Mitä tehdä alimitoitetulle maalämmölle?

repomies

Hyperaktiivi
Tuo englanninkielinen käyttöohje antoi ymmärtää että pumppu osaisi tehdä aika paljon diagnostiikkaa anturien osalta itsekin (oikosulut, katkenneet johdot), ja että etenkin tuon kuumakaasun osalta pumppu osaisi kertoa asetusvalikon takaa, jos jotain poikkeamaa tavoitellusta kuumakaasun lämmöstä on. Aloittajan kannattaisi tutustua tuohon ja tutkia mitä kaikkea pumpun asetuksista löytyy. Ilmeisesti antureiden arvoihin voi vieläpä räpeltää offsetteja sitäkin kautta. Ettei vaan joku olisi räpeltänyt oikein isoja offsetteja sinne?
 

luotinen

Aktiivinen jäsen
Tuo englanninkielinen käyttöohje antoi ymmärtää että pumppu osaisi tehdä aika paljon diagnostiikkaa anturien osalta itsekin (oikosulut, katkenneet johdot), ja että etenkin tuon kuumakaasun osalta pumppu osaisi kertoa asetusvalikon takaa, jos jotain poikkeamaa tavoitellusta kuumakaasun lämmöstä on. Aloittajan kannattaisi tutustua tuohon ja tutkia mitä kaikkea pumpun asetuksista löytyy. Ilmeisesti antureiden arvoihin voi vieläpä räpeltää offsetteja sitäkin kautta. Ettei vaan joku olisi räpeltänyt oikein isoja offsetteja sinne?
Kävin tarkastamassa kaikki offsetit ja ne ovat 0,0 degC. Jos yrittää katsoa ilmoituksia tai hälytyksiä, laite buuttaa. Jos yrittää nollata ilmoituslokin tai hälytyslokin, laite buuttaa.
 

pelzi_

Vakionaama
Saakohan sitä jotenkin nollattua, kuulostaa että muistissa on roskaa joka saa sen kaatumaan.

Vertaisin kaikki anturit lämpömittariin joka toimii, sittenpä tietää mitkä pitää vaihtaa. Diagnostiikka väärien mittausten perusteella on lähinnä arvailua.
 

pelzi_

Vakionaama
Joo, jossain voisi olla fyysinen reset-nappi tai paristo jota voi käyttää irti. Mutta voi olla myös, että ilman valmistajan apua ja esim. sarjaporttia ei onnistu.
 

repomies

Hyperaktiivi
Kävin tarkastamassa kaikki offsetit ja ne ovat 0,0 degC. Jos yrittää katsoa ilmoituksia tai hälytyksiä, laite buuttaa. Jos yrittää nollata ilmoituslokin tai hälytyslokin, laite buuttaa.
Harmillista, mutta ei ennenkuulumatonta. Näin ohjelmistopuolen tyyppinä tuo tuntuu joskus uskomattomalta, että laitos boottaa valikoiden läpikäynnistä, mutta on se tullut vastaan itsellänikin. Silloin ratkaisu oli kondensaattorien uusinta piirilevylle, joka auttoi sitten muillakin vastaavasta kärsineillä. Ei ensimmäisenä tule mieleen, että kamelin selkä katkeaa valikoita selaillessa, mutta voi se joskus olla niinkin.
 

luotinen

Aktiivinen jäsen
Nyt meni vastukset päälle! Kävin valikoista katsomassa, että vain 3000 W on kytkettynä. En tiedä kärähtääkö sulake, jos kytken loputkin (=> yht. 6000 W). Koska vain olkkari on kylmänä, pidän järkevänä, että loput suorasähkövastukset sijoitetaan suoraan olkkariin. Olkkarissa on tällä hetkellä vielä noin 21 degC.

ulkolämpötila (T2) on -7,1 degC
käyttövesi (T3) on 47,1 degC
menojohto (T1) on 44,5 degC ja ohjearvo 44,9 degC
kuumakaasu (T6) on 47,8 degC
lämmitysveden meno (T8 ) on 51,4 degC
lämmitysveden tulo (T9) on 39,7 degC
lämmönkeruun tulo (T10) 2,3 degC
lämmönkeruun meno (T11) 10,4 degC
+ infrapunalla mitattu tulo T10 4,3 degC
+ infrapunalla mitattu meno T11 2,9 degC
=> delta_T 4,3 - 2,9 = 1,4 degC

Pitäisikö lämmönkeruun kiertopumppua hidastaa, että delta_T nousisi suositusalueelle 2...3 degC?
 

Liitteet

  • 20211220_091017.jpg
    20211220_091017.jpg
    84,1 KB · Katsottu: 155
  • 20211220_091028.jpg
    20211220_091028.jpg
    97,1 KB · Katsottu: 133
  • 20211220_091039.jpg
    20211220_091039.jpg
    64,6 KB · Katsottu: 142
  • 20211220_091051.jpg
    20211220_091051.jpg
    89 KB · Katsottu: 136
  • 20211220_091059.jpg
    20211220_091059.jpg
    90,3 KB · Katsottu: 133

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Nyt meni vastukset päälle! Kävin valikoista katsomassa, että vain 3000 W on kytkettynä. En tiedä kärähtääkö sulake, jos kytken loputkin (=> yht. 6000 W). Koska vain olkkari on kylmänä, pidän järkevänä, että loput suorasähkövastukset sijoitetaan suoraan olkkariin. Olkkarissa on tällä hetkellä vielä noin 21 degC.
Itse kyllä aktivoisin tuo 6000 W, jos vain sähkönsyöttö on riittävän vahva MLP:lle. Mitkä sulakkeet ja syöttöjohto?
Onhan ne irtopatteri tyhmän näköiset, mutta jos ne on jo sinne hankittu ja toimivat OK niin makuasia. :)

Kannattaa kokeeksi hidastaa keruupumppua.
 

jmaja

Hyperaktiivi
menojohto (T1) on 44,5 degC ja ohjearvo 44,9 degC
kuumakaasu (T6) on 47,8 degC
lämmitysveden meno (T8 ) on 51,4 degC
lämmitysveden tulo (T9) on 39,7 degC
Tuossa on jotain outoa tai vähintäänkin epäoptimaalista. Miksi T8 on non paljon korkeampi kuin T1? Onko T1 siis varaajasta lähtevä? Mittaa nuokin IR-mittarilla. Ei pitäisi olla kuin enintään parin asteen ero noiden välillä ja optimaalisesti ei lainkaan eroa.

Miten tuo varaaja on kytketty? Onko tuossa ulkoinenkin kiertovesipumppu?

T9 kuulostaa korkealta. Luulisi pattereista ja varsinkin lattioista palaavan kylmempää.

Molemmat voisivat viitata siihen, että tuossa varaajassa virtaukset on epäoptimaalisia eli kuuminta ei mene lämmitysverkkoon ja kylmintä ei palaa MLP:lle.

Keruun pumpun kierrosten laskeminen ei tilanteessa auta. Laskee toki hiukan sähkönkulutusta ja ei ehkä haittaa MLP:n toimintaaa, mutta varmasti ei paranna. Jos saat IR:llä luotettavasti mitattua tuon, viittaa kyllä varsin huonoon tehonottoon keruusta. Löytyykös tuohon mitään käyriä keruupumpulle? Tuskin virtaaama on enempää kuin 0,6 l/s, jos sitäkään. 1,4 C dT vastaisi silloin vain 3,5 kW ottotehoa keruusta. Vaikka COP olisi vain 2, vastaisi tuo 7 kW antotehoa. Luulisi COPin vielä tuossa olevan 3:n paikkeilla, jolloin antoteho olisi vain reilut 5 kW.

Noin anturit olisi kyllä syytä saada kuntoon. Tuoko ei kerro mitään antotehosta tai virtaamista, joista voisi tehoa laskea?
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Keruun pumpun kierrosten laskeminen ei tilanteessa auta. Laskee toki hiukan sähkönkulutusta ja ei ehkä haittaa MLP:n toimintaaa, mutta varmasti ei paranna. Jos saat IR:llä luotettavasti mitattua tuon, viittaa kyllä varsin huonoon tehonottoon keruusta. Löytyykös tuohon mitään käyriä keruupumpulle? Tuskin virtaaama on enempää kuin 0,6 l/s, jos sitäkään. 1,4 C dT vastaisi silloin vain 3,5 kW ottotehoa keruusta. Vaikka COP olisi vain 2, vastaisi tuo 7 kW antotehoa. Luulisi COPin vielä tuossa olevan 3:n paikkeilla, jolloin antoteho olisi vain reilut 5 kW.
Esitteen mukaan 0,46 l/s nimellinen virtaama.

Sivu 24 käyrät
 

pelzi_

Vakionaama
Nähdäkseni keruupumpun säätö on vain sähkölaskussa säästämisen vuoksi, lämmön loppumiseen ei vaikuta noin pieni ero.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Olihan tuolla tuo käyräkin, mutta siinä on jotain erikoista. Oiskohan pelkän pumpun käyrä eikä ulkoisen painehäviön? Toisaalla sanotaan, että 0,46 l/s virtaamalla käytettävissä oleva ulkoinen painehäviö on vain 44 kPa. Tuossa kaaviossahan on yli 100 kPa käytössä ko. virtaamalla. Vaikea tuosta on tietää! Jos käyrän mukaan mentäisiin, olisi virtaama 160 m kaivossa 40x2.4 keräimellä suuruusluokkaa 0,65 l/s, mikä olisi todella paljon 9 kW nimellistehon pumpulle.

EDIT: toisaalta 0,46 l/s 44 kPa tarkoittaisi, että virtaus olisi kutakuinkin tuo (pelkän keräimen painehäviö 35 kPa, päälle vaakaputket ja teknisen tilan putkisto).
1639988194680.png
 

luotinen

Aktiivinen jäsen
Tuossa on jotain outoa tai vähintäänkin epäoptimaalista. Miksi T8 on non paljon korkeampi kuin T1? Onko T1 siis varaajasta lähtevä? Mittaa nuokin IR-mittarilla. Ei pitäisi olla kuin enintään parin asteen ero noiden välillä ja optimaalisesti ei lainkaan eroa.

Infrapunamittarilla mustasta teipistä kupariputkessa:
Patteriverkkoon menevä vesi 46,4 degC
Patteriverkosta palaava vesi 40,4 degC (delta_T = 6,0 degC)
Patteriverkon 120 L varaajalle menevä vesi 53,1 degC
Patteriverkon 120 L varaajalta pumpulle palaava vesi 40,4 degC
Käyttövesivaraajalle 500 L menevä vesi 51,3 degC
Käyttövesivaraajalta 500 L pumpulle palaava vesi 41,3 degC

Miten tuo varaaja on kytketty? Onko tuossa ulkoinenkin kiertovesipumppu?

MLP:lta menee 120 L patterivaraajalle vesi. Sen yläpuolella on paisuntasäiliö. Patterivaraajalla on ulkoinen kiertovesipumppu.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Eli on varmistettu tuo 7 C ero MLP:n ja patteriverkon menoveden välllä. Lisäksi on hurja dT MLP:n yli, tosin osittain vastusten takia ilmeisesti. Olisi syytä säätää MLP:n kiertovesipumppua kovemmalle (tai patteriverkoston pienemmälle), jotta saadaa pystyvirtaus varaajassa minimiin. Nyt patteriverkon paluuvettä sekottuu merkittävästi patteriverkon menoveteen, jolloin MLP joutuu tekemään turhaan 7 C kuumempaa menovettä, mikä laskee MLP:n tehoa ja COPia.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tuo 120 litran pönttöhän on aika tyhmä jos se on noin kytketty. Eikö sen MLP:n voi laittaa puskemaan suoraan kiertoon vettä ja poistaa sen koko patterikierron pumpun?
 

luotinen

Aktiivinen jäsen
No mitä se inframittari sanoo olohuoneen patteriden yläreunasta ja alareunasta?
Olohuoneen patteri on vanha 2-lehtinen öljylämmityksen aikainen 2160 mm leveä x 400 mm korkea, syöttö sisään alhaalta ylös pystysuoraan vasemmalta alhaalta ja poisto oikealta alhaalta pystysuorasti alas.

Kaikki mittaukset infrapunamittarilla mustasta teipistä:
Patteriin tuleva vesi 42,9 degC
Vasen alakulma 33,6 degC
Vasen yläkulma 35,7 degC
Oikea yläkulma 34,3 degC
Oikea alakulma 31,7 degC
Patterista poistuva vesi 31,5 degC
 

Liitteet

  • 20211220_111511.jpg
    20211220_111511.jpg
    60,8 KB · Katsottu: 177

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Olohuoneen patteri on vanha 2-lehtinen öljylämmityksen aikainen 2160 mm leveä x 400 mm korkea, syöttö sisään alhaalta ylös pystysuoraan vasemmalta alhaalta ja poisto oikealta alhaalta pystysuorasti alas.
Ota kokeeksi termostaatti irralleen, mitä lukemia sitten tulee?
 

Pelus

Aktiivinen jäsen
Tuolla oli "Patteriverkkoon menevä vesi 46,4 degC" eli patterin tulovesi on jossakin jäähtynyt lähes 3,5 °C ennen patteritermarin taakse tuloa ja termari nappaa menoveden lämmöstä pois vielä noin (43-35) °C=8 °C! Pysyykö noilla säädöillä olkkari toivotussa lämmössä tällä kelillä? Periaatteessa pitäisi pysyä jos kerran termari saa leikata lämmintä vielä poiskin. Jos lämmöt ei kovasti muutu termarin poistolla, on perussäätö rajoittamassa patterin virtausta ja pitää sen kylmänä.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tasapainoitus on selvästi pielessä, jos verkosta palaa 40 C ja tuosta patterista 31 C. Kun patterin yläosakin on noin kylmä, on virtaus siinä aivan liian vähäistä ja toisaalta jossain muualla aivan liian suurta. Tuosta patterista siis kuristukset pois, jos ei riitä niin muualle kuristusta.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Mittausten perusteella siellä on nyt jonkin verran hullukiertoa tuossa puskurivaraajassa (BC 120), kun patteriverkosta palaa 35C ja pumpulle palaa 40C. => Kokeeksi voisi sitä lämpöpumpun kiertopumppua hidastaa, josko sillä saisi tuonne patterikiertoon lämpimämpää ja pumpulle taas viileämpää.
Tuossahan oli patteriverkosta palaava ja MLP:lle palaava 40,4 C. Eli ongelma on menopuolella, joka jäähtyy 7 C varaajassa. Tuolloin siis pitää joko nopeuttaa MLP:n kiertovesipumppua tai hidastaa patteriverkoston pumppua. Jälkimmäinen kuitenkin kasvattaa dT:tä, mikä ei ole toivottavaa eli MLP:n kiertovesipumpun nopeuttaminen olisi parempi.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuossahan oli patteriverkosta palaava ja MLP:lle palaava 40,4 C.
Juu niinpäs tuossa oli. Ihan kuten ohjeistit voisi kokeilla muuttaa pumppujen nopeuksia.

Sitten tuo oli tuon yhden patterin ongelma vai oliko noita pattereita enemmänkin samalla tavoin?
 
Viimeksi muokattu:

pelzi_

Vakionaama
Juu, eli patteriventtiili voisi olla jumissa eikä aukea kokonaan, tähän auttaa termostaatin poisto ja venttiilin karan liikuttelu, ja vertailu muihin pattereihin että kara tulee ulos yhtä paljon (tönärillä näkee), ja jos patteriventtiilissä on esisäätö, niin sitä auki.

Myös patterin paluupuolella voi olla venttiili joka kuristaa, sitä auki (kara on hatun alla ja hatun avauksessa voi tulla lattialle vettä.)

Jos virtausta ei näinkään saa samalle tasolle kuin muut patterit, on jossain tukos tai putkisto on todella pahasti liian ahdas, mitä en oikein usko.

Ja tosiaan se MLP:n kiertopumppu on liian pienellä tai joku on tukossa tai pumpussa vikaa. MLP:hän luulee tekevänsä 53-asteista, tai niin se tekeekin, ja sitten se vesi varaajassa laimenee koska MLP:stä tulee pienempi virtaus kuin mitä menee pattereille ja mukaan tulee siis patterien paluuvettä. MLP:n pumpun pitäisi tehdä aina isompi (tai yksisarvismaailmassa täydellisen yhtäsuuri) virtaus kuin patteriverkon, ja koska dT lämpöpumpun yli on noin iso, on MLP:n pumppua ehdottomasti tehostettava eikä patterikiertoa hidastettava.
 

pelzi_

Vakionaama
On siinä silti vikaa, ellei kompura ole seis. Vaikka venttiilit olisi kokonaan hävinneet maailmankartalta, eikä se pumppaisi ollenkaan, moottori tyhjäkäynnillä ilman kaasunvirtausta saa kyllä kuoren ja putken alkupään missä sen anturin pitäisi olla lämpenemään niin kuumaksi että sihahtaa.
 

luotinen

Aktiivinen jäsen
Pyydettiin tietoja olkkarin muistakin pattereista (mittaukset mustista teipeistä infrapunamittarilla):

Pattereissa ei ole termostaatteja, ainoastaan pyöritettävä virtauksenrajoitin, joka on näille kolmelle täysin auki.

Keittiö (yhteys olohuoneeseen), 2-lehtinen, 104 cm x 50,5 cm, vas. alh. tulo patteriin, oik. alh. lähtö patterista
tulo patteriin 39,6 degC
vas. alakulma 39,0 degC
vas. yläkulma 39,3 degC
oik. yläkulma 39,8 degC
oik. alakulma 37,7 degC
lähtö patterista 37,7 degC

Olohuoneen päätyseinällä, 2-lehtinen, 216 cm x 40,5 cm, vas. alh. tulo patteriin, oik. alh. lähtö patterista
tulo patteriin 39,0 degC
vas. alakulma 33,6 degC
vas. yläkulma 36,1 degC
oik. yläkulma 35,3 degC
oik. alakulma 32,3 degC
lähtö patterista 32,1 degC

Olohuoneen seinällä, 2-lehtinen, 336 cm x 30,5 cm, vas. alh. tulo patteriin, oik. alh. lähtö patterista
tulo patteriin 40,5 degC
vas. alakulma 40,5 degC
vas. yläkulma 40,7 degC
kesk. ylh. 39,8 degC
kesk. alh. 37,8 degC
oik. yläkulma 41,3 degC
oik. alakulma 41,1 degC
lähtö patterista 39,4 degC

Maalämpöpumpun mittauslukema T1 menojohto (=patteriverkkoon menevä vesi) oli 45,5 degC. Etäisyys maalämpöpumpulta olohuoneeseen on noin 20 metriä, keittiöön noin 23 metriä ja päätyseinän patteriin 26 metriä.
 

Liitteet

  • 20211220_151333.jpg
    20211220_151333.jpg
    60,8 KB · Katsottu: 155
  • 20211220_111511.jpg
    20211220_111511.jpg
    60,8 KB · Katsottu: 161
  • 20211220_151350.jpg
    20211220_151350.jpg
    117,9 KB · Katsottu: 157

sulo_s

Vakionaama
Noissa kahdessa olohuoneen patterissa on joko säätöventtiili jumissa tai sitten paluu puolelta kuristetu kiertoa.
Eihän nuo anna kuin muutaman 100w lämpöö kämppään.
Ilmeisesti lämmityspuolen kiertovesipumppu on pienellä muutenkin, kun matkallekkin jää jo noin paljon lämpöjä
 

pelzi_

Vakionaama
Hieman kummastuttava toi tilanne on, miten voi noin iso patteri pysyä lähes nollan dT:llä ja kuitenkin putkessa matkalla häviää monta astetta?
 

jmaja

Hyperaktiivi
Mistä patteriverkon paluuseen tulee 40 C vesi, jos patterin alareunat pääosin selvästi alle. Jostain pääsee virtaamaan reilusti "ohi", jos mittaukset pätee.

Miten 120 asuinneliön kämpässä voi olla 26 m matkaa patterille? Onko MLP, jossain muualla?
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Juu, eli patteriventtiili voisi olla jumissa eikä aukea kokonaan, tähän auttaa termostaatin poisto ja venttiilin karan liikuttelu, ja vertailu muihin pattereihin että kara tulee ulos yhtä paljon (tönärillä näkee), ja jos patteriventtiilissä on esisäätö, niin sitä auki.
Jumiutunen patteriventtiilin saa usein auki myös erittäin kevyesti naputtelemalla vasaralla siihen säätökaraan. Pienin vasara mitä Motonetista saa, ja senverta vähän voimaa ettei mene pohjaan.

1640037674577.png


90-luvulla asennetuille venttiileille tein nuin viitisen vuotta sitten, vaati 3-5 min naputtelua ennenko rupes liikkumaan kevyesti.

Toi pitäis kohtuuvoimalla painamalla (jollain kovalla esineellä painaen) mennä pohjaan ja tulla sieltä kevyesti ulos.

Noihin käsityksen mukaan kertyy kalkkia, joka ainakin osin irtoaa naputtelun seurauksena.

-Topi
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuo Danfossin RA-venttiili on myös rakenteeltaan sellainen, että tapin alla olevan mutterin voi tyypillisesti kiertää irti ilman, että vesi alkaa heti ruiskua. Alla on lautasmainen kara, joka tyypillisesti kiilautuu jäljelle jäävää ulkokehystä vasten eikä edes tiputtele ainakaan paljon. Jos sen jälkeen sitten painaa tuota lautasta sisään päin vaikkapa jollakin pienen ruuvimeisselin kärjellä reiän pohjasta, vesi ryöpsähtää lautasen reunoilta ja samalla huuhtelee varsin tehokkaasti lian pois kohti huonetta lämmitysveden paineella. Tuossa vaiheessa on viimeistään paras olla vati kenossa alla ja rättiä riittävästi varalla.
 
Back
Ylös Bottom