Noinhan se kyllä onnistuu. Mutta minulle riittää nykyinen mittaustarkkuus. Tärkeintä tässä mittauksessa on, että näkee onko systeemi kunnossa.
MLP ja VILP cop keskustelua
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Hyvä. Keep it simple!
Luin muutaman kirjoituksen edellä ja muuallakin VILP:n antoenergian/ COP: n ruuvamisesta sulatuksen avulla. No tuosta ruuvvamisen ilosta saattaa mieli lämmetä muttei tupa.
Viimeksi muokattu:
Tässä ketju jossa voi jatkaa lämmitystehotarpeesta keskustelua ja lämmönjaon vaikutuksesta COPiin
lampopumput.info
Kommentointi - Lämmitystehontarve ja COP parannus paremmalla lämmönjaolla
Kellarinlämmittäjänkin taika on todellisuudessa siinä lattialämmössä. Eikä ole vaan siinä että kun muilla lämmityskausi loppuu niin hän kiihdyttää tahtia lämmittämällä kellariaan läpi kesän. Ja näin hänellä on todella iso määrä lämmitystä jolloin hänen pieni käyttöveden lämmitys ei silloin...
Ihan mielenkiinnosta, paljonko muilla meno- ja paluulämpötilat käyttöveden teossa kun yläraja saavutettu?
Mulla 500 litran erillisvaraaja kierukalla
Meno +54,9
Paluu +50,5
Kv täyttö (varaajan ~keskeltä) +49,2
Kv yläosa +52,5
Toisaalla 300 litran erillisvaraaja kierukalla
Meno +60,0
Paluu +52,9
Kv täyttö (varaajan ~keskeltä) +45,2
Kv yläosa +54,2
Mulla 500 litran erillisvaraaja kierukalla
Meno +54,9
Paluu +50,5
Kv täyttö (varaajan ~keskeltä) +49,2
Kv yläosa +52,5
Toisaalla 300 litran erillisvaraaja kierukalla
Meno +60,0
Paluu +52,9
Kv täyttö (varaajan ~keskeltä) +45,2
Kv yläosa +54,2
Adamooppeli
Vakionaama
Mielenkiintoista tein joskus aikoinaan tuo testin.
180 sisäisellä varaajalla. Tavoite oli KV asetettu 61C. Olisi ajanut vielä, mutta en halunnut rasittaa kompuraa ja lopetin testin tuohon 60 C.
Meno 64,4
Paluu 60,3
Kv keski 60,3
Liuos tulo + 0,3
180 sisäisellä varaajalla. Tavoite oli KV asetettu 61C. Olisi ajanut vielä, mutta en halunnut rasittaa kompuraa ja lopetin testin tuohon 60 C.
Meno 64,4
Paluu 60,3
Kv keski 60,3
Liuos tulo + 0,3
Onko tuolle sitten tarvetta? Mulla tuo Bosch on toistaiseksi tehnyt myös legionella-ajot pelkällä kompuralla. Tuolloin menovesi on korkeimmillaan 73 C ja puolisen tuntia yli 70 C.
Ei tarkemmin. Mullahan on energiamittari, mutta se ei mittaa sisäistä varaajaa. On siis luetettava Boschin omiin laskelmiin, jotka ovat kyllä olleet OK lämmönjaon osalta. Tuotetun tehon saan integroitua hetkellisestä tehosta, mutta sähköteho menee 1 kWh pykälissä. Tässä muutama tuorein.
Tuotto 3,18 kWh, kulutus 1 kWh, COP 3,18, COP huomioiden porakaivopumppu 2,68
3,66 kWh, 2 kWh, 1,83, 1,65
2,80 kWh, 1 kWh, 1,40, 1,29
3,00 kWh, 1 kWh, 3,00, 2,52
Nuo siis kaikki legionella-ajoja, jossa lähtötilanteessa varaajan keskiosassa 50-57 C ja lopussa 65 C.
Kuukauden keskiarvo koko käyttövedelle sisältäen legionella-ajot
104,15 kWh, 39 kWh, 2,67, 2,37
Tuossa käyttövesi on ollut 50-57 C ja käyttö hyvin minimaalista, kun ei asuta eikä ole suihkua käytössä. Luulisin COPin paranevan käytöstä. Olisi varaa myös laskea käyttövettä viileämmäksi. Säästöasetuksella oli kyllä mielestäni turhan haaleaa.
Adamooppeli
Vakionaama
Itsellä ei ole tarvetta. Teen korkeimillaan kompuralla normaalisti lkv 53 C ja se riittää minulle hyvin. Leg syklin hoitaan 53 C - 65 C vastukset. Tuo oli minulla vain koe mielessä tehty.
Adamooppeli
Vakionaama
Kuumakaasun lämmöt- ja paineet siinä selvästi nousee. Korvakuulolta, olen arvellut että selkeästi kovemmin tekee kompura töitä LKV syklin aikana. Sen vuoksi olen ajatellut että en turhaan halua kompuraa kiusata. Mitään tutkittua tietoa minulla ei ole käytössä. Tämä on lähinnä oman pumpun ennakoivaa pohdintaa ja päätöksiä. Jolla pyrin mahdollistamaan omalle kompuralle pitkän elinkaaren. Minulla on tuo kompura ei käy koskaan pätkää, se asia on jo hoidettu ensimmäisen 4 kk aikana kun hain hyvät asetukset koneelle. Toisaalta käyttötunteja tulee paljon, mutta vain lämmityskaudella.
Se olisikin mielenkiintoista, jos tietäisi jonkun kaavan, miten laskea kompressorin käyttöikä. Bosch ei selvästikään optimoi tuota käynnistysten määrää. Saattaa joskus sammua hetkeksi juuri ennen kuin on tarve aloittaa käyttövesisykli ja sammuu aina käyttövesisyklin jälkeen ennen kuin aloittaa lämmityssyklin.
Adamooppeli
Vakionaama
AIT myös sammui tehtaan firmware versiolla LKV syklin jälkeen. Lisäksi oli muutkin epäjohdonmukaisuutta käynnissä ja pysäytyksissä. En tiedä montako päivystystä tuli välissä mutta (v. 3.81) jos en väärin muista. Tässä versiossa suurin osa bugeista oli jo saatu poistettua. Nykyään minulla on vielä uudempi firmis ja hyvin pelaa.
En tiedä minäkään lopullista totuutta siitä, että miten paljon kompressori rasittuu. Mutta sen tiedän, että pelkästään kompressorin sähkömoottorin ottotehoa tutkimalla siitä ei paljoakaan viitteitä saa.
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Eikös joissain kivikautisissa kompuroissa öljyt alkaneet pilaantua ,kun tehtin kuumaa vettä.
Tuo ei kai ole bugi, vaan ominaisuus. Tarkoitus on vähentää lämmönjakoon menevää pulssia. Tuossahan menolämpö on 70 C paikkeilla käyttövesijakson lopussa. Bosch lepää hiukan aikaa kierrättäen hitaasti vettä varaajassa. Tuon jälkeen meno on "vain" yhtä kuumaa kuin käyttövesi.
Käsittääkseni Nibekin tekee noin uudemmissa ohjelmaversioissa.
Pattereiden kanssa tuolla varmaankin pyritään vähentämään napsumista, mutta samalla sitten patterit ehtivät kylmentyä vielä enemmän, kun tulee ylimääräinen 15 min taukoa lämmityksessä.
Tässä juuri tuore sykli
Liitteet
"Väli"tsekkaus missä mennään tässä kuussa. Näyttää tulevan aika lailla samanlainen kuukausi viime helmikuun kanssa MLPn tuoton sekä kulutuksen osalta ja keskiulkolämpötilakin melkein sama.
MLP kulutus 797 kWh
Lämmitys tuotto 3299,7 kWh
LV tuotto 342,3 kWh
COP 4,57
Ulkona KA -9,5 C
Sisällä KA +22,5 C
Käyttövesi keskiosa KA +45,0 C
Lämmönkeruu kaivolta KA +0,1 C
Lämmönkeruu kaivolle KA -2,8 C
MLP kulutus 797 kWh
Lämmitys tuotto 3299,7 kWh
LV tuotto 342,3 kWh
COP 4,57
Ulkona KA -9,5 C
Sisällä KA +22,5 C
Käyttövesi keskiosa KA +45,0 C
Lämmönkeruu kaivolta KA +0,1 C
Lämmönkeruu kaivolle KA -2,8 C
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Joo, adventisohjoa ei tänä vuonna täällä ollut ollenkaan kun maakin jäätyi jo ennen lumen tuloa.
VILP lämmitysajan ajan (7/2017 - ) viidestä kylmimmästä kuukaudesta 3 osuu juuri tälle vuodelle että kyllä se kuuma kesä sitten talvella ottaa takaisin. Samalla menee ensimmäisen kerran puhki 20 000 kWh sähkössä.
VILP lämmitysajan ajan (7/2017 - ) viidestä kylmimmästä kuukaudesta 3 osuu juuri tälle vuodelle että kyllä se kuuma kesä sitten talvella ottaa takaisin. Samalla menee ensimmäisen kerran puhki 20 000 kWh sähkössä.
Vuosi kului taas:
Saman siivun näyttää MLP vievän kokonaiskulutuksesta, ainakin lyhyellä otannalla:
Reilun 3 vuoden saldo:
| 1.1.2021 - 31.12.2021 COP lv, vain kompr. EP14: 4648,0 kWh lämmitys, vain kompr. EP14: 20945,5 kWh Yht. 25593,5 kWh Ulkoinen kulutusmittari 6019 kWh COP 2021: 4,25 |
Saman siivun näyttää MLP vievän kokonaiskulutuksesta, ainakin lyhyellä otannalla:
| 2020 - 10650,41 kWh [5249 / 10650,41 ~49%] 2021 - 12257,88 kWh [ 6019 / 12257,88 ~49%] |
Reilun 3 vuoden saldo:
| Kokonaislukemia 10/2018 - 3.1.2022: kompressorikäynnistykset EB100-EP14: 2816 kpl kompressorin käyntiaika EB100-EP14: 16179 h - josta LV 1721 h Käyntiaika KA: 5,75 h/käynnistys lv, vain kompr. EP14: 11291,5 kWh lämmitys, vain kompr. EP14: 65165,5 kWh Yht. 76456,0 kWh |
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Päähäni on pälkähtänyt kysymys MLP ja tietysti myös Vilppien kehityksestä.
Aihetta tässä joulukuussa fundeeranneena, niin olenko hirveän väärässä jos väitän, että maalämpöpumppujen cop kehitys on oikeastaan parantuneiden kompuroiden varassa? Muu on lähes pienten cop-kymmenysten viilaamista?
Muoks: Tai kyllähän esim alijäähdyttimen lisäys on yksi merkittävä parannus ollut.
Aihetta tässä joulukuussa fundeeranneena, niin olenko hirveän väärässä jos väitän, että maalämpöpumppujen cop kehitys on oikeastaan parantuneiden kompuroiden varassa? Muu on lähes pienten cop-kymmenysten viilaamista?
Muoks: Tai kyllähän esim alijäähdyttimen lisäys on yksi merkittävä parannus ollut.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tainnut olla lähinnä noiden inverttereiden varassa, vai pitääkö tuo kompura tämän sitten sisällään ?
Onhan kiertopumpuissa tapahtunut merkittävää kehitystä eli vievät vähemmän sähköä samalla pumppausteholla ja teho säädettävissä laajalla alueella hyvällä hyötysuhteella. Noiden osuus kulutuksesta on merkittävä.
Miten pitkää aikaa tässä mietitään? Onhan COPit kehittyneet on-off koneissakin merkittävästi tällä vuosituhannella. Viimeisen 5-10 vuoden ajalla ehkä niukempaa kehitystä.
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
No joo säädettävyys on parantunut tuolla. Mutta jos saman merkin on/Off ja inventteriä vertaa, niin tuskin on copissa paljoa eroa. Olisiko 0.2 näin hatusta. Mutta kehitystä tuokin. Ja mitoitus ei niin tarkkaa.
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Kyllähän näillä tosiaan säästää joitain satoja, jopa 1000kwh vuodessa.
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Mutta kun vertaa jäähdytys kompuraa mitä ne ennen olivat ja lämmitys kompuraa, niin cop ero onkin jo 1 tai 1.5 parempi.
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Ajatus juolahti mieleen ihmetellen tuota omaa autotallin lämmitintä joka ei ole 25 vuoteen edustanut terävintä kärkeä(jos koskaan) , jossa on tämänmoinen komressori:
Olenkin funtsinut että miten tahansa tuota vanhusta optimoi, niin cop jää vaatimattomaksi tuolla kompuralla..
Eikä se cop kehitys mennyt 90-luvullakaan mihinkään, ennenkuin tulivat lämmityskäyttöön suunnitellut kompurat(tietääkseni 2000-luvulla). Ja mitä parempia coppeja revitään kylmäprosessista sen suurempi merkitys alkaa kaikenmaailman pienillä lisäwateilla olemaan suhteellisesti.Eli melkeinpä kompura määrää.
Jos joskus tulee jokin järkevän hintainen zh kompura vastaan, niin isken sen kiinni. Ja tuskin se cop jää kauaksi nykyvehkeistä.
Olenkin funtsinut että miten tahansa tuota vanhusta optimoi, niin cop jää vaatimattomaksi tuolla kompuralla..
Eikä se cop kehitys mennyt 90-luvullakaan mihinkään, ennenkuin tulivat lämmityskäyttöön suunnitellut kompurat(tietääkseni 2000-luvulla). Ja mitä parempia coppeja revitään kylmäprosessista sen suurempi merkitys alkaa kaikenmaailman pienillä lisäwateilla olemaan suhteellisesti.Eli melkeinpä kompura määrää.
Jos joskus tulee jokin järkevän hintainen zh kompura vastaan, niin isken sen kiinni. Ja tuskin se cop jää kauaksi nykyvehkeistä.
No tietysti kompura, joka on suunniteltu ihan eri puristussuhteille, on tehoton kun puristussuhde onkin huomattavan iso. Toinen hyvin suuri loikka oli moottorin siirto imusta painepuolelle. Se on varmaan suurin edistysaskel mitä on kerralla saatu, koska samalla muuttui kone rotaryksi ja tulistuskin saattoi laskea liki nollaan.
Eikös noita ole ollut alle 10 kW MLP:ssä keruupumppu, joka vie 300+ W. Jos uuden vie 100 W, tulee tuosta varsin merkittävä parannus COPiin.
10 kW MLP vie 6:n COPilla 1670 W, 5:llä 2000 W, 4:llä 2500 W ja 3:lla 3330 W. Ei siis kuitenkaan alkuunkaan selitä 3->5 parannusta, joka kai on tapahtunut n. 20 v aikana.
10 kW MLP vie 6:n COPilla 1670 W, 5:llä 2000 W, 4:llä 2500 W ja 3:lla 3330 W. Ei siis kuitenkaan alkuunkaan selitä 3->5 parannusta, joka kai on tapahtunut n. 20 v aikana.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Itse joskus olen tätä miettinyt, että miksi juuri näin päin. Jos moottori olisi imupuolella, läpi tuleva nestemäinen kylmäke jäähdyttäisi sitä ja samalla höyrystyisi. Kompressoriin menisi vähemmän höyrystymätöntä kylmäainetta ja sitä voisi ylipäätänsä ehkä päästää juuri sen verran yli että todellakin tuo tulistus laskisi kompressointi vaiheessa liki nollaan. Eikös sitä kompressorivaihetta pidä varjella siltä nestemäiseltä kylmäaineelta ja nyt sitten tässä "moottori viimeisenä" tulistusta tulee ainakin jonkin verran kompressorista + lisäksi moottorin häviöistä.
Keruupumput ovat vaihtuneet a-energialuokan pumpuiksi. Tuon on tarkoittanut usein lämmönjaossa 150 -> 70W. Liuospuolella 150-300 -> 70-100W. Lämmönvaihtimet ovat myös vaihtuneet levareiksi ja manttelivaraajat on heitetty romukoppaan. Levareissa on myös tapahtunut kehitystä sisuskaluissa. Tämä koskien on-off koneita puuttumatta inverttereihin. Niissä on omat juttunsa.
Scrolleissa ZP ja ZH sarjassa ei ole juurikaan eroa suorituskyvyssä. ZH jauhaa paremmin kuumaa(ja korkeammalle) ja on optimoitu siihen. ZP työntää taas lattialämmityslämpöistä vettä paremmalla copilla.Pasikookoo sanoi:
Tuolla tutkin noiden eroja joskus aikoja sitten.
Höpinää kompressoreista, niiden eroista sekä kylmäainepuolesta ylipäätään
Höpinää kompressoreista, niiden eroista sekä kylmäainepuolesta ylipäätään
www.maalampofoorumi.fi
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Joo juuri niin. Nolla tai lähes Nolla tulistuksella höyrystymislämpötila saattaa nousta 5 astetta.
Sen koplauksen omaani teen, että laitan alijäähdyttimen imulinjaan taiks lisähöyrystimeksi. Saa sieltäkin tehoa talteen ja höyrystimen parempaan käyttöön. Päässäni kelaillut että voisi saada 0.3 cop lisää. Pääsis edes tonne kolmoseen
.Eikös torissa oo ajoittain myynnissä noita kohtuu tuoreita koneita missä on varaaja hapantunut. Niissä on jo modernit systeemit ympärillä jos hoitaa vaan varaajan jostain ja copit on kunnossa automaattisesti.Joo juuri niin. Nolla tai lähes Nolla tulistuksella höyrystymislämpötila saattaa nousta 5 astetta.
Sen koplauksen omaani teen, että laitan alijäähdyttimen imulinjaan taiks lisähöyrystimeksi. Saa sieltäkin tehoa talteen ja höyrystimen parempaan käyttöön. Päässäni kelaillut että voisi saada 0.3 cop lisää. Pääsis edes tonne kolmoseen
Wanhaakin tekniikkaa näyttää olevan myynnissä. Lienee kysyntää tuollaisilla.
Maalämpöpumppu | Tori
Geotherm 10 maalämpöpumppu 2kpl. Yksi kpl 5000 käytetty,molempiin uusittu kompressorit. Laitteet sisältää 340L vraajan käyttövesi ja patteri/lattialämmitys
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Niin, mutta zp zh on ihan eri pelejä kuin zr tai vaikkapa muut vanhat jäähdytys vehkeet.
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Joo no eipä niitä oikein ole ollut, ainakaan järkevään rahaan. 10 vuotta vanha ei ole mulle kovinkaan arvokas.
Toisaalta mulle merkkaa tuo omakin virittely.