Ei Suomen tavoiteaikataulussa ole mitään järkeä. Ei hetkauta globaalia ilmastoa mihinkään suuntaan hötkyilläänkö etuajassa, seurataanko EU-aikataulussa, tai myöhästytäänkö tavoitepäivämäärästä, mutta maan talouden se luokan hikipinkoa esittäminen tuhoaa. Olisi korkea aika päättäjien ottaa lusikka kauniiseen käteen ja luopua itsemääritellystä utopistisesta tavoiteaikataulusta.
Sitra, pystymme pysäyttämään ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen, jos ...!!!
- Keskustelun aloittaja SON
- Aloitettu
Jep, mielestäni rintarottingilla keulilla menemisessä ei ole mitään järkeä. Saatetaan vaan aiheuttaa turhia kustannuksia ja tehdä kalliita virheitä jotka kostautuvat muualla. Mieluummin hiukan peesailla muita ja poimia sieltä ne järvimmiksi osoittautuneet jutut.
Ruotsissa on nostettu polttoaineiden sekoitevelvoitteet nyt tapetille kun keskustelu energian korkeista hinnoista käy kuumana. Tuo taitaa olla kans vähän kaksipiippuinen juttu vaikkapa nyt pelkästään raaka-aineiden alkuperän takia puhattamaan muista jutuista(mm kustannukset).
Viimeksi muokattu:
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Mikähän mahtaa olla pääsyy, kun purjealukset eivät ole palanneet rahtiliikenteeseen? Polttoaine olisi ilmaista eikä saasteitakaan juuri syntyisi. Alaa tuntemattomana veikkaan että alukset ovat niin kalliita, että pidemmät matka-ajat nostaisivat rahtikustannukset nykyisiä korkeammiksi vaikka polttoainekustannuksissa säästäisikin. Saasteiden vähennyspotentiaali olisi kuitenkin niin iso, jotta eiköhän poliitikkojen kannattaisi tökkiä markkinoita tuohon suuntaa.
Onhan tuulta sentään vähän alettu hyödyntää taas myös kaupallisessa meriliikenteessä. Toivotaan että yleistyisi enemmänkin.
Uusi roottoripurje tekee Viking Gracesta edelläkävijän | Viking Line
Viking Grace saa uuden roottoripurjeen myötä tuulta allensa. Sähkömoottorin pyörittämä putkilomainen roottoripurje tuottaa ilmapaine-eroilmiön, joka työntää alusta eteenpäin. Ilmiö tunnetaan...
Aikataulun epävarmuus ja tarve kulkea tiettyjä reittejä, joita globaalit tuulet suosivat. Purjealus on hyvä vain valtamerillä ja pitää hyväksyä pasaatituulten asettamat ehdot. Ennen vanhaan laivat kiersivät aina maapallon tiettyyn suuntaan eikä asia ole tuolta osin muuttunut miksikään. Luoviminen on rahtilaivalle aina haaste, kun lasti kallistelisi.
Viking Line luopui tuosta Gracen pömpelistä kun ei se vastannut odotuksia.
www.is.fi
Viking Line luopuu Grace-aluksen tornista, jonka piti kutistaa polttoainelaskua reippaasti – ”Säästöt jäivät marginaaleihin”
Polttoainetta säästävän tekniikan testikausi päättyi, eikä Viking Line jatka sen käyttöä.
www.is.fi
Syynä huono reitti, josta avomerellä vain pieni stintti. Varmaan se valtameriä seilaavilla rahtilaivoilla auttaisi paljon enemmän.
Eihän Grace ole ainoa laiva johon noita on asennettu, mutta referenssinä ei ihan parhaimmasta päästä. Reittihän ei sinällään ole huono, mutta tuo pömpeli ei reitille sovellu.
Tuo Gracen purjehan sovitti pyörimisnopeutensa automaattisesti tuuliolosuhteisiin, joten vika ei ollut roottoripurjeessa sinällään. Toimii se saaristossakin, vain tuulen nopeus ratkaisee purjeen antaman lisätyöntövoiman (tietenkin tuulen suunnan ohella).
Sen sijaan Gracen kaltainen autolautta on aika sopimaton roottoripurjeen alustaksi. Ensinnäkin autolautta on korkea, jolloin laidat ottavat paljon tuulta kuin purje ikään ja roottorin asennupaikka tulee turhan korkealle (laivan kallistuminen tuulen vaikutuksesta lisääntyy ja sen seurauksena hydrodynaamiset häviöt lisääntyvät tyypillisellä käyttötarpeen sanelemalla runkomuodolla). Toisekseen, roottoripurje oli laivan kokoon nähden varsin pieni ja laiva yleensä ajoi tuulisimmilla reitin osilla niin nopeasti, että vallitsevista tuulista ei saanut kunnon lisähyötyä.
Positiivisemmat kokemukset laitteessa ovat peräisin matalammista ja hitaammin kulkevista rahtialuksista tuulisemmilta merialuleilla.
Sen sijaan Gracen kaltainen autolautta on aika sopimaton roottoripurjeen alustaksi. Ensinnäkin autolautta on korkea, jolloin laidat ottavat paljon tuulta kuin purje ikään ja roottorin asennupaikka tulee turhan korkealle (laivan kallistuminen tuulen vaikutuksesta lisääntyy ja sen seurauksena hydrodynaamiset häviöt lisääntyvät tyypillisellä käyttötarpeen sanelemalla runkomuodolla). Toisekseen, roottoripurje oli laivan kokoon nähden varsin pieni ja laiva yleensä ajoi tuulisimmilla reitin osilla niin nopeasti, että vallitsevista tuulista ei saanut kunnon lisähyötyä.
Positiivisemmat kokemukset laitteessa ovat peräisin matalammista ja hitaammin kulkevista rahtialuksista tuulisemmilta merialuleilla.
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Kenties tuon kallistumisen saisi ehkäistyä leventämällä alusta sen verran, ettei pääse kovassakaan merenkäynnissä ja tuulessa kallistumaan. Kaikkiin laitureihin, satamiinkaan, eivät mahtuisi, mutta lastauksiin ja purkuihin voisi olla omia sähkökäyttöisiä yhteysaluksia. Tai mitäs jos laittaisikin monta tavanomaisempaa purjealusta vierekkäin toisiinsa sopivasti nivelöidysti kiinni siten, että kallistelu estyy, mutta toisaaltaan vesimassojen liikuttamiseen tuhraantuisi vähemmän energiaa. Laivoja kytkeytyisi ja irrottautuisi kompleksista tarpeen mukaan.
Aluksen leventäminen vaan lisää kulkuvastusta, eli joko vauhti putoaa (ja joissakin tilanteissa laivan hallinta ei enää onnistu, kun tuuli painaa) tai tarvitaan suuremmat purjeet ja korkeammat mastot. Tuosta tulee jossakin vaiheessa sellainen jollamainen rakkine, joka voi lentää ympäri myrskyssä, jollei hajoa jo sitä ennen. Laivahan rakennetaan yleensä niin, että se kyllä keinuu, mutta periaatteessa oikenee, vaikka mastot joutuisivat veden alle, kunhan lastiluukut ovat kiinni. Hallittu keinuminen vähentää rasituksia laivan rungolle.
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Tässä kuva havainnollistamaan mitä tarkoitin. Nuo alukset voisivat irrottautua kompleksistä ja jatkaa laitureihin kohteessaan/välisatamissa.
Liitteet
Mikä estäisi noita kallistumasta samaan tahtiin?
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Varmaan aluksia pitäisi liittää yhteen iso määrä ja varsien pituuden olla lennossa säädettävissä. Taitaa mennä hieman haasteelliseksi.
Riittävän isoon mittakaavaan kun siirrytään, niin kenties aluskompleksin ulkopuolella voisi olla mukana kulkeva aallonmurtaja, joka kenties samalla tuottaisi sähköenergiaa...Katamaraani ja trimaraanityyppiset purjealukset ovat toki tukevia ja nopeitakin, mutta lujuus on noissa koetuksella (ja voivat lentää pysyvästi katolleen, kun puhutaan laivoja pienemmistä aluksista). Tuo sinun kontruktiosi vaikuttaa sellaiselta, että rungon voisivat keikkua toisiinsa nähden. Vaikea sanoa ilman simulaatioita, miten tuollainen käyttäytyisi eri tilanteissa ja kestääkö värkit.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuohan käyttäytyisi kuin vaakaorsinen yhden naulan liitoksilla naulattu veräjä eli molemmat kallistuisivat samaan tahtiin.
Paitsi, että perä ja keula voivat keikkua eri tahtiin. Ainakin tuo aiheuttaa kamalia vaakavoimia orsiin.
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Ehkäpä nuo kamalat voimat voisi valjastaa sähkön tuottamiseen (eikä aallonmurtaja sikäli toisi lisäarvoa tuollaiseen kuljetukseen tarkoitettuun järjestelmään - vedenvarainen yhdyskunta olisi sitten eri asia). Säädettävät varret laivojen välissä mahdollistaisivat keinunnan torjunnan säätämällä etäisyys suhteessa aallonpituuteen siten, että liike minimoituisi. Toinen lähestymistapa voisi olla säätää etäisyydet siten, että kullakin aallonpituudella vain osaan kompleksista kohdistuisi isompaa keinuttavaa voimaa, jonka taasen liikkumattomat laivat ja näiden välissä energiaa keräävät mekanismit absorboisivat hyötyenergiaksi.
So man-made global warming of 4°C by 2100 above pre-industrial levels is not a real possibility.
reason.com
Worst-Case Climate Change Scenarios Are Highly Implausible, Argues New Study
Global temperature to rise to around 2.2°C above the pre-industrial average by 2100.
reason.com
Jos lukee tuon jutun niin 4 astetta oli se ääriskenario että fossiilisia poltetaan surutta lisäillen samaan tahtiin kuin historiassa vuoteen 2100 asti, muttta näin ei ole ollut käymässä vaan jyrkästi nousevalta suoralta on jo käännytty loivempaan - lopussa kysytäänkin että olisiko aika hyville ilmastouutisille. Tuo oli alunperinkin ääritapaus ' jos kaikki kasvaa niinkuin ennenkin eikä mitään tehdä'.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuo neljänkään asteen lämpeneminen ei täältä lumia veisi. Todennäköisesti toisi vaan rutosti lisää ja toistaiseksi turhiksi leimatuille lumenpudottajille töitä.
jarkko_h
Vakionaama
Ei pidä paikkaansa. Jos vertaa 4 asteen vaikutusta lömmitystarpeenseen Sodankylässä ja vertaa sitä Malmöön ja Turkuun, niin ei tarvitse edes kotona lapissa paljoa lumesta huolehtia neljän asteen lämpenemisen jälkeen. Moottorikelkat voin myydä samantein pois.
Siinä vaiheessa kun neljä astetta on lämmennyt, lumenpudotus tai moottorikelkkailu Lapissa on pienin huoli. Siinä vaiheessa on liikkeellä Bangladeshista, Intiasta... Noin 50 -100 miljoonaa pakolaista yksistään Euuropassa. Vietnamin venepakolaiset tai Syyrian pakolaiset on tuon rinnalla kuin suola kiehuvassa
pottukattilasaa.
Kansainvaellukset saivat aikanaan maailman sekaisin. 100 x kertaisen populaation, junien ja laivojen ja lentokoneiden aikaan liikkeet ovat 100 kertaa nopeampia ja 100 kertaa massiivisempia. Pelkästään Tuupovaaraan voi olla ryntäämässä tuhat pakolaista = ihmistä.
Viimeksi muokattu:
Ja vielä kun muistetaan, että 4 astetta globaalisti tarkoittaa Suomessa 8 astetta - meillä kun ilmasto lämpenee tuplasti maapallon keskiarvoon verrattuna.
Lämpenemisen vaikutus näkyy myös metsissä - yleensä iloitaan siitä että sehän vaan kasvaa entistä paremmin, mutta etelässä on jo alkanut näkyä ihan uusia tuholaisia - ja ylipäänsä puut ovat Suomessa yllättävän tarkkaan sopeutuneet siihen ilmastovyöhykkeeseen jossa kasvavat, niitä ei voi ihan tosta vaan ottaa taimena ja siirtää tässä mielessä erilaiseen paikkaan. Ja roudan puute altistaa tuulenkaadoille talvimyrsyjenkin aikaan..
Hempuli
Töllintunaaja
Tuholaisjuttu on jo näkyvissä Turun lähisaariston metsänomistajalla. Ilo parinkympin pakkasjaksosta vuoden 2021 lopulla oli iso, kun edellisen talven aikana oli kaatanut mäntyjä, joita ei voinut edes klapeiksi laittaa, koska vihulaiset olisivat ehtineet niissä lisääntyä. Onneksi puut sai vietyä lämpölaitokseen poltettavaksi. Vaan eipä tuolla keinoin kuin hidasteta paikallisesti vahinkoja.
Uusien autojen CO2-päästöt huimassa laskussa - sähköautojen suosion kasvu selittää laskua
Ajoneuvoja ensirekisteröitiin vuonna 2021 yhteensä 115 292 kpl. Kasvua edelliseen vuoteen oli 2,1 prosenttia. Täysähkökäyttöisten henkilöautojen ensirekisteröintien määrä kasvoi 139 % edelliseen vuoteen verrattuna, joten tällä on laskeva vaikutus ensirekisteröityjen henkilöautojen CO2 -päästöjen kehitykseen.
Uusien autojen CO2-päästöt huimassa laskussa - sähköautojen suosion kasvu selittää laskua | Traficom
Ajoneuvoja ensirekisteröitiin vuonna 2021 yhteensä 115 292 kpl. Kasvua edelliseen vuoteen oli 2,1 prosenttia. Täysähkökäyttöisten henkilöautojen ensirekisteröintien määrä kasvoi 139 % edelliseen vuoteen verrattuna, joten tällä on laskeva vaikutus ensirekisteröityjen henkilöautojen CO2 -päästöjen...
Millainen hinta tällä päästöhimmelillä oikein tuleekaan olemaan?
Heikki Karkkolaisen kirjoituksestä pätkä:
Odotukset inflaation hidastumisesta ovat perustuneet pitkälle siihen, että hintojen nousun syinä olevia energian kallistumista, tuotantoketjujen ongelmia, pandemiaa ja muita tekijöitä on pidetty tilapäisinä. Osa on sitä varmasti, mutta kuinka suuri osa? Mitkä uudet tekijät voivat nostaa hintoja? Energian hinnan nousussa on jäänyt lähes huomiotta ilmastopolitiikan vaikutus kuluttajien ja tuottajien energialaskuihin. Se vaikuttaa monien eri kanavien kautta energian hintaan, kuljetus- ja tuotantokustannuksiin ja kuluttajahintoihin ja läpi kansantalouden. Siitä saatiin käytännön kokemusta 1970- ja 1980-lukujen öljykriiseissä.
IMF:n ekonomistit tekivät viime vuonna arvion siitä, miten hiilipäästöjen hinta vaikuttaa energian hintoihin, kun päästöoikeuden hinta nousee 50 dollariin tonnilta vuoteen 2030 mennessä (kuva 4). Laskelmassa oli vertailtavana 20 maata. Maakaasun hinta nousee tutkimuksen mukaan keskimäärin 51 prosenttia, sähkön 39 prosenttia ja bensiinin 14 prosenttia, kun hiilipäästöjen hinta saavuttaa tavoitetason.
Euroopan päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien hinta nousi alkuvuonna korkeimmillaan 96 euroon tonnilta, kuten viidennestä kuvasta näkyy. Perjantaina se oli noin 89 euroa. Markkinaennusteen mukaan hinta on vuoden kuluttua noin 82 euroa tonnilta. Käytännössä ETS:n päästöoikeuksien hinnat ovat siis jo nousseet yli kaksinkertaisiksi IMF:n ekonomistien mallilaskelman päätöshintaan verrattuna. 50 dollaria vastaa noin 44 euroa.
Yleistämällä karkeasti voi sanoa, että kaksinkertainen päästöoikeuden hinta nostaa energian hintaa kaksinkertaisesti mallilaskelmaan verrattuna. Siis nykyisellä päästöoikeuden hinnalla: Bensiinin hintaan 28 prosenttia lisää, sähkön hintaan 78 prosenttia lisää ja kaasun hintaan 102 prosenttia lisää.
Tässä on pantu mutkia suoraksi, mutta syy on yksinkertainen. Oikein mistään ei löydy hyvää tietoa siitä, mitä kustannuksia ilmasto- ja energiapolitiikasta aiheutuu. Viranomaiset tai energiajärjestöt eivät ole tuottaneet kattavia kustannus- ja vaikutusarvioita (tavalliselle lukijalle ymmärrettävistä laskelmista puhumattakaan!) ilmastopolitiikan perusteella tehdyistä energiapoliittisista päätöksistä. Ilmastopolitiikkaa
kiivaimmin ajavat poliitikot puolestaan tuntuvat tekevän parhaansa kustannusten häivyttämiseksi julkisuudesta. Puhutaan mieluummin siitä, miten Suomesta tulee X:n edelläkävijä ja Y:n suurvalta.
Heikki Karkkolaisen kirjoituksestä pätkä:
Odotukset inflaation hidastumisesta ovat perustuneet pitkälle siihen, että hintojen nousun syinä olevia energian kallistumista, tuotantoketjujen ongelmia, pandemiaa ja muita tekijöitä on pidetty tilapäisinä. Osa on sitä varmasti, mutta kuinka suuri osa? Mitkä uudet tekijät voivat nostaa hintoja? Energian hinnan nousussa on jäänyt lähes huomiotta ilmastopolitiikan vaikutus kuluttajien ja tuottajien energialaskuihin. Se vaikuttaa monien eri kanavien kautta energian hintaan, kuljetus- ja tuotantokustannuksiin ja kuluttajahintoihin ja läpi kansantalouden. Siitä saatiin käytännön kokemusta 1970- ja 1980-lukujen öljykriiseissä.
IMF:n ekonomistit tekivät viime vuonna arvion siitä, miten hiilipäästöjen hinta vaikuttaa energian hintoihin, kun päästöoikeuden hinta nousee 50 dollariin tonnilta vuoteen 2030 mennessä (kuva 4). Laskelmassa oli vertailtavana 20 maata. Maakaasun hinta nousee tutkimuksen mukaan keskimäärin 51 prosenttia, sähkön 39 prosenttia ja bensiinin 14 prosenttia, kun hiilipäästöjen hinta saavuttaa tavoitetason.
Euroopan päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien hinta nousi alkuvuonna korkeimmillaan 96 euroon tonnilta, kuten viidennestä kuvasta näkyy. Perjantaina se oli noin 89 euroa. Markkinaennusteen mukaan hinta on vuoden kuluttua noin 82 euroa tonnilta. Käytännössä ETS:n päästöoikeuksien hinnat ovat siis jo nousseet yli kaksinkertaisiksi IMF:n ekonomistien mallilaskelman päätöshintaan verrattuna. 50 dollaria vastaa noin 44 euroa.
Yleistämällä karkeasti voi sanoa, että kaksinkertainen päästöoikeuden hinta nostaa energian hintaa kaksinkertaisesti mallilaskelmaan verrattuna. Siis nykyisellä päästöoikeuden hinnalla: Bensiinin hintaan 28 prosenttia lisää, sähkön hintaan 78 prosenttia lisää ja kaasun hintaan 102 prosenttia lisää.
Tässä on pantu mutkia suoraksi, mutta syy on yksinkertainen. Oikein mistään ei löydy hyvää tietoa siitä, mitä kustannuksia ilmasto- ja energiapolitiikasta aiheutuu. Viranomaiset tai energiajärjestöt eivät ole tuottaneet kattavia kustannus- ja vaikutusarvioita (tavalliselle lukijalle ymmärrettävistä laskelmista puhumattakaan!) ilmastopolitiikan perusteella tehdyistä energiapoliittisista päätöksistä. Ilmastopolitiikkaa
kiivaimmin ajavat poliitikot puolestaan tuntuvat tekevän parhaansa kustannusten häivyttämiseksi julkisuudesta. Puhutaan mieluummin siitä, miten Suomesta tulee X:n edelläkävijä ja Y:n suurvalta.
Löytyi tällainen Motivan sivu.
www.motiva.fi
Teollisuuden energian käytöstä aika vähän on politiikassa juttua, vaikka edustaa n. 45% energian käytöstä.
Energian loppukäyttö
Energian loppukäytöllä tarkoitetaan energiaa, joka jää energian kokonaiskulutuksesta siirto- ja muuntohäviöiden jälkeen yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön. Täältä löydät yksityiskohtia kunkin loppukäyttösektorin energiankulutuksesta ja sen kehityksestä.
www.motiva.fi
Teollisuuden energian käytöstä aika vähän on politiikassa juttua, vaikka edustaa n. 45% energian käytöstä.
Liitteet
Jahas, jo muutenkin harvaan asuttu maa pitäisi ennallistaa luonnontilaiseksi isolta osin. Viimeinen sammuttaa valot vai miten se menikään...
HS:n haltuunsa saama EU-luonnos toisi valtavat vaikutukset: Jopa kolmasosa Suomen pinta-alasta saatettava takaisin kohti luonnontilaa
EU:n komission haluaa ilmasto- ja luontohaitat kuriin. Valmisteilla oleva ennallistamislainsäädäntö koskee jopa kolmasosaa Suomesta. Mukana ovat niin metsät ja suot kuin Itämeri ja kaupungitkin. Turvepellot pitää siirtää pois viljelykäytöstä ja metsien hiilivarastoja on parannettava.
www.hs.fi
HS:n haltuunsa saama EU-luonnos toisi valtavat vaikutukset: Jopa kolmasosa Suomen pinta-alasta saatettava takaisin kohti luonnontilaa
EU:n komission haluaa ilmasto- ja luontohaitat kuriin. Valmisteilla oleva ennallistamislainsäädäntö koskee jopa kolmasosaa Suomesta. Mukana ovat niin metsät ja suot kuin Itämeri ja kaupungitkin. Turvepellot pitää siirtää pois viljelykäytöstä ja metsien hiilivarastoja on parannettava.
HS Ympäristö | HS:n haltuunsa saama EU-luonnos toisi valtavat vaikutukset: Jopa kolmasosa Suomen pinta-alasta saatettava takaisin kohti luonnontilaa
EU:n komission haluaa ilmasto- ja luontohaitat kuriin. Valmisteilla oleva ennallistamislainsäädäntö koskee jopa kolmasosaa Suomesta. Mukana ovat niin metsät ja suot kuin Itämeri ja kaupungitkin. Turvepellot pitää siirtää pois viljelykäytöstä ja metsien hiilivarastoja on parannettava.
www.hs.fi
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Tuolle karkkolaiselle voisi mainita, että tietenkin voidaan myös äänestää erilainen hallitus, kuten se edeltävä oli, joka korotti bensaveroa useampaankin kertaan. Kyseisen hallituksen puolueista 2/3 on nyt oppositiossa, josta käsin kauhistelevat bensaveroa ja kaikkia muitakin omia aikaansannoksiaan vuosien ja vuosikymmenten aikana, lukuisten eri hallituksien johtavana puolueena oli tämä toinen puolue.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Jahas, jo muutenkin harvaan asuttu maa pitäisi ennallistaa luonnontilaiseksi isolta osin. Viimeinen sammuttaa valot vai miten se menikään...
HS:n haltuunsa saama EU-luonnos toisi valtavat vaikutukset: Jopa kolmasosa Suomen pinta-alasta saatettava takaisin kohti luonnontilaa
EU:n komission haluaa ilmasto- ja luontohaitat kuriin. Valmisteilla oleva ennallistamislainsäädäntö koskee jopa kolmasosaa Suomesta. Mukana ovat niin metsät ja suot kuin Itämeri ja kaupungitkin. Turvepellot pitää siirtää pois viljelykäytöstä ja metsien hiilivarastoja on parannettava.
HS Ympäristö | HS:n haltuunsa saama EU-luonnos toisi valtavat vaikutukset: Jopa kolmasosa Suomen pinta-alasta saatettava takaisin kohti luonnontilaa
EU:n komission haluaa ilmasto- ja luontohaitat kuriin. Valmisteilla oleva ennallistamislainsäädäntö koskee jopa kolmasosaa Suomesta. Mukana ovat niin metsät ja suot kuin Itämeri ja kaupungitkin. Turvepellot pitää siirtää pois viljelykäytöstä ja metsien hiilivarastoja on parannettava.
Enpä tiedä, täällä päin mitä seuraillut tilannetta, niin erityisesti metsähallituksen hakkuutahti on sitä luokkaa että heikompaa hirvittäisi jo.
40 vuotiaita metsiä sileiksi. Sitä se teettää kun muuttivat puljun liikelaitokseksi.
Käyttö ei ole tuon mukaan kasvanut ainakaan merkittävästi? Toki alemmat kuvat sitä sitä kerro että jos paikallisesti jostain kynitään kaikki ja jostain ei mitään. Mikähän se aiheuttaa että wanhat suotkin pitäisi poistaa viljelyskäytöstä? Päästöt lakkaa sen jälkeen?
Turvemaiden viljelyn kasvihuonekaasupäästöt ovat jopa seitsenkertaiset kivennäismaihin verrattuna. Suomen pelloista vain kymmenesosa on turvepeltoja, mutta ne tuottavat yli puolet maatalouden päästöistä.
Tilastot
Luken tilastointi luo perustaa biotalouden kasvulle ja digitalisaatiolle. Tuotamme Suomen ruoka- ja luonnonvaratilastot kestävän päätöksenteon tueksi!
stat.luke.fi
jarkko_h
Vakionaama
Sama myös pohjoisessa. Tilastoilla asia saadaan siloteltua kauniiksi käppyröiksi. Kun ei ole enää hakattavaksi ikimetsiä, niin pitää risuja hakata siitä edestä.
Omassa metsässä ehkä hakkuita tukevana vuotena.
Lopulta nälkään kuolemisen näkee joku näissä uutisissa positiivisessa mielessä.
Luonnonvarakeskuksen maatalouspolitiikan tutkimusprofessori Jyrki Niemi:
Lopulta lannoitteiden kallistuminen voi siis johtaa lihan syönnin vähenemiseen, mikä olisi ilmaston ja ruuan tuotannon kestävyyden kannalta positiivinen uutinen, Niemi sanoo.
– Jos lannoitteiden ja rehun hinnannousu saadaan vietyä kuluttajahintoihin, se tulee myös hillitsemään lihan kulutusta. Varsinkin vauraissa maissa on varaa vähentää lihan kulutusta.
yle.fi
Luonnonvarakeskuksen maatalouspolitiikan tutkimusprofessori Jyrki Niemi:
Lopulta lannoitteiden kallistuminen voi siis johtaa lihan syönnin vähenemiseen, mikä olisi ilmaston ja ruuan tuotannon kestävyyden kannalta positiivinen uutinen, Niemi sanoo.
– Jos lannoitteiden ja rehun hinnannousu saadaan vietyä kuluttajahintoihin, se tulee myös hillitsemään lihan kulutusta. Varsinkin vauraissa maissa on varaa vähentää lihan kulutusta.
Suomalaiset saattavat pian joutua muuttamaan ruokatottumuksiaan – syynä on sota ja Suomen riippuvuus venäläisistä lannoitteista
Venäjä ja Valko-Venäjä ovat maailman tärkeimpiä lannoitteiden ja niiden raaka-aineiden valmistajia. Sodan seurauksena lannoitteiden saanti on vaikeutunut. Tutkimusprofessorin mukaan tämä voi johtaa ruokatottumuksiemme muuttumiseen.
Meinaatko että kuollaan nälkään, jos ei syödä lihaa? Just vetäisin työmaaruokalassa kasviskroketit ja sitruunarisoton, hyvää oli ja maha tuli täyteen. Ei ollut lihan biittiä siinä. On kyllä itselläkin turhan harvinaisia nämä kasvisruokapäivät, kanaa menee paljon ja kalaakin kohtalaisesti. Nautaa ja sikapossua harvemmin.Lopulta nälkään kuolemisen näkee joku näissä uutisissa positiivisessa mielessä.
Suurin osa maailman viljellysalasta taitaa mennä rehuviljan kasvattamiseen. Mitäs jos syötäis ne viljat itse, ja jätettäis liha kasvattamatta? Taitaisi ilmasto tykätä, ja meidän oma terveys myös.
Katselin tuossa äskettäin käppyröitä, miten paljon esimerkiksi Kalifornian osavaltiossa joudutaan rajoittamaan tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoa jokseenkin päivittäin tarjonnan ylittäessä tarjonnan. Samahan on tilanne usein Pohjois-Saksassa. Typpilannoitepulan riskien sijaan voisi katsoa eteen päin, miten nuo käyttämättömät uusiutuvan energian resurssit suunnattaisin vedyn tuotantoon ylitarjontajaksojen aikana, jotta saataisiin harmaan maakaasuvedyn tuotannolle hiilineutraali korvike typpilannotteiden ylivoimaisesti energiaintensiivisimmän lähtökemikaalin tuottamiseksi.
Gaasu hyvä, biomassa(puu) huono?
EU päivittää parhaillaan uusiutuvan energian kestävyyskriteereitä osana isoa ilmastopakettiaan. Se tarkoittaa EU:n haluavan varmistaa myös sen, että mistä tahansa luonnosta saatavasta massasta ei tehdä energiaa, jotta luonnolle ei tehtäisi vahinkoa.
Parlamentin ympäristövaliokunta linjasi äänestyksen jälkeen torstaina, että metsäenergiaa ei voi laskea mukaan kansalliseen uusiutuvan energian kiintiöön. Tiukka linjaus löi monet ällikällä Suomessa, jossa suuri osa uusiutuvasta energiasta saadaan puusta.
YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN pääneuvottelija on suomalaismeppi Nils Torvalds (r), joka myöntää joutuneensa antamaan periksi tietyissä Suomen kannalta tärkeissä asioissa.
Puuta voisi edelleen kyllä polttaa, mutta valtio ei voisi taloudellisesti edistää sen käyttöä eikä se auttaisi Suomea saavuttamaan koko ajan kiristyvää EU:n uusiutuvan energian tavoitetta.
www.hs.fi
EU päivittää parhaillaan uusiutuvan energian kestävyyskriteereitä osana isoa ilmastopakettiaan. Se tarkoittaa EU:n haluavan varmistaa myös sen, että mistä tahansa luonnosta saatavasta massasta ei tehdä energiaa, jotta luonnolle ei tehtäisi vahinkoa.
Parlamentin ympäristövaliokunta linjasi äänestyksen jälkeen torstaina, että metsäenergiaa ei voi laskea mukaan kansalliseen uusiutuvan energian kiintiöön. Tiukka linjaus löi monet ällikällä Suomessa, jossa suuri osa uusiutuvasta energiasta saadaan puusta.
YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN pääneuvottelija on suomalaismeppi Nils Torvalds (r), joka myöntää joutuneensa antamaan periksi tietyissä Suomen kannalta tärkeissä asioissa.
Puuta voisi edelleen kyllä polttaa, mutta valtio ei voisi taloudellisesti edistää sen käyttöä eikä se auttaisi Suomea saavuttamaan koko ajan kiristyvää EU:n uusiutuvan energian tavoitetta.
Metsäpolitiikka | Puuta ei voi laskea uusiutuvan energian tavoitteeseen, linjasi europarlamentin valiokunta: Tästä on kyse
Pääneuvottelija Nils Torvalds (r) on varma, että ympäristövaliokunnan kanta muuttuu parlamentin täysistunnon äänestyksessä.
Puun kanssa halutaan mennä vielä askel pitemmälle: puu halutaan käytettäväksi jossain missä sen sitoma hiili pysyy pitkään sidottuna - eikä sitä polteta samantien takaisin kiertoon - se on siinä suhteessa vähän erilainen biomassa.