MLP ja VILP cop keskustelua

kotte

Hyperaktiivi
Itse joskus olen tätä miettinyt, että miksi juuri näin päin. Jos moottori olisi imupuolella, läpi tuleva nestemäinen kylmäke jäähdyttäisi sitä ja samalla höyrystyisi. Kompressoriin menisi vähemmän höyrystymätöntä kylmäainetta ja sitä voisi ylipäätänsä ehkä päästää juuri sen verran yli että todellakin tuo tulistus laskisi kompressointi vaiheessa liki nollaan. Eikös sitä kompressorivaihetta pidä varjella siltä nestemäiseltä kylmäaineelta ja nyt sitten tässä "moottori viimeisenä" tulistusta tulee ainakin jonkin verran kompressorista + lisäksi moottorin häviöistä.
Scrolli-kompressoreissa, joita mlp-kompurat tyypillisesti ovat, moottori on nimenomaan imupuolella ja jäähdytetään imukaasulla. Toisaalta rotaariokompressoreissa, missä moottori on painepuolella (tuplamäntäisissä joskus kahden kaskadina olevan sylinterin välillä) taas moottorin jäähdytys nostaa kuumakaasun tulistusasteen korkeaksi. Perinteinen hermeettinen (melko pieni) mäntäkompressori on puolestaan scroll-tyyppisen kaltainen yleiskonfiguraatioltaan.

Imupuolen tulistus on monipiippuinen juttu, koska scrollien ja mäntäkonmpressorien suuri moottoriontelo ja moottorin hukkalämpö joko nostaa tulistusta tai sitten imukaasua ei periaatteessa tarvitse tulistaa yhtään (jopa pieni määrä kylmäainepisaroita höyrystyisi moottoria jäähdyttäen). Rotaatiokompressorissa mäntä ja sylinteri joutuvat periaatteessa varsin koville, jos imukaasun tulistus on yhtä alhainen.

Imukaasulämmönvaihtimistä/alijäähdyttimistä on joidenkin kylmäaineiden kohdalla lämmityskäytössä hyötyä, toisilla (tyypillisesti käytetyillä) ei. Jäähdytyksessä hyötyä on jokseenkin poikkeuksetta.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Joo no eipä niitä oikein ole ollut, ainakaan järkevään rahaan. 10 vuotta vanha ei ole mulle kovinkaan arvokas.
Toisaalta mulle merkkaa tuo omakin virittely.
Joku täällä foorumilla taisi aikansa myös rassata vanhoja mlp raatoja kunnes osti sitten tuoreen pelin. En tiedä mahtoiko sitten loppujen lopuksi tulla edullisemmaksi. Monta kokemusta rikkaampi toki.
Sanoin joskus kaverille että osta mlp varaosiksi kun sellainen samanlainen kuin hänellä oli myynnissä torissa 200e:lla. Varaaja oli mennyt puhki. Sen vertaa tuota ei kiinnostanut asia että olisi jaksanut hakea tuon samalta paikkakunnalta. Noh, saas nähdä paljonko sitten kiinnostaa kun omastansa porsii joku. Ei nämä kuitenkin ikuisia ole.
 

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Kuten fraatti mainitsi levari ovat kehittyneet, on kaikkea epäsymmetrisiä yms. Mutta toisaalta mikä niiden hyöty on, paitsi ainahan tehokkampi saadaan pienemmäksi. Jos lämmönsiirto saadaan 5% paremmaksi höyrystimessä joka on jo reiluksi mitoitettu, niin mitä sitten?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ei kai noin alas? Aika tyypillisesti on-offissa joudutaan käyttämään täyttä tehoa. Vaikkapa F1245-10:ssä keruupumpun tehoksi ilmoitetaan 35-185 W. Pienemmissä päästään sitten alle 100 W maksimitehoihin.
Kyllä mulla on tuollainen piisannut 10kW koneen kaverina.
"Wilo Stratos para 25/1-7 130mm (5-70W) 6-10kW pumput vanhempi a-sarja"

Koneen laskuri näytti 4.3 coppeloksi kun kävin katsomassa tänään teknisessä tilassa että onko siellä kaikki ok.
 

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Joku täällä foorumilla taisi aikansa myös rassata vanhoja mlp raatoja kunnes osti sitten tuoreen pelin. En tiedä mahtoiko sitten loppujen lopuksi tulla edullisemmaksi. Monta kokemusta rikkaampi toki.
Sanoin joskus kaverille että osta mlp varaosiksi kun sellainen samanlainen kuin hänellä oli myynnissä torissa 200e:lla. Varaaja oli mennyt puhki. Sen vertaa tuota ei kiinnostanut asia että olisi jaksanut hakea tuon samalta paikkakunnalta. Noh, saas nähdä paljonko sitten kiinnostaa kun omastansa porsii joku. Ei nämä kuitenkin ikuisia ole.
Sen verran täytyy sanoa, että meidän kylällä oli nibe josta oli hapantunut varaaja 2010vm harmittaa kun en ostanut . Mulla olis siihen nykyään varaajakin tallissa.
Paskamaisin keissi on kun ensin puhkeaa höyrystin ja sitten kosteutta sisään ja kompura vuoden sisään....

Mulla on ihan toimiva peli jota saan viritellä ja mikään raha ei enää anna takaisinmaksuaikaa, kun tossa on melko tuore kompressorikin. Paitsi jos saan muutamalla satasella zh/zp kompressorin
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kuten fraatti mainitsi levari ovat kehittyneet, on kaikkea epäsymmetrisiä yms. Mutta toisaalta mikä niiden hyöty on, paitsi ainahan tehokkampi saadaan pienemmäksi. Jos lämmönsiirto saadaan 5% paremmaksi höyrystimessä joka on jo reiluksi mitoitettu, niin mitä sitten?
Kai se kokonaisuus sitten kuitenkin muodostuu kaikkien noiden prosenttien virrasta mistä tässäkin ketjussa on väännetty jo pitkään.

Niben F ja S-sarjassa kiertovesipumppu vaihtui mallisarjan myötä energiatehokkaampaan. Onko kukaan katsonut mitä tuo käytännössä näkyi pumppukäyrissä/kiertovesipumpun kulutuskäyrissä. Näkeekö niissä edes eroa?
 

pelzi_

Vakionaama
Itse joskus olen tätä miettinyt, että miksi juuri näin päin. Jos moottori olisi imupuolella, läpi tuleva nestemäinen kylmäke jäähdyttäisi sitä ja samalla höyrystyisi. Kompressoriin menisi vähemmän höyrystymätöntä kylmäainetta ja sitä voisi ylipäätänsä ehkä päästää juuri sen verran yli että todellakin tuo tulistus laskisi kompressointi vaiheessa liki nollaan. Eikös sitä kompressorivaihetta pidä varjella siltä nestemäiseltä kylmäaineelta ja nyt sitten tässä "moottori viimeisenä" tulistusta tulee ainakin jonkin verran kompressorista + lisäksi moottorin häviöistä.
Nestemäinen kylmäaine kerätään varaajaan ja imukaasun tulistaminen on kaikki hukkaa, mitä kuumempaa sen harvempaa kaasu on ja sitä vähemmän sitä puristuu sylinterissä. Jos taas nestettä kiehutetaan kompressorin jäähdyttämiseksi, se ei viilennä, mikä nyt ei tietysti ole lämmityslaitteessa katastrofi. Silti se lisää vaadittavaa massavirtaa, että saadaan vastaava teho höyrystimestä irti.

Paineen puolella moottorin lämpö tulee täysin ilmaiseksi pihalle kuumakaasun mukana ilman mitään haittoja, kunhan moottorin eristys kestää lämpötilat.
 

kotte

Hyperaktiivi
Paineen puolella moottorin lämpö tulee täysin ilmaiseksi pihalle kuumakaasun mukana ilman mitään haittoja.
Pitää paikkansa, mutta omat rasituksensa tuo aiheuttaa rotaatiokompressorin männälle ja sylinterille (jotka vetävä suoraan höyrystimestä tulevaa kaasua, toki tyypillisesti pisaranerottimen kautta). Toisaalta rotaatiokompressorin moottori joutuu aikamoiselle rasitukselle alttiiksi, kun moottoria jäähdytetään valmiiksi puristetulla ja sen takia kuumenneella kaasulla ja moottorin seinämätkin on tehtävä poikkeuksellisen paksuiksi. Tokin suuri paine tehostaa lämmön siirtymistä kaasun mukana vähäisellä lämpötilan lisänousulla.
 

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Kai se kokonaisuus sitten kuitenkin muodostuu kaikkien noiden prosenttien virrasta mistä tässäkin ketjussa on väännetty jo pitkään.

Niben F ja S-sarjassa kiertovesipumppu vaihtui mallisarjan myötä energiatehokkaampaan. Onko kukaan katsonut mitä tuo käytännössä näkyi pumppukäyrissä/kiertovesipumpun kulutuskäyrissä. Näkeekö niissä edes eroa?
Tottakai jokainen coppelon osanen tai kestävyys parannus on kannattavaa massatuotannossa, firmalle eduksi ja lopulta kuluttajalle. Se on sitä kehitystä.
Itse olen fundeerannut kuitenkin, että kompura sen copin kuitenkin tekee ja toki muu suunnittelu pitää siihen istua.
Eli olen siinä uskossa, että omaan pumppuuni isken uuden 10kw kompuran niin cop nousee 1 heti. Kaikki muu on melko turhaa. Jos taas olisi liukumaan omaava kylmis niin ei nuo koaksiaalivaihtimet vissiin oikein toimisi, mutta semmoset saakin päästää taivaalle.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Aistinko minä nyt oikein, että tuo moottorin sijoittuminen suhteessa kompressoriin on miten sattuu. Onko siihen konsensusta, kumpi on parempi lämmityslaitteessa, imupuolella vai painepuolella?
 

kotte

Hyperaktiivi
Pienehköillöä tehoilla rotaatiokompressorilla järjestelmän tuottosuhde saadaan paremmaksi kuin scroll-kompressorilla, mutta suuremmassa kokoluokassa scroll kuroo etumatkan kiinni (vaikka moottorin jäähdytys ei periaatteessa toimikaan yhtä edullisesti). Toisaalta suuremmassa kokoluokassa moottorikoteloon kohdistuva pienempi paine, moottorin sisäisten häviöiden suhteellinen pieneneminen tehon kasvun myötä sekä lämmön jakautuminen puristuskierukoissa kasvavan paineen mukaisesti ovat scrollia suosivia tekijöitä, joiden merkitys kasvaa kokoluokan myötä.
 

kaihakki

Vakionaama
Itse olen fundeerannut kuitenkin, että kompura sen copin kuitenkin tekee ja toki muu suunnittelu pitää siihen istua.
Eli olen siinä uskossa, että omaan pumppuuni isken uuden 10kw kompuran niin cop nousee 1 heti. Kaikki muu on melko turhaa. Jos taas olisi liukumaan omaava kylmis niin ei nuo koaksiaalivaihtimet vissiin oikein toimisi, mutta semmoset saakin päästää taivaalle.
Ulkoyksikössä on kaksi osaa, jotka copin tekee. Kompressori puskee painetta ja paisuntaventtiili jarruttaa ja päästää sumua höyrystimeen.
Jos on laadukas kompressori, niin voi nostaa painetta kuristamalla paisuntaventtiiliä. Mollier käyrästöjen kanssa voi noita kombinaatioita selvitellä.
Meidän Ultimate 5000EEV:ssä ei oteta läheskään kaikkia tehoja ja coppeja irti. Ilmeisesti valmistaja on käyttänyt kakkoslaatuisia osia ja säätänyt softan heikommalle tasolle, jotta ei tule reklamaatioita.
 

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Ulkoyksikössä on kaksi osaa, jotka copin tekee. Kompressori puskee painetta ja paisuntaventtiili jarruttaa ja päästää sumua höyrystimeen.
Jos on laadukas kompressori, niin voi nostaa painetta kuristamalla paisuntaventtiiliä. Mollier käyrästöjen kanssa voi noita kombinaatioita selvitellä.
Meidän Ultimate 5000EEV:ssä ei oteta läheskään kaikkia tehoja ja coppeja irti. Ilmeisesti valmistaja on käyttänyt kakkoslaatuisia osia ja säätänyt softan heikommalle tasolle, jotta ei tule reklamaatioita.
Vilpissä tosiaan on lisäksi omat haasteensa. Miksi paisaria pitäisi kuristaa kun se laskee höyrystymislämpötilaa samalla.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Tammikuun (per 11.1.) keskilämpötila -6,7°C mikä on mukavasti sama kuin joulukuun 2021 keskilämpötila. Takkaa poltettu 4 kertaa. Vaikutukset ostosähköön kk-tasolla 30 kWh. Tammikuun COP 4,74 kun joulukuussa 4,58. Yllätävän pieni vaikutus.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Viikonloppuna tuli jo useampia katkoja esimakuna tulevasta polttimen lähdettyä käyntiin mutta maanantai oli toistaiseksi ainut päivä tammikuussa, kun lämpötila pysytteli tukevasti -20 alapuolella ja Setä koko päivän talviunilla. Jälleen olisi pienilläkin pakkasrajaparannuksilla ollut iso merkitys, kun mitään kolmenkympin pakkasia ei kuitenkaan ollut. Tammikuun alun keskilämpötila on täällä jossakin -14 °C hujakoilla. Nämä pakkaset eivät tainneet ylettyä etelään saakka.

PumppausCOP menee alle kakkosen lähinnä päivinä, jolloin on kolkuteltu toimintarajoilla. Liekit ovat kuitenkin sen verran ahnaasti kattilassa riehuneet, että koko lämmön tuoton COP näyttää jäävän tammikuussa kakkosen pintaan mutta paljon riippuu loppukuun keleistä kun näin alkupuolella kuuta vielä kuitenkin ollaan.
 

Tifo

Vakionaama
Onko teillä antaa kokemusperäistä tietoa mikä coppi vuositasolla on maalämpöjärjestelmässä ja toisaalta ilmavesipumpulla. Jotenkin tuntuu että tällä hetkellä on ainakin maalämmössä myyjän markkinat. Yhdellä ohjelmalla laskettuna vilpin scop olisi 2,8 ja lisäenergia huomioiden 2,7 (mitsu shv230). Toisaalta pienempi kone, joka käyttää R32:ta antaa scopin 3,3 ja lisäenergia huomioiden 2,3(osatehomitoitus mitsu zubadan). Uudet vilpit on ilmeisesti parantaneet hyötysuhdetta oikeasti.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuo riippuu kovasti missä päin Suomea ollaan ja millainen lämmönjako talossa on. Etelä-Suomessa tukilämmityksen tarve alkaa lähestyä nollaa jos kone on mitoitettu riittämään lämmitykseen jossakin suunnilleen -20 pakkasessa.
 

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Onko teillä antaa kokemusperäistä tietoa mikä coppi vuositasolla on maalämpöjärjestelmässä ja toisaalta ilmavesipumpulla. Jotenkin tuntuu että tällä hetkellä on ainakin maalämmössä myyjän markkinat. Yhdellä ohjelmalla laskettuna vilpin scop olisi 2,8 ja lisäenergia huomioiden 2,7 (mitsu shv230). Toisaalta pienempi kone, joka käyttää R32:ta antaa scopin 3,3 ja lisäenergia huomioiden 2,3(osatehomitoitus mitsu zubadan). Uudet vilpit on ilmeisesti parantaneet hyötysuhdetta oikeasti.
Vilpit on parantunut ja maalämmöt. Maalämmöt vähemmän, koska Vilpit lähti niin paljon perästä. Koko tämä ketjuhan vastaa kysymykseesi kokemusperäisestä tiedosta. Siitä vain lukemaan.
 

Tifo

Vakionaama
Koko tämä ketjuhan vastaa kysymykseesi kokemusperäisestä tiedosta. Siitä vain lukemaan.
Olen tätä ketjua seurannut mutta ei meinaa aika riittää että saisi kunnon kuvan asiasta. Osa jutuista on sen verran spesifistä että ei meinaa mukana pysyä. Sitten jutut vielä rönsyilee niinkuin aina... Maalämmöstä olen oppinut että sen kalleimmasta komponentista eli kaivosta ei kannata säästää, muuten putket rusentuu ja coppi tippuu. Eräs myyjä kiteytti maalämpötarjouksessaan että 50000kW tulee maasta ja 25000kW on sähköä. Ei kuullosta kovin kunnianhimoiselta. Olen kysellyt lämpöpumppuvaihtoehtoa maakaasun tilalle, kattilan teho on 24kW, kyseessä on 500m2 halli lattialämmöllä Helsingissä. Näyttäisi siltä että kun vilpin saa 15000€ niin maalämpö on 30000€.
 

roots

Hyperaktiivi
Olen tätä ketjua seurannut mutta ei meinaa aika riittää että saisi kunnon kuvan asiasta. Osa jutuista on sen verran spesifistä että ei meinaa mukana pysyä. Sitten jutut vielä rönsyilee niinkuin aina... Maalämmöstä olen oppinut että sen kalleimmasta komponentista eli kaivosta ei kannata säästää, muuten putket rusentuu ja coppi tippuu. Eräs myyjä kiteytti maalämpötarjouksessaan että 50000kW tulee maasta ja 25000kW on sähköä. Ei kuullosta kovin kunnianhimoiselta. Olen kysellyt lämpöpumppuvaihtoehtoa maakaasun tilalle, kattilan teho on 24kW, kyseessä on 500m2 halli lattialämmöllä Helsingissä. Näyttäisi siltä että kun vilpin saa 15000€ niin maalämpö on 30000€.
Tuolta mitoittamaan tehoa ja keruuta lähtötiedoilla:

 

Tifo

Vakionaama
Vilpit on parantunut ja maalämmöt. Maalämmöt vähemmän, koska Vilpit lähti niin paljon perästä.
Vilppi 2 copilla ei kuullosta kovin hyvältä mutta 3 copilla jo kylläkin. Eräs Lankinen aikoinaan opetti että kun coppi muuttuu yhdellä pykälällä kahdesta kolmeen niin muutos on paljon isompi kuin vaikkapa viidestä kuuteen.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
VILPistä voi varmaan maksaa niin paljon kuin siitä haluaa. 50 000 kWh kulutuksille haitari on siinä 6000 € + itse koneesta. Loppu on sitten "työtä" ja tarvikkeita. Aika paljon riippuu, kuinka lämpimänä ja milloin tuota lämmitetään. 5 pv viikossa vai 7 pv viikossa ja muusta mahdollisesta lämmönkehityksestä eli mitä siellä tehdään sisällä.

COPin parannukset ovat murtolukujen erotuslaskua:
  • 1/2-1/3 = ?
  • 1/3-1/4 = ?
 

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Olen tätä ketjua seurannut mutta ei meinaa aika riittää että saisi kunnon kuvan asiasta. Osa jutuista on sen verran spesifistä että ei meinaa mukana pysyä. Sitten jutut vielä rönsyilee niinkuin aina... Maalämmöstä olen oppinut että sen kalleimmasta komponentista eli kaivosta ei kannata säästää, muuten putket rusentuu ja coppi tippuu. Eräs myyjä kiteytti maalämpötarjouksessaan että 50000kW tulee maasta ja 25000kW on sähköä. Ei kuullosta kovin kunnianhimoiselta. Olen kysellyt lämpöpumppuvaihtoehtoa maakaasun tilalle, kattilan teho on 24kW, kyseessä on 500m2 halli lattialämmöllä Helsingissä. Näyttäisi siltä että kun vilpin saa 15000€ niin maalämpö on 30000€.
Maalämmöllä pitempi takaisinmaksuaika. Halvalla vilpillä pääsee patterikohteessa cop 2.0-2.5 ja kalliimmalla voi päästä lähelle 3. Ja lattialämmöllä pääsee joskus yli 3.0. Eteläsuomessa parempi cop mitä pohjoisemmas sen huonompi.
Maalämpöpumpulla paskoilla pattereilla pääsee 3.0cop hyvillä 4.0 ja lattialämmöllä lähemmäs 5.0 jota käyttövesi vähän pudottaa. Hallissa konvektoreillakin pääsee hyvään coppiin. Lasket itse energiankulutustiedoillasi paljonko olet valmis maksamaan mistäkin laitteista.
 

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Vilppi 2 copilla ei kuullosta kovin hyvältä mutta 3 copilla jo kylläkin. Eräs Lankinen aikoinaan opetti että kun coppi muuttuu yhdellä pykälällä kahdesta kolmeen niin muutos on paljon isompi kuin vaikkapa viidestä kuuteen.
Sähkölämmitys
cop 1 100% sähkönkuluts
Cop 2 50% alkup. nähden säästöä
Cop 3 66% säästöä alkup. nähden
Cop 4 75%
Cop 5 80%. Säästöä
Cop 7 86% Säästöä.
Jne................
 

jmaja

Hyperaktiivi
50000kW tulee maasta ja 25000kW on sähköä. Ei kuullosta kovin kunnianhimoiselta. Olen kysellyt lämpöpumppuvaihtoehtoa maakaasun tilalle, kattilan teho on 24kW, kyseessä on 500m2 halli lattialämmöllä Helsingissä. Näyttäisi siltä että kun vilpin saa 15000€ niin maalämpö on 30000€.
Siis 75 000 kWh kulutusko? Meneehän tuohon sen verran jo sähköä, ettei tuo 30 000 € investointikaan pahalta tunnu. Onko se täystehoinen? Noin vaatimattomalla COPilla ei taida olla. 15 000 € VILP ei taatusti ole.

Miten lämpimänä tuota pidetään? Menolämpö kovimmilla pakkasilla?

Lattialämmöllä tuskin kovin korkea, mutta saattaahan se maakaasukohteessa olla 45 C vaikkapa.
 

Tifo

Vakionaama
Hallissa on yleensä 20-22 lämmintä, lattia on 200mm paksu. Se reagoi aika hitaasti yö pudotukseen. Menon lämpöä en ole katsonut mutta on varmaan alle 40 astetta. Mittasin alkuviikosta vuorokauden kulutuksen kun oli kylmää. Sain keskilämmöksi -18,2 astetta ja tehoksi 18,8 kW. Mittausaika on lyhyt, joten siinä voi olla pientä epätarkkuutta. Kaasua kului 30 m3. 2016 kulutus oli 56000kWh ja 2020 72000kWh. Jos tulee vilp niin olin ajatellut Mitsun koneita.

Mitsubishi Electric PAC-IF071/SHW230YKA2R2 energiansäästäjä.​

Tämä on koko lailla täyden tehon kone.

Mitsubishi Electric EcoDan/SHWM140YAA paketti.​

Tämä on osatehokone mutta sisältää varaajan ym. Toimii R32 kylmäaineella. Näitä ei taida saada ihan 6000+ hinnalla.
Maalämpöön sain yhden alustavan esityksen. Siinä on 17kW pumppu kahdella kaivolla. Vastuksilla hoidetaan kylmimmät kelit.
 

Tifo

Vakionaama
Kaasu maksoi muuten viime talvena 8,5 C/kWh, nyt se on 17,5 C/kWh. Hinta tulee kuulemma Hollannin kaasupörssistä vaikka kaasu tulee Venäjältä kiinteään hintaan.:huh: Arvaatte miksi tähän asti toimiva lämmönlähde lentää romukoppaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kaasu maksoi muuten viime talvena 8,5 C/kWh, nyt se on 17,5 C/kWh. Hinta tulee kuulemma Hollannin kaasupörssistä vaikka kaasu tulee Venäjältä kiinteään hintaan.:huh: Arvaatte miksi tähän asti toimiva lämmönlähde lentää romukoppaan.
Onko tuossa kovat perusmaksut? Jollei ole, voisi tulla halvimmaksi hommata vilp ja käyttää kaasua huipputehon tuottamiseen kovilla pakkasilla. Vilp ei välttämättä selviä näissä oloissa ja vastukset haukkaavat aika paljon sähköä, mikä voi edellyttää sähkökeskuksen uusimista. Kaasulämmityksen ylläpidosta voisi selvitä perusmaksulla eikä kaasun polttaminen muutamana vuorokautena vuoden aikana mitään kaada, jos sillä säästyy huomattavasta sähköremontista. Tuskinpa vastussähköäkään tulevaisuudessa suoraa sähköä halvemmalla saa silloin, kun tarvetta olisi. Etenkin, jos käyttää markkinasähköä, tuo voisi säästää energiankin osalta.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Maalämpöön sain yhden alustavan esityksen. Siinä on 17kW pumppu kahdella kaivolla. Vastuksilla hoidetaan kylmimmät kelit.
Tuohon on olemassa kone joka ei tarvi vastuksia. Esim tuollainen. Toki on arvokas.
 

pelzi_

Vakionaama
Juu, perusmaksu ja tehomaksu voi tehdä vastuksista aika kalliit käyttää jos on vaihtoehtona öljy tai kaasu, vaikka niiden energiamaksu olisi mitä. Jopa se kalliimpi mlp voi kannattaa jos välttyy näiltä ja liittymän suurentamiselta.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kaasu maksoi muuten viime talvena 8,5 C/kWh, nyt se on 17,5 C/kWh. Hinta tulee kuulemma Hollannin kaasupörssistä vaikka kaasu tulee Venäjältä kiinteään hintaan.:huh: Arvaatte miksi tähän asti toimiva lämmönlähde lentää romukoppaan.

Haluuako @Tifo että lohkaistaa keskustelua "Millä korvata 24kW kaasulämmitys"?

Maalämmöllä pitempi takaisinmaksuaika. Halvalla vilpillä pääsee patterikohteessa cop 2.0-2.5 ja kalliimmalla voi päästä lähelle 3. Ja lattialämmöllä pääsee joskus yli 3.0. Eteläsuomessa parempi cop mitä pohjoisemmas sen huonompi.
Maalämpöpumpulla paskoilla pattereilla pääsee 3.0cop hyvillä 4.0 ja lattialämmöllä lähemmäs 5.0 jota käyttövesi vähän pudottaa. Hallissa konvektoreillakin pääsee hyvään coppiin. Lasket itse energiankulutustiedoillasi paljonko olet valmis maksamaan mistäkin laitteista.

Paras VILP-COP mistä olen lukenut on saavutettu F2120 käyttäjän @kurre orava toimesta. Ja varsin luotettavasti. Sulatukset huomioiva vuosicop (-21) on ollut luokkaa 3-3,4 riippuen millä energiamittarilla mitattu. Maalämmöllä vuosi COP tosiaankin sinne 5 pintaan mutta MLP:n vitosen VUOSI-COP lukemia varjostaa tuntematon virhemarginaali mitä ei hirveästi ole tutkailut koska keskustelu on enemmänkin keskitytty epäilemään VILP:n COP kakkosta ja sisälämmön merkitystä.
 
Viimeksi muokattu:

Hempuli

Töllintunaaja
Onko tässä käyttövesi mukana?
@kurre orava esilämmittää käyttöveden vilpin kanssa varaajan kierukassa ja tulistaa vastuksella. Käyttövesi huomioituna vuosicop 2021 mittarista riippuen 2,99-3,35.

Käyttökertomus, jossa ansiokasta faktaa yhden vilpin toiminnasta:
 

Tifo

Vakionaama
Onko joku selitys noin suurelle erolle? 2020 oli vielä poikkeuksellisen lämmin vuosi.

Miten korkea halli on ja millainen eristys siinä on?
Eroon voi olla monta syytä. Hallin käytössäkin voi olla eroja vaikka lämpötila on pidetty suunnilleen samana. Katselin astepäivälukuja ilmatieteenlaitoksen sivuilta siellä vuosiarvot vaihteli 2900-4600 välillä. Käytän Vantaan lukuja koska Helsingin luvut tulee Kaisaniemestä. Kulutus ja lämmitystarveluvut ovat seuraavat:
2016 55700/3589
2017 59900/3802
2018 61100/3789
2019 67000/3629
2020 72300/3148
Kaksi viimeistä vuotta poikkeaa selvästi muista. Syynä täytyy olla se että alapohja on maanvarainen ja kun maa on painunut sokkelin vierestä on sinne päässyt ulkoilmaa eli se on muuttunut osittain rossipohjaksi. Alapohjan eristeet ovat kyllä kiinni betonilaatassa. Tilanne on nyt korjattu mutta minulla ei ole siitä vielä tilastotietoa. Toinen mikä voi vaikuttaa vähän on yläpohjan eristys. Siellä on puoli metriä selluvillaa. Sille ainakin aikaisemmin annettiin 20% painumavara. Täytyy tarkistaa mikä on eristeen paksuus nyt. Nosto-ovetkin voi vuotaa enemmän kuin uutena. Halli on siis 500m2 ulkomitoilla vm. 2006, seinät 200mm kivivilla, yläpohja 500mm selluvilla, alapohja 150mm styrox R(kantava paalutettu betonilattia 200mm). Sisäkorkeus 5m, neljä isoa nosto-ovea(3,6*4,2), rivi ikkunoita ylhäällä.
 
Back
Ylös Bottom