Mitä tehdä alimitoitetulle maalämmölle?

[luotinen]

Ongelma: Maalämmön tehot eivät riitä kovilla pakkasilla (esim. -20 degC) olohuoneen lämmittämiseen. Olohuone laski 16 degC josta 3000 W sähkölisälämmittimillä nousi 21 degC. Maalämpö ilmoittaa myös käyttävänsä pakkasilla vastusta (3000 W).

Kohde: 1971 rak (50 vuotta vanha), 1. krs, tiiliverhoiltu puutalo. Kokonaispinta-ala 184 m2, asuinpinta-ala 120 m2. Tavoitelämpötila oleskelutiloissa 21 degC ja makuuhuoneissa 19 degC.

Kaivo: Yhteispituus 160 m, josta ylimmät 60 m maa/savi (putkitettu) ja alimmat 100 m kalliossa.

Maalämpöpumppu:
IVT Greenline HE E9 (nykyisin Bosch)
Effect rating 6,8 kW
Heating output/COP 0/45 (EN 14511) 8,2 kW / 3,27

Käyttöohjeen mukaisesti 10 minuutin käytön jälkeen mitatut arvot:
ulkolämpötila (T2) on 1,3 degC
käyttövesi (T3) on 48,0 degC
menojohto (T1) on 37,9 degC ja ohjearvo 37,9 degC
kuumakaasu (T6) on 43,2 degC
lämmitysveden meno (T8 ) on 42,2 degC
lämmitysveden tulo (T9) on 34,1 degC
lämmönkeruun tulo (T10) 2,9 degC
lämmönkeruun meno (T11) 10,0 degC

Käyttöhistoriatiedot (lämpöpumpusta - tässä ei ole mukana edellisen asukkaan suorasähköjä vastuksen päälle):
Tuotettu 364 557 kWh (36 455 kWh/a),
josta lämmitys 251 359 kWh (25 136 kWh/a) ja
käyttövesi 113 198 (11 320 kWh/a) kWh

Sähkölisäenergia 6356 kWh (636 kWh/a),
josta lämmitys 5336 kWh (534 kWh/a) ja
käyttövesi 1020 kWh (102 kWh/a)

Käyttöveden lämminvesivaraaja:
Borö DVB 300 FR LYX
IVT artikelnr. 11956
Tilavuus 500 L
Ajopaine: 3,0 bar
Koestuspaine: 4,3 bar
Suurin lämpötila: 100 degC
Kiertotilavuus: 280 L
Ajopaine: 10,0 bar
Koestuspaine: 14,3 bar

Patteriverkon varaaja:
IVT 4 Ansi
Vesitilavuus 120 L
Enimmäislämpötila 90 degC
Enimmäispaine 3 bar

Patteriverkon varaajan päällä punainen tuntematon laite:
EXTRAVAREM LR
maksimipaine 5 bar
testipaine 7,5 bar
normaali esilataus 0,5 bar
esilatausalue 0,5-3,5 bar

Lämmitysjärjestelmä:
Entisen öljylämmityksen vesikiertoinen patterijärjestelmä ja lisäksi yhdessä vessassa ja kylpyhuoneessa lattialämmitys. Lattialämmitystä on myös yhden makuuhuoneen alla osittain, koska se on vanhaa kylpyhuonetta.

Maalämpöpumpun hiukkassuodattimen olen jo puhdistanut.

Mitä tässä voisi tehdä? Esim.
a) voiko maalämpöpumpun tehoa nostaa?
b) katon lisälämmöneristäminen puhallusvillalla? (esim. 200 mm lasivillaa -> 500 mm puhallusvillaa)
c) ikkunoiden vaihto? (esim. olohuoneessa on vielä vanhoja 2-lasisia)
d) pattereiden vaihto? (esim. olohuoneessa oleva 2-lehtinen 400 mm x 2000 mm => C22 600 mm x 2000 mm)
e) ilmalämpöpumppu tukilämmöksi? (esim. Mitsubishi RW25 tai Toshiba Premium 25+)
f) jotain muuta, mitä?

EDIT: lisätty pyydetyt tiedot varaajista
EDIT: poistettu oletus 45 degC rajoituksesta (ei ole)
EDIT: korjattu sähkövastukset 6000 W ->3000 W

Jatkoa tälle aloitukselle https://lampopumput.info/foorumi/threads/ilmalämpöpumppu-alimitoitetun-maalämmön-tueksi.32651

 

[kotte]

Onpa omituisia arvoja nuo nuolella osoitetut, jos pitävät paikkaansa.

Ongelma: Maalämmön tehot eivät riitä kovilla pakkasilla (esim. -20 degC) olohuoneen lämmittämiseen.

Käyttöohjeen mukaisesti 10 minuutin käytön jälkeen mitatut arvot:
ulkolämpötila (T2) on 1,3 degC
käyttövesi (T3) on 48,0 degC
menojohto (T1) on 37,9 degC ja ohjearvo 37,9 degC
> kuumakaasu (T6) on 43,2 degC
lämmitysveden meno (T8 ) on 42,2 degC
lämmitysveden tulo (T9) on 34,1 degC
lämmönkeruun tulo (T10) 2,9 degC
> lämmönkeruun meno (T11) 10,0 degC

 

[fraatti]

Mahtaakohan tuo kuumakaasu näyttää mitä sattuu?
En tiedä mikä kylmäaine tuossa on mutta omassa koneessa(R401) kuumakaasun lämpötilat (pinkki) ovat kyllä selkeästi korkeammat. Menovesi on vaaleansininen.

 

[Mikki]

Kaivon menoveden anturi on joko rikki tai irti putkesta.

Mutta kyllähän tuossa toisessa ketjussa jo se selkisi että olohuoneen osalta eristys (yläpohja, ikkunat) olisi järkevä operaatio. Ja ehkä se patterin vaihto antaisi lisätehoa lämmitykseen.

Lisäksi tuumin että olisiko käyttövesivaraaja järkevä lisä pumpun perään ja sitten alentaisi käyttöveden pyyntejä selvästi. Tåmä keventäisi pumpun kuormaa ja vähentäisi aikaa, mitä käyttöveden tekoon menee.

 

[jmaja]

Kuten toisessa ketjussa epäilin tuo T11 on MLP->kaivo eli pitäisi olla ko. tilanteessa n. nolla. Anturi on siis irti tai rikki ellei sille ole asetettu väärää korjausta. Myös kuumakaasulle voi asettaa korjauksen.

Mulla kuumakaasu 70 C paikkeilla 43 C menolämmöllä.

 

[jmaja]

Tåmä keventäisi pumpun kuormaa ja vähentäisi aikaa, mitä käyttöveden tekoon menee.

En nähnyt tuollaiselle tarvetta. Lisäkustannus ja nostaa sähkönkulutusta. Vastuksiahan on käytetty varsin vähän suhteessa tuotettuun lämpöön ellei sitten edellinenkin omistaja ole sähköpattereilla lämmittänyt.

 

[Mikki]

En nähnyt tuollaiselle tarvetta. Lisäkustannus ja nostaa sähkönkulutusta. Vastuksiahan on käytetty varsin vähän suhteessa tuotettuun lämpöön ellei sitten edellinenkin omistaja ole sähköpattereilla lämmittänyt.

Ihmettelin noissa luvuissa että miten on mennyt 11MWh vuodessa käyttöveteen. Kun suorilla sähköillä yleensä normiperheissä mennee 3-5MWh.

Joko kulutus on ollut hurjaa kuumalle vedelle tai sitten nuo laskurit heittää rajusti.

Ja tiedä sitten paljonko vastuksilla on oikeasti lämmitetty kun tosiaan nykyinen asukas tarvii 3kW lisälämpöä. Rivien välistä on kuitenkin helppo lukea ettei aloittaja ole tyytyväinen kämpän lämpöihin.

Sen aikaa kun käyttövettä tehdään ei kämppä lämpiä.

 

[janti]

Tuossa käyttö- ja asennusohjeet

https://www.lviraty.fi/data/ivt/kaytto-ohjeet/HE_kayttoohje_2010-11.pdf

https://www.lviraty.fi/data/ivt/kaytto-ohjeet/HE_asennusohje_2013-03.pdf

Missä/millä näytöllä näkyy tuo 45C rajoitus nyt?
Onko huoneanturi käytössä?

Asennusohjeissa olikin tämä.
14.1 Asentajatason toimintojen käyttöoikeus
Eli pitäisi päästä asentajavalikkoon ja vaihtaa ilmeisesti tämä asetus
1.1.3 Korkein sallittu menojohdon lämpötila T180,0°C (Lämpöpatteri)/ 45,0°C (Lattia)

Oliko lattiapiirissä nyt omaa shunttia ja kiertopumppu? Vai onko siellä vain termostaatti rahoittamassa virtausta tms?

Tuon asetuksen voisi muuttaa kokeeksi esim 55C. Lattiamateriaali taitaa olla betoni/laatta lattilämmitystiloissa?

 

[roots]

Menojohto ei anna kuumempaa kuin 45 degC, joten oletus on, että maalämpöpumppu rajoittaa menolämpöä lattialämmityksen vuoksi.

Maalämpöpumpun hiukkassuodattimen olen jo puhdistanut.

Mitä tässä voisi tehdä? Esim.
a) voiko maalämpöpumpun tehoa nostaa?
b) katon lisälämmöneristäminen puhallusvillalla? (esim. 200 mm lasivillaa -> 500 mm puhallusvillaa)
c) ikkunoiden vaihto? (esim. olohuoneessa on vielä vanhoja 2-lasisia)
d) pattereiden vaihto? (esim. olohuoneessa oleva 2-lehtinen 400 mm x 2000 mm => C22 600 mm x 2000 mm)
e) ilmalämpöpumppu tukilämmöksi? (esim. Mitsubishi RW25 tai Toshiba Premium 25+)
f) jotain muuta, mitä?

Mitä budjetti sallii...näillä alkajaisiksi liikkeelle suunnittelulla varmistaen, ~3-4k€ tjsp.
-Katolle lisää villaa jos kerran 300mm mahtuu, selluvillaa, ehkä "sidox"
-Lattialämpö irti muusta jotta voi nostaa yli 45°C
-Jos kerran ILP jäähdytykseen tulossa niin RW25 sitten niin saa tuettua lämmitystäkin (jos tilat antaa hyvillä luvuilla ja samalla kaivoakin helpotettua
-sitten noita muitakin sitten lompakon mukaan jatkaen...

 

[jmaja]

Ihmettelin noissa luvuissa että miten on mennyt 11MWh vuodessa käyttöveteen.

Oisko ne lattiat sittenkin käyttövesikierrossa? Tai joku patteri.

 

[roots]

Oisko ne lattiat sittenkin käyttövesikierrossa? Tai joku patteri.

Saattaapi olla... ja onko tässä manttelipönttö?

 

[Mikki]

Saattaapi olla... ja onko tässä manttelipönttö?

Kaksivaippainen varaaja siinä on. Hmm.... Tämä voisi selittää miksi käyttöveteen näyttää menevän paljon energiaa.

No jaa... Minusta se erillinen varaaja käyttövedelle ainakin mahdollistaisi että MLP vain lämmittää ja käyttövesi siinä sivussa esilämpiää.

 

[Espejot]

Litkujen arvot on tosiaan miuelenkiintoiset... mittasin jollakin infrapinamittarilla. Toinen ihmetyksen aihde on litkujen dT, tohon löytyy säätö sivulta 23 vuoden 2013 manuaalista. Onko säädöt metsässä vai anturit näyttää väärin.

 

[luotinen]

Onpa omituisia arvoja nuo nuolella osoitetut, jos pitävät paikkaansa.

Lämpötila T11 taitaa olla vain viallinen. Mittasin suoraan lämmönkeruun menojohdosta ja tulos oli 1,1 degC, silloin T10 - T11 on 1,8 degC mikä on ihan vähän alle suositusarvon 2 ... 3 K. Pitäisikö siis aavistuksen verran pienentää keruupiirin kiertopumpun nopeutta (jotta dt nousisi 2 ... 3 degC alueelle?) Tein mittauksen infrapunamittarilla ja tuo suositusarvon alitus mahtuu virhemarginaaliin.

Käyttöohjeen mukaan 10 minuutin jälkeen lämmitysveden erotus (T8 - T9) pitää olla 7 ... 10 K (ja se on 8,1 K)
Käyttöohjeen mukaan 10 minuutin jälkeen lämmönkeruun erotus (T10 - T11) pitää olla 2 ... 3 K (ja se on 1,8 K)

 

[Espejot]

Maalämpöpumppu:
IVT Greenline HE E9 (nykyisin Bosch)

Kaksivaippainen varaaja siinä on. Hmm.... Tämä voisi selittää miksi käyttöveteen näyttää menevän paljon energiaa.

No jaa... Minusta se erillinen varaaja käyttövedelle ainakin mahdollistaisi että MLP vain lämmittää ja käyttövesi siinä sivussa esilämpiää.

E-sarjan pumput on ilman sisäänrakennettua lämminvesivaraajaa, sanoo manuaali.

 

[jmaja]

Mittasin suoraan lämmönkeruun menojohdosta ja tulos oli 1,1 degC

Mistä mittasit tuon? MLP:n sisältä vai ulkopuolelta? Nuohan pitäisi olla eristettyjä. Muovi vai kupari? Kupariin pitää laittaa teippi IR-mittausta varten ja samalla mittarilla pitää mittaa myös tulo, jotta saa jotenkin vertailukelpoisen dT:n.

Löysitkö T11-anturin? Voi olla vain huonosti paikallaan.

 

[Mikki]

E-sarjan pumput on ilman sisäänrakennettua lämminvesivaraajaa, sanoo manuaali.

Ahaa.. eli aloituksesta puuttuu aika olennainen tieto. Käyttövedelle jos on erillinen varaaja ja siinä vaikka käyttövesikierto niin siinä yksi nielu mihin lömpöä menee.

 

[pökö]

Ehkäpä tuolla on kaikki muuten ok mutta mittaukset pielessä, eikä energiaa oikeasti ole noin paljoa kaivosta otettu ja käytetty.

Lattialämpöasetus rajaa menovedet 45 asteeseen, se nyt vaan pois niin lämpö riittää ja sinne lattiakiertoon joku paluuvesitermostaatti (esim. fvjr).

 

[Mikki]

Tai sitten lukemat pitää paikkansa ja käyttöveden keskikulutus 30kWh per vrk on talvella suurempi esim. 40kWh ja pumppu tarpoaa tuota ison osan vuorokaudesta ja talo jäähtyy sen aikaa heikkojen eristeiden kera.

Jos tuo pumppu antaisi 7kW käyttöveteen niin talo on omillaan 5-6h/vrk.

 

[pökö]

Kuumakaasut (R407)minulla 66 astetta kun koneesta tulee ulos 41 astetta.

Vilpissä aikanaan kuumakaasut (R410) samalla menovedellä 80-100 astetta, mikäköhän sen eron tekeen

 

[jmaja]

Lukemathan ovat edellisen omistajan ajalta, joten pitäisi olla kaksi vettä paljon kuluttavaa perhettä, että se selittäisi asian.

Käyttöveden teossa teho voi olla merkittävästi alempi. Ainakin mulla samoilla kierroksilla näin on ja erityisesti loppupäässä, kun menovesi on yli 60 C.

Saattaahan tuo jäädä jurnuttamaan käyttövettä pitkään, jos sieltä otetaan liikaa tehoa. Erikoisia asennuksia tulee välillä vastaan. Yhdessä sisäuima-allas ja allashuone lämmitettiin käyttövesikierrolla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kaivo: Yhteispituus 160 m, josta ylimmät 60 m maa/savi (putkitettu) ja alimmat 100 m kalliossa.

Tuotettu 364 557 kWh (36 455 kWh/a),
josta lämmitys 251 359 kWh (25 136 kWh/a) ja
käyttövesi 113 198 (11 320 kWh/a) kWh

Paljonko tuo kone on kaikkiaan sähköä kuluttanut ? Ilmeisesti tiedot löytyvät kun on löytynyt lukemat tarvitulle vastustukilämmityiksellekin. Jos koneesta saa enemmän irti esim. vääntämällä tuottolämpötiloja alas, keruupuoli joutuu entistä kovemmalle.

 

[Mikki]

Paljonko tuo kone on kaikkiaan sähköä kuluttanut ? Ilmeisesti tiedot löytyvät kun on löytynyt lukemat tarvitulle vastustukilämmityiksellekin. Jos koneesta saa enemmän irti esim. vääntämällä tuottolämpötiloja alas, keruupuoli joutuu entistä kovemmalle.

Ei välttämättä. Minun Nibekään ei tiedä kokonaiskulutusta vaan pelkän vastuskäytön. Syynä se tietty että kun vastuksen teho tiedetään, riittää laskelmaan kulutuksesta pelkkä kello.

 

[repomies]

Kuumakaasut (R407)minulla 66 astetta kun koneesta tulee ulos 41 astetta.

Vilpissä aikanaan kuumakaasut (R410) samalla menovedellä 80-100 astetta, mikäköhän sen eron tekeen

Nyt menee pahasti off-topiciksi mutta sinulla on muistaakseni nyt höyrystymislämpötila ehkä vähän erilainen kuin mitä se oli vilpilliseen aikaan nähden, silloin kun koneesta tarvittiin 41-asteista ulos? Toinen selittävä tekijä olisi kylmäaineen ja paisunnan ohjauksen erot.

 

[pelzi_]

Kuumakaasun lukema alussa kuulostaa kyllä virheelliseltä. Mutta kuumakaasu kuumenee puristussuhteen mukana (moottorin häviöt kasvaa ja kompressorin häviöt, mm. männän päälle jäävän tyhjän tilan häviöt, kasvaa ja lisäksi kaasun virtaus jonka pitää nämä häviölämmöt viedä pois vähenee) ja päälle vielä höyrystimeltä tuleva tulistus. Maalämmöllä puristussuhde on useimmiten pienempi. Siinä se ero.

Lisäksi riippuu laitteesta ja imuvaraajan ym. koosta paljonko tulistusta höyrystimeen säädetään.

 

[luotinen]

Paljonko tuo kone on kaikkiaan sähköä kuluttanut ? Ilmeisesti tiedot löytyvät kun on löytynyt lukemat tarvitulle vastustukilämmityiksellekin. Jos koneesta saa enemmän irti esim. vääntämällä tuottolämpötiloja alas, keruupuoli joutuu entistä kovemmalle.

Edellinen asukas ilmoitti sähkön kokonaiskulutukseksi vuodelta 2020 15 910 kWh.

 

[pelzi_]

Tässä käsitellään nyt kahta ongelmaa:

1. Riittämätön teho pakkasella - korjaantuu joko vaihtamalla pattereita jos ongelma on todella vain 1-2 huoneessa, korjaamalla veden riittämätön virtaus tai ilma pattereissa johon siellä toisessa ketjussa olleet patterin ylä- ja alalämpötilat viittasi, tai lämmittämällä jollain muulla. ILP ei tähän auta kummoisesti, koska käyttöaikaa tulee vähäisesti ja COP on huono kunnon pakkasilla vs. mlp.

Testaisin tätä asiaa nyt itse ekaksi niin että vaikka sulkisin kokonaan ne lattialämmöt ja nostaisin menolämpötilaa, ja katsoisin riittääkö koneessa kuitenkin tehot. Joulunahan pitäisi tulla sopivasti kylmää. Ja tutkisin miten voi olla totta ne patterin ylä- ja alareunan lämpötilat vielä sitäkin ennen, jos todella MLP tekee selvästi kuumempaa vettä kuin mitä patterin yläreuna on, se täytyy ekaksi saada korjattua.

2. Pelot kaivon jäätymisestä - riski pahenee mitä enemmän kohtaa 1 korjataan, ja mitä enemmän lämpöä kaivosta saadaan suorasähkön sijasta, ja jos vaikka vaihtaisi kaikki patterit niin jälleen pumpun COP paranee ja häviöiden sijasta entistä enemmän lämpöä on saatava kaivosta.

Mutta tätä voisi sitten välttää lämmittämällä ILP:llä keväät ja syksyt, jolloin sen COP on kohtuullinen, ja silloin voinee pitää ILPin läheiset patterit kokonaan kiinni ilman että tulee loputonta riesaa huonelämpötilan säädöstä kahdella eri lämmittimellä. Kun ILP ei jaksa enää lämmittää, se lienee merkki siitä että COP on myös jo huono ja se on paras sammuttaa pakkasten ajaksi ja avata patterit.

 

[luotinen]

Ahaa.. eli aloituksesta puuttuu aika olennainen tieto. Käyttövedelle jos on erillinen varaaja ja siinä vaikka käyttövesikierto niin siinä yksi nielu mihin lömpöä menee.

Lisätty varaajien tiedot alkuperäiseen aloitukseen. Patterikierrolle on 120 L varaaja ja käyttövedelle 500 L varaaja.

 

[janti]

Edellinen asukas ilmoitti sähkön kokonaiskulutukseksi vuodelta 2020 15 910 kWh.

Pääsetkö nyt tuonne asentajatasolle muuttamaan rajoitusta?
Oliko lattialämmityksellä termostaatti vaiko oma shunttiryhmä?

Mitä tehdä alimitoitetulle maalämmölle?

Ongelma: Maalämmön tehot eivät riitä kovilla pakkasilla (esim. -20 degC) olohuoneen lämmittämiseen. Olohuone laski 16 degC josta 3000 W sähkölisälämmittimillä nousi 21 degC. Maalämpö ilmoittaa myös käyttävänsä pakkasilla vastusta (3000 W). Kohde: 1971 rak (50 vuotta vanha), 1. krs...

lampopumput.info

 

[Mikki]

Lisätty varaajien tiedot alkuperäiseen aloitukseen. Patterikierrolle on 280 L varaaja ja käyttövedelle 500 L varaaja.

Se punainen pömpeli on paisunta-astia jos ihmettelet mikä on. Sinänsä asiallinen kokonaisuus.

Mutta kun käyttövesivaraaja on peräti 500 litrainen ja kulutus 11MW vuodessa niin aikamoinen rohmu tuo on. Vesi tehtäneen kierukalla eikös vain?

Oletko kokeillut miten hanoista tulee lämmintä vettä jos suljet käyttövesikierron? Se kierto kyllä pahimmillaan voi aiheuttaa sen että MLP on vähän väliä tekemässä sitä lisää ja toisaalta se lämpö katoaa johonkin rotkoon.

 

[pelzi_]

Jos käyttöveden teko on ongelman syynä, se on helppo huomata, silloin patteriveden pitäisi jäähtyä käyttöveden teon takia pitkän aikaa alle 45.

Jos pattereille menee tasaisesti 45 ja se on myös menusta asetettu maksimi, on vaihtoehtoina joko se että pumppu käy 100% teholla ja se juuri sattuu jaksamaan juuri sen 45 astetta tai sitten voipi hyvin olla että se ei edes käy täysillä ja lisää tehoa tulisi oitis jos lämpötila saisi mennä yli 45.

Toki voi olla, että kun se 45 raja otetaan pois, niin lämpö ei silti riitä vaikka vähän lisää tehoa tuliskin ja silloin tuo KV on osa sitä ongelmaa.

 

[Mikki]

Tuo pumppu antaa siis 8,2kW kun 45C pyynti. Jos keskimääräinen pyynti on yli tuon käyttövedenkin takia, niin tuotto vuorokaudessa voisi olla esim. 7kw x 24 = 168kWh

Tuosta jos käyttöveteen lohkaistaa talvella 35kWh niin lämmitykseen jää 5,5kW jatkuva teho.

En ihmettelisi jos pakkasilla tuo jää vajaaksi.

 

[roots]

Tuo pumppu antaa siis 8,2kW kun 45C pyynti. Jos keskimääräinen pyynti on yli tuon käyttövedenkin takia, niin tuotto vuorokaudessa voisi olla esim. 7kw x 24 = 168kWh

Tuosta jos käyttöveteen lohkaistaa talvella 35kWh niin lämmitykseen jää 5,5kW jatkuva teho.

En ihmettelisi jos pakkasilla tuo jää vajaaksi.

Aika iso porukka joka kuluttaa 35kWh/vrk lämpöseen veteen, eli ei pidä paikkaansa vaan tuossa on varmaankin jotain talon lämmitystä mukana. Oikeastaan vielä aikas paljonkin, tai sitten lukemat puuta heinää.

 

[Mikki]

Käyttövesikierto voi hukata paljonkin. Riippuu ihan miten pitkä kierto ja jääkö lämpö sisälle vai vaikka talon alle maaperään.

Kun on täysin erillinen iso varaaja niin mitenkäs se talon lämmitykseen siirtyisi?

 

[Harrastelija]

En tunne ko laitetta….
Noita ilmoitettuja paineita kun katsoo niin onkohan 280l käyttövedelle ja 500l pattereille?
3 baria on vähän käyttövesipuolelle.

 

[lmfmis]

Hullunkierto (käyttövesikierto) on varsinkin vanhassa talossa pohjaton energiahukka.

Argumentti että menee senkin hukkalämpö talon lämmittämiseen ei pidä.

Kokemusta on tästäkin.

Napsasee nyt kiertopumpun pois päältä ja nauttii säästöistä

 

[roots]

Käyttövesikierto voi hukata paljonkin. Riippuu ihan miten pitkä kierto ja jääkö lämpö sisälle vai vaikka talon alle maaperään.

Kun on täysin erillinen iso varaaja niin mitenkäs se talon lämmitykseen siirtyisi?

Jonkun lämmityksen kautta, ei kummallista vanhoissa taloissa, eikä 120L ole järin suuri...

 

[luotinen]

Seurasin käyttövesiputkia ja ne eivät mene pattereihin eivätkä ne sukella lattialaatan sisään (mikä voisi viitata lattialämmitykseen). Seurasin myös pattereiden putkia ja näkyviltä osin ne tulevat patterikierrosta (ei käyttövesikierrosta).

Käyttövesiputkia ei ole eristetty ja niitä on montakymmentä metriä. Käyttövesiputket kuuma ja kylmä kulkevat vierekkäin. Voisiko tämä aiheuttaa häviöitä? Toisaalta eikö se häviö siirry talon lämmitykseksi ja ole siten lämmityspuolelta vastaava määrä pois?

Meillä ei ole käyttövesikiertoa. Esimerkiksi kuuman veden saaminen vessaan (n. 15 metriä käyttövesiputkia) kestää noin 50 sekuntia ja keittiöön (noin 20 metriä käyttövesiputkia) kestää noin minuutin. Kokeilin äsken ja lämmin käyttövesiputki tuntuu kylmältä käteen eli oletus on, että mitään virtausta ei ole paitsi jos kuumavesihanan avaa. Sen sijaan suihkusta tulee lähes välittömästi kuumaa vettä, mutta etäisyys suihkuun onkin vain noin 5 metriä.

Löysin T11 anturin ja se on tukevasti kiinni pituusuuntaisesti putkessa. Se on myös hyvin eristetty. Se lienee siis vikaantunut.

Maakaivokierron putkien eristeitä pystyy venyttämään takaisinpäin niin, että putki paljastuu. Laitoin kumpaankin putkeen mustaa teippiä ja mittasin käyttöohjeen mukaisesti 10 minuutin kohdalta infrapunapistoolilla:
kaivosta tuleva vesi 4,7 degC (vastaa anturia T10 paitsi mitattu eri kohdasta)
kaivoon menevä vesi 2,9 degC (vastaa anturia T11 paitsi mitattu eri kohdasta)
tästä seuraa delta_T = 1,8 degC (pitäisi olla 2...3 degC)

=> pitäisikö kiertoa vähän hidastaa?

Maalämpöpumpun anturitieto on:
lämmönkeruun tulo (T10) 2,9 degC
lämmönkeruun meno (T11) 3,5 degC
tästä seuraa delta_T = -0,6 degC (pitäisi olla 2...3 degC)

Käyttöohjeessa käsketään myös mittaamaan maakeruupiirin paine, mutta miten ihmeessä se tehdään? Laitteen sisällä ei ole painekelloa enkä tunnista myöskään anturia eikä valikoista löydy paine-anturille lukemaa. En löydä paineanturia myöskään muualta maakeruupiirin yhteydestä. Ainoa painemittari on lämmitysjärjestelmän paine.

Kirjauduin sisään asentajapuolelle (en tehnyt muutoksia mihinkään) ja huomasin, että käyttötila on patterikäyttö, johon liittyy tuloveden rajoitus 80 degC. Laitteessa ei ole lattialämmitystila päällä eikä laitteessa ole 45 degC rajoitusta. Patteriverkon tulovesi on ilmeisesti vain sattumalta ollut 45 asteista, johtuen siitä, että pumppu ei jaksa tuottaa kuumempaa ilman lisälämpöä sähkövastuksilla(?)

Jos yritän mennä mihin tahansa tietolokiin tai hälytyslokiin, maalämpöpumpu buuttaa.

 

[jmaja]

Voiskohan tuo T11 asettua järkiarvoon, jos katsot myöhemmin eli kompuran käytyä tunnin tai pidempään.

Pieni dT keruussa viittaa siihen, ettei sieltä hirveästi tehoa oteta. Onkohan jotain vikaa kompurassa, kylmäainevajausta tms? Voisiko kylmä kuumakaasu selittyä sillä?

 

[Pasikookoo]

Olis varmaan hyvä tietää maasta tuleva ja menevä vesi, niin tietää ottaako se tehoa maasta kunnolla.