Sähkön säännöstely edessä?

[Kellarinlämmittäjä]

Itse iskin joskus silmäni tämmöiseen lähinnä varalämmittimen muodossa, öljykattilakaan kun ei kokonaan ilman sähköä toimi. Tälle saattaisi olla joskus jotain muutakin tilapäiskäyttöä ja 6,5 kW teholla nyt saisi pidettyä talon sulana. Valopetrooli on ymmärtääkseni säilyvää tavaraa. Pitäisikö tuohon nyt sitten investoida pari sataa (lämmitin + parin päivän polttoaineet)

Timco WKH-4400 6,5 KW petroolilämmitin - Puutarhaliike.fi

Puutarhakauppa: Grillikauppa.com

www.puutarhakauppa24.fi

 

[Hempuli]

Annoin taannoin yhden vanhemman mallisen valopetroolilämmittimen pois. Sillä sai vienon tuoksun kaupan päälle sisätiloissa. Siinä ei ollut kyllä noin kovia tehoja empiirisesti arvioituna.

 

[sundanic]

Eikös tuollaisen bensaa-aggregaatin saa suht helposti toimimaa alkoholilla joten pontikkapannua vaan tulile ja keittoa tankkiin.

 

[VesA]

Perin hitaasti nostaa Loviisa 1 tehojaan, mutta näyttä se sieltä kohoilevan.

 

[pjkl]

Tätä ketjua lukiessa tuntuu, että olisi pitänyt ne puut kuskata ja klapittaa jo viime vuonna sieltä metsästä. Pelottaa(ko)?

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Pelottaa(ko)?

No eee.
Halkoholisti on aina valmiina, ja varallekin riittää. Pölkkyjäkin jäi vielä Fiskarssille.

 

[sundanic]

30 mottia on valmiina jos alkaa viluttaan. Paljoa ei muuten kulu kuin pari mottia vuodessa joten aika pitkä pätkä mennään tänä vuona tehdyillä klapeilla

 

[Mekaniker]

Itse olen suorittanut syksyn treenit:
- Pilkoin kaikki vanhat kuormalavat polttopuiksi sekä pari lumenkaatamaa puuta koki saman tulevaisuuden

- Pojan talossa toisen kerroksen lämmitysverkoston putket on nyt poikki ja kellari ja 1-kerros lämpiää ilpeillä, puuliedellä tai kattiloilla (öljy/puu) sekä viimeinen vara on kattilassa sähkövastus
Toimenpide ihan siitä syystä ettei kannata lämmittää tarpeetonta tilaa missä ei ole edes 1950 luvun eristepaksuutta

- Kuskannut kotiin tynnyrillisen vanhaa 2T bensaa, pitää kokeilla josko öljypoltin saa poltettua jos sekoittaa sen 50% polttoöljyn kanssa?

 

[fraatti]

Sähkön tukkumarkkinahinnat ovat korkealla. Taustalla on moninaisia erilaisia syitä eikä yksittäistä syytä voida nostaa ainoaksi selittäväksi tekijäksi. Suomessa vaikutus näkyy kustannuksissa, ei toimitus- tai huoltovarmuudessa.​

Energiahuoltovarmuus ei ole vaarassa

 

[kotte]

Sähkön tukkumarkkinahinnat ovat korkealla. Taustalla on moninaisia erilaisia syitä eikä yksittäistä syytä voida nostaa ainoaksi selittäväksi tekijäksi. Suomessa vaikutus näkyy kustannuksissa, ei toimitus- tai huoltovarmuudessa.​

Energiahuoltovarmuus ei ole vaarassa

Sanoo firma, jonka varastoissa oli riittävästi laatukriteerit täyttäviä maskeja, niin ettei Suomessa pitänyt olla pelkoa suojavälineiden puutoksesta (puutteista nyt puhumattakaan), jollaisesta oli raportoitu useista muista maista (muistelua siitä, mitä he tiedottivat runsaat puolittoista vuotta sitten ennen kuin kuukautta paria myöhemmin lehdistö raportoi väitteet paikkansa pitämättömiksi sekä puutoksen että puutteiden osalta).

No, sähkön toimitusvarmuus ei oikeastaan edes kuulu heille, eikä aivan suorananaisesti kenellekään (lähinnä kuitenkin ehkä Fingridille, joka ei ole esittänyt asiaa yhtä systemaattisen optimistisessa valossa eikä kukaan odotakaan sähkön riittävässä saannissa vaikeuksia nyt, kun suuressa osassa valtakunnan tiheimmin asuttuja seutuja lämpötila on plussan puolella). Varmastikaan Suomesta ei polttoaineet lopu, mutta eipä tuo lohduta, ellei ole laitoksia polttoaineiden muuttamiseksi sähköksi (Suomessa) eikä ulkomailta saada puuttuvaa osuutta.

 

[kaihakki]

Justiinsa tänään taas tuli fundeerattua mahdollista sähkön säännöstelyä. Pääkaupunkiseudulla, jos sähköstä pulaa tulee, niin luultavasti sähkön tuloa pätkitään. Nyt tällainen 2000 litran varaaja hoitaa homman tyylikkäästi. Meillä varaajassa on vieläpä kolme vastusta, 5 kW jokainen. Yksi vastus riittää muistaakseni n. -25 asteen pakkasiin. Sen yli mennessä tarvitaan toista vastusta ajoittain. Kolmatta ei tarvita koskaan. Mutta, jos säännöstelyä tulee, niin laitan kaikki kolme vastusta päälle tarvittaessa, niin lämpenee nopeasti.
Olin jo tossa aiemmissa kaavailluissa miettinyt, että seuraavassa varaajassa riittää kaksi vastusta. Mutta näillä näkymin kaikki kolme saavat jäädä myös tuleviin systeemeihin. Meillä on myös Jämä puukattila, jota en ole koskaan käyttänyt ja olen moneen kertaan meinannut sen purkaa. Mutta sekin saa nyt jäädä varalle.

 

[kaihakki]

Onhan tässä säännöstelyskenaariossa myös sellainen pointti, että hinta voi nousta aika reippaasti. Espanjassa taisi tämän päivän median mukaan nousta n. 40 sentin pintaan kwh hinta. Meillä 20000 kwh tietäisi n. 8000,- euron laskua vuositasolla. Saas nähdä miten siitä selvittäisiin. Täytynee tämäkin jotenkin noteerata. Kyllä öljylämmittäjät ovat vahvoilla tällaisten skenaarioiden edessä.

 

[VesA]

- Pojan talossa toisen kerroksen lämmitysverkoston putket on nyt poikki ja kellari ja 1-kerros lämpiää ilpeillä, puuliedellä tai kattiloilla (öljy/puu) sekä viimeinen vara on kattilassa sähkövastus
Toimenpide ihan siitä syystä ettei kannata lämmittää tarpeetonta tilaa missä ei ole edes 1950 luvun eristepaksuutta

Tätä minun piti kommentoida.. mitenhän tuossa käy jos alakerrasta pääsee nousemaan ilmaa sinne lämmittämättömään tilaan.. voi olla hometta tiedossa.

 

[janhunen]

Nesteen My-dieselistä ei mulla ole havaintoa, kun se ei kiinnosta palmuöljytisleiden tuotantovaikutusten vuoksi.

Näyttäis olevan 7% palmuöljyn osuus tällä hetkellä ja Suomessa myytävästä MY-dieselissä 0%
Palmuöljy

 

[Mekaniker]

Tätä minun piti kommentoida.. mitenhän tuossa käy jos alakerrasta pääsee nousemaan ilmaa sinne lämmittämättömään tilaan.. voi olla hometta tiedossa.

Yläkerta on sen verran hatara että siellä ilma vaihtuu liikaa, laitettiin kevät-talvella runsaasti tuuletus-aukkoja lisäksi
Kattopaneeli naulattu suoraan suoraan kattoparruun ilman paperia edes, 5cm purua päälle;-)

 

[fraatti]

Siinäpä sitä mietittävää, kirjoituksesta saa kuvan että kovin on ruusuisesti ajateltu asioiden sujuvan.

Puheenvuoro: Suomessa sähkön riittävyys perustuu energiaviraston vuosittaiseen toteamukseen, että "ennenkin on riittänyt"​

Puheenvuoro: Suomessa sähkön riittävyys perustuu energiaviraston vuosittaiseen toteamukseen, että "ennenkin on riittänyt"

”Nykyisellään sähkön tuotanto ja kulutus ovat helposti tasapainossa, kiitos vähäisen tuulivoiman tahdissa säädettävien ’ylimääräisten’ voimalaitosten”, kirjoittaa tekniikan lisensiaatti Esko Sirén puheenvuoro-kirjoituksessa.

www.tekniikkatalous.fi

 

[Mekaniker]

Nojaa, Fingrid on asiasta eri mieltä:

Fingridin Jukka Ruusunen pitää Suomen valot päällä – ”Talvipakkasilla Pohjoismaat voivat tarvita 5 000 megawattia lisää sähköä"

Pohjolan sähkömarkkinalla tapahtuu. Uuden Aurora-linjan valmistuttua Ruotsi nojaa yhä enemmän Suomeen. Samalla pelkkä Pohjola on kutistunut liian pieneksi, kertoo kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

www.tekniikkatalous.fi

JuupasEipäs vuorottaiset mielipiteet ei paranna ihmisten luottamusta...
Parempi varautua pitkään, kylmän ja lumisen talven niin asiat voi ottaa rennosti
840kg brikettejä on nyt autotallissa, poika tilaa itselleen 960kg brikettejä tänään

 

[kotte]

Nojaa, Fingrid on asiasta eri mieltä:

Itse asiassa ei ole eri mieltä, vaan esittää sähköverkkoihin ja sähkön riittävyyden kysymystä eri kantilta ja laajemmassa kontekstissa. Yhdessä noiden sanoma taitaa olla, että toisin kuin SIren esittää edellä (ensin), sähköt katkeavat ainakin muutaman vuoden päästä myös Ruotsista Suomen ohella, jos sähkö ei riitäkään toisin kuin Energiavirasto historiatiedon perusteella esittää (eli ei tuule riittävästi).

 

[BBF]

Jos sähkön tuotanto + tuonti + varavoima ei riitä niin tuskin sitä aletaan tavallisilta kuluttajilta pätkimään vaan ensin teollisuuden isoista kuormista, terästehtaista tms. Tietääkseni sähkön kulutus on ollut enemmän lasku- kuin noususuunnassa koska paperi- ym. tehtaita on ajettu Suomessa alas.

 

[VesA]

Tästä on viime aikoina ajateltu ennenkaikkea sähkönsiirtolinjaa SSAB:n tehtaalle:

Aurora Line on uusi sähkön siirtoyhteys Ruotsiin – se laskee sähkön hintaa, vähentää päästöjä ja tukee teollisuuden investointeja - Fingrid-Lehti

Fingrid suunnittelee yhteistyössä Svenska Kraftnätin kanssa uutta sähkönsiirtoyhteyttä Pohjois-Ruotsin Messauresta Oulun alapuolelle Pyhänselkään.

www.fingridlehti.fi

 

[Kellarinlämmittäjä]

Polttoöljyn kesälaatu 1,05-1,09€/L, taitaa mennä kovalla kelillä sähkön kanssa aika samoihin.

Joo,
jos pörssisähkön kokonaishinta pakkasella alkaa keikkua 30 s/kWh paikkeilla, ei kannata enää VILP:llä lämmittää. Nythän tuo pelkkä energian hinta on useinkin jo tuon tehnyt.

Nyt on vielä vara katkoa mutta mitä kovempi pakkanen sitä vähemmän katkomismahdolllisuuksia on käytettävissä. Onneksi VILP ei välitä vaikka vetäisi 10 tuntia täysillä putkeen lauhemmallakin kelillä.

 

[kaihakki]

Öljylämmitys alkaa olla aika houkutteleva juttu. Jos sähkön hinta nousee 20 sentin päälle, niin jonkinlainen öljylämmitys olisi kova sana. Meillä Ulti VILP on pörrännyt nyt reilut 9 vuotta ja ei varmaan kovin pitkään mene, niin on finaalissa. Jos tosiaan sähkö nousee n. 30 sentin pintaan, niin ei VILPistä ole mitään hyötyä. Öljyä peliin. Tulevaisuuden energiajutuista ei ole mitään hajua. Elikkä pitäisi rakentaa tilapäisiä muunneltavia lämmityssysteemeitä. Olisikohan siirrettäviä öljylämmityssysteemeitä pihalle talon seinustalle, joista vetäisi vesiputket varaajaan.

 

[kotte]

Tästä on viime aikoina ajateltu ennenkaikkea sähkönsiirtolinjaa SSAB:n tehtaalle:

Eikös tuon kapasiteetti ole samaa luokkaa kuin kahden muun pohjoisen vaihtovirtayhteydenkin, eli luokkaa puolet OL3:sta (800/900MW)? Tuo ei loppujen lopuksi vaikuta paljon mihinkään (samaa luokkaa kuin esimerkiksi Helsingissä tuotetaan sähköä fossiilisesti kaukolämmöntuotannon sivutuotteena riippuen seudun astepäiväluvusta). Tuo Aurora on ollut suunnitteilla monta vuotta ja rakenteillakin jo muutaman. Tuollaisen johdon toteuttamiseen näkyy menevän sama aika kuin optimististen skenaarioiden mukaan ydinvoimalan pystytykseen.

En kylläkään itse ole järin pessimistinen tuon sähkön riittävyyden suhteen pitemmällä aikavälillä, mutta muutama vuonna tarvitaan kunnon säännöstelytilanteeseen joutuminen niin, että kotitalouksistakin pannaan sähköt välillä poikki pakkasilla samaan malliin, kuin hiukan keväämmällä tehtiin vuosikymmeniä sitten sähkölakon aikana. SItten varmaan reguloijakin herää ja toteaa, että tarvitaan rahoitusmekanismi, jolla sähköä pystytään tuottamaan rajoitettuja jaksoja siedettävin kustannuksin silloin, kun on kovalla pakkasella tyyntä eikä kulutusjoustoa saada nykymarkkinamekanismeilla aikaan riittävästi. Laitteistot eivät ole ongelma sinällään, mutta rahoituksen varmistamisen jälkeen menee ainakin pari vuotta toteuttaa laitokset käytännössä. Hommahan on mennyt sellaiseksi, että teollisuuden kulutus on jatkuvasti vähentynyt ja kuluttajien sekä palveluiden lisääntynyt. Teollisuuden kulutus alkaa olla jo vähemmistönä, joten siellä joustomahdollisuudet heikkenevät koko ajan ja kuluttajien kuormat muuttuvat yhä vaihtelevammiksi esimerkiksi säätilanteesta riippuen. Yhtälö ei toimi, kun tuotantokin muuttuu samalla kiihtyen vaihtelevammaksi.

 

[fraatti]

Mistäs tuota kulutusjoustoa löytyy. Puhetta on ollut mutta tekoja ei ole näkynyt... .

Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö @ENTSO_E julkaiseman selvityksen mukaan sähkön riittävyys on Suomessa hyvällä tasolla 2020-luvulla
Selvityksen mukaan tehovajeen odotusarvo Suomessa jää vuonna 2025 alle kahteen tuntiin vuodessa ja vuonna 2030 alle tuntiin vuodessa. Tehovajetilanteessa kotimainen sähköntuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkönkulutusta. Tämä ei vielä välttämättä tarkoita sähkökatkoja kuluttajille, sillä Fingrid voi tarpeen tullen käyttää tehovajetilanteessa tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseksi mm. varavoimalaitoksia.

Tehonriittävyyttä Suomessa heikentää lämpövoimakapasiteetin väheneminen. Vastaavasti tehonriittävyyttä parantavat etenkin Olkiluoto 3 -ydinvoimalan käyttöönotto 2020-luvun alkupuolella sekä Suomen ja Ruotsin välisen Aurora Line -rajasiirtoyhteyden käyttöönotto 2020-luvun puolivälissä. Tehonriittävyyttä parantavat myös tuulivoiman voimakas kasvu yhdistettynä kulutusjouston määrän lisääntyminen. Etenkin 2020-luvun loppupuolella kulutusjoustolla on merkittävä vaikutus tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa.

ENTSO-E:n selvitys kertoo sähkön riittävyyden olevan hyvällä tasolla Suomessa 2020-luvulla

www.fingrid.fi

 

[Mekaniker]

Viime viikolla oli tämä aihe uutisissa:

Energiavirasto vastustaa Ruotsin kantaverkkoyhtiön hakemaa poikkeusta siirtokapasiteettien jakamiselle

Energiavirasto katsoo, ettei Ruotsin kantaverkkoyhtiöllä ole perusteita saada hakemaansa poikkeusta sähkön siirtokapasiteetin jakamiseen Suomen ja Ruotsin tarjousaluerajalla vuonna 2022.

energiavirasto.fi

Onkohan tämä aihe se joka heitä huolettaa? Pohjoismainen pulatilanne tuulettomassa kylmien säiden vallitessa: (Ruotsi)

Svenska kraftnät varnar: Så här stor kan effektbristen bli i vinter

Sverige beräknas få ett underskott på 1 600 MW under timmen med högst elförbrukning kommande vinter, enligt Svenska kraftnät

www.nyteknik.se

MIssä linkki: (Ruotsi)

https://www.svk.se/siteassets/om-oss/rapporter/2021/kraftbalansen-pa-den-svenska-elmarknaden-rapport-2021.pdf

Sivuilla 35-> 40 on graafinen näkemys pohjoismaiden yhteisestä tilasta tulevana talvena

Mikäli pohjoismaiden yhteinen säätilanne on kovat pakkaset tuulisähkön tuotanto on vähäistä, jos tilalle sama venäjällä voi tilanne olla mielenkiintoinen kokonaisuudessaan?
Jos sekoitetaan keskieuroopan pohjoisosat saman yhtälöön? Tilanne silloin? Ne tekee sähköä/ lämmittää kaasulla-> kaasun hinta??
Alkavat varata heidän näkökulmasta edullisempaa sähkökapasiteettia pohjoismaista? Norjan teho-ylijäämä menee etelään/ britanniaan päin?

State of the Baltic Sea area power system

www.fingrid.fi

Onkohan kukaan tehnyt tai edes ajatellut tekevänsä riskianalyysiä pohjoiseuroopan ( Alpeista -> Jäämerelle) sähkö/ kaasu-riittävyydestä sää-äärioloissa...

 

[Mekaniker]

Molemmat ketjut on nyt samalla aiheella

Sähkön siirtoyhteyksistä juttua

NO => UK siirrettiin 2.9. parhaimmillaan yli 2100 MW https://www.nordpoolgroup.com/Market-data1/Power-system-data/Exchange1/NO/Hourly1/?view=table Tässä oli että olisi mennyt toiseen suuntaan sähköä? "HVDC-Load before trip 1300MW import to Norway."...

lampopumput.info

Jos olisi kristallipalloa...

 

[kotte]

Mistäs tuota kulutusjoustoa löytyy. Puhetta on ollut mutta tekoja ei ole näkynyt... .

On tuollaista jo selvästi meneillään, vaikkakin vaiheistettuna niin, että päämäärä ei vielä ole selvästi näkyvillä. Käytännössä halvimmalla joustoa löytyisi lämmityspuolelta ja erityisesti kaukolämmöstä. Olennaista on rakentaa suuria lämpövarastoja. Luolat lienevät huomattavasti porareikiä halvempia. Eli luetun mukaan maanalaisen tilan rakentaminen maksaa louhiminen ja vuoraus mukaan luettuna luokkaa 100 euroa kuutiometriä kohden. Tuollaiseen luolaan voidaan varastoida luokkaa 50 ... 100 kWh lämpöä vesikuutiometriä kohden nykyisen kaukolämpötekniikan soveltamilla lämpötiloilla. Tuota luokkaa 1 ... 2€ / kWh hintaa voi verrata tyypillisten akkujen hintaan, minkä lisäksi laitos säilynee käyttökuntoisena tehon jopa vain aikaa myöten parantuessa kymmenistä satoihin vuosiin osakomponentista riippuen ja vanhenevat osat voidaan uusia suhteellisen edullisesti.

Tyypillisen kohtuukokoisen hyvin eristetyn kaukolämmitetyn pientalon lämmön vuosikulutus n. 20MWh voitaisiin siis varastoida n. 200 ... 400 kuutiometriin vettä ja vastaavan varastotilavuuden rakentamiskustannukset olisivat siis haarukassa 400 ... 800€ (jyvitettynä jatkuvalle 2% sijoitetun pääoman tuotolle). Myöhemmät käyttökustannukset olisivat lähes olemattomat itse ylijäämäsähköllä tuotetun lämmön lisäksi. Käytännössähän ei tarvita noinkaan suurta varastoa, vaan luokkaa 25% ... 50% vuosikulutuksesta voisi hyvinkin riittää, kun tuulivoimaa syntyy paljon lämmityskaudellakin (jolloin varaston rakentaminen olisi jo kannattavaa liiketoimintaa, eli hyödyntäisi juuri ajoittaista tuulivoiman liikatuotantoa esim. kesällä kerätyn auringon lämpösäteilyn sijaan, eli varaston lataus ja purku voitaisiin toistaan useampaan kertaan vuoden kuluessa laskennallisen kapasiteetin kannalta). Lämpöä tietenkin tuotettaisiin lämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla silloin, kun sähköstä on ylitarjontaa. Lämpöpumput imisivät pääosan lämmöstään osittain vesistöistä, ilmasta ja osittain saatavilla olevien jätelämpöjen puskuroinnista pienempiin kalliovarastoihin. Oikein kovalla tuulella tai ympäristön ollessa liian kylmää kaikki siirrettävissä oleva sähkö pyrittäisiin hyödyntämään polttamalla marginaalinenkin lisäsähkö lämmöksi suurissa elektrodisähkökattiloissa (noita voi asentaa rivin vanhoihin hiiliyhteistuotantolaitosrakennuksiin, joissa on muuntajat ja suurjännitelinjat jo valmiina). Tyynellä säällä tietenkin sekä sähkökattilat että lämpöpumput sammutettaisiin ja lämpöä jaettaisiin kulutukseen vain varastoista.

Mutta itse sähkö siis saataisiin rakentamalla huomattavasti lisää tuulivoimaa, jolloin sitä riittäisi paremmin muuhunkin kuin kuvattuun käyttöön ja lämmitysvarastoa täydennettäisiin aina, kun sähköä syntyy enemmän kuin sillä hetkellä tarvitaan. Toki kesällä voisi hyödyntää myös aurinkovoimaa jossakin määrin, jos tuo todetaan kannattavaksi.

Kun tuo puoli on ensin hoidettu, sitten voi harkita vaikkapa vedyn tuotantoa ylijäämäsähköllä. Nuo laitteistot vain tulevat suhteellisen kalliiksi per tehoyksikkö, toiminnan mukauttaminen saatavilla olevan sähkön mukaan ei välttämättä toimi järin joustavasti (tai sitten tuollainen joustava tekniikka on suhteessa kalliimpaa investointien ja ylläpidon kannalta), varastointi sekä siirtoputkistojen rakentaminen tulee sekin melko kalliiksi.

Muutaman vuoden viipeellä uhkaavan sähköpulaan ei kylläkään ole muita teknisiä vaihtoehtoja (palelemisen ohella) kuin hankkia suuria maakaasulla ja/tai öljyllä toimivia huipputehoaggregaatteja paikkaamaan ajoittain suuren kulutuksen tilanteessa puuttuvaa tuulivoimatehoa. Suomessa valtiovalta on vielä omillaan toimillaan pyrkinyt parhaansa mukaan kiristämään tilannetta äärimmileen mm. öljylämmityksen luopumiskorvauksien ehdoilla.

 

[jarkko_h]

@kotte taas sulta hyvää analyysiä sähköasioista. Kirjoituksistasi oppii uutta ja niitä on kiva lukea. Kiitos.

Äänestäisin heti teikäläiset ministeriöön virkamieheksi takomaan politikoille järkeä. Vois alottaa palsun Viisikon kaa simuloidulla sähkökatkolla jääkaapissa katkon myötä pilaantuneen lounaan kera.

Esim tuo öljystä pakkoluopuminen on toki järkevää, mutta tukien kera väärin ajoitettu.

 

[kotte]

Esim tuo öljystä pakkoluopuminen on toki järkevää, mutta tukien kera väärin ajoitettu.

Kritisoin nimenomaan pakkoa purkaa käyttömahdollisuus poikkeustilanteessakin, jossa tarvitaan varasuunnitelmaa huoltovarmuuden takia. Verotuksellahan voisi hoitaa, että öljyä ei kannata polttaa, ellei ole aivan pakko (esim. kun talo on jo alkanut kylmetä, kun on ollut sähkönjakelussa suunniteltu katko ja tarvitaan sähkön lisäksi muuta lämmönlähdettä siksi toviksi, kun sähköä taas saa pumppujen käyttöön). Idea tukea lämpöpumppujen asennusta (mlp:t ja vilpit) olisi käynyt öljyn kieltämisestä riippumattakin, eikä maailma heti kaatuisi, vaikka vilpistit nyt muutaman vuoden voisivat käyttää osan aikaa öljyäkin, jos kunnon vaihtoehtoa ei ääritilanteessa ole. Sitten, kun sähköä on riittävän varmasti saatavilla uudessakin tilanteessa ja sähkön toimitusvarmuutta tukevaa muuta infrastruktuuria käytössä, öljyn käyttö aivan varmasti hiipuisi lämmityksestä lopullisesti aivan markkinaehtoisestikin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onhan noita tukikelpoisuuksia väännetty jo katkerasti kohta yhden sukupolven ajan. En mitenkään jaksa uskoa että tuo öljystä luopumispakko olisi ihan ideologisin perustein tehty. Muutenkin, eikös se valuvika jolla moni sai hyvät tuet omatoimisiin VILP asennuksiin ole jo "korjattu".

 

[janti]

Jätetäänpä politiikka tuonne Kuumarinkiin.

Oppositiopolitiikka?

Kannattaa katsoa nykyisen hallituksen ja eduskunnan tekninen koulutustaso. Voi sitten fundeerata missä määrin nämä nykypäätökset perustuvat fiiliksiin, ideologioihin ja muuhun juttuun. Ja missä määrin perustuvat rationaalisiin teknisiin totuuksiin.

lampopumput.info

 

[SON]

[Esim tuo öljystä pakkoluopuminen on toki järkevää, mutta tukien kera väärin ajoitettu.

Bio- öljyä on jo saatavilla! https://www.neste.fi/yritysasiakkaa.../polttoaineet/neste-my-uusiutuva-polttooljytm

Toisin sanoen tuo lainattu osuus pakkaluopumisen järkevyydestä on pikemminkin asiantuntematon populistinen heitto. Poliittisilla päätöksillä eli verotuksella ohjataan polttoaineiden käyttöä ja tilanne saattaa muuttua myös siihen suuntaan että bio öljyn käyttöä aletaan verotuksellisin keinoin tukemaan.

Aika yleisesti kuvitellaan tai ainakin annetaan ymmärtää että nykyinen hallitus ja eduskunta ovat vallassa "maailman tappiin" ja tehdyt päätökset ovat voimassa samoin "maailman tappiin". On huomattava että seuraavat eduskuntavaalit ovat jo huhtikuussa 2023 ja en usko että v 2022 aikana pottoaineiden ja sähkön verotuksessa tapahtuu suuria muutoksia, Seuraava eduskunta ja hallitus saattavat muuttaa radikaalistikiin nyt voimassa olevaa suhtautumista eri energiamuotoihin ja niiden verotukseen.

Hieman asiaa sivuten. En lähtisi purkamaan hyväkuntoista ja toimivaa öljylämmitystä vaan täydenntäisin sitä ilmalämpöpumpuilla.

Ja palatakseni aiheeseen. En usko että mitään laajamittaista sähkön säännöstelyä on näköpiirissä edellyttäen että tuleva talvi ei suuresti poikkea edellisistä talvistaja voiman tuotannossa ei taphdu vakavia häiriöitä . Tosin nyt näyttää siltä että arktinen alue on jo nyt varsin kylmä ja jos tulevana talvena tuulee pohjoisesta tai idästä vähän tai ei ollenkaan niin ei hyvä ja jos tuulee kovasti sieltä päin niin ei sekään ole hyvä.

 

[BBF]

Kritisoin nimenomaan pakkoa purkaa käyttömahdollisuus poikkeustilanteessakin, jossa tarvitaan varasuunnitelmaa huoltovarmuuden takia. Verotuksellahan voisi hoitaa, että öljyä ei kannata polttaa, ellei ole aivan pakko (esim. kun talo on jo alkanut kylmetä, kun on ollut sähkönjakelussa suunniteltu katko ja tarvitaan sähkön lisäksi muuta lämmönlähdettä siksi toviksi, kun sähköä taas saa pumppujen käyttöön).

Eipä se öljykään toimi ilman sähköä. Jos taas on aggrekaatti niin voihan sillä syöttää sitä pumppuakin. En usko että öljylämmitysten säästämisellä mitään huoltovarmuutta paljon ratkaistaan.

 

[Koelli]

Osaako joku kertoa, mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Jos viime vuonna em hinta on ollut häiriötilanteessa vähemmän, kuin tänään normaalitilanteessa, niin missä pihvi? Ollaanko tässä törmäämässä seinään?

 

[SON]

Eipä se öljykään toimi ilman sähköä. Jos taas on aggrekaatti niin voihan sillä syöttää sitä pumppuakin. En usko että öljylämmitysten säästämisellä mitään huoltovarmuutta paljon ratkaistaan.

Tuohon sanoisin että on eri asia tuottaa sähköä noin 200VA kuormalle (poltin ja kv- pumppu) kuin lämpöpumpulle joka ottaa käynnistyessään aika suuren käynnistysvirran ja riippuen tapauksesta lämpöpumpun otttama (tarvitsema ) virta on
käynnistyessään kaikenlisäksi induktiivista.

Tuohon huoltovarmuuteen sanoisin että nykytekniikalla öljy on huomattavasti helpompaa varastoida "pahan päivän varalle " kuin sähkö. Toisekseen öljylämmitylaitoksia lienee nykyisin noin 150 000 (sis omakotitalot, kerros ja rivitalot jne) ja näiden tarvitsema sähkötehon voisi arvioida olevan suuruusluokkaa 30- 50 MW yhteensä . Jos nämä muutetaan pikaisesti lämpöpumpulämmitteiseiseksi niin tarvittava teho olisi suuruuluokkana yhteensä ehkä noin 1000 MW. Tarkoittaa karkeasti siis yhtä Loviisan ydinvoimalaitosta tuottamaan tarvittava teho.

Autojen sähköistäminen pikaisesti ei luonnollisesti toteudu mutta pikainen laskutoimitus siitäkin. Suomessa lienee yli 1 milj. henkilöautoa ja jos niiden latausta tarkastellaan noin suuruusluokkana niin kaiketi latauslaitteiden teho liikkuu noin 3 ja 10 kW välillä. Jos oletetaan että latausteho olisi keskimäärin 5 kW ja autokannasta 20 % eli noin 200 000 autoa ladattaisiin yhtäaikaa, tarvittaisiin tehoa 1000 MW eli karkeasti jälleen yhden Loviisan ydinvoimalaitoksen verran tarvitaan sitä tehoa.

Tarvittava sähkö ei siis tule alkuaan töpselistä vaan voimalaitoksista. Olkiluoto III ei käynnistyessään ratkaise tehopulaa nykyiselläänkään, vaan tuonnin varassa Suomessa ollaan pitkään ja ilmeisesti aina. Jos huoltovarmuus perustuu (sähkö) markkkinaehtoisuuteen, onko se huoltovarmuutta sanan varsinaisessa merkityksessä? Sähkön säänöstely ei liene vielä laajemmin ajankohtaista mutta kauhuskenaarioina, jos vaikkapa Loviisan ydinvoimlaitoksen yksiköt ovat pidemmän aikaa pois pelistä, kova talvi (kulutus) ja häiriöt sähkön tuonissa ovat tekijäitä jotka voisivat johtaa sähkön säännöstelyyn.

Toivottavasti päässälaskut menivät oikein ja kauhuskenaariot eivät toteudu.

 

[kaihakki]

Alkaa näyttää sille, että lähivuosina ollaan muiden maiden hyväntahtoisuuden varassa. Tuontisähkön varassa tullaan olemaan talvikaudet vielä pitkään. Sähkön hinta lähivuosina on kiinnostava juttu. Toivottavasti ei mennä Keski-Euroopan hintoihin

 

[kotte]

Eipä se öljykään toimi ilman sähköä. Jos taas on aggrekaatti niin voihan sillä syöttää sitä pumppuakin. En usko että öljylämmitysten säästämisellä mitään huoltovarmuutta paljon ratkaistaan.

Öljypoltin vie luokkaa 100 wattia ja tuottaa lämpöä luokkaa 15 kWh:n teholla (0,5gal/h suutin ja osa häviöihin). Tarvitaan ainakin luokkaa 4kW aggregaatti, jotta sähköä riittää maalämpöpumppuun, vilppiin jopa 8...16kWh pakkasen kovuudesta riippuen. Tuon sata wattia tuottaa jopa auton akkuun liitetyllä pikkuinvertterillä (ja akkua voi ladata, kun käyttää autoa välillä).
Tietenkin jokin puukattila tms. toimii ainakin yhtä hyvin.

 

[fraatti]

”Me näemme jo nyt, että energian hinnat ovat huolestuttavalla tasolla. Sen maksaa kansalainen bensiinipumpulla tai lämmityskustannuksissa. Vaarana on, että me teemme nyt hyvää tahtovia päätöksiä, jotka johtavat siihen, että vuonna 2035 meillä ei ole riittävästi energiaa, ja sen hinnat nousevat kaksinkertaisiksi nykyisiin verrattuna.”

Lauantaivieras | Nils Torvalds varoittaa ilmastopaketista: meillä ei pian ole tarpeeksi energiaa ja sen hinta kaksinkertaistuu

Europarlamentaarikko Nils Torvalds pelkää energian hintojen hallitsematonta nousua, jos siirtymäkausi fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan hoidetaan huonosti.

www.hs.fi

 

[Koelli]

Ruotsissa nostetaan valmiutta tehoreservien osalta: https://umm.nordpoolgroup.com/#/messages/20f87deb-5cce-4333-ac33-d62e8bfdd883/1

 

[Mikki]

Pitäisi aloittaa kansalliset talkoot energian varastoinnin suhteen.

Kotitalouksien osalta esteenä on lähinnä siirtomaksun aiheuttama varastoinnin kannattamattomuus. Ei kannata akut eikä vesivarastot oikein kun lataaminen maksaa aina reilusti.

Siirtomaksun pitäisi seurata pörssihintaa paitsi että yläraja olisi vaikkapa 30pv keskihinta taaksepäin.

Tuo mahdollistaisi ajoittain halvat lataushinnat jolloin akustojenkin kannattavuus nousisi. Ja kulutuspiikit tasoittuisi.