Kyllähän tässä hymyilyttää kun 2020 tuli maalämpö laitettua. Ja varsinkin jos nämä korkeat hinnat tulee jäädäkseen.No nyt on ihan herkku päivä tulossa TMA laskentaan, riittää kun ottaa nuo hinnat vertailuun haluamansa verrokin energiahinnaksi
Pörssisähkön hinta vuonna 2021
- Viestiketjun aloittaja janti
- Aloituspäivämäärä
- Tila
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Triplahymyilyttää kun 2020 tuli ilppi laitettua. Kesän helteet ei nyt haitannut sisällä. Se kolmas hymy tulee siitä että sain ajoissa uusittua määräaikaisen 2 vuotisen sähkösopparin.
Tuo on tietenkin vain Norjan korkeimman oikeuden päätös koskien alkuperäiskansojen ihmisoikeuskäsitteen sisältöä sikäläisen lainsäädännön näkökulmasta. Yksi sikäläinen saamelaistaustainen oikeusoppinut totesi koko saamelaisalueen pohjoismaisissa tv-uutisissa, että asian merkityksestä ei ole selvää tulkintaa. Vaikka siis ihmisoikeuksia todetaan rikotun (tuomio koski siis alkuperäiskansan jäsenten ihmisoikeuksia), mitä tuo sitten vaikuttaa jo vuosikausia sitten rakennetun tuulivoiman käyttöön poronhoitoalueella. Haarukkahan on varmaan moitteesta Norjan hallinnolle, vaatimuksesta ohjeistuksen parantamisesta, korvauksen kautta jonkinasteiseen käyttökieltoon tai ennallistamiseen. Luulisi, että jossakin tuolla keskivälillä liikutaan, mutta johtopäätöksen selviämiseen voi mennä vuosia.
Lisätäänpä nyt vielä, että poronhoidossa näköjään nykyisin ajetaan tokkaa kasaan moottorikelkkojen ja helikopterinkin avulla. Kun omatkin välineet ja menetelmät ovat kokeneet tuollaista kehitystä, voisi kysyä, että pitääkö luonnonolosuhteiden ainakaan kaikkialla pysyä sellaisina kuin ne olivat vaikkapa sata vuotta sitten. Vaatimus olisi helpompi hyväksyä, jos poroja hoidettaisiin perinteisin menetelmin (ilman moottorikäyttöisiä kulkuneuvoja) ja elintapa ei muutenkaan perustuisi huomattavassa määrin yhteiskunnan kustantamiin teihin, matkailuun osittain liittyvistä tuloihin ja rahatalouteen, johon toisaalta toki kuuluu näiden alkuperäiskansan jäsenten maksamat verot ja näillä osallistuminen yhteisesti maksettujen muidenkin palveluiden rahoittamiseen. Vetoaminen ihmisoikeustilanteeseen tältä pohjalta tuntuu hiukan erikoiselta, kun eräänlaiseen maa-alueiden yhteiskäyttöön on aivan selvästi suostuttu vapaaehtoisesti. Toinen kysymys sitten on, pitäisikö elinkeinolle aiheutuneesta haitasta suorittaa korvausta asianosaisille samaan tapaan kuin maanomistajalle tai kunnalle maankäyttökorvauksena tai kiinteistöverona ja miten paljon (ja onko tätä ehkä aikanaan tehtykin jonkin arvion pohjalta).
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Voisikohan olla tuuli kääntymässä vai onko ilo vielä ennenaikaista. NGE:n omavirrassa näytti olevan 1.-19.10. hintakertymä 6,6 s/kWh. Eihän tuokaan nyt kehuttava ole mutta kurjuuden jälkeen jotenkin normaalin rajoissa. Nyt on sentään jo ollut yöaikaan alehintoja. Vuorokautista lämpötilan vaihtelua ei enää ole sitäkään, ei varsinkaan näin sateisilla keleillä joten voi hyvin lämmittää yöpainotteisesti.
jarkko_h
Vakionaama
Ihmettelen poronhoidon kantaa tuulivoimaloihin. Porot köllöttelee tuulivoimaloiden vieressä samaan tapaan kuin myös Rovaniemen uimarannoilla. Porot tuntuvat olevan hyvin sopeutuvaisia poromiesten kelkkoihin, mönkijöihin... Veikkaan että kyse periaatteista. Poroa saa häiritä helikopterilla, porolla ja dronella, kunhan häiritsijä on poromies.
Isompana huolena pitäisin totaalisen liiallisen poromäärän aiheuttamaa lähes ekokatastrofia osassa Suomen Lappia. Esim. Iijärven ympäristö on täysin kulunut ja siellä on isolla alalla hiekka tullut esille porojen talloessa pintamaan rikki. Hiekkapolkuja on 2 metrin välein ja eroosio pääsee vapaasti jylläämään. Riekoilla on alueella ollut sopeutumisvaikeuksia ja joutuneet siirtymään maasta puihin (tästäkin poromiehet valittaa). Poroja on todennäköisesti paikoin 2-5 määrä kestävään tasoon nähden.
Sen mitä olen Norjassa kulkenut, niin samanlaista luonnon raiskaamista porotalouden osalta en ole siellä tavannut. Siellä poromiehillä tuntuu olevan järkevämpi suhtautuminen luontoon (pedot, laidunnus). Myös petovahingot korvataan siellä järkevästi petomäärän eikä keksittyjen yleensä vaatimille sattuvien vahinkojen perusteella.
Viimeksi muokattu:
Tämä rajoitus on ohi ja sähköä virtaa täydellä teholla Pohjois-Ruotsista Suomeen ja hintatasokin tasoittui osittain tämän ansiosta.Ensi viikolla voi olla vieläkin kovempia hintoja tiedossa säiden kylmentyessä ja tuulien tyyntyessä. Pohjoisen yhteydestä on poissa 1100 MW.
Nord Pool - UMM Platform
umm.nordpoolgroup.com
Market data
Nord Pool runs the leading power market in Europe, and we offer day-ahead and intraday markets to our customers. Trade power in 16 countries and add related services such as compliance, data or courses.
Viimeksi muokattu:
Suomessa on näistä hetkistä alkaen muutaman päivän ajan erityisen hyvä tilanne, kun Pohjois-Ruotsista on Suomeen päin voimajohtoremontti valmistunut, mutta pitkin Ruotsia etelän suuntaan jatkuu vielä https://umm.nordpoolgroup.com/#/mes...areas=10YFI-1--------U&areas=10Y1001A1001A44P. Näin Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan hintataso pysyy matalana, kun sähköä voi siirtää kunnolla vain Suomeen.Tämä rajoitus on ohi ja sähköä virtaa täydellä teholla Pohjois-Ruotsista Suomeen ja hintatasokin tasoittui osittain tämän ansiosta.
Market data
Nord Pool runs the leading power market in Europe, and we offer day-ahead and intraday markets to our customers. Trade power in 16 countries and add related services such as compliance, data or courses.www.nordpoolgroup.com
Jokin rajoituskin Ruostin puolen tuontannossa on odettavissa myöhemmin, kuten Ruotsin suurimman vesivoimalaitoksen Harsprångetin ja saman Luulajajoen vesistön Letsin huoltokatko ensi viikonloppuna, https://umm.nordpoolgroup.com/#/mes...areas=10YFI-1--------U&areas=10Y1001A1001A44P. Yhteensä noiden teho on lähes OL3:n luokkaa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vaihteeksi yöpumppauksella lokakuulta 5,95 s/kWh+ 3,8/kk. Aikamoinen parannus syyskuuhun. Lokuussa alkoi jo olla nuo yöhinnat kohdillaan. Kun kelit kylmenevät, yöpumppaus ei sitten riitä mihinkään.
Hintapiikki on vain tilapäinen ja maailmanloppu on peruttu
www.kauppalehti.fi
Kuluttaja, kestä vielä tovi – Suuri sähköale on jo nurkan takana
Nykyinen energiakriisi on melkoinen light-versio 1970-luvun öljykriisistä.
www.kauppalehti.fi
MIkä ei ota kantaa siihen, että tänäänkin havaittava ilmiö, eli sähköenergian lähes ilmaisuus yöaikaan ja varsin korkea hintataso arkipäivänä ja vastaavia muita kulutusvaihteluita seuraten auttamatta korostuu lähivuosina sähköntuotantotapojen muuttuessa.
Sellainen sähkökauppias, joka ei osaa tai kykene ottamaan tätä huomioon hinnoittelussaan häviää kaupallisessa kilpailuissa. Väistämättä tuo heijastuu kuluttajien sähkölaskuun, jollei kuluttajakin kykene kulutusjoustoon.
Kuluttajan kulutusjoustossa olisi hyvä kannuste, jos siirtoyhtiötkin tarjoaisivat uusia hinnoittelumalleja, jotka kannustaisivat pörssisähkön hintavaihteluiden hyödyntämiseen okt-tasolla. Tai ainakin uskoisin niin. Olisihan se sähköverkon kapasiteetin kannaltakin hyvä asia? Vai onko siirtoyhtiöillä mitään motivaatiota tällaiseen muutokseen? Nykyäänhän yösiirron käyttö on käsittääkseni aika hyvin hinnoiteltu kannattamattomaksi suurimmalle osalle okt-asukkaista, itsellenikin se on kannattavaa vain siksi, että sillä on oman siirtoyhtiöni alueella sekä yö-, että päiväsähkön kWh hinnat merkittävästi edullisempia kuin yleissähköllä, ei siksi, että yösähkö olisi edullista.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Voihan tämä ollakin houkutteleva mahdollisuus, jos lopputulemana laskutusta voidaan lisätä. Eli olettaisin siirtoyhtiöiden sitten vastaavasti korottavan päiväsiirtoa tai laittavan jotain tehomaksuja.
Hintaprofiili muuttuu toki tuulivoiman myötä, mutta toki jonkinmoinen erä tasaista tarjontaakin on kohta tulossa verkkoon ydinvoiman myötä. Alarmistit voi taas käydä jäähdyttelemässä nordpoolin futuurihintojen parissa, ne ehkä näyttää paremmin suuntaa kuin esson paari tai jopa oma mutu.
Mikä olisi lämmityksen kannalta optimaalinen sähkön lähde ja ydinvoimalalle hyvä asiakas, jos vuoden ympäri vallitsisi marraskuinen pilvinen sää. Mutta kun marraskuussa on välissä muunkinlaista säätä ja lokakuussa usein turhan lämmintä (sähköä menee liian vähän kaupaksi) ja joulukuusta lähtien turhan kylmää (sähköä kuluu enemmän kuin vuoden aikana keskimäärin). Maalis-huhtikuusta lähtien taas päivän ja yön lämpötila vaihtelee turhan paljon ja toukuuusta syyskuuhun sähköä ostetaan liian vähän.
Ydinvoimala on hyvä sähkön lähde paperikoneille, puuhiomakoneille (molemmat vähenemään päin), metalliteollisuuden sähköuuneille (Tornio?), valssilaitoksille (esim. Raahe, mutta muitakin), elektrolyysilaitteille (Joutseno ja moni muu sijantipaikka) jne.. Eli tietyt teollisuuden alat tarvitsevat ydinvoimaa ja ydinvoimalat tällaista teollisuutta asiakkaakseen. Kotitalouksien lämmitys on ydinvoimaloille riesa ainakin varaavaa (ja melkein kadonnutta) yösähkölämmitystä lukuun ottamatta. Ydinvoimalalle sopii mahdollisimman tasainen kulutus eikä ainakaan sellainen heittelevä ja melkein kaikkialla vielä samaan tahtiin muuttuva kuin sähkölämmitys.
Sähkölämmitykselle oikeastaan sopii hyvin vain kaukolämpöyhteistuotanto sähkön tuottajana, mutta tuolle on kovat vähennyspaineet, koska ei ole enää taloudellista ilman fossiilisia polttoaineita (ja nuo pian kadonnevat käytöstä).
Ei siirtoyhtiöitä taida kiinnostaa pörssisähkö, mutta nopean kuormanohjauksen bisnes on pikkuhiljaa tulossa - siinä virtuaalivoimalassa kWh-hinta on ihan toista luokkaa. Esmes Kalasataman pilvenpiirtäjiin on tehty tälle valmius. Sitä palvelua voi myydä kuka vaan - ei tarvitse olla siirtoyhtiö tai 'oikean' sähkön myyjä.
Se minua vain ihmetyttää, että miksei ydinvoimalalla voida vain pukata sitä tasaista sähkötehoa ulos ja kuluttaa ylimääräinen tuotettu sähkö samoilla metodeilla, joita on tarkoitus käyttää uusiutuvien energiatuotantotapojen kanssa tuotannonvaihtelun vaatimaan tasaamiseen? Ydinvoimalassahan investointikustannukset ovat kuitenkin pääosassa ja polttoaineenkulutuksella ei hirveästi ole taloudellista merkitystä, käyttökulutkin taitavat olla aika kiinteät riippumatta tuotetun sähkön määrästä?
Kaikki sähköhän verkossa sekoittuu, joten meneehän ylituotantotilanteessa sähkö johonkin (kulutuslisäykseen pystyvään) kulutusjoustokohteeseen, vientiyhteyttä pitkin ulkomaille tai sähkövarastoon. Ydinvoimala on tavallaan puolikykyinen joustavan tuotannon kohde verrattuna tuulivoimalaan, kun jäkimmäinen tuottaa mitä sattuu nollan ja nimelliskapasiteetin väliltä (keskimäärin 30% ... 40% nimelliskapasiteetista) ja ydinvoimala taas periaatteesa aina tasaisen kuorman. Varsinaiseen säätöön kykenevä kaasu- tms. -voimala taas pystyy tuottamaan periaatteessa asetetun tehon väliltä 0% ... 100% eli säätökyky on todellakin joustava, mutta kaikki häviävät sähkövarastolle, joka pystyy säätyvän tuotannon lisäksi toimimaan kulutusjoustavana säädettävänä lisäkuormana (parhaassa tapauksessa portaattomasti ja nopeasti välillä 0% ... 100% nimellislataustehostaan).
Muukalainen
Aktiivinen jäsen
Viime aikoina pörsisähkön hinnat yölla juhlan 
tasolla:
no mikä hinta on klo 02-03, se on 00,00
tasolla:no mikä hinta on klo 02-03, se on 00,00
Siinähän on kahteen kertaan 02-03. Olisiko talviaikaan siirtymän takia jäänyt taulukkoon roikkumaan duplikaattirivinä?Viime aikoina pörsisähkön hinnat yölla juhlan
Näytä liitetiedosto 74028
no mikä hinta on klo 02-03, se on 00,00
Muukalainen
Aktiivinen jäsen
Oikea ratkaisu on kotiakku
Niin, esim. kesämökillä kulutus usein osuu spottiin ihan hyvin tekemättä yhtään mitään. Kotona kaupungissa se kiinteä voi sitten kannattaa kun kulutus alkaa kello 16 arkisin.
Tämähän on se syy miksi ei samaan taloon oikein haluta myydä kahta sähköliittymää. Kaupunkiyhtiön alueella perusmaksu on niin pieni, että kikkailemalla pörssi- ja kiinteähintaisilla liittymillä voisi päästä omilleen.
Tämähän on se syy miksi ei samaan taloon oikein haluta myydä kahta sähköliittymää. Kaupunkiyhtiön alueella perusmaksu on niin pieni, että kikkailemalla pörssi- ja kiinteähintaisilla liittymillä voisi päästä omilleen.
Joo jos haluaa oikein kallista sähköö käyttää...Oikea ratkaisu on kotiakku
Muukalainen
Aktiivinen jäsen
Ensin kustannukset ja sitten vain säästöja ja säästöjaJoo jos haluaa oikein kallista sähköö käyttää...
Eikun ensin kustannukset ja sitten kallista sähköä!Ensin kustannukset ja sitten vain säästöja ja säästöja
Kerros nyt tarkemmin, ettei mene enempää pelkäksi lätinäksi, mistä kokonaisuudesta kuvittelit saavan säästöjä?
Muukalainen
Aktiivinen jäsen
Pörssisähkön hinta 5.11.2021:
Akkun lataus tapahtuu klo 01-04, hinta n. 1,5 c/kWh, päivän aikana hinta n. 9-10 c/kWh. Karkeasti 1€ per päivä säästö
Akkun lataus tapahtuu klo 01-04, hinta n. 1,5 c/kWh, päivän aikana hinta n. 9-10 c/kWh. Karkeasti 1€ per päivä säästö
Mikäli akuston investoinnin kustannus otetaan huomioon, voi investoinnin kuoleentumisaika muuttua aika pitkäksi. Kaupalliset akustot liikkuvat 5 000 € - 10 000 € - haarukassa, joten ei sellaista saa näillä säästöillä koskaan kuoletettua. Onko akustosi kuitenkin mallia DIY?Pörssisähkön hinta 5.11.2021:
Näytä liitetiedosto 74066
Akkun lataus tapahtuu klo 01-04, hinta n. 1,5 c/kWh, päivän aikana hinta n. 9-10 c/kWh. Karkeasti 1€ per päivä säästö
Laskin joskus, että jos ottaa kiinalaisia halpisakkuja, ostohinta luokkaa 10snt/Wh ja pystyy lataamaan niihin 1000 kertaa 0-100% akun kustannukseksi tulee 10snt/kWh. Joka siis on aika paljon.
Tässä on jo muutama ongelma: akun koko kapasiteettia ei voi käyttää, eikä tuollainen halpisakku luultavasti kestä edes 50% syklillä tuhatta kertaa. Jollain puolirealistisilla luvuilla pääsin akun kustannukseen 22snt/kWh.
puuteknikko
Vakionaama
Näissä harrastuksissa täytyy aina muistaa, että käytetty raha unohtuu heti kun laite on tuotantokäytössä 
Näissä harrastuksissa täytyy aina muistaa, että käytetty raha unohtuu heti kun laite on tuotantokäytössä
Joo, joko se kuluu harrastukseen tai sitten johonkin ihan turhaan krääsään. On aiis perusteltua sanoa, että harrastus alkaa heti tuottamaan säästöjä ja vielä halvalla.
Jos tuo toteutuisi 365€/vuosi = 3650€/10v... ei tuolla rahalla tuota hommoo pidetä jatkuvassa tuotannossa.Akkun lataus tapahtuu klo 01-04, hinta n. 1,5 c/kWh, päivän aikana hinta n. 9-10 c/kWh. Karkeasti 1€ per päivä säästö
Toisekseen onko tuo spot edes edullisin tapa hankkia sähköä, vähän semmonen teennäinen konsti tehdä eroa hinnoille
- Tila