Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
ON asennossa siis maksimilämpö lämpöpumpulla on 60c ja edeltävien mallien kanssa jostain syystä Scanofficen käynnistysohjeiden mukaan tuo tiputettiin aina 55c vaikka ulkoyksikkö speksien mukaan 60c vettä teksikin. Syytä en tiedä, ja omakin on siihe asentoon jäänyt kun tuo lämpö on riittänyt. Siksi mietin josko olisi vaihdettu ja siinä olisi ollut syy.Se dippi on tehtaan jäljiltä eli ON-asennossa, jolloin lähtevän veden lämpöä ei rajoiteta. Lähtevän veden maksimilämpö on minulla siis anturin THW1 näyttämän mukaan 59 astetta, mutta todellisuudessahan se voi olla sen 60 astetta. Lukematarkkuus on 1 aste ja lisäksi lukemaa ei ehkä pyöristetä, vaan näytetään pelkästään kokonaisluku. Tai voi olla esimerkiksi puolen asteen virhe.
Uskon siis, että tuo lähtevän veden lämpö on laitteessani speksien mukainen. Ajatus oli lähinnä hakea porukan käytännön kokemuksia, etenkin niiltä joilla on sisäyksikkö EHST20D-YM9D, että missä kohtaa vastukset otetaan avuksi käyttöveden kuumennuksessa. Ja minulla siis rajana on 56 astetta. Jos käyttöveden pyynti on 56 astetta tai yli, niin vastukset tulevat apuun, kun varaajan anturit saavuttavat 55 astetta (anturit THW5A ja THW5B).
En löytänyt oman pumpun asetuksista tuota kv:n latauksen säätöäKun sinulla @Tero1981 on käyttöveden pyyntilämpötila 57 astetta, niin oletko katsonut, käyttääkö laite vastuksia lämmityksen loppumetreillä? Jos laitteesi käyttäytyy samalla tavoin kuin minun, niin se lämmittää 55 ja 57 asteen välin vastuksilla. Mikäli sinullakin on noin, niin kannattaa ehkä harkita pyynnin pudottamista 55 asteeseen, jos lämmin vesi suinkin riittää silloin.
Joo, asia on noin kuin @Arriba tuossa sanoikin, varaaja sekoittuu käyttöveden lämmityksen alkaessa, jolloin pohjalla ollut viilein vesi päätyy lämpötila-anturin ulottuville. Ainakin siinä 200-litraisessa käyttöveden varaajassa on 2 kpl antureita. Alempi on jossain puolivälin alapuolella ja ylempi puolivälin yläpuolella, kumpikaan ei kuitenkaan aivan pohjalla eikä pinnassa.
Laitteen valikoista löytyy tämmöinen:
<[Lämpimän veden latautuminen]>
"Valitse lämpimän veden määrä. Jos tarvitset paljon kuumaa vettä, valitse SUURI, mutta nostaa käyttökustannuksia."
Tuo suuri-vaihtoehdon valinta tarkoittaa sitä, että laitteen käyttöveden lämmitys käynnistetään alemman anturin mukaan. Silloin hystereesi on käytännössä pienempi ja käyttöveden riittävyys parempi (mutta taloudellisuus huonompi, kun käyntijaksoja on useammin ja ne ovat lyhyempiä). Normaalisti lukema otetaan ylemmältä anturilta. Silloin säiliön pohjan lämpötila laskee paljon enemmän kuin hystereesin määrittämän lukeman.
Pelkkä THW5 löytyy. Tuo laite meillä.@Tero1981 :lla tais olla vanhempi sisäyksikkö missä ei ole kuin yksi anturi käyttövesitankissa, vai löytyikö "Termostaatin lukema" valikosta THW5A sekä B vai pelkästään THW5? Vanhemmassa sisäyksikössä tuota valintaa ei löydy.
Lämmitteletkö käyttöveden kokonaan VILPillä? Mikäli näin on, niin miten ylös varaajan lämpö nousee sinulla ilman vastuksia, kun menovesi on rajoitettu 55 asteeseen?Scanofficen käynnistysohjeiden mukaan tuo tiputettiin aina 55c vaikka ulkoyksikkö speksien mukaan 60c vettä teksikin. Syytä en tiedä, ja omakin on siihe asentoon jäänyt kun tuo lämpö on riittänyt.

Jos tuo käyttäytyy samoin kuin uudempi malli, niin 55 asteen rajoite menovedelle ei mahdollistaisikaan yli 50 asteen lämpöä käyttövedelle ilman vastuksia. Minulla siis uudemmassa menoveden maksimi 60 astetta, jolloin yläraja käyttövedelle ilman vastuksia on 55 astetta. Luultavasti lämmönvaihtimen paluupuoli on tässä se rajoittava tekijä, kuten aiemmassa viestissä spekuloin.Olen asettanut pyynniksi 50c
Sillä saat käynnistettyä käyttöveden lämmityksen heti, vaikka varaajan lämpötila ei olisikaan vielä tippunut alle asetetun raja-arvon. Tätä voi käyttää jos tiedät, että käyttövettä tarvitaan hetken päästä paljon (esim. isomman porukan saunailta) ja haluat varmistaa sen riittävyyden. Toiminto löytyy myös kaukosäätimestä.Reipas vuorokausi ajettu VILP:llä ja tuntuu toimivan. Valikkojakin on tutkiskeltu ja oheisessa kuvassa oleva valikko hiukan ihmetyttää. Mikäs tuon vasemmalla olevan valikon funktio oikeastaan on? Ohjekirjaa selailemalla ei oikein aukea. F2 valinnalla muutetaan LV-toimintatila käyttö/kielto/ajastus, tämä on selkeää. Mutta mitä tarkoittaa tuo F1 "pakotettu LV"?
Olen tilannut mitsun, yksi asia on vähän epäselvä, miten teillä? Minulle tulee puskurisäiliö erillisellä kiertovesipumpulla, kun on lämmintä eikä
pattereissa tarvita lämmintä vettä, niin kiertääkö kylmä vesi koko kesän pattereissa, vai miten kiertovesipumpun saa suljettua? Erillinen kytkin
vai miten olisi paras.
Niben käyttämät latauspumput taisivat olla vielä vanhaa rakennetta jossa keskellä ilmaustuuvi ja siitä saa tarvittaessa ruuvarilla käännettyä akselia jos se sattuisi kesätauon aikana jumittamaan. Tai noin ainakin muistelisin että itsellä on. Tällä hetkellä ei pääse tuota tarkistamaan mutta hatara muistikuva on et olisi tuollainen. Olen itsekin surutta pitänyt kesällä kahvat alhaalla Niben osalta 4kk eikä ainakaan viime vuonna ongelmia ollut.Meillä sii o soo. Ei kovin paljon uhrattu ajatusta, mutta lämmityskierron pumppu käy koko ajan 8w teholla. Oumanissa on virta ja se ajaa suntin kerran viikossa auki/kiinni kesätoiminnolla. Vilp on virraton, joten niin on myös latauspumppu. Pitäisiköhän tuo käynnistää vikatilaan ainakin välillä, jolloin pyörittäisi latauspumppua? Lähinnä vikatila on tarkoitettu veden kiertämiseen ulkoyksikössä pakkasilla.
Tuota taitaa pystyä muokkaamaan F3 nappulalla ks. sivut. 31-32 Holiday mode settingVietän pitkiä aikoja pois kotoa ja olen tässä seuraillut kämpän lämpöjä. Sisällä on nyt 18 astetta, eikä pumppu ole lämmittänyt vielä ollenkaan.
Kuinkahan kylmäksi tuo talon päästää? Käyttövettä se ei taida lomamoodissa tehdä ollenkaan?
Kiitos linkistä. Yritin täältä reissun päältä etsiä manuaalia mutta ei oikeata vielä löytynyt.Tuota taitaa pystyä muokkaamaan F3 nappulalla ks. sivut. 31-32 Holiday mode setting
Tuntuu, että tuo koko asetus on ihan rikki. Meidän sisäyksikön kanssa siis tuo kiertovesipumpun ekoasetus ei myöskään toimi eli viiveellä ei ole mitään väliä plus jos sen ottaa kokonaan pois päältä, niin jonkin ajan kuluttua koko systeemi menee täysin jumiin eikä suostu lämmittämään yhtään mitään.Miten teillä muilla toimivat jäätymisen estotoiminto ja kiertovesipumpun ekoasetus? En ole koskaan saanut toimimaan tuota ekoasetusta siten, että se käyttäisi siihen määritettyä viivettä (10-60 minuuttia). Jos ekoasetus on päällä, niin kiertovesipumppu pysähtyy heti lämmityksen päätyttyä, oli viiveeksi asetettu mitä tahansa.
Tietoni mukaan jäätymisen estotoiminto ohittaa ekoasetuksen. Eli vaikka ekoasetus olisi päällä, niin kiertovesipumppu pumppaa jatkuvasti, mikäli jäätymisenestotoiminnon asetettu lämpötila alitetaan. Jos jäätymisenesto on asetettu +10 astetta, niin pumppu pyörii siinä lämmössä ja sitä kylmemmässä koko ajan. Näin tämä minullakin toimii.
Tavoitteeni olisi näiden kahden asetuksen kombinaatio, jossa jäätymisenesto on asetettu esim. +5 astetta ja ekoasetus 60 minuutin viiveelle. Tällöin pumppaillaan verkostovettä jatkuvasti +5 asteessa ja sitä kylmemmässä, muutoin pumpataan vain lämmityksen aikana ja 60 minuuttia sen jälkeen. Mutta tämä ei siis toimi, eikä ekoasetuksen viive muutenkaan koskaan. Onkohan vikaa ohjelmaversiossa, laitteessa tms. - olisi hyödyllistä kuulla muiden kokemuksia.
Sisäyksikön kv-pumppu hoitaa talomme patteriverkoston vesikierron, siksi tuolla "älykkäällä" säädöllä olisi käyttöä. Vesikiertoa ei kannata pysäyttää heti lämmityksen päätyttyä, jotta puskurivaraajan lämpö saataisiin pattereihin (eikä haihdutettaisi sitä pannuhuoneeseen).
Tuollaisia kolahduksia ei ole täällä ainakaan vielä kuulunut, mutta hyvä tietää.Omassa ulkoyksikössä ilmeni valmistusvirhe ja huonon suunnittelun aiheuttama ongelma. Varmaan samanlaista on muillakin ulkoyksiköissään, joten pistän vähän tietoa tähän.
Laite kolahti joka kerta kompressorin käynnistyessä. Oletin tämän johtuvan kompressorin kotelon kannesta, ja yritin asetella jotain pehmikettä sen kiinnityshahloihin. Ei auttanut. Nyt säiden kylmettyä ja käynnistysten tihennyttyä kypsyin siihen kolahteluun ja päätin selvittää asian. Irrottelin ulkopeltejä ja sen kotelon kannen, jolloin pääsin heiluttelemaan kompuraa, tarkoituksena jäljitellä käynnistymisen aiheuttamaa heilahdusta. Kompuran kotelon oikealta puolelta tulee ulos kaksi kupariputkea, joista toinen kolahti kotelon reunaan. Ilmeisesti tehdas oli yrittänyt varautua tähän, koska putken ympärille oli pyöritelty vaimennus/pehmikemateriaalia niille main. Mutta pehmike ei ollut kotelon reunan kohdalla, ainoastaan vähän siellä päin. Laitoin palan solumuovia putken ja kotelon reunan väliin ja kas, käynnistymiskolahdukset hävisivät.
Eipä tuo kovin monesta kohtaa ole omassakaan ulkoyksikössä kiinni, mutta ehkä olivat onnistuneet vähän paremmin sen laittelemaan pohjalle, koska näytti olevan kohtuu hyvin siellä pohjaa vasten, ainakin vielä. Siinä myös oli näköjään joku suojaverkko/harva sukka kaapelin päällä ainakin omassa yksilössä eli ei esim. lamellit ihan täysin suoraan pääse kosketuksiin itse kaapeliin, jos olisivat sitä vasten. Mutta ei tosiaan hirveän hyvin ole kyllä tuota tehty.Ulkoyksikön pohjapellin päällä kiertelee sulatuskaapeli, mutta sen kiinnitys on vähän heikosti suunniteltu. Kaapeli on kiinnitetty vain muutamasta kohdasta. Kaapeli pyrkii mm. kiertelemään muutamien vedenpoistoaukkojen ympärillä, mutta heppoisen kiinnityksen vuoksi kaapeli on paljolti "tukevasti ilmassa". Vedenpoistoaukot ovat suoraan kennon alapuolella, siinä ilmaa välissä noin 2 cm, ja kun kaapelia ei ole kiinnitetty juuri mistään, niin se ottaa monin paikoin kiinni kennon alareunaan. Pohjapellissähän sen pitäisi olla kiinni, jotta sulatusta voisi kunnolla tapahtua. Huono kondenssiveden sulanapito on toiminnallinen haitta, mutta lisäksi kennon alareunan neulanterävät lamellit syövät jossain vaiheessa lämmityskaapelin rikki. Varmaankin heti takuuajan päätyttyä. Korjasin tämän kiinnittämällä sulatuskaapelin liimamassatipoilla sieltä täältä.
Jos on jonkinkokoinen ala betonilattiaa ja se päästetään niin viileäksi, että huonelämpö tippuu 21 asteeseen, niin todennäköisesti sinne saa aika hyvin pumpata lämpöä ennen kuin huonelämpö nousee 22 asteeseen, varsinkin jos ei käytä kovin kuumaa menovettä eli jos kompura on hyvin saanut käydä about minimitehoilla. Toinen voi olla, että onko oikeasti lämmittänyt koko tuon ajan ts. onko menoveden käyrä ollut koko ajan selvästi korkeammalla kuin tuloveden? Ecodan kun näyttää myös pelkän lämmityksen kiertopumpun käytön lämmityksenä, jolloin ulkoyksikkö ei käy.Ecodan ollut nyt reilun viikon lämmitysmoodissa. Alkuun lämmöt heitteli melkoisesti ja menovesi lattialämmityspiiriin näytti oli alkuun jopa 35 astetta. Nyt laite on ilmeisesti oppinut tämän mökin ominaisuuksia ja sisälämpotilan vaihtelu on asteen verran. Jos laitan pyynnöksi 21 astetta laite pysähtyy kun sisälämpötila on 22 astetta ja lähtee lämmittämään kun lämpö tippuu 21 asteeseen. Käytössä on siis sisälämpötilan ohjaus. Eli toistaiseksi näyttää hyvältä.
Puskurivaraajaa ei ole ja vähän mietityttikin tuleeko pätkäkäyntiä lämpimillä keleillä. Mutta näyttää olevan päinvastoin ja vähän ihmettelen miten käyntijaksot on noin pitkiä. Tänäänkin aamulla meni lämmitys päälle vähän aamuseitsemän jälkeen ja lopetti lämmittämisen 17 aikaan. Välissä teki vajaan tunnin ajan lämmintä vettä. Eli tuli reilu 10h peräkkäinen lämmitysjakso jolloin ei voi oikein puhua pätkäkäynnistä.
Mutta onko normaalia, että lämmitysjaksot ovat noin pitkiä vai pitääkö huolestua?Kuinka pitkiä lämmitysjaksoja muilla Ecodaniin omistajilla on näillä keleillä (Lounais- Suomessa) lattialämmityksellä?