Jos totta niin... EU kieltämässä puunpolton lämmityksessä?

[Sammeli77]

Tämä onkin mukava asia vängätä . Minun järki sanoo yhteen lauseeseen tiivistettynä, ettei tulen leviämisnopeus ole pääasia, vaan se, että puun hiilivedyt saadaan palamaan riittävällä hapella ilman, että niitä päästetään piippuun kuten alakautta tehtävässä sytyksessä käy.

 

[M-J-B]

On se päältä sytytyttäjien kitupolttoa ainakin tämän ketjun perusteella kaikkien alta tuhertajien mielestä.

Eihän se ole kitupolttoa että polttaa hissukseen pienellä liekillä kaikki räppänät auki, mutta ei siitä paljoa lämpöä talteen jää.

 

[M-J-B]

Tämä onkin mukava asia vängätä . Minun järki sanoo yhteen lauseeseen tiivistettynä, ettei tulen leviämisnopeus ole pääasia, vaan se, että puun hiilivedyt saadaan palamaan riittävällä hapella ilman, että niitä päästetään piippuun kuten alakautta tehtävässä sytyksessä käy.

Ei niitä alakautta sytytettessä merkittävästi enempää piippuun päästetä kun tekee sen oikein, mutta oleellisintahan on että poltosta saadaan riittävästi lämpöä hyötykäyttöön. Mitä pidempään on pellit ja räppänät auki pienellä liekillä, sitä enemmän tölli jäähtyy kun lämmittää pitäisi, eli polttamisen päästöjen vastapainoksi ei tule hyötyä. Tulen nopealla leviämisnopeudella menee sytytysvaiheessa vähemmän lämpöä harakoille.

 

[jarkko_h]

Kun on useampi tulipesä ja käytettyä molempia sytystapoja, niin ihmetyttää väite siitä että ylhäältä palaisi merkittävästi hitaammin tai lämpöä saisi vähemmin. Täyttä tuubaa.

Asia selviää ainoastaan tarkasti kalorimetrilla mitattaessa, ei mutulla. Tulipesävalmistajilla on kova motivaatio saada hyvät hyötysuhde- ja päästöluvut lappuihin, tuskin ne huvikseen ohjaavat sytyttämään päältä.

Toki eroa on paloajassa mutta ei merkittävää. Vartti sytytyksestä tuli on jo voimakas ja ne alta tulvat kaasutkin syttyvät ja saadaan energiaksi. En usko että energiamäärältään käytännössä mitään eroa kummalla tavalla sytyttää. Palamisajassa toki pieni ero.

 

[HiTec]

Idea on apinoitu Tiilerin arinasta https://tiileri.fi/tuote/tiileri-arinapaketti-24/

No pikkasen samaa minäkin tuossa apinoin, mutta kun meillä puut ladotaan pystyyn, niin noista sivuarinoista ei juuri olisi hyötyä. Normaalisti pitkittäin ladottuna sen sijaan nuo sivut kyllä varmaan ohjaisi sen hiilloksen paremmin keskelle, pitäisi sen kasassa ja näin palaminenkin olisi täydellistä, ei jäisi pesän pohjalle hiiltyneitä palasia hujan hajan. No meilläkään ei kyllä jää kun aina välillä lapioin ne nippuun ja pyörittelen tuhkat pois hehkuvien hiilten seasta

 

[M-J-B]

Kun on useampi tulipesä ja käytettyä molempia sytystapoja, niin ihmetyttää väite siitä että ylhäältä palaisi merkittävästi hitaammin tai lämpöä saisi vähemmin. Täyttä tuubaa.

Asia selviää ainoastaan tarkasti kalorimetrilla mitattaessa, ei mutulla. Tulipesävalmistajilla on kova motivaatio saada hyvät hyötysuhde- ja päästöluvut lappuihin, tuskin ne huvikseen ohjaavat sytyttämään päältä.

Toki eroa on paloajassa mutta ei merkittävää. Vartti sytytyksestä tuli on jo voimakas ja ne alta tulvat kaasutkin syttyvät ja saadaan energiaksi. En usko että energiamäärältään käytännössä mitään eroa kummalla tavalla sytyttää. Palamisajassa toki pieni ero.

Se, että väität sitä täydeksi tuubaksi todistaa, ettei sinulla ole tarpeeksi kokemusta eri tulipesistä ja niiden käytöstä. Eikä tarvita kalorimetriä kun käytössä on kello ja lämpömittari. Valmistajat tietysti optimoivat päästöt sertifikaatteihin siinä missä autonvalmistajatkin osittain kilpailutilanteen pakottamana, mutta käytännön tilanteet ovat usein jotain täysin muuta. Jos uusi tulisija on rakennettu tiettyä polttomenetelmää varten ei se tee menetelmästä parempaa kaikissa tulisijoissa, uusissa tai vanhoissa. Jotkut polttaa tunnelman takia, toiset lämmön takia. Minusta lämmöstä on enemmän hyötyä ja siksi tunnelman takia polttamisesta tulee aina hyötyyn nähden pahemmat päästöt vaikka tulisija ja polttotapa olisi minkälainen tahansa ja palamisprosessi kaikin puolin mahdollisimman puhdas (muttei kuitenkaan ilman ympäristökuormitusta).

 

[jarkko_h]

Noissa sertitesteissä on yleensä akkreditoitu labra tai vähintään kolmannen osapuolen vitnessoija (ISO 17065) ja ne pitää suorittaa käyttöohjeen mukaisesti. UL maailmassa testivaatimukset labran testaajan ja vitnessoinnin osalta tiukimmat. Kyllä me kotitestaajat huijaamme enemmän kuin sertifioidut labrat.

On huomioitava että tulipesän valmistaja on tehnyt oikeita kokeita poltossa ja tietää paremmin oikean panoskoon ja sytytyksen. On myös huomioitava, että on myös tulipesiä, jotka tulipesän valmistaja ohjeistaa sytyttämään alta.

 

[roots]

Eihän se ole kitupolttoa että polttaa hissukseen pienellä liekillä kaikki räppänät auki, mutta ei siitä paljoa lämpöä talteen jää.

Heh, aika fakiiri oot jos pienellä liekillä saat poltettua kun kaikki räppänät selällään...kyllä se palaa sillo melko ilosesti

 

[M-J-B]

Eihän ne testilabrat huijaa, eikä välttämättä valmistajat tai kotitestaajatkaan. Monet valmistajat kuitenkin tuntevat testimenetelmät hyvin tarkkaan ja optimoivat tuotteensa testitilanteeseen, hyödyntävät testivaatimusten porsaanreikiä, jotkut jopa huijaavat. Testiasetelma on kuitenkin rajallinen otos todellisista käyttöolosuhteista. Se on nähty hyvin monella alalla, miksi tulisijojen valmistus olisi poikkeus?

 

[jarkko_h]

Luottaisin kuitenkin siihen testilabraan enemmän kuin kotona tehtyyn testiin.

Miksi ehdoin tahdoin valmistaja suosittelisi sytytystapaa joka olisi huonompi? Se olisi vähän sama kuin autonvalmistaja pyytäisi autoa käynnistämään auton pakkasessa ilman esilämmitystä.

Kyllä ainakin tulikiven liesileivinuunissa hyvin on valmistajan ohjeet toimineet myös käytännössä. Mulla tosin ei ole labramittareita todentamaan onko tulikiven ohjeet vääriä. Riittää että sytytys toimii ja piipusta ei tule kitkerän makuista savua ja että uunissa poistuu ohrarieskat.

 

[M-J-B]

Heh, aika fakiiri oot jos pienellä liekillä saat poltettua kun kaikki räppänät selällään...kyllä se palaa sillo melko ilosesti

Niin palaa, joissain tulisijoissa jopa niin kovalla vedolla että päältä sytytetty tuli sammuu ennen kuin kunnolla edes leviää, kun toisissa se tuli leviää hyvin nopeasti. Yleensäkään en sytytä enkä polta kaikki räppänät auki koska en näe mitään mieltä lämmitettävän tilan jäähdyttämisessä. Jos sen päältä sytytetyn joku fakiiri saa hyvin nopeasti leviämään ilman ylimääräisiä räppänöiden avaamisia, on lopputulos hyvin lähellä alhaalta sytytettyä kaikin puolin.

Ja jarkko_h, eihän valmistaja tietenkään suosittele huonompaa tapaa, mutta huonous tai paremmuus on määrittelykysymys jota tarve ja tavoite ohjaa. Aivan eri juttu, onko tavoitteena päästömittausten läpäisy, suuri hetkellinen teho, tai jotain muuta.

 

[jarkko_h]

Valmistajaa ohjaa ainoastaan päästöt ja hyötysuhde. Suurella hetkellisellä teholla näitä ei juuri myydä. Varausajalla myös merkitystä Suomessa. Ei se ole tähtitiedettä ja nuo tehdään kombinaatiotesteinä. Hyvä hyötysuhde palvelee suoraan myös lämmittäjää.

Alle 80% hyötysuhteella alkaa olla vaikea myydä tulisijoja.

---

Lämmitätkö puilla oikein? Lue nuohoojamestarin vinkit

Puilla lämmittämisessä on monta niksiä.

yle.fi

 

[M-J-B]

Kun talvella haluaa mökin nopeasti lämpimäksi on hetkellisellä teholla suurikin merkitys. Sama saunassa. Kompakti koko on myös plussaa. Jos jatkuvalla poltolla saataisiin paras hyötysuhde ja alhaisimmat päästöt, niin ketä kiinnostaisi?

 

[roots]

Niin palaa, joissain tulisijoissa jopa niin kovalla vedolla että päältä sytytetty tuli sammuu ennen kuin kunnolla edes leviää

Ehkä tuossa kohtaa pitää ottaa peilistä selville kenen pitäis opetella hoitaan jos tuommonen tilanne että nyt oikeen sammumaan menee...
Ei nyt oikein ymmärrä näitä sun selityksiä kun aina täysillä räppänöillä+kitupoltolla+yläsytytyksellä jäähdytetään takat ja talot, montakahan taloo tässäkin ketjussa on jo jäähdytetty, kyllähän käyttäjän täytyy hanskata oman tulisijansa sytytysmetkut.

Jollakin toisella täällä piipun pää muistutti rakettimoottoria ylösalaisin , eli harakoilla on ikuinen kesä.

 

[M-J-B]

Ehkä tuossa kohtaa pitää ottaa peilistä selville kenen pitäis opetella hoitaan jos tuommonen tilanne että nyt oikeen sammumaan menee...
Ei nyt oikein ymmärrä näitä sun selityksiä kun aina täysillä räppänöillä+kitupoltolla+yläsytytyksellä jäähdytetään takat ja talot, montakahan taloo tässäkin ketjussa on jo jäähdytetty, kyllähän käyttäjän täytyy hanskata oman tulisijansa sytytysmetkut.

Jollakin toisella täällä piipun pää muistutti rakettimoottoria ylösalaisin , eli harakoilla on ikuinen kesä.

Monet pienet koristeelliset tulisijat ovat sellaisia, että päältä sytytettäessä pitää vahtia ettei sammu, eikä sitä peiliä siihen tarvita.

Päältä sytyttävät teoreetikkoidealistit on niin ehdottomia, että pitää minunkin saada vastapainoksi vähän liioitella.


Hanskaan kyllä omien tulisijojeni sytytysmetkut ja miten saan niistä parhaan hyödyn vähäisillä haitoilla. Siksi sytytän osan alhaalta ja osan ylhäältä vaikka fundamentalistit haukkuisivat vääräuskoiseksi.

Ja kuten todettu ei suurella ilmamäärällä polttaminen ole kitupolttoa

 

[jarkko_h]

Kun talvella haluaa mökin nopeasti lämpimäksi on hetkellisellä teholla suurikin merkitys. Sama saunassa. Kompakti koko on myös plussaa. Jos jatkuvalla poltolla saataisiin paras hyötysuhde ja alhaisimmat päästöt, niin ketä kiinnostaisi?

Nopeaa lämpötilannostoa varten on eri vehkeet. Varaavasta takasta et saa millään konstilla nopeasti isoja huipputehoja. Kiertoilmatakasta ja kamiinasta saa jo pienellä panostuksella.

Meillä on mökillä erikseen kiertoilmakamiina nopeaan lämpötilannostoon ja varaava liesileivinuuni erikseen. Näiden lisäksi takka. Saunan puolella ja kotapata ja puukias. Nuo toki lämpeää nopeasti sytyttää miten tahansa. Kotapadassa vesi kiehuu jo puolellatoista pesällisellä. Puuta kuluu kun muuta lämmitystä ei ole ja joskus mennään paikalle kun pakkasta sisällä.

 

[jarkko_h]

Monet pienet koristeelliset tulisijat ovat sellaisia, että päältä sytytettäessä pitää vahtia ettei sammu, eikä sitä peiliä siihen tarvita

Laitappas lista näistä monista tulisijoista, niin pitää välttää. Ei ole tullut vielä vastaan, mutta hyvä tietää jatkoa varten.

 

[VesA]

Olenkos minä sitten uskonpetturi molemmissa leireissä kun sytytän alta ne päällä olevat pienet puut ?

 

[jarkko_h]

Olenkos minä sitten uskonpetturi molemmissa leireissä kun sytytän alta ne päällä olevat pienet puut ?

Tuotahan se päältä sytyttäminen käytännössä tarkoittaa.

 

[M-J-B]

Laitappas lista näistä monista tulisijoista, niin pitää välttää. Ei ole tullut vielä vastaan, mutta hyvä tietää jatkoa varten.

En ole niistä kirjaa pitänyt. Tyypillisesti puuhellatyyppisiä pienellä tulipesällä, valurautaisia "koristetakkoja" joihin joutuu normihalot pilkkomaan pienemmiksi, mutta tehoa niissä kuitenkin riittää kun saa hiillokselle ja vähän isompaa tikkua sisään ettei tarvitse hammastikkuja sinne jatkuvalla syötöllä tunkea.

 

[pelzi_]

Entäs kun on matala ja syvä leivinuuni, sytytetäänkö takaa?

 

[M-J-B]

Nopeaa lämpötilannostoa varten on eri vehkeet. Varaavasta takasta et saa millään konstilla nopeasti isoja huipputehoja. Kiertoilmatakasta ja kamiinasta saa jo pienellä panostuksella.

Meillä on mökillä erikseen kiertoilmakamiina nopeaan lämpötilannostoon ja varaava liesileivinuuni erikseen. Näiden lisäksi takka. Saunan puolella ja kotapata ja puukias. Nuo toki lämpeää nopeasti sytyttää miten tahansa. Kotapadassa vesi kiehuu jo puolellatoista pesällisellä. Puuta kuluu kun muuta lämmitystä ei ole ja joskus mennään paikalle kun pakkasta sisällä.

Juuei, en rajannut keskustelua pelkkiin varaaviin, vaikka sellaisestakin saa nopeasti varsin kivasti säteilylämpöä kun sytyttää täyden pesällisen kuivaa puuta alhaalta ja jättää lasiluukun täysin auki.

 

[Mikkolan]

Jos kaikilla olisikin sertifioitu takka tai kiuas ja seikkaperäiset ohjeet niiden käytölle.
Vanhoja kakluuneja ja pönttöuuneja on paljon vielä käytössä ja niitä on parenpi polttaa sillai kuin halkoholisti tekee. Ne tarvii suht kovan tehon toimiakseen optimaalisesti. Lämpöä saa enenmän talteen kun polttaa kunnon "rähinällä", aluksi voi päästöjä tulla ennenpi mutta kokonaisuus todennäköisesti kuitenkin parenpi.
Puu sisältää jonkinverran myös kaasumaisia ja nestemäisiä palavia aineita. Ne helpottavat ja nopeuttvat syttymistä, niistä tulevat savut ovat jopa "mielyttävän" tuoksuisia. Sytytyksessä pitäis aika nopeasti saada aikaan riittävän suuri palorintama, jotta tulisija lämpenee siinä mitassa että jatkopalaminen toimii puhtaasti.
Tuolla aienmin ollut "Päältäsytytysvideolla" ei puista kyllä saanut talteen kuin 20 % lämmöksi. ( Toki voi olla tarkoituskin ettei lämpöä tarvita vaan ihan tunnelman vuoksi poltetaan ).

Kitupoltto on kitupolttoa sytytystavasta riippumatta.
Tyypillinen kitupolttaja pistää illalla sytykeroskapussin päälle isohkon kasan puita ja pari isoa märkää puuta päälinmäiseksi ja ilmaluukut lähes kiinni, jotta "lämpöä" riittää aamuun asti ( = kitkerää savua riittää aamuun asti ). Tuosta sitten syntynyt kitkerä savu on kylmää ja se jää sen takia maan tasalle haisemaan.

Mielipiteiden kirjo kuvastaa sitä että ei olla kovin helpon asian kanssa liikkeellä, kuvastaa myös sitä että kaikilla taitaa olla erilainen tulisija eikä kovin yksiselitteistä ohjeita/neuvoja voida antaa.

 

[Mikkolan]

Alle 80% hyötysuhteella alkaa olla vaikea myydä tulisijoja.

Yli 80 % hyötysuhteella olevia vielä vaikeanpi myydä; niitä ei kertakaikkiaan ole olemassa

Jotkut uudenmat käänteispalo-/kaasutuskattilat yltää n. 90 % kokonaishyötysuhteeseen, jolloin sekä palamishyötysuhteen ja talteenoton hyötäreiden pitää olla yli 95 %

 

[jarkko_h]

Yli 80 % hyötysuhteella olevia vielä vaikeanpi myydä; niitä ei kertakaikkiaan ole olemassa

Jotkut uudenmat käänteispalo-/kaasutuskattilat yltää n. 90 % kokonaishyötysuhteeseen, jolloin sekä palamishyötysuhteen ja talteenoton hyötäreiden pitää olla yli 95 %

Mistä johtuu sitten että Uunisepät, Tulikivi.... esittävät usean varaavan takan kohdalla tulipesän hyötysuhteeksi yli 80%. On siellä seassa toki 75...78% hyötysuhteellakin olevia. Ja kun takoista puhe on kyse nimenomaan tuosta vertailukelpoisesta ce hyötysuhteesta, ei kokonais.

Toki kokonaishyötysuhteen saa pilalle laittamalla ikkunat auki tai jos lämmin ilma katonrajassa... ..VTT:llä on tästä aika kattava tutkimus.

 

[M-J-B]

Jos kaikilla olisikin sertifioitu takka tai kiuas ja seikkaperäiset ohjeet niiden käytölle.

Seuraavana olisikin sitten sertifioitu mitallistettu polttopuu ja tulityökortti. (Tarvitaanko hymiötä?)

 

[Mikkolan]

Itseasiassa oliskin aika hyvä idea että olis "takkatulityökortti". (hymiö tarpeen )
Polttopuiden sertifiointi vois olla samanlainen kuin ruokaloilla se omavalvonta. Olis ihan hyvä jos polttaja ymmärtäis mikä ero on klapeilla ja oksilla sekä poltettavan puumäärän kuori %:lla.

 

[Mikkolan]

Mistä johtuu sitten että Uunisepät, Tulikivi.... esittävät usean varaavan takan kohdalla tulipesän hyötysuhteeksi yli 80%. On siellä seassa toki 75...78% hyötysuhteellakin olevia. Ja kun takoista puhe on kyse nimenomaan tuosta vertailukelpoisesta ce hyötysuhteesta, ei kokonais.

Toki kokonaishyötysuhteen saa pilalle laittamalla ikkunat auki tai jos lämmin ilma katonrajassa... ..VTT:llä on tästä aika kattava tutkimus.

Ilmeisesti kyseessä palamishyötysuhde, sekin aika vaikea saada tavan tulisijassa yli 70 %.
Kattiloille on hyvinkin tarkasti standardisoidut menetelmät hyötysuhteen määrittämiseksi. Leivinuunin tai takan kokonaishyötysuhde on miltei mahdoton määrittää. Palamishyötysuhdetta voi haarukoida pitkälti CO, CO2 ja O2 pitoisuuksilla savukaasussa.

 

[jarkko_h]

Ilmeisesti kyseessä palamishyötysuhde, sekin aika vaikea saada tavan tulisijassa yli 70 %.
Kattiloille on hyvinkin tarkasti standardisoidut menetelmät hyötysuhteen määrittämiseksi. Leivinuunin tai takan kokonaishyötysuhde on miltei mahdoton määrittää. Palamishyötysuhdetta voi haarukoida pitkälti CO, CO2 ja O2 pitoisuuksilla savukaasussa.

Juurikin noin, mutta ei tuo enää ole vaikeaa saada yli 80%. Ihan parhaimmissa malleissa tuo on 90%, mutta yleisesti 80-85%. CE mittaukseen on standardi ja Suomessa ainakin kaksi eri sertifiointitaloa tekee noita mittauksia.

Hyvä opas:

Tulisijan valinta- ja käyttöopas 2026

Created with Taiqa Creator, https://creator.taiqa.com

view.creator.taiqa.com

Itse kokonaishyötysuhteeseen vaikuttaa mm sisäilman patjaantuminen ja lämmön luovutuksen tasaisuus. Myös ylilämmittämisellä saa hyötysuhteen laskemaan. Tuossa aiheesta:

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/technology/2014/T191.pdf&ved=2ahUKEwihrqOk5-b0AhVBlosKHXSJAzcQFnoECCsQAQ&usg=AOvVaw2FIID0kv6BE4OA8qNl-QDL

 

[HiTec]

Se olisi vähän sama kuin autonvalmistaja pyytäisi autoa käynnistämään auton pakkasessa ilman esilämmitystä.

No miltein noinhan se näissä uusissa EURO6-moottoreissa onkin, ne kun ei tykkää esilämmityksestä pätkän vertaa vaan tulkitsevat sen virhetilanteena ja niin kojelaudassa iloisesti tervehtii moottorin vikavaloa yms. jokaisen esilämmitetyn pakkaskäynnistyksen yhteydessä. No sittemmin noihin on mm. Webasto jo keksinyt kiertokeinot, mutta tuo oli tosiaan tilanne ekojen EURO6-moottoristen tultua markkinoille

 

[jarkko_h]

Joo noin oli mm. joissain Vaggineissa. No tuo oli vikatilanne ja selkeä suunnitteluvirhe. Mulla oli vähä samaa taipumusta myös vanhassa vaggineessa. Kyllä se auton moottori tykkää lähteä edelleen mieluummin lämmmitettynä käyntiin

Suosittelen lukemaan tuon VTT:n tutkimuksen. Siinä on aika havainnollisesti takan polton hyödyt ja positiivisena poikkeuksena ei ole pelkkä pääkaupunkiseutu esillä.

VTT:n julkaisussa on myös lämmönluovutuksen hyötysuhde myös aukaistu selkeästi.

Takan lämmittämisen kokonaishyötysuhdetta laskee aika paljon, jos korvausilma otetaan sisään muualle kuin suoraan takkaan. Vaikka korvausilma tulisi pelkästään LTO:n kautta, kovalla pakkasilla hyötyä laskee vähempi kennon lämmitysvirtaama ja potentiaalisesti lisääntyvä kennon sulatustarve ja huonompaan palamiseen johtava alipaine.

Kokonaishyötysuhdetta parantaa ilmankierron tehostus (ILP:n takkatoiminnolla ja/tai puhaltimella) patjaantumisen estämiseksi. @Halkoholisti lla on hyvät käytännön systeemit tähän.

 

[Sakarikk]

Tässä on jälkeenpäin lisätty toisioilmaputket jotka vievät kuumentuneen ilman oikeaan paikkaan.
Ensiöilma säädetään alaluukulla. Kuvasta huomaa mitä tapahtuu kun tuhkaa ei poisteta ajoissa.

 

[Tulihäntä]

No miltein noinhan se näissä uusissa EURO6-moottoreissa onkin, ne kun ei tykkää esilämmityksestä pätkän vertaa vaan tulkitsevat sen virhetilanteena ja niin kojelaudassa iloisesti tervehtii moottorin vikavaloa yms. jokaisen esilämmitetyn pakkaskäynnistyksen yhteydessä. No sittemmin noihin on mm. Webasto jo keksinyt kiertokeinot, mutta tuo oli tosiaan tilanne ekojen EURO6-moottoristen tultua markkinoille

Laittaa sinne sellaisen lämppärin kun kuuluu, niin ei ole mitään ongelmaa. Mutta kun pitää elää siinä ladan aikaisessa lokilämppärissä, niin näin käy.

 

[moti]

Onko täällä takka-asiantuntijoita? Vaimo haluaa uudeksi takaksi Linnatuli Aino. https://www.linnatuli.fi/takkamallisto/varaavat-takat/aino/

Nyt on ollut käytössä 20 vuotta tulikiven MELICA P vuolukivitakka. Se on pelannut mainiosti. Asunnon vaihto edessä, tämä jää siis nykyiseen kämppään.

Mietityttää että lyökö kätensä paskaan jos hankkii takan ulkonäkö edellä? Ohessa teknistä dataa, hyötysuhde 83%.

 

[jarkko_h]

Tuossa on aika isot suojaetäisyysvaatimukset. Pienimmillään nuo on vain 2 cm ja aika tyypillisesti 5 cm. CE merkistä kannattaa tarkastaa teho, niin tietää mitä antaa 100%, 50% ja 25% ajoilla. Nuo pitää vastata jotakuinkin tarvetta. Toki pitää tietää tilan tehontarve. Esim meillä yläkerrassa -15C ...-20C tehontarve noin 2kW. Tuommoiseen tilaan riittää 1,5kkW @100%, jos takan käyttö tukena ja viihdyttäjänä. Jos tarve pärjätä kokonaan tarvitaan luonnollisesti isompi ja silloin hyvä, jos lämmötysluovutusaika pitkä ja 50% teho vastaa noin 75% tehotarpeesta.

Muoks:
1,9 kW näytti teho olevan ja yläliittymämallissa olis puolta pienemmät suojaetäisyydet takana. Onhan tuo kieltämättä hienon näköinen.

 

[cool]

Olenkos minä sitten uskonpetturi molemmissa leireissä kun sytytän alta ne päällä olevat pienet puut ?

"Pakana"meiningillä mennään meilläkin, tosin mökillä ja kotona korvausilma/takan veto hieman erillaisia, eli mitään kaikille takoille sopivaa sytytysohjetta ei mielestäni voi antaa.

 

[PolyEsko]

Alaspäin ei tuli kuitenkaan herkästi hakeudu.

Olisiko sinulla valokuvaa pesäsi puista heti sytyksen jälkeen tai kotvasen palamisen jälkeen? Miten tiiviisti ja miten päin puut ovat?
Onko sinulla arina ja sen läpi tulee jonkin verran ilmaa.

Minä teen ristiladonnan ja vaikka yritän tehdä yhden kerroksen tiiviisti, niin muutaman minuutin päästä ovat kaikki puut täydessä palamisen vaiheessa. Siis paljon ennen kuin ylimmäiset ovat hiillostilassa.
Eli tuli leviää tosi ripeästi alaspäin, jos on hiemankin rakoja puiden sekä pesän sivujen ja puiden välissä, kuten kuuluu olla.

 

[roots]

Olisiko sinulla valokuvaa pesäsi puista heti sytyksen jälkeen tai kotvasen palamisen jälkeen? Miten tiiviisti ja miten päin puut ovat?
Onko sinulla arina ja sen läpi tulee jonkin verran ilmaa.

Minä teen ristiladonnan ja vaikka yritän tehdä yhden kerroksen tiiviisti, niin muutaman minuutin päästä ovat kaikki puut täydessä palamisen vaiheessa. Siis paljon ennen kuin ylimmäiset ovat hiillostilassa.
Eli tuli leviää tosi ripeästi alaspäin, jos on hiemankin rakoja puiden sekä pesän sivujen ja puiden välissä, kuten kuuluu olla.

Sama homma, tuli valuu tosi vikkelään alas asti, tuohon oikein havahtui joskus kun tekee sen niin nopeesti....

 

[HiTec]

Laittaa sinne sellaisen lämppärin kun kuuluu, niin ei ole mitään ongelmaa. Mutta kun pitää elää siinä ladan aikaisessa lokilämppärissä, niin näin käy.

No millainen lämppäri sinne sitten mukamas "kuuluu"?

Meinaan kun autoa tilatessa varustelistalta ruksittukaan kauko-ohjattu Webasto ei hommaa tahtonut alkujaan ongelmitta hoitaa, vaikka kuinka auton lääppimänäytölläkin tuon voi ajastaa ja auto itse sitä myöskin tarpeen mukaan ajon aikana käyttelee = integraatio auton omiin järjestelmiin on melko täydellinen

 

[Tulihäntä]

No millainen lämppäri sinne sitten mukamas "kuuluu"?

Meinaan kun autoa tilatessa varustelistalta ruksittukaan kauko-ohjattu Webasto ei hommaa tahtonut alkujaan ongelmitta hoitaa, vaikka kuinka auton lääppimänäytölläkin tuon voi ajastaa ja auto itse sitä myöskin tarpeen mukaan ajon aikana käyttelee = integraatio auton omiin järjestelmiin on melko täydellinen

Joku alkuperäinen webasto tai sitten säteilylämppäri tai oikeanlainen ja oikein asennettu letkulämppäri. Väärin asennettu letkulämppäri ei kierrätä vettä kunnolla ja aiheuttaa pakkasella huonon käynnistyksen. Sama juttu webaston kanssa. Se pitää olla oikein parametroitu ja nimenomaan esilämmittävä. VW:llä on myös webastoja missä ei ole esilämmitystä. Pelkkä ajonaikainen lämmitys. Parametroinnissa on mahdollista lämmittää vain sisätilaa, pelkkää moottoria tai molempia. Vesikierrosta on myös mahdollista sulkea osa piireistä. Kannattaa käydä huollossa läpi että asetukset on tehty oikein. Ei olisi eka tehdaswebasto missä asetukset on väärin. Ei se sillon voi toimiakaan oikein ja siten kun suomalainen käyttäjä olettaisi.