VILP Viessmann Vitocal 222-s, okt (täystiilitalo), 120m2, Ylöjärvi

Nyt on saatu Viessmann 222-S käyttöön ja öljylaitteet lensi pihalle.

Laitoin kaikissa patteritermostaateissa sen stopparipalan äärimmäiseen hahloon, että saa kaikki termarit täysin auki ja termariventtiilit virtaamaan täysillä.

Käyrä asetettiin öljyllä testaamieni tulosten mukaisesti.

Nyt ulkona on -16'C ja kompura käy ilman yhtään vastusta. Tästä hyvä lähteä seurailemaan mihin talon huoneiden lämpötilat lähtee yön aikana, kun kiristyy vielä. Ja että missä kohtaa mahdollisesti putoaa kompura pois tai tulee vastuksia avuksi.

Harmillisesti wifi-yhteyttä ei saanut vielä. Tulee ilmeisesti jälkitoimituksena, koska siru-pulan vuoksi niistäkin ilmeisesti on pulaa.

 

[pökö]

Nyt ulkona on -16'C ja kompura käy ilman yhtään vastusta

Pääsit heti testikeleihin.

 

[jalat]

Kyllä. Ihan hyvä. Seuraava viikko -10 ja -15 välillä, poislukien yksi päivä käy melkein nollassa. Hyvää keliä hakea stabiilia tilaa. Paitsi että kyllähän tuossa uunissa kinkku ja laatikot ym useampana päivänä joulun aikaan lämmittää taloa myös.

Pitänee keksiä jotkut lämpömittarit meno ja paluu putkiin, että voi seurailla helposti liikkuvan veden lämpöjä.

Ilmeisesti suoraan tästä ei myöskään näe otettua ja tuotettua tehomäärää, että voisi laskea itsekseen COP lukuja. Toisaalta... Ehkä pitäisi vaan säätää se kohdilleen ja antaa tehdä työnsä

 

[jalat]

Tuli mieleen, että mites kun mennään sinne -20'C pakkasille -> vilpin kompura jossain kohtaa sammuu ja menee lämmitys sähkövastuksille ja COP lukemaan 1.

Kannattaisiko tuossa kohtaa iskeä ilmalämpöpumppua puhaltamaan lehmänhönkää seinältä taloon lämmityksen avuksi?
Vai onko siitä oikeasti mitään hyötyä? Vai ajeleeko vaan sähkövastuksilla kalliilla lämmityksen paukkupakkasilla?

 

[jalat]

Sulavesien poisto hoidettiin seinän läpi suoraan autotallin lavuaarin viemäriin haaralla. Matkaa tulee noin 5 meteriä. Putki on sopivalla kaadolla ja vaakahajulukolla varustettuna. Autotallissa on talvella +13'C suurinpiirtein. Itse valuma-altaassa on lämmityskaapeli ja tuonne putkeen menee toinen 2m pitkä lämmityskaapeli. Säätyvät muistaakseni asentajan sanojen mukaan sulatusten ohjaamana ja virrat sulatuskaapeleille tulee laitteesta.

Mitä luulette, pääseekö tuo putki kovilla pakkasilla jäätymään, vai onko tarvetta iskeä tuohon vielä vaahtomuovieristettä päälle?

 

[Ton1A]

Laita ihmeessä eristettä päälle, varsinkin kun on noin lyhyt matka. Tavallinen vesijohtojen sulanapitokaapeli ei ole kovin tehokas, silloin kun mulla oli vielä sellainen käytössä muistan sellaisenkin tilanteen jossa koko putki oli kauttaaltaan jäässä vaikka kaapeli oli päällä.

 

[pökö]

Jos se saattovastus toimii hyvin niin aina siellä vesireitti on, mutta eristäisin kyllä.

 

[pelzi_]

Pakko se on eristää jos kaapeli on perus itsesäätyvä ja päällä vain sulatusajan.

 

[jalat]

Kiitoksia yksimielisestä vastauksesta. Minäpä lähden hakemaan samantien metrin pätkän eristettä. Pitääpä mittailla putken halkaisija.

 

[Ton1A]

Tuo on aika isoa, putki on ulkohalkaisijaltaan 32mm ja muhvit enemmän. Sisämitaltaan 35mm ei vielä oikein riitä, ainakaan ilman nippusiteiden käyttöä. Tarvittavat nippusiteet ovat muuten yllättävän pitkiä.

 

[pökö]

Muistelen että toi 32 viemäri olisi 42 milliä tuosta muhvin kohdalla.
Jos @jalat tahtotila on korkeella niin tuohon saisi armaflexin ehjänä kun irrotta vähän kurvia pohjasta ja sulloo eristeputkea viemärin päälle ruttuun ja sitten kiinnittää taas kurvin. Eristettä sitten viemäriä pidempi pätkä

 

[jalat]

Muistelen että toi 32 viemäri olisi 42 milliä tuosta muhvin kohdalla.
Jos @jalat tahtotila on korkeella niin tuohon saisi armaflexin ehjänä kun irrotta vähän kurvia pohjasta ja sulloo eristeputkea viemärin päälle ruttuun ja sitten kiinnittää taas kurvin. Eristettä sitten viemäriä pidempi pätkä

Totta. Hyvä huomio. Olin valmistautunut halkaisemaan hakemani solukumieristeen.
Pitääpä katsoa onnistuuko. Se sulakaapeli toki on siellä putkessa, että saako sen helposti sieltä hajoittamatta ulos.

Muhvi oli tosiaan 42 tai 43mm. 42mm eriste oli loppunut lähi rautakaupasta. Otin kokoa isomman. Olikohan 54mm sisähalkaisija. Sellainen löykö solukumieriste. Parin metrin pätkästä saa tuohon 2 tai kolme pätkää jos mokaa.

Ei varmaan haittaa jos se ei ole ihan kireällä siinä putkessa kiinni, kun menee varmasti mutkille ja kuhmuroille kun sitä tuohon mutkitteluun asettelee?

Samalla peittyy eristeputken alle ehkä kokonaan tuo seinän reikä, mitä ei eristetty millään uretaanilla poistovesiputken reunoilta.

 

[Pretor]

Kyllä mä sain 35mm eristeen menemään muhvin päältäkin.

 

[Suunnittelija75]

Onko etelän mallin asentajaa liikkeellä, kun reiät tilkitsemättä ja putket eristämättä.

 

[jalat]

Asentajat (erillinen sähkömies ja laitteen asentaja) olivat oikein asiallisia ja ammattimaisia. Ei moitteen sijaa kummastakaan. Putket ja johdot on kaikki vedetty viimisen päälle hienosti. Reijät on sisäpuolelta tilkitty uretaanilla hyvin. Laitan ulkoapäin itse sitten sopivassa hetkessä kuntoon ja katoksen laitteelle. Eristystä en putkelle huomannut kysyä asennushetkessä. Mutta 2m pätkälle eristeputkea hintaa tuli 5 euroa, niin sillä hoitunee putken eristys itse. Nähnyt kuvia jos jonkinlaisista asennuksista. Itse olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Ehkä vaikutusta oli niillä parilla ylimääräisillä kahvihetkillä ja joulutortuilla mitä tarjoiltiin asentajille

 

[Mikki]

Työmiesten kestitys on tärkeämpää kuin luulisi. Ei nyt liiallista tarvi olla mutta jos asiakas ymmärtää tehdä työolosuhteet mukaviksi niin totta ihmeessä silloin työkin maittaa.

Minä laskin että talon rakentaessa kestityksiin meni ~300€ ja joka euro hyvin sijoitettu.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Maaseudulla tuo on ollut tilaajan kirjoittamaton velvollisuus. Ruokaa ja kahvia kun ei ole saatavilla rahallakaan.

 

[Hempuli]

Etenkin maalla evästys on ollut talon tapana, niin kuin nykyisessä torpassamme aina nuohoojaa myöten.

Maatalossa, jossa vietin aikanaan talvilomia renkinä, kaffelle ja ruokailuun tulivat kaikki talossa olleet. Yhtenä vuonna talossa huseerasi yhden alan amatimies, joka tuli ja meni, toisinaan sai hommaa eteenpäin, mutta useammin korjaili tekemisiään. Mutta aina oli niin kiire, ettei muka pöytään ehtinyt. Talon mamma lopulta tuskastui ja kailotti: "olekko yhtä hättäinen naises kanssa ja".

 

[jalat]

Sähkönkulutus laitteella tuntuu vähän isolta. Onkohan tuossa puolet liikaa?

Nyt on viikko siitä kun maanantaina asennettiin Viessmannia. Eka vajaa vuorokausi tiistai aamuun asti ajeltiin sähkövastuksilla, kunnes saatiin ulkoyksikkö paikalleen. Tiistaina puolen päivän maissa alkoi lämmitys ulkoyksiköllä sen jälkeen kun siinä oli kylmäaineet hoidettu kuntoon -15'C pakkaskelillä.

Nyt löysin laitteen asetuksista jonkun energiaseuranta-kohdan. Lukema näyttää viikon ajalta lukemaa. Tuntuu hullulta lukemalta.
595,9 kWh viikon 51 aikana. Voiko tuo pitää paikkaansa? Kelitkin olleet pääosin siinä -10 ja -15'C välillä. Yksi leudompi päivä oli välissä. Muutoin aika lailla tuossa pyörinyt säät.

Käyttöveden lämmitykseen on viessmannin mukaan energiaa mennyt 60 kWh viikon aikana.

Tsekkasin vielä paikallisen sähkösiirtoyhtiön kulutuskäyrät, että eroaako viessmannista. Näyttäisi olevan linjassa. Nopealla katselemisella tuossa olisi normaaliin käyttösähköön tullut 70-100 kWh lisää per päivä. Toki eletään jouluviikkoa, että on joulusaunaa, kinkkua uunissa ym. Mutta ei niitäkään nyt joka päivä ole ollut viikon aikana. Kertaalleen vain.

Tuntuu hirveän isolta luvulta. Tsekkasin vielä nyt uuden viikon lukeman ensimmäisen 12h ajalta ja se oli pikkuisen vajaa 60 kWh.

Jos mennään 100 kWh per päivä -10'C pakkasilla, se tekisi 11.5 senttiä/kWh sähkönhinnallani 11.5 euroa per päivä.
Eikös tuo näillä keleillä ole vähän liikaa? Sehän on kuukaudessa noilla keleillä 350 euroa.
Sehän tarkoittaisi että VILP:n laskennallinen koko vuoden sähkönkulutus kuluisi noilla keleillä about 3 kuukaudessa.
Mitä mahtaa olla sitten -20'C keleillä?

Olisiko arvon raadilla antaa mielipidettä kulutuksesta, onko se nyt ihan oikein linjassa?
Entäpä vinkkejä millä lähteä selvittämään missä mahdollinen vika?
Asennus on ilman puskurivaraajaa, voiko se vaikuttaa?
Harmi ettei sitä vitoconnect wifi-laitetta vielä saanut, niin ei viitsi soitella Lämpöykkösille että tsekkaisivatko etänä mikä homman nimi. Postin applikaatio tosin ilmiutti juuri, että viessmannilta olisi tulossa pian postissa alle kilonen paketti. Se lienee tuo wifi-laite. Ehkäpä se tulee jo tällä viikolla.

Asennus setti oli tämä: Viessmann Vitocal 222-S AWBT-M-E-AC NEW (8,5 kW)

- tehoalue 4,6-8,5 kW
- lämpimän käyttöveden tuotto > 300 litraa
- mitat ulkoyksikkö (KxLxS): 753x1109x546 mm
- mitat sisäyksikkö (KxLxS): 1874x600x681 mm
- massa 99 kg (ulkoyksikkö) / massa 169 kg (sisäyksikkö)
- varalla 9 kW:n sähkövastus
- COP +7C/+35C = 4,7 (EN 14511)

 

[kaihakki]

En tunne Viessmann laitteita, mutta voi olla luvut ihan linjassa. VILPeillä hyödyt otetaan maaliskuulta loppuvuoteen.
Foorumilla kyllä raportoidaan kovia lukuja etenkin Panasonicin osalta.

Meillä huonolaatuisen Ultin coppi alkaa lähennellä ykköstä -10 asteessa. Silti vuositasolla cop on n. 2 ja säästää n. 10000 kWh.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Sen verran joskus merkkasin ylös, että 2019 talvella -22/-24 pakkasilla kiertovesipumpun ollessa täysillä, patteriverkkoon meni noin +52 asteista vettä.

Öljyä meni ennen ilmalämpöpumppua noin 2600l vuosi, kun taas ilpin tukemana 1600l per vuosi.

Tiistaina puolen päivän maissa alkoi lämmitys ulkoyksiköllä sen jälkeen kun siinä oli kylmäaineet hoidettu kuntoon -15'C pakkaskelillä.

Aika tiukalle on Lämpöykköset tuon ainakin mitoittaneet. Kone taitaa antaa 5,2 kW @-15°, 35°C tuottolämpötilalla, korkeammalla tuottolämpötilalla ehkä vähän vähemmän. Lämmöntarpeeksi sain 2600 l/v kulutuksen perusteella 6,7 kW @-15°C eli vajetta olisi jo lähtökohtaisesti 1,5 kW. -7°C:ssa tuolle ilmoitetaan 6,7 kW tehoksi ja siihen se riittää kun tarve pitäisi olla -10 asteessa enää vain vajaat 6 kW.

Puskurin puute ei vaikuta kulutukseen mutta voi vaikuttaa muuten käyntijaksoihin epäedullisesti.

 

[Mikki]

Oliko laskuissasi @Kellarinlämmittäjä mukana käyttöveden tuotanto? Vai olikos tuo pelkkä lämmityksen osuus. Nämä on kyllä mahtavia mitoituksia "Ammatti Miesten" toimesta.

 

[Pretor]

Eikös tämä ole ihan perus Lämpöykkösten ylioptimistista mitoitusta?
Klassinen tapaus, että laskettu ILPin olevan samaan aikaan päällä edelleenkin, jotta saadaan näyttämään kokonaisuus paremmalta paperilla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

On siinä vesi...

 

[iqo]

Eikös tämä ole ihan perus Lämpöykkösten ylioptimistista mitoitusta?

Itsekin tuohon törmäsin, kun aikanaan MLP-tarjouksia vertailin. Ko. firma tyrkytti pykälää pienempää konetta ja useamman kymmenen metriä lyhyempää kaivoa ja tivasi kovasti, että "eikö vain olekin paras tarjous kilpailijoihin verrattuna". Yritin selittää, että eihän se ole jos skaalaa noilla tekijöillä, niin jo alkoi kiukuttelu ja mielenosoitus. Ikinä en kyllä tule tuolta ostamaan yhtään mitään. Scanofficestakin paremmat kokemukset.

 

[Hhartikainen]

Öljyä meni ennen ilmalämpöpumppua noin 2600l vuosi, kun taas ilpin tukemana 1600l per vuosi.

Onko se ilp ollut nyt päällä vai ei?
Ei tuo 100 kWh/vrk ihan mahdottomalta kuulosta.
Lähtötietojen mukaan öljyä on mennyt kuitenkin ihan kivasti.

 

[jalat]

En lähde parjaamaan myyntifirmaa siltä osin, että tosiaan kaikki 7 firmaa joilta tarjouksen sain, merkistä riippumatta tekivät laskemissa saman tuloksen, että näillä 8-9 kW laitteilla pitäisi korvata tuo 2600 litraa öljyä. Laskelmat tehtiin nimenomaan siten, että ILP ei tulisi olemaan käytössä. Tiedä sitten miten laskelmoivat, mutta samaan tulokseen kaikki tulivat.

Meillä tilanne oli se, että meillä pohjavesialueella maanalainen öljysäiliö olisi mennyt käyttökieltoon ensivuoden tarkastuksessa. Tähän yhtälöön iskettiin tuo 4000 euron tuki, niin sillä lähdin laitteita vaihtamaan samantien. Tavallaan voisi sanoa että pakotetusti. Muutoin olisin jatkanut öljyllä vielä muutamia vuosia. En silti nähnyt järkeä ryhtyä ostamaan uutta sisäsäiliötä öljylle, joka olisi pitänyt rakentaa autotalliin johonkin holvin sisään. Ja kuitenkin muutaman vuoden kuluttua olisi saanut todeta, että tälle muutaman tonnin investoinnille tulisi käyttökielto ja öljyn hintakin varmaan tuosta pomppaa.

En ole VILP ammattilainen, saati osaa energiantarpeita sen kummemmin laskea. Laskelmia varten kerroin todelliset kulut miten on menty.
Kämppä on pysynyt sopivan lämpöisenä. Riippuen huoneesta 21-22 asteen välillä. Siihen olen tyytyväinen vielä näillä keleillä. Kovemmista pakkasista ei osaa sanoa ennen kuin niitä tulee.

Ettei menisi ihan ohi aiheen, niin lähinnä mietin saisiko tuota jotenkin säädettyä niin, että kulutuksesta saisi siivun pois?
Esim. sulatusta jotenkin harventamalla tai muuta sellaista jostain säädöistä?
Olen käynyt katselemassa pumppua, niin hyvin pieni kuura pinnassa kun se sulattelee. Kuvittelisin että vähän turhan innokkaastikin sulattelee tiheään vähät jäät pois. Tai sitten keli on niin kuiva, ettei jäätä kerry.

Pitää koittaa tonkia lisää valikoita, onko jossain jotain tietoja kompuran käyttötunneista, vastuksien käytöstä ja sulatusten määrästä/tiheydestä.

 

[jalat]

Onko se ilp ollut nyt päällä vai ei?
Ei tuo 100 kWh/vrk ihan mahdottomalta kuulosta.
Lähtötietojen mukaan öljyä on mennyt kuitenkin ihan kivasti.

ILP on sammutettu 6.11. Näkee hyvin tuosta energiakäppyrästä tuossa kuvassa, missä keltainen alkukuun käppyrä putoaa alas.
ILP ei ole ollut käytössä lainkaan edes VILP:n kanssa. Tarkoitus jättää se vain kesän viilennyksille.

Öljyä tosiaan talo vei ilman ILP:iä noin 2600l vuodessa. (tätä käytettiin laskennassa)

ILP päällä öljyä meni 1600l vuodessa.

 

[DrPaiN]

Nuo mitä yllä "lämm. energiaseurannat" on pumpun laskennallisia? tuottoja.
Siinä samassa näkymässä olisi myös energian kulutus jos siellä olis energiamittari sähkön kulutukselle... "salaman kuva" summaa ne

 

[Mikki]

Niin... Firmat kilpailee asiakkaasta ja tarjoamalla pienempää konetta saadaan paketin hintaa alemmas ja mahdollisuuksia voittaa kisa parannettua.

Ne firmathan ei maksa asiakkaiden sähkölaskuja että eipä asiakkaalle optimaalinen laite ole mitenkään niiden intresseissä. Myyjän intressissä on tehdä tarjous, jolla ne voittaa kaupan ja mistä jää paras kate heille.

 

[pökö]

Kai toi 100 kWh ihan normaali kulutus on kun pakastaa.

 

[kaihakki]

Coppiin vaikuttaa radikaalisti, kuinka lämmintä vettä tehdään. Paljonko on aloittajan menoveden lämpötila patteriverkostoon.
Meillä n. 40 asteinen vesi riittää. Kovilla pakkasilla ehkä 45 astetta. Lämmin ala 150 m2.

 

[pökö]

Ettei menisi ihan ohi aiheen, niin lähinnä mietin saisiko tuota jotenkin säädettyä niin, että kulutuksesta saisi siivun pois?

Huonelämpöä laskemalla muttei liene kovin houkuttavaa.

Onko nyt varmistettu ettei vilp tee astettakaan liian lämmintä vettä haluttuun sisälämpöön?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ettei menisi ihan ohi aiheen, niin lähinnä mietin saisiko tuota jotenkin säädettyä niin, että kulutuksesta saisi siivun pois?
Esim. sulatusta jotenkin harventamalla tai muuta sellaista jostain säädöistä?

Jos kone on tehnyt jotain +45 °C tuommoisessa 10-15 pakkasessa, se koneen tuottaman lämmön COP on luultavasti kakkosen paikkeilla. Oletettavasti se on tarvinnut myös vastusapua. Suosittelisin katsomaan nyt muutaman päivän, kun kelit lämpeni miten tuo käyttäytyy. Pumppauksen COP paranee ja vähintään sen vastusavustuksen rakennuksen lämmityksen osalta pitäisi loppua kokonaan. Muutaman pakkaspäivän perusteella ei voi antaa vielä tuomiota.

Kuuman veden lämpötila-asetukset voisi myös tarkastaa. Jos antaa löysää virallisista tavoitearvoista, niin veden lämmityksen osalta energiatehokkuus paranee. Talvella tuo veden lämmityksen osuus on pieni varsinkin noin pakkasten aikaan.

Yleensä noita sulatuksia ei voi käyttäjä hallinnoida mitenkään paitsi ehkä käynnistää pakkosulatuksen. Ohjelmat hoitavat ne itsenäisesti. Kerroppa tarkemmin kun osaat, että millainen sulattelija tuo on ja osaako soveltaa todellista tarveharkintaa sulatusten ajoittamiseen. Jos kiinnostus riittää, sulatuksista saa parhaan kuvan mittaamalla paljonko se yksi sulatus tuottaa vettä. Tähän lienee hyvät mahdollisuudet kun kaivaa letkun pään esille - sehän tuli sinulla sisälle.

En lähde parjaamaan myyntifirmaa siltä osin, että tosiaan kaikki 7 firmaa joilta tarjouksen sain, merkistä riippumatta tekivät laskemissa saman tuloksen, että näillä 8-9 kW laitteilla pitäisi korvata tuo 2600 litraa öljyä.

Ei tuo nyt mitenkään penkin alle ole mennyt. Jos nyt heittäisin valistuneen arvauksen tuo voisi riittää johonkin -12 saakka ja siitä sitten tulee vastusta mukaan. Itselläni riittää muutaman asteen kylmempään mutta täällä taitaa ilmat olla talvella keskimäärin hyvinkin sen verran kylmempiä.

Tuosta Viessmannin mallisarjasta seuraava suurempi on sitten jo ihan erinäköisellä korkeammalla kopalla ja kahdella puhaltimella. Suurempi kone olisi sitten myös kaivannut entistä kipeämmin puskuria. Suurempi pääsisi hoitamaan sen työnsä vähän kevyemmin ja näin vetäisi myös läpi talven pientä säästöä, ehkä saattaisi myös kestää kauemmin. Yleensä VILP asennuksessa lisäkapasiteetti ei tuo kovin suurta lisäkustannusta kun se rajoittuu vain siihen itse suurempaan koneeseen. Nämä on niitä syitä joilla itse mieluusti perustelen suuremman valitsemista. Lisäpanostuksella saa ainakin nätimmät numerot.

 

[jalat]

Nyt on hyvää keskustelua taas. Kiitos.

Huonelämpö ja patteriveden lämmöt
Huonelämpöä voisin itseni takia laskea ihan +20'C asti, mutta tosiaan yksi kylmästä sairauden takia kipuja saava asuu perheessä, niin 21 on ihan minimi mitä täytyy pyrkiä pitämään. Toki tuollaiset vierashuoneet ja kodinhoitohuoneet menee matalammalla, kun niissä ei oleskella silleen.

Oli ehkä vähän huono tuo eka viikko sikäli, että oli joulu-viikko. Selvästi tavallista enemmän uuni päällä monena päivänä ja vähän extra saunaa ym. Ei pystynyt hakemaan kunnolla sopivaa käyrää. Vielä kun tuohon lisätään nuo tiili-sisäseinät, niin nekin hidastaa talon lämmönvaihtelua. Menee aina pitkä aika ennen kuin talo reagoi mihinkään muutoksiin.

Sen olen huomannut nyt, että kun tuossa kaksi viikkoa hain öljyllä sitä oikeaa käyrää ilman ilmalämpöpumppua. Oikeaa menoveden lämpötilaa jne. Sama ei riitä VILPillä. Pitää olla noin 5'C lämpimämpää vettä. Hetken mietin että mistä tämä johtuu, kunnes tajusin, että meillä on pannuhuone keskellä taloa ja piippu keskellä taloa. Piipun pari seinää on talon huoneisiin ja seinät ovat nykyään kylmänä. Ennen ne olivat ihan käsin koittaen lämpimät. Ne varmasti toivat ennen ihan merkittävää lämpöä lämmityksen osalta ja vaikuttavat nyt tuohon, että lämpimämpää pitää puskea pattereille.

Olen nyt ajellut menoveden lämmön osalta vähän kaikkea kokeillen välillä 45 - 49'C kun pakkaset ovat pyörineet siellä -10 ja -15 välillä.

Nyt kun ei ole enää jouluhälinää. Alkaa normaali arki, niin nyt on hyvä koittaa löytää se oikea käyrä. Paitsi että näköjään kelit taas lauhtuu. No pääseepähän halvemmalla. Haetaan käyrää sitten tammikuun pakkasilla.

Kuuman käyttöveden osalta
Asentaja asetti että käyttövesi lämmitettäisiin +54'C asteiseksi. Sitä voisi ehkä pudottaa samantien +50'C ja kokeilla miten käy. Nimittäin jouluna pestiin kylppäri ja sauna. Lämpimällä huuhtelut pesuaineille. Siihen perään saunominen ja 4 ihmisen suihkuttelut ja pienimmälle kylpysoikko täyteen lämmintä vettä kylvettämisiin. Ei loppunut lämmin käyttövesi kesken, mikä oli positiivista. Pieni pelko oli, että joutuuko talon herra suihkuttelemaan aina kylmällä. Tuosta voisi nipistää vähän lämpöä pois ja lisää sitten jos ei meinaa riittää. Toisaalta lämpimän käyttöveden lämmitys on aika pieni osuus koko energiankulutuksesta. Mutta poikkeuksellisen paljon tuossa jo käytettiin vettä oman perheen yhdelle saunahetkelle ja hienosti riitti.

Sulatuksista
Pakkosulatusta en osaa vielä kytkeä päälle. Ehkä applikaatiolla se hoituu helpommin?
Jostain logeista löysin että sulatuksia oli tapahtunut 1-2 kertaa tunnissa. Mutta en nyt laittanut niin tarkkaan merkille, joten jätettäköön se tässä huomioimatta vielä.
Tänään satuin sulatuksen käynnistyessä olemaan ulkoyksikön luona. Kuului PFFFFFFF ja ei montaa kissaa ehtinyt sanoa, kun koko kenno oli sulanut. Taisi päästää jotenkin paineella kuumat kerralla sinne säleikköön. Hienosti lorisi minuutissa parissa kaikki pois ja kenno oli sula. Lopuksi puhallin käynnistyi ja loppu kosteus katosi ilmaan kuin löylyä olisi heitetty. Hieno kostea pilvi lähti ilmaan.
Vähän eri meininkin kuin tavan ilmalämpöpumpun sulatuksessa. Ei se veden määrä isolta näyttänyt. Veikkaan että puhuttiin desilitroista, ei litroista. Pitää katsoa jos ehtii jokukerta nappaamaan putkea irti ja mittaamaan. On vaan niin hyvin pultattu kiinni putket, että pitää etsiä sopiva kohta mistä irroittaa.

Itse laitteesta
Kävin arvontaa tosiaan Mitsu Ecodanin ja tämän välillä. Mutta saatavuuden ja takuun pituuden erot olivat ne millä sitten Visseen päädyin. Sisäyksikkö on modernin siisti. Hieno helmiäisvalkoinen pinta ja äänitasoltaan hiljaista hurinaa. Ei valittamista.
Ulkoyksikkö myös tyylikkään modernin näköinen ja on tosi hiljainen.

Tuossa kävelin tänään lenkin taajamassa ja vastaan tuli talo, johon on myös näköjään parin kuukauden sisään asennettu VILP. Näytti olevan Jäspin laite. Kyllä piti kovaa hurinaa verrattuna Viessmanniin. Varmasti hyvä laite Jäspikin, en sillä sitä tarkoita etteikö olisi. Mutta jos naapurisopu on merkitsevää, niin ero äänessä oli todella iso. Heillä sijainti oli kylläkin kävelytielle, niin ei sillä väliä. Eipä silti. Voi olla että se kova ääni oli vain merkki siitä, että se tekee paremmin työtä kuin minun Viessmann? Mene ja tiedä.

Meillä naapurin vanha herra kävi katsomassa ja kehui kovasti. Heillä on siinä ja siinä, että viitsiikö ikänsä puolesta enää lähteä vaihtamaan öljystä pois. Heillä tulisi VILP suoraan meidän pihaan päin siten, että se olisi juuri meidän oleskeluterassin kohdalla. Sanoi että ehdottomasti haluaisi tällaisen hiljaisen yksikön naapurien takia, mikäli päätyy asennuttamaan. Mutta ei terassilla talvella olla ja kesällä se tuskin siinä niin kovaa hurisee. Kivasti silti ajateltu. Eroja näissä näköjään on, kuten naapureissakin.

Mitä tulee laitteen kokoon
Siinä kohtaa kun olin jo valinnan päättänyt tehdä, kävin keskustelua myyjän kanssa, että pitäisikö kuitenkin se isompi laite meille laittaa. Sanoi, että ei kannata. Että hinta pomppaa heti sen oliko 2500 euroa. Ettei se hyödytä niin paljon. No tähän oli vaikea ottaa kantaa ilman kokemusta. Ihan silläkin siitä pyysin tarjousta, että se on 3~virtakone. Tasaisi sähkönkulutusta joka vaiheelle.

Samoin toinen jolta pyysin tarjousta, niin pyysin laskelmaa isommasta varuilta jos kuitenkin isompi laitettaisiin. Ei kuulemma hyödyttänyt laskea. Että hinta pomppaa niin, ettei se hyöty ole sellainen että suomen talvilla näillä piireillä kannata laittaa.

Joten siksi päädyin tuohon kokoon mitä tarjottiin.

Jospa tässä vähän haetaan nyt käyriä viikko pari ja palailen taas kokemuksia rikkaampana kertomaan asioista.
Mikäli tulee kysyttävää lisää, niin pistän kysyen.
Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille. Arvostan keskusteluja todella, kun ei näistä tosiaan ole niin paljon tietoa. Jokainen tiedonmuru on ihan rahan arvoinen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuo isompi muuttuu tässä tapauksessa varsin merkittävästi. Ehkä sitten laskivat, että puskuriakin olisi tarvittu. Hyvä se puskuri olisi joka tapauksessa, mutta näihin pakkaspäivän kulutuksiin sillä ei olisi taikaa.

Kaikissa laitteissa ei ole pakkosulatusta, esim. CTC:ssä. Eli jos ei löydy niin voi olla hyvin ettei semmoista mahdollisuutta olekaan. Joka tapauksessa ymmärsin, että tuolle ei kyllä ole ollut tarvettakaan. Lienee tyypillistä, että sulatuksia tehdään vähän niin kuin varman päälle.

Enemmän kuin huonelämpötilaa, voisi tarkastaa miten vesi kiertää pattereissa. Kun puskuria ei ole, on jo senkin vuoksi tärkeää, että kiertoa vain tasataan eikä rajoiteta.

Nuo Jäspin koneet ovat sukujaan Nibejä joiden kaikkien ruotsalaisuusaste ei välttämättä ole kovin korkea. Lippulaivamallit ovat sentään omaa tuotantoa - siis Niben tuotantoa.

 

[kaihakki]

Huonelämpö ja patteriveden lämmöt
Olen nyt ajellut menoveden lämmön osalta vähän kaikkea kokeillen välillä 45 - 49'C kun pakkaset ovat pyörineet siellä -10 ja -15 välillä.
Kuuman käyttöveden osalta
Asentaja asetti että käyttövesi lämmitettäisiin +54'C asteiseksi. Sitä voisi ehkä pudottaa samantien +50'C ja kokeilla miten käy.
n.

Menovesi kannattaa pitää mahdollisimman alhaalla. 40 astetta on aika hyvä.
Käyttöveden lämmitys tehdään yleensä erillisellä priimausvaraajalla. Meillä n. 65 asteen paikkeille. Lämpöpumppu esilämmittää käyttöveden. Viesmannin toiminnasta en tiedä, onko siinä jonkinlainen priimausidea.

 

[pökö]

Sen olen huomannut nyt, että kun tuossa kaksi viikkoa hain öljyllä sitä oikeaa käyrää ilman ilmalämpöpumppua. Oikeaa menoveden lämpötilaa jne. Sama ei riitä VILPillä. Pitää olla noin 5'C lämpimämpää vettä

Tuntematta sinun vilpin toimintaa tarkemmin voi syypää tuohon olla myös vilpin sulatukset joiden aikana lämpöverkkoon saattaa mennä kylmempää vettä.

 

[pökö]

Menovesi kannattaa pitää mahdollisimman alhaalla. 40 astetta on aika hyvä.

Onhan se hyvä muttei suinkaan riitä kaikissa asunnoissa paljonkaan nollaa kylmemmissä keleissä.

 

[jalat]

Joo ei se Viessmannin energialaskuri paikkaansa voi pitää.

Sähköyhtiön mukaan koko talon kaikki sähkö oli eilen 99 kWh. Ja sähköyhtiö tuskin valehtelee.

Samaan aikaan Viessmann näyttää lämmitys+käyttöveden lämmitys eiliselle päivälle pelkästään sille laitteelle 116 kWh.

Varmaan joku tämän manuaalin mainitsema säätö pielessä, eikä ole asetettu oikein.

No mutta huojentavaa, että tuon 116 kWh sijasta VILP kuluttikin noin 75-80 kWh tuossa -10'C pakkasvuorokautena. Eli sähköyhtiön 99kWh miinus noin 20-25kWh käyttösähjöjä. Ehkä enemmän linjassa todellisuuden kanssa