiden rakennusten välillä energiantarpeessa.
Ikkunat, ilmanvaihto ja joskus ovet. Ei kaasutäytteisiä kaksielementtisiä selektiivilasejakaan saa niin hyvin lämpöä pitäviksi, että ne vastaisivat seinää. Nykytyyli, missä suositaan korkeita oleskelutiloja ja niiden erittäin suuria lasipintoja syö aika paljon hyötyä. Myös monimutkaiset seinän muodot ja ulokkeet hukkaavat lämpöä (ja altistavat rakennusvirheille, ts. niitä on vaikea eristää kunnolla).
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Mistä olet nuo Uut poiminut? Nuo vanhimmat vähän sotii muistikuvia vastaan, muistaakseni 70-luvun puolivälissä ulkoseinän U-arvo noin suurinpiirtein puolitettiin kerralla.
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Noista ikkunoistahan oli joskus juttua. 4k elementin saa jo U=0.3, kyllä siinä hirsiseinä on ihmeissään.
Espejot
Hyperaktiivi
Niin, pumppu on 7 kW tehoinen mutta näin liian vähän pattereita ylläkerrassa. Sanosin että lämmitys on väärin mitoitettu. Ja mlp asettettu varmaankin urakahintaan. Mutta niin se on, jos sähkölasku on pieni niin se on pumpun ansioita. Jos sähkölaksu on suuri niin syy ei ole pumpussa vaan pumpun ulkopuolella
Karmeihin tulee kuitenkin lisävuotoja (rakenne on vaikea eristää kunnolla, kuten epähomogeeniset ratkaisut yleensäkin). Sitä paitsi tuo häviää jo vuoden 1978 seinävaatimuksillekin.
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Niin, karmien kanssa päästää 0.42 tasolle. Paljonko se 1978 vaatimus oli?
Jmajan lukujen mukaan 30% pienempi seinien kohdalta (kai selviää ennen pitkää, ovatko nuo oikeat).
Joo ei ikkunat pääse seinän lukuihin. Mutta kolmilasisillakin pääsee nykyään helposti 0,6:een, tuplaselektiivi ja 12 mm raot. Sinänsä nykyinen raja 1,0 on aika lepsu.
Mutta tasauslaskennassa käytetään vertailupinta-alaa ikkunoille, joka on 15% kerrosalasta. Siis yli 15% ikkunoilla tasauslaskennasta ei pääse läpi vertailu-U-arvoilla ja IV-luvuilla.
Aika valtavasti saa ikkunaa olla, jotta 0,6 ja 0,17 U-arvoilla ei lämpöhukka olisi suurempi seinän kuin ikkunoiden läpi.
siwer
Vakionaama
Taloissahan on jo pitkään ollut yhdellä tai kahdella sivulla lasia enemmän kuin seinää. Tähän suuntaahan lähdettiin jo 60-luvulla ja suunta on koko ajan pysynyt. Ei siinä tosiaan paljon seinän U-arvo paina jos seinä ei ole nimeltään seinä vaan "ikkuna".
Jossain rintamamiestalossa ikkunarempalla ei niin paljon säästäkään kun ikkunat on pienet ja seinät taas lähtökohtaisesti surkeat, niin parannukset kannattaa keskittää ensisijaisesti seinään, sitten yläpohjaan ja vasta kolmantena ikkunaan. Tietysti ne ikkunatkin kannattaa päivittää siksi etteivät valuta vesiä seinän sisään kuten perinteikäs kuurankukkageneraattori, mieluusti yhdistettynä sadeveden päästäviin lautoihin.
Jossain rintamamiestalossa ikkunarempalla ei niin paljon säästäkään kun ikkunat on pienet ja seinät taas lähtökohtaisesti surkeat, niin parannukset kannattaa keskittää ensisijaisesti seinään, sitten yläpohjaan ja vasta kolmantena ikkunaan. Tietysti ne ikkunatkin kannattaa päivittää siksi etteivät valuta vesiä seinän sisään kuten perinteikäs kuurankukkageneraattori, mieluusti yhdistettynä sadeveden päästäviin lautoihin.
Ei se suuntaus kokoajan ole pysynyt. Ennen öljykriisiä oli suuria ikkunoita, mutta harvemmin läheskään huoneen korkuisia ja eivät myöskään koko seinustan levyisiä. 70/80-luvun taitteessa oli aika pieniä ikkunoita ja 80-luvun lopulla alkoivat ikkunat taas kasvaa. Vasta 2000-luvulla alkoi yleistyä lattiasta alkavat isot ikkunat.
Nykyinen lainsäädäntö tosiaan pakottaa suuria ikkunoita tekevät laittamaan tehokkaan LTO:n, ilmavuodot kuriin ja usein lisäksi myös käyttämään vertailuarvoja pienempiä U-arvoja.
Isoissa lounaan-lännen-puoleisissa ikkunoissa on vain vikana, että silloin, kun noista tulee auringon valoa sisään, sitä tulee melkein aina liikaa. Toki ulkopuolinen kaihdin, markiisi tms. auttaa paljon. Yllättävän pienestäkin tuon suunnan ikkunasta tulee jo kevättalvella niin paljon lämpöä, ettei nykytaloon muuta silloin tarvita, kun paistaa.
Idän puolen ikkunat taas herättävät kesällä turhan aikaisin, jos valo pääsee makuupaikkaan. Paras on kuitenkin lähes etelään suuntautuva matalahko ja leveä ikkuna, jonka päällä on leveä räystäs tai muu lippa. Tuo lämmittää talvella, kun paistaa, mutta mitä pitemmälle kevät ja kesä edistyy, sitä vähemmän paiste osuu sisälle. Keskikesällä ei osu käytännössä laisinkaan.
Idän puolen ikkunat taas herättävät kesällä turhan aikaisin, jos valo pääsee makuupaikkaan. Paras on kuitenkin lähes etelään suuntautuva matalahko ja leveä ikkuna, jonka päällä on leveä räystäs tai muu lippa. Tuo lämmittää talvella, kun paistaa, mutta mitä pitemmälle kevät ja kesä edistyy, sitä vähemmän paiste osuu sisälle. Keskikesällä ei osu käytännössä laisinkaan.
Sitten halutaan ikkunoihin aurinkosuojat, laitetaan sälekaihtimet tai markiisit. Eipä tulekaan enää energiaa. Laskentapalvelun energiatodistuksella leikkimällä peruslasit U=1,0 ja g=0,55 antaa saman lämmitystarpeen kuin hyvät ikkunat tehokkaalla aurinkosuojalla eli U=0,6 ja g=0,16. Riippuu tietysti myös ikkunoiden suunnasta.
Ihan pehmeetä touhuu ja lähtee lapasesta kun MLP vs VILP cop-vääntö vaihtui U-arvoiksi ja ikkunoiksi.
Taisi tulla aika valmista siitä keskustelusta. Menisiköhän niin että COP ero on 1,5 MLP eduksi, jos samassa talossa vaihtaisi lämmityslaitteen muuttamatta mitään muuta.
Todisteet viittaisi siihen vahvasti.
Ei kyllä pysty mitään lukua tuohon hommaan laittaa, se on kovin liukuva luku loppuviimeksi, on niin laaja skaala erilaisia koneita ja kohteita (35/55ºC; ulkolämmöt; tehot etc), näytteenotto tähän mennessä on tosi suppee...mitä mm. on Mitsun tulokset VILP puolelta eikös suurimmat massat tässä maassa ole tuota vehjettä?
Maalämpövehkeet eri merkeillä eivät kyllä hurjasti eroa toisistaan, aikas samaa tulosta hakkaavat olosuhteiden mukaan...hyvin pientä hajontaa ja taitaa muut sivuseikat ratkaista mikä kennellekin on mieluinen/sopivin.
Hempuli
Töllintunaaja
Ei cop-eroon voi eksaktia lukua laittaa, mutta kyllä @Mikki tämän keskustelun pohjalta on hehtaarilla tyypillisestä cop-luvusta. Vähän samaa kuin miettisi, kuinka paljon elokuu on marraskuuta lämpimämpi. Vaihteluväli vuosittain on iso, mutta joku tyypillinen arvo on silti haarukoitavissa. Toki sekin vaihtelee, josko ollaan etelässä tai pohjoisessa. Mutta aloitellaan uudestaan vänkäys tyypillisestä cop-luvusta. 
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuo COP ero riippuu aika kovasti tasosta missä ollaan. Lappasen tapauksessa eroksihan muodostui tasan 1 (4,2 vs 3,2), joskin tarkastelujakso oli VILPille perin edullinen.
Kaivoimpa jälleen esille oman MLP tarjoukseni. Luottavaisesti voisi lähteä, että se olisi osoittautunut täysitehomitoitetuksi "16 kW", josta antotehoa ~15 kW. Jos pudotan siihen sisäänleivotun pienen sähköboostin pois, Oilonin MLP:n COPiksi tulisi 3,1 ja eroksi jäisi siis 0,4 (ilman lj:n kiertopumppuja, jotka olisivat jääneet ennalleen). Toteutuneen lämmöntarpeen mukaisella kulutuksella tämä olisi merkinnyt 2 200 kWh sähkönkulutuseroa. MLP kulutusarvion taustaa en voi purkaa, koska se on jollakin mitoitusohjelmalla pruutattu eikä mitään lämpötilojakaan ole muuta kuin "patterilämmitys".
Arvelen, että MLP mitoituslaskelman kulutusarvio on erittäin konservatiinen ja toimita olisi ylittänyt odotukset.
Ehkä tarjottu kone ei ollut myöskään terävintä kärkeä (on/off). EN14511 0/35 sen pitäisi antaa COP4,5. Vain pieni osa lämmityksestä on tuotettu yli +35 °C lämpötilassa, joskaan mitään ei sen alle. VILP pumppausCOP ~+35 on ollut 3,1 ja ilmeisesti tuolla Oilonilla se olisi ollut ainakin lähellä tuota COP4,5. Tässä on kyllä iso ero. Jos tarkastellaan VILP tuottoa (~37000 kWh) COP ero (3,1 vs 4,5) merkitsee yksinään 3713 kWh sähkössä. Ei kuitenkaan sen enempää. Lisäksi sitten VILP tukilämmitykset ja eroa vedestä MLP:n eduksi.
Kaivoimpa jälleen esille oman MLP tarjoukseni. Luottavaisesti voisi lähteä, että se olisi osoittautunut täysitehomitoitetuksi "16 kW", josta antotehoa ~15 kW. Jos pudotan siihen sisäänleivotun pienen sähköboostin pois, Oilonin MLP:n COPiksi tulisi 3,1 ja eroksi jäisi siis 0,4 (ilman lj:n kiertopumppuja, jotka olisivat jääneet ennalleen). Toteutuneen lämmöntarpeen mukaisella kulutuksella tämä olisi merkinnyt 2 200 kWh sähkönkulutuseroa. MLP kulutusarvion taustaa en voi purkaa, koska se on jollakin mitoitusohjelmalla pruutattu eikä mitään lämpötilojakaan ole muuta kuin "patterilämmitys".
Arvelen, että MLP mitoituslaskelman kulutusarvio on erittäin konservatiinen ja toimita olisi ylittänyt odotukset.
Ehkä tarjottu kone ei ollut myöskään terävintä kärkeä (on/off). EN14511 0/35 sen pitäisi antaa COP4,5. Vain pieni osa lämmityksestä on tuotettu yli +35 °C lämpötilassa, joskaan mitään ei sen alle. VILP pumppausCOP ~+35 on ollut 3,1 ja ilmeisesti tuolla Oilonilla se olisi ollut ainakin lähellä tuota COP4,5. Tässä on kyllä iso ero. Jos tarkastellaan VILP tuottoa (~37000 kWh) COP ero (3,1 vs 4,5) merkitsee yksinään 3713 kWh sähkössä. Ei kuitenkaan sen enempää. Lisäksi sitten VILP tukilämmitykset ja eroa vedestä MLP:n eduksi.
Espejot
Hyperaktiivi
Ei cop-eroon voi eksaktia lukua laittaa, mutta kyllä @Mikki tämän keskustelun pohjalta on hehtaarilla tyypillisestä cop-luvusta. Vähän samaa kuin miettisi, kuinka paljon elokuu on marraskuuta lämpimämpi. Vaihteluväli vuosittain on iso, mutta joku tyypillinen arvo on silti haarukoitavissa. Toki sekin vaihtelee, josko ollaan etelässä tai pohjoisessa. Mutta aloitellaan uudestaan vänkäys tyypillisestä cop-luvusta.
Koska kaikki riippuu kaikesta niin aino järkevä tapa verrata on laitekohtainen COP joka sitten sovitetaan omaan talon ja oman käyttötottumuksen mukaan... onko talo eristetty hyvin, onko mahdollisuus takan polttoon, meneekö paljon käyttösähkä, viilennys, lto tarve jne jne. Lopputuloksena on sitten vuosihyötysuhe tai lämmitykseen menevä sähkä tai käyttökustannukset mitä on lähes mahdotonta verrata ilman laskentaohjelmaa. Enkä oikein tiedä onko siinä mitään järkeäkään kun kusikaaren mittaus palvelee vain vänkääjän hyvänolon tunnetta.
Lähden kohta tutkailemaan kaverin väärin rakenettua taloa/lämmityjärjestelmää mlp+2 x ilp+sähköpatterit) jonka COP ei taida olla kummoinen mutta se on kuitenkin tosielämän tapaus.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jospa jatkan vielä ...
Tukilämmitystä on tarvittu siinä 1500 kW/h vuodessa, vaihtelu (0-2600 kWh).
Jos MLP olisi tämän tehnyt sanotaan peräti 4:n COPilla , se olisi tarvinnut tähän tukilämmitysosuuteen sähköä 375 kWh
Jos MLP:n kanssa olisi myös haalistus käytössä, se olis joutunut tekemään lisäksi vain veden loppulämmitystä 1700 kWh vuodessa sanotaan vaikka @COP2,8. Sähkön tarve 607 kWh.
Eli edelliseen pumppauksen eroon 3713 kWh + 1500 kWh + 1700 kWh - 375 kWh - 607 kWh = 5931 kWh. Näin laskien tuo MLP:n kulutus olisi saattanut olla tämän verran pienempi, perustuen siihen että myös MLP:n kanssa olisi käytetty haalistettua kylmää vettä.
Tukilämmitystä on tarvittu siinä 1500 kW/h vuodessa, vaihtelu (0-2600 kWh).
Jos MLP olisi tämän tehnyt sanotaan peräti 4:n COPilla , se olisi tarvinnut tähän tukilämmitysosuuteen sähköä 375 kWh
Jos MLP:n kanssa olisi myös haalistus käytössä, se olis joutunut tekemään lisäksi vain veden loppulämmitystä 1700 kWh vuodessa sanotaan vaikka @COP2,8. Sähkön tarve 607 kWh.
Eli edelliseen pumppauksen eroon 3713 kWh + 1500 kWh + 1700 kWh - 375 kWh - 607 kWh = 5931 kWh. Näin laskien tuo MLP:n kulutus olisi saattanut olla tämän verran pienempi, perustuen siihen että myös MLP:n kanssa olisi käytetty haalistettua kylmää vettä.
Se on selvä tuosta löytyy lopullinen vastaus, mutta monista pienistä palasista se elinkaarikustannuskin muodostuu, eikä sitä vastausta elinkaarikustannuksista ilman palastelua arvioitua saa. Voihan sen mutullakin tietty arvailla tai Motivan laskurilla.
Ei elinkaarikustannuskaan, vaan ns. mutu. Peruskansalainen valitsee homman lyhyen aikavälin helppouden ja ennustettavan hinnan perusteella. Pitkän aikavälin elinkaarikustannus ei useimmilla paina ja noitahan ei todellisuudessa voi tietää, ainoastaan ennustaa historiallisten ja monen käytännöllis-teoreettisen seikan pohjalta. Taloudellisen lisäsitoumuksen mukanaan tuomia riskejä painotetaan kansalaisten arvioissa enemmän kuin liiketaloudellisesti tehdyissä päätöksissä.
Niin, elinkaarikustannus on vaikeampi laskettava kuin COP kun on vielä seassa omaa työtä, ja lisäksi vaaditaan ennustajanlahjoja. Mutta epätarkka laskelma siitä on parempi kuin yksittäiset COP-luvut.
Kuluttajien päätökset nyt lähtökohtaisesti perustuu tunteisiin ja naapurin kanssa kilpailuun ja myyjien lupauksiin, se on oma toivoton suonsa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Pyöräytin tämmöisen vertailun omien tulosten ja kuvitteellisen MLP välillä. Molemmissa on lähdetty siitä, että tuotetaan ensin se VILPin tuottama lämpö niillä lämpötiloilla, sitten tukilämmityksen osuus sen COPilla ja veden tulistuksen osuus sen COPilla. Eli vaikka tuossa puhutaan tukilämmityksestä, se tarkoittaa MLP tapauksessa että se osuus tuotetaan sitten vain hiukan huonommalla COPilla (lämpötilataso ehkä ~45 °C) mutta kovin paljon tämä tukilämmityksen COP ei tässä merkitse. Lopuksi kaikki on laskettu yhteen ja alimpana on valmiiksi laskettu erotukset VILP-MLP. Jos noihin COPeihin olisi näkemyksiä niin voisi vaikka korjailla.
Edit: Päivitetty taulukko seuraavassa viestissä
Edit: Päivitetty taulukko seuraavassa viestissä
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Lisäsin tähän vaihtoehdoksi MLP tulistusvaraajalla ja sen erotus on viimeinen A-C. Mukana on myös alkuvuosi 2021. 3 vuotta tarkoittaa 3 kokonaista vuotta (2018, 2019 ja 2020) ja alkuvuosi ei kuulu siihen mutta sitä voi tarkastella erillisenä kuten muitakin vuosia.
Nyt pitäisi sitten jotenkin ratkaista talouspuoli. Tuo MLP tulistusvaraajalla olisi toki ollut yhtä hyvin Tee-Se-Itse projektina mahdollinen. Olisi tarvittu vain ne kaivot ja kone + samat pikkuvermeet kuin pannarissa nytkin on öljykattilan lisäksi. Se olisi pyörinyt maalämmöllä vuodesta riippuen näin laskien mahdollisesti 2700 - 5600 kWh vähemmällä sähköllä (öljy jyvitetty mukaan).
Nyt pitäisi sitten jotenkin ratkaista talouspuoli. Tuo MLP tulistusvaraajalla olisi toki ollut yhtä hyvin Tee-Se-Itse projektina mahdollinen. Olisi tarvittu vain ne kaivot ja kone + samat pikkuvermeet kuin pannarissa nytkin on öljykattilan lisäksi. Se olisi pyörinyt maalämmöllä vuodesta riippuen näin laskien mahdollisesti 2700 - 5600 kWh vähemmällä sähköllä (öljy jyvitetty mukaan).
Miksei sitten MLP sisäisellä käyttövesivaraajalla?
Tuossa laskemasi säästö 17 MWh/3v. Rahassa n. 2 tonnia. 10 tonnin kaivon TMA 15 v, mutta kaivon käyttöikä vaikkapa 50 v. Samalla pääsee eroon öljylämmityksestä sen vaatimine huoltoineen, kuluineen ja tilantarpeineen.
Jotenkin tulee ajatus, että jos päätyy vilppiin, niin sellaiset ylimääräiset klumeruulit kuin varaajat ja käyttöveden esilämmitykset kannattaisi jättää kokonaan pois. Noihin nimittäin hukkuu paljon rahaa saatuun hyötyyn nähden. Vanhan öljylämmityksen tukeminen on eri asia, kun tuollaisia laitteita on valmiina, mutta uusi invertteri-ilp voidaan kytkeä suoraan lattiakiertoon ja pelkkä huipputehovastuspaketti on edullinen moniin laitteisiin jo sisältyvä varuste. Vanhan niukasti mitoitetun patteriverkoston lämmönlähteen korvaaminen vilpillä on tyypillisesti huono idea muutenkin, kun vastuslämmityksen osuus nousee hallitsevaksi pakkasilla tarvittavan korkean lämmitysverkon lämpötilan takia.
Juu, ilman varaajaa on paras jos ei ole puulämmitystä tai pörssisähköajastus-visioita.
Käyttöveden esilämmitys levylämmönvaihtimella kierrosta, kierron tilavuus varaa tarpeeksi.
Kesällä voi olla että pelkkä pesuhuoneen lattia on liian pieni tilavuudeltaan, silloin riittää joku 50l varaaja joka kytketään sarjaan pumpun kanssa, jolloin ei meno ja paluu sekoitu. Tosin kesällä siitä vaihtoventtiili-käyttövesivaraaja-sisäyksiköstä olisi myös hyötyä, että saa kesälläkin esilämmitettyä käyttöveden yli lattian lämpötilan.
Öljy ja sähkövastukset suoraan pumpun jälkeen kiertoon, niin toteutuu myös se että tukilämmitys tulistaa pumpusta tulevaa vettä eikä lämmitä paluuvettä mitä on varaajien kanssa vaikea taata.
Käyttöveden esilämmitys levylämmönvaihtimella kierrosta, kierron tilavuus varaa tarpeeksi.
Kesällä voi olla että pelkkä pesuhuoneen lattia on liian pieni tilavuudeltaan, silloin riittää joku 50l varaaja joka kytketään sarjaan pumpun kanssa, jolloin ei meno ja paluu sekoitu. Tosin kesällä siitä vaihtoventtiili-käyttövesivaraaja-sisäyksiköstä olisi myös hyötyä, että saa kesälläkin esilämmitettyä käyttöveden yli lattian lämpötilan.
Öljy ja sähkövastukset suoraan pumpun jälkeen kiertoon, niin toteutuu myös se että tukilämmitys tulistaa pumpusta tulevaa vettä eikä lämmitä paluuvettä mitä on varaajien kanssa vaikea taata.
Kesällä vilpistä periaatteessa riittäisi lämpöä käyttövedenkin tekoon, mutta varaaja voisi hyvin olla sellainen aurinkoenergiavaraajan tyyppinen, jossa vilpin vesi kiertää suhteellisen lyhyen lämmitettävään käyttöveteen upotetun putken kautta. Periaatteessahan mihin tahansa sähkölämmitteiseen varaajaan voisi lisätä tuollaisen putken, jollainen sisältyy venekäyttöön tarkoitettuhin käyttövedenvaraajiin (jolloin siis varaaja lämmitetään vaihtoehtoisesti joko moottorin jäähdytysvesikierrolla tai sähkövastuksella). Nuo putkethan on sijoitettu aivan käyttövedenvaraajan pohjalle, joten varauksin voisi jopa ajatella tuollaisen kiertopiirin jälkilämmön käyttöä pesutilojen kesäaikaisen lattialämmityksen lämmönlähteenä (vaikkakaan en pidä käyttövedenvaraajan pohjankaan jäähdyttelyä lämmitysverkon lämmönlähteenä ongelmattomana ratkaisuna).
Tätä MLP vs. VILP vänkäystä voisi lähestyä myös n.s vähenevien tuottojen kautta. Ainakin etelässä vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa on täysin mahdollista ylittää COP-arvo 2.0. Esimerkiksi mun taloni lämmitys vie noin 15000 kWh energiaa vuodessa (10 vuoden edestä dataa Pollucomista), tähän päälle käyttövesi, vaikkapa Motivan mukaan 5 henkeä * 1000 kWh/v. Pyöreästi 20000 kWh, joka maksaisi vaikkapa 2400€ / v jos sähkö maksaisi 12 snt / kWh => 2400 €/v. Kumpikin vähän yläkanttiin, mutta olkoon.
- VILP COP 2.0, saadaan säästettyä puolet, jolloin sähköä tarvitaankin enää 10000 kWh ja säästetään 1200 €/v
- MLP COP 4.0, säästetään puolet vielä jäljelle jääneestä puolikkaasta, säästetään 1800 €/v
- MLP COP 5.0, säästetään 1920 €/v
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kovin nyt ollaan taas hakoteillä. Aikaa ja tehoa riittää niitä muutamaa pakkaspäivää lukuunottammatta paremmin kuin hyvin jos on järkevästi mitoitettu lämmityksen tarpeisiin. Harvemmin tehot edes kesällä nousevat siitä noin +7 tai 10 asteesta ylöspäin. Kyllä VILPin ja myös MLP toimintaa edistää varaaja. Esim. TomAlen liputtaa kovasti puskurivaraajan puolesta MLP asennuksiinsa eikä se ole mitään 50 litraa. VILPille eduksi jos on suurempi, jotta ei nitkahda sulatusten aikana. Jotain 500 litraa suosittelisin mutta jos jo valmiina isompi, sen parempi sen toiminnan kannalta. Mitä ihmettä tämä köyhäily on juuri VILP asennuksissa ?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kai tämäkin voi toimia, mutta pitää olla aikamoinen kierto ja sitä tilavuutta. Meillä kun haalistuu myös kylmä vesi, niin eipä siihen mikään kierto taida riittää varsinkaan kesällä. Kattilan tilavuus varaajana (250 l) on jo hyvä apu mutta suurempi tuokin saisi olla. @kurre orava taisi olla semmoinen veden viimeinen lämmitys lämmönvaihtimella vai miten se oli ?