Mitä tehdä alimitoitetulle maalämmölle?

luotinen

Aktiivinen jäsen
Tämä näyttäis äkkiseltään noin 5 asteen säästöltä, joka tekee noin COP 3,8 -> 4,2 eli noin 10 % säästö ostetun sähkön määrässä?
Esim. jos nollassa asteessa menee 40 kWh/h niin siihen menee nyt sähköä 9,5 kWh (sähköä) ja aiemmin meni 10,5 kWh, säästö n. 1 kWh.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Tämä näyttäis äkkiseltään noin 5 asteen säästöltä
Tuo on varsin vaatimaton luku ja riippuu valtavasti mitoituksesta, lähtökohdasta jne. Niitä on helppo laskea. Jos otetaan esimerkiksi 1000x600 patteri. Belize E2, joka nykyään on Ulow E2, antaa puhallin täysillä 35/30/20 473 W, 40/35/20 693 W ja 45/35/20 792 W. Puhallin sammutettuna vastaavat tehot 250, 393 ja 460 W.

Saman kokoisessa C22:lla saa suunnilleen samat tehot kuin Ulow E2:lla puhallin sammutettuna. Siis 45/35/20 antaa sillä saman kun 35/30/20 puhallin täysillä. Tai 5 C dT:llä 42/37/20. Siis C22->Ulow E2 tiputtaisi menolämpöä 7 C

Vastaavasti sitten C11 antaa n. 40% vähemmän kuin C22. Eli sillä tuo 473 W vaatisi jo 50/45/20. Eli C11->Ulow E2 pudottaisi menolämpöä 15 C.

Toisaalta C33 antaa tuon 470 W jo 38/33/20 eli eroa jää vain 3 C menolämpöön. Pattereiden hintaero on huomattava eikä tarvita sähkökytkentää.

Suuremmilla menolämmöillä ero asteissa on suurempi. Jos halutaan 693 W teho, pitää C22:lla olla 48/43/20 eli 8 C enemmän. Vastaavast C11 61/56/20 eli 16 C enemmän.

Jos patterissa ei edes ole kennoa, eroa on vielä enemmän.

Pattereiden kokoa tai lukumäärää kasvattamalla eroa saa enemmän. Paljon Ulow E2:sta halvemmalla pääsee kasvattamalla kokoa. C22:lla 35/30/20 473 W onnistuu 1800x600 koossa ja C33 tuottaa 500 W 1400x600.
 

pelzi_

Vakionaama
Jep - silti aika kauan saa niitä pattereita ja asennustöitä maksaa 10% sähkönsäästöllä. VILP-talo hyötyisi enempi.
 

rema

Vakionaama
Mutta ei tuonne nollassa 40kW mene lämpöä. Eikös jossain 50-55kW tehosta ole ollut juttua @MUT öljynkulutuksen perusteella?

Nollassa menisi ehkä 20kW tms?
Meillä 0 asteessa on aina vaadittu enemmän lämpöä, että on saavutettu sisälämpö 22 C-ast. vastaavasti -20 ulkolämmöllä kierron lämpö on ollut n. 47 C-ast. eli kun pakkanen nousee, niin lämpösuora on hitaasti nouseva ja sallii lähellä -20 C-ast vaakasuoran n. 47 C-ast.
Sokkeli vuotaa lämpöä, lähivuosina parannetaan sokkelin eristystä, patolevy/ 8 cm polyuretaani.

Patterikysymyksessä on huomioitava myös jäähdytysmahdollisuus, kun ilmasto lämpenee, niin kesä-, heinäkuu on varauduttava jäähdytykseen, saatu lämpö lämpöiseen käyttöveteen ja tai kaivoon.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Jep - silti aika kauan saa niitä pattereita ja asennustöitä maksaa 10% sähkönsäästöllä. VILP-talo hyötyisi enempi.
Hyötyykö VILP enemmän?

MLP:llä säästöä lämmityskustannuksissa (siis ilman käyttövettä) pitäisi tulla n. 30%, jos menovesi MUTissa tippuu 55->35. Jos itse asentaa patterit, voi tuosta tulla ihan järkevä TMA. 35 vaatii varsin reilut patterit eikä ehkä ole mielekäs tavoite.
 

pelzi_

Vakionaama
Totta kai hyötyy, VILPhän menee sinne jopa alle kakkosen COPeille niillä 55-asteisilla vesillä, vastuksen käynnistyessä lähelle ykköstäkin. Jos siitä pääsee esim. 2-2.5 COPiin niin säästö on isompi kuin jos pääsee MLP:llä vaikka kolmosesta neloseen.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Totta kai hyötyy, VILPhän menee sinne jopa alle kakkosen COPeille niillä 55-asteisilla vesillä, vastuksen käynnistyessä lähelle ykköstäkin
Taitaa olla varsin laitekohtaista. Vaikkapa F2120 8 kW mallille luvataan kylmän ilmaston SCOPiksi 3,33 55 C ja 4,03 35 C. Eli säästöä vain 17% tuosta muutoksesta. Lisäksi tuolle luvataan suurempi teho 55 C kuin 35 C. Esimerkiksi -20 C:ssä n. 4,5 vs. 3,8 kW eli 35 C menovedellä on useammin vastukset päällä. Toiminta-alueessa ei ole ongelmia eli tuottaa yli 60 C niin kauan kuin käy.

Sitten vaikkapa tuolle mun MLP:lle luvataan vastaaviksi SCOPeiksi 4,39 ja 5,85 eli säästöä 25%. Toki kWh- ja euromääräisesti vaikkapa 20 000 kWh tuotolla noilla luvuilla F2120 6006->4963 eli 1043 kWh säästö ja 7001i 4556 -> 3482 eli 1137 kWh säästö.
 

luotinen

Aktiivinen jäsen
Patteriremppa on varmasti järkevä, jos patterivesiputket uusitaan jostain muusta syystä.

Jos esim. meidän talossa uusisi C22 tai C33 patterit (=vakioteho vaikka menolämpö on 5 astetta alempi) niin hinnaksi tulisi n. 4800 €. Jos COP:n perusteella arvioitava sähkönkulutus laskee 10 % niin vuosisäästöä tulee sähkön hinnalla 0,15 €/kWh n. 101 €/a ja takaisinmaksuajaksi tulee 47 vuotta. Tai Belizet niin 10 200 € ja takaisinmaksuaika 100 vuotta, mutta sitten voisi myös jäähdyttää kesällä eli esim. erillistä ILP:tä ei tarvita.
 

Pelus

Aktiivinen jäsen
Jos esim. meidän talossa uusisi C22 tai C33 patterit (=vakioteho vaikka menolämpö on 5 astetta alempi) niin hinnaksi tulisi n. 4800 €
Arvioinnissa kannattaa huomioida, että kaikkia pattereita ei varmaankaan tarvitse vaihtaa. Kohtuu helppo on kartoittaa missä lymyää ne patterit, jotka tarvitsevat sen korkean menovedenlämpötilan, ne patterit vain vaihtoon. Meillä niitä tehottomia löytyi kaksi. Molemmat oli vanhan mallisia kaksilehtisiä, siis ilman konvektiolamelleja. Ne vaihdoin samankokoisiin C33:iin. Tällä sain aikaan 8 asteen pudotuksen menoveden lämpötilaan noin kuudensadan investoinnilla. No vaatihan tuo järjestelmän tasapainottamisen, mutta se ei nii kauhea jopi ollut ollenkaan.
 

repomies

Hyperaktiivi
Kohtuu helppo on kartoittaa missä lymyää ne patterit, jotka tarvitsevat sen korkean menovedenlämpötilan, ne patterit vain vaihtoon.
Avaa toki menetelmääsi. Ei se nyt aivan itsestäänselvä ole, mistä sen näkee ja millä työkaluin.

Itselläni on lämpökamera, sillä varmaan aika äkkiä jotain näkisi. Useimmilla ei ole.
 

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Avaa toki menetelmääsi. Ei se nyt aivan itsestäänselvä ole, mistä sen näkee ja millä työkaluin.

Itselläni on lämpökamera, sillä varmaan aika äkkiä jotain näkisi. Useimmilla ei ole.
Ajaa kaikkiin patteriehin tasalämpöistä vettä, niin että koko patteri lämpeää ja mittaa sieltä ympäristöstä huonelämpötilan niin sillähän pääsee jyvälle missä alimitoitettu patteri lymyää
 

luotinen

Aktiivinen jäsen
Arvioinnissa kannattaa huomioida, että kaikkia pattereita ei varmaankaan tarvitse vaihtaa. Kohtuu helppo on kartoittaa missä lymyää ne patterit, jotka tarvitsevat sen korkean menovedenlämpötilan, ne patterit vain vaihtoon. Meillä niitä tehottomia löytyi kaksi. Molemmat oli vanhan mallisia kaksilehtisiä, siis ilman konvektiolamelleja. Ne vaihdoin samankokoisiin C33:iin. Tällä sain aikaan 8 asteen pudotuksen menoveden lämpötilaan noin kuudensadan investoinnilla. No vaatihan tuo järjestelmän tasapainottamisen, mutta se ei nii kauhea jopi ollut ollenkaan.
Wow! Nyt lähti patterit halvalla. Eli noin 300 €/kpl paikalleen asennettuina sis. ALV? Meillä on kaikki patterit vanhoja joko yksi- tai kaksilamellisia ilman konvektiolamelleja. Pattereissa on pelkästään tulo- ja paluurajoittimet, ei muita säätöjä eli ei esim. termostaatteja.

TMA = 600 € / 161,6 €/a = 3 vuotta 9 kk takaisinmaksuaika - aika hyvä!
 

Pelus

Aktiivinen jäsen
Avaa toki menetelmääsi. Ei se nyt aivan itsestäänselvä ole, mistä sen näkee ja millä työkaluin.
Kyllä @Pasikookoo on kovastikin kartalla. Ensin perussäädöt pattereista selälleen ja kiertovesipumppuun kohtuullinen vakionopeus. Menovesi riittävän korkealle vakioksi ja odottelua, sillä aikaa voi levitellä lämpömittareita huoneisiin. Parin, kolmen tunnin kuluttua kierretään lukemassa ja kirjaamassa mittareiden näyttämät, näitä luikemia kun vertailee niin kyllä jyvät erottuu akanoista. Auttamatta ongelmapatterin sisältämä huonelämpötila jää alemmaksi.
Nyt lähti patterit halvalla. Eli noin 300 €/kpl paikalleen asennettuina sis. ALV?
Juu, nuo nyt tuli mainion pumpunasentajan kautta edulliseksi ikäänkuin paljousalennuksilla. Nuo vaihdetut patterit mahdollistivat myös sen että verkosto oli helppo saada tasapainoon asennuksen jälkeen, kun mitään patteria ei sanottavasti tarvinnut esisäädöllä kuristaa, ja näinollen virtauksen saa pidettyä rivakkana ilman kohinoita. Tai no, yksi patteri kohisee, mutta sillä on siihen tuolla vessassa lupa. Rivakalla virtauksella taas päästään riittävään lämmönsiirtoon matalallakin menoveden lämpötilalla.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ensin perussäädöt pattereista selälleen ja kiertovesipumppuun kohtuullinen vakionopeus. Menovesi riittävän korkealle vakioksi ja odottelua, sillä aikaa voi levitellä lämpömittareita huoneisiin. Parin, kolmen tunnin kuluttua kierretään lukemassa ja kirjaamassa mittareiden näyttämät, näitä luikemia kun vertailee niin kyllä jyvät erottuu akanoista. Auttamatta ongelmapatterin sisältämä huonelämpötila jää alemmaksi.
En oikein olisi menetelmästä samaa mieltä. Perussäädöt selällään tarkoittaa, että suurimmissa ja kauimmissa pattereissa virtaama on turhan alhainen eli niissä jäädään viileimmäksi oli patterit kuinka ylimitoitettuja tahansa.
 

Pelus

Aktiivinen jäsen
En oikein olisi menetelmästä samaa mieltä.

Saat vapaasti olla tuota mieltä. Näin kuitenkin lupaa keneltäkään kyselemättä tein ja tupa lämpiää tasaisesti. Muuthan voivat käyttää toista, hyväksyttävämpää keinoa. Ehkä onnistumiseeni vaikutti tuo "kiertovesipumppuun kohtuullinen vakionopeus" jolla varmistin että virtausta riittää patterille kuin patterille. Eli mittausvaiheessa patterit olivat sievästi lämpimät ylhäältä alas asti.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Eli mittausvaiheessa patterit olivat sievästi lämpimät ylhäältä alas asti.
Tietysti silloin voi toimia, jos virtausta on niin paljon myös siinä isossa piirin päässä olevassa patterissa, että senkin dT on reilusti alle 10 C. Helposti tuossa käy kuitenkin niin, että pienissä piirin alkupään pattereissa dT on paljon alle 5 C ja niissä isoissa paljon yli.
 

pelzi_

Vakionaama
1. Älä koske mihinkään
2. Patteri missä on matalin lämpötilaero/korkein paluun lämpötila on eniten uusinnan tarpeessa. Jos siis kämppä ei ole epätasapainossa ja huoneet väärän lämpöisiä.

Tämä keino toimii suunnilleen vaikka olisi huonetermostaatitkin käytössä.
 

luotinen

Aktiivinen jäsen
Nyt sain laskun. Yhteensä laskuihin perustuvat kustannukset 1371,96 €, josta
903,84 € korjauslasku: uusi paisuntaventtiili, CPU-kortin vaihto, lämpötila-anturin vaihto
468,12 € osat: paisuntaventtiili, kuivain, CPU-kortti, lämpötila-anturi

Lisäksi ylimääräisenä sähkönkulutuksena tammikuussa n. 2910,5 kWh - 1806,1 kWh = 1104,4 kWh eli noin 165,66 €, jos sähkön kokonaishintana pitää 0,15 €/kWh.

EDIT: lisätty vakuutusyhtiön korvaussumma ikävähennyksien (-6 %-yks/vuosi) sekä omavastuun (850 €) jälkeen: 0,00 €.
 
Viimeksi muokattu:

kakesa

Aktiivinen jäsen
Wow! Nyt lähti patterit halvalla. Eli noin 300 €/kpl paikalleen asennettuina sis. ALV? Meillä on kaikki patterit vanhoja joko yksi- tai kaksilamellisia ilman konvektiolamelleja. Pattereissa on pelkästään tulo- ja paluurajoittimet, ei muita säätöjä eli ei esim. termostaatteja.

TMA = 600 € / 161,6 €/a = 3 vuotta 9 kk takaisinmaksuaika - aika hyvä!
Ihan normihintahan tuo on. Purmon c21 ja c22, uusia vesipattereita saa koosta riippuen palttiarallaa 170- 300€/kipale + tietysti kiinnikkeet, jos on erilaiset. Vaihdoin muutaman 1-lehtisen purmon c22 malleihin. Ite tehtynä, jos se jakari vähänkään pysyy kädessä ja se putkiliitoksen tekeminen onnistuu iteltä, niin kustannukset on hyvinkin tuota luokkaa/patteri.
 
Back
Ylös Bottom