Mitä tapahtuu paineille jos paisari on tyhjä ja verkoston tilavuus hiemankin laskee? Onko siitä paisarista sillon mitään hyötyä?No toimii tietysti. Ei paisuntaa kuulu kattoon asti täyttää
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Mitä tapahtuu paineille jos paisari on tyhjä ja verkoston tilavuus hiemankin laskee? Onko siitä paisarista sillon mitään hyötyä?No toimii tietysti. Ei paisuntaa kuulu kattoon asti täyttää
Ei mitään. Tai siis pelkkää ilmaa.Jos tarvin verkostoon 1 barin paineen ja täytän paisarin esipaineeksi 1 baria paineettomassa verkossa.
Täytän sitten verkoston niin että mittari näyttää 1 bar. Mitä on paisarissa?
Onko tyhjästä paisarista ikinä hyötyä?Mitä tapahtuu paineille jos paisari on tyhjä ja verkoston tilavuus hiemankin laskee? Onko siitä paisarista sillon mitään hyötyä?
Vettä tietysti.Jos tarvin verkostoon 1 barin paineen ja täytän paisarin esipaineeksi 1 baria paineettomassa verkossa.
Täytän sitten verkoston niin että mittari näyttää 1 bar. Mitä on paisarissa?
Miksi haluat paisarin puolilleen ja missä tilanteessa?Jos haluan paisarin puolilleen vettä jolloin esipainepuolen tilavuus puolittuu miten muuttuu esipaine.
Tollain sen saa hyvin.Eikös esipaineeksi pitäisi valita se, mikä tulee olemaan järjestelmän paine alimmillaan, ja tämä valitaan tavoitteena ettei missään ole alipainetta + varmuusmarginaalia vaikkapa 0.2-0.3 bar. Esim. jos pannuhuoneen ja yläkerran pattereilla korkeuseroa 5 metriä, painetta yläkerran patterissa halutaan olevan minimissään +0.2bar ympäröivään ilmanpaineeseen nähden, silloin pannuhuoneessa tarvitaan +0.7bar. Tämä olisi sitten paisarin esipaine, ja sama kuin järjestelmässä oleva paine silloin kun tilavuus on pienimmillään (esim. kesällä 20-asteinen vesi koko himmelissä). Sitten kun tilavuus kasvaa tuosta minimistä, paisariin menee vettä ja painekin nousee kun tuo paisarin kaasu painuu kasaan.
Voin toki olla väärässäkin mutta eikö se suunnilleen näin mene.
Niin minäkin sen olen aina ymmärtänyt. Siksi se esipaine pitäisi olla n. 0.6-0.7 x käyttöpaine, silloinhan se täyttyy sopivasti jos nyt ei ihan puolilleen asti. Tarkoitus on tasata verkoston tilavuuden vaihtelua kumpaankin suuntaan ja pitää paine yllä myös kun systeemi on kylmä.Jos paisari on esim. niukasti mitoitettu eikö siinä ole suurin reservi kumpaankin suuntaan silloin kun se on vakiotilanteessa
puolillaan vettä.
Normaalilämmittäjällä ei tuo tilavuus montaa litraa muutu siitä vakiotilanteesta.Ongelma tuossa määritelmässä on, että mikä ihme on se "vakiotilanne". No se on tietystikin määriteltävä minimin ja maksimin keskiarvona, ja ehkä se saavutetaan jossain -5 kelissä, mutta eikö tuo olisi helpompaa määritellä niin että on minimi ja maksimi. Minimi tulee siitä että alipainetta ei haluta, ja maksimi tulee siitä ettei varoventtiili laukea.
Mistä tuo 1 bar tulee? Onko se kaikille sama, vai sinulla?Käyttöpaineen pitäisi pysyä aina siinä 1 bar molemmin puolin. Paisarin tehtävä on juuri pitää se paine siellä oli lämpötila sitten min tai max.
Se on hyvä paine lämmitysjärjestelmälle, kv-pumput ei kavitoi ja yleinen max. paine mitä kattilat sun muut kestää on 1,5 bar.Mistä tuo 1 bar tulee? Onko se kaikille sama, vai sinulla?
Patterit lienee aika matalalla jos tuo riittää, minulla toisen kerroksen katonrajassa olevat puhallinpattarit vaativat 0,7 bariaTollain sen saa hyvin.
Minulla esipaine on 0.2 bar ja mittari näyttää suunnilleen samaa kun koko systeemi on 25-30 asteinen. Siitä sitten kun 900 litraa on lämmennyt 80-90 asteeseen painemittari nousee muutaman kymmenyksen. Nyt kun varaaja on n. 40 asteinen painemittarissa 0,2 bar.
Joo, yhdessä kerroksessa koko asumus ja patterit ikkunoiden alla.Patterit lienee aika matalalla jos tuo riittää