Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia

[Kellarinlämmittäjä]

Mielessä on käynyt laittaa tuohon ulkoreunaan sulanapitokaapeli. Semmoinen siihen juuri ja juuri saataisi syrjälleen sopia. Jäät taitavat kertyä tuohon nurkkaan valumalla. Jos tavara valuisi siihen vetenä, se luultavasti löytäisi poiskin sillä kenno on kyllä sulatuksen jälkeen sula ja takareunassa on sulanapitokaapeli.

Vaikea sanoa, olisiko edes teoriassa mahdollista mutta jos sulatus alkaisi alareunasta niin vesi valuisi ikään kuin lämpimänä ja tehokkaasti sulattelisi reittinsä myös koneen alla.

 

[pökö]

Jäätä on näköjään kennossa niin paksulti että voi se jäänäkin valua siihen. Vastuksen lisäksi lisäreikä voisi olla hyvä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Taitaa olla tuo viskositeetin muutos mentäessä nollan alapuolelle sen verran huomattava, että isokin reikä jää ahtaaksi. Jäätä on aluksi hyvin ohuelti mutta niin se puukin kasvaa paksuutta muutaman millin vuodessa ja lopulta on metrinen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onko kukaan ostanut avaimet käteen ja onko myyjältä kysytty näkemyksiä ja mitä on vastattu ?

 

[iqo]

Mutta MIKSI nuo pellit on aina noin ahtaita?

Juuri vähän aikaa sitten täällä tiedettiin kertoa, että nämä pohjapellit ja koko kennon kannattelusysteemi tulevat kustannussyistä samasta muotista, kuin jäähdytyskäyttöön, tai korkeintaan leutoon ilmastoon suunniteltuihin massatuotantolaitteisiin. Ei ole mitään järkeä näitä räätälöidä pohjoiseen ilmastoon sopivaksi, kun se ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Panasonicin raidoittumisen perusteella kyse ei kuitenkaan taida olla perimmiltään pohjapellistä. Jääkakku alkaa sopivissa oloissa kasvaa siitä kennon raidasta. Kun se saavuttaa ritilän tai kotelon pellin, niin siitä se alkaa kasvaa myös alaspäin. Lopulta se yltää pohjalevyyn asti.

 

[iqo]

Vaikea sanoa, olisiko edes teoriassa mahdollista mutta jos sulatus alkaisi alareunasta niin vesi valuisi ikään kuin lämpimänä ja tehokkaasti sulattelisi reittinsä myös koneen alla.

Mitsussa ainakin kennon yläreuna lämpiää ensin ja sieltä vesi valuu koko kennon läpi sulattaen samalla tielleen osuvaa härmistynyttä kuuraa. Itse kenno ei ole ikinä varsinaisesti jäässä, vaan juuri tuollaisessa kuurassa. Minulla ei ole kokemusta muista laitteista, mutta esim. Nibestä kuulemma tippuu ihan kirkkaita jään palasia.

 

[kurre orava]

Mutta MIKSI nuo pellit on aina noin ahtaita? Helpompi olisi kerätä tippuvat vedet Daikinin tapaisesta kennosta jossa pohjapeltiä ei ole.

Omaa sukua Nibe olevissa tuo on kyllä kohtuu toimivasti toteutettu. Suora höyrystin, ei siis J mallinen ja sen alla vedenkeräyskouru joka päätyy yhteen poistoreikään. Taitaa CTC:ssäkin olla samantyylinen ratkaisu. On ainakin täällä lounaassa toiminut moitteetta. Toki on lyhyt (3m) saattokaapeli kourussa ja poistoputkessa mutta on toteutettu niin että on päällä vaan sulatusten ajan ja muutaman minuutin sulatuksen jälkeen.

Daikinin ratkaisukin on omalla tavallaan hieno mutta ei järin toimiva jos kuitenkin haluaa kerätä nuo vedet yhteen ja viemäriin. Mutta jos pumppu on riittävän ylhäällä eivätkä perustukset ja seinä ole kosteudelle arkoja niin onhan tuo silloin eräänlainen lämpöpumppujen "junan vessa".

 

[Pretor]

katso liitettä 77097

Vasen ylänurkkakuva on hyvä esimerkki, että kenno on puhdas ja jäät irti kennosta, mutta ne jää sinne nurkkaan jäätämään hiljalleen lisää.
Meinasinkin sanoa (mutta ehditte ensin), että jos tuosta nurkasta kulkisi sulanapitokaapeli, niin voisi auttaa. Kaapeli on kuitenkin 10min päällä sulatuksen jälkeen.
Melkein voisi rännikaivoon menevän saattokaapelin laittaa menemään ihan koko ulointa pohjan takareunaa pitkin, koukata tuon nurkan kautta ja jostain reiästä ulos/alas.

 

[Sakarikk]

Tämmöisestä se on alkanut. Ihan nollakelistä (tai mitenkä näyttääkään kuin vesi vielä olisi lammikoina) ja kyllä tuo jää on kennossa kiinni vielä sulatuksen päättyessä. Sitten myöhemmin otettiin tuo verkon alareuna pois kun ilmojen kylmetessä tuo kasvoi siihen kiinni.

katso liitettä 77095

Tuo on juuri se kohta mikä panassa sulaa viimeisenä, minusta tuo on merkki siitä että sulatus on loppunut vähän liian aikaisin. Lämmityksen alkaessa tuo hyvin vetinen kuura muuttuu teräsjääksi joka on sitten vaikeampi sulattaa seuraavassa
syklissä.
Jos sulatuksessa vesi liikkuu normaalisti eli täysillä niin onko joku anturin asento hiukan väärä tai sen arvo hiukan pielessä,
konehan tekee oikein mutta on liian hätäinen.
Koneen mukana tullut pohjavastus oikeen asennettuna pitää pohjan sulana niin että vesi tulee yhdestäkin seijästä ulos.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Suora höyrystin, ei siis J mallinen ja sen alla vedenkeräyskouru joka päätyy yhteen poistoreikään. Taitaa CTC:ssäkin olla samantyylinen ratkaisu.

Joo, on. Erikoista kyllä näissä ei kerry myöskään pystyreunoille mitään. Kun kenno on lopussa lämpöinen kauttaaltaan, reunoille ei myöskään jää mitään.

En tiedä miten juuri Nibessä, mutta tämä Panan J-mallinen höyrystin ei sitten altistu äänestä päätellen jännityksille. Päät pääsevät ilmeisesti lämpölaajenemaan vapaammin. Rakenne lienee samanlainen kuin ilmalämpöpumpuissa.

Outdoor_pipe_temp anturilla taisi tuohon sulatukseen olla jotain tekemistä.

Jos sulatuksessa vesi liikkuu normaalisti eli täysillä niin onko joku anturin asento hiukan väärä tai sen arvo hiukan pielessä,
konehan tekee oikein mutta on liian hätäinen.

Jos löytäisi oikean anturin, mitä sille sitten pitäisi tehdä?

• Eristää
• Lisätä massaa, jotta se lämpenisi sulatuksen aikana hitaammin
• Heikentää mekaanista kontaktia, jotta seuraisi viiveellä mitattavan putken lämpötilaa

Kenelläkään ei siis vaikuta olevan mitään käyttäjän hallinnassa olevaa asetusta jota voisi muuttaa. Onkohan näissä mitään säätöarvoja joita voisi parametroida jollakin "huoltokoodilla". Olisi helpointa komentaa vain jatkamaan sulatusta kauemmin jolloin ongelma ratkeaisi eikä tulisi mitään uusia tilalle. Tai ohjelmapäivitys jos semmoisen a) saisi ja b) jotenkin voisi tuonne syöttää sisälle.

 

[kurre orava]

Jos löytäisi oikean anturin, mitä sille sitten pitäisi tehdä?

• Eristää
• Lisätä massaa, jotta se lämpenisi sulatuksen aikana hitaammin
• Heikentää mekaanista kontaktia, jotta seuraisi viiveellä mitattavan putken lämpötilaa

Kenelläkään ei siis vaikuta olevan mitään käyttäjän hallinnassa olevaa asetusta jota voisi muuttaa. Onkohan näissä mitään säätöarvoja joita voisi parametroida jollakin "huoltokoodilla". Olisi helpointa komentaa vain jatkamaan sulatusta kauemmin jolloin ongelma ratkeaisi eikä tulisi mitään uusia tilalle. Tai ohjelmapäivitys jos semmoisen a) saisi ja b) jotenkin voisi tuonne syöttää sisälle.

Se ei nyt tähän ongelmaan auta mutta Niben ohjaimessa löytyy parametrit jolla sulatuksen laukaisua voidaan "herkistää" ja sulatuksen pituutta/loppulämpöä voidaan nostaa. Tiedä sit olisiko Panassa jotain vastaavanlaista? Käyttöliittymä noissa tuntuu olevan kankeahko.

Itse yrittäisin tuolle anturille ehkä kuitenkin perinteistä vastushuijausta tyyliin vaihtuvakärkisellä aikareleellä ja sopivalla vastusarvolla niin laittaisi logiikan näkemään sulatuksessa hiukan todellista matalempaa arvoa anturista jolloin oletan et tuo sulatuskin jatkuisi hiukan kauemmin.

 

[eliel]

Jos löytäisi oikean anturin, mitä sille sitten pitäisi tehdä?

Jos kylmäpuolella anturit ovat putkissa samalla tavalla kiinni, kuin vesipuolella ja ilman eristeitä, niin voisi olettaa että antureissa on samaa ongelmaa. Eivät mittaa putkien sisälämpötilaa, vaan jotain putken ja ulkolämpötilan väliltä. Insinöörin tarkoituksena todennäköisesti on ollut putken lämpötilaa mitata. Tällä logiikalla antureiden eristäminen ei haittaisi pumpun toimintaa, ja siitä saattaisi olla apua.

Antureiden arvoihin voi antaa korjauksia, mutta tuolla ei tainnut olla, kuin tulo ja meno veden anturit.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Varmaan ihan hyvä ja todennäköisesti paras tuommoinen sähköinen huijaus kun sitä voisi säätää. Omaan osaamistaustaani sopisi paremmin anturin uudelleen asemointi kuin elektroniikka kehitelmät.

Taisi olla tuolla jossakin edellä kuvia, että noita antureita on pienten putkiin juotettujen holkkien sisällä. Jos tämäkin on semmoinen, voisi kokeilla irrottaa anturin holkistaan ja kiinnittäisi sen teipillä putken kylkeen. Sitten hiukan jotain solukumieristettä päälle, että se joskus saavuttaisi suunnilleen sen putken lämpötilan. Näin se näkisi sen ihan saman mutta pienellä viiveellä. Jos sulatus jatkuisi puolesta minuutista minuuttiin kaemmin, tuo ongelma todennäköisesti poistuisi kokonaan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tämä on sitten kuulemma ihan normi tilanne, eikä aiheuta varaa eikä toimenpiteitä koska lämmittää normaalisti.
Asetusten muuttamismahdollisuutta tai päivitysmahdollisuutta ei ole.

Service manualista löysin tämmöisen mutta ilman valokuvaa on vaikea paikantaa tai nähdä käsiksi pääsemisen mahdollisuutta.
30 SENSOR-COMP.(DEFROST TEMP)
Sivulla 215 service manuaalissa on kaaviokuva, missä tuo anturi 30 on merkitty. Voisiko tämä olla anturi, jonka lämpenemistä pitäisi hidastaa ?

 

[iqo]

Tämä on sitten kuulemma ihan normi tilanne, eikä aiheuta varaa eikä toimenpiteitä koska lämmittää normaalisti.

Tämä vissiin myyjän/maahantuojan kanta? Onhan tuo rujon näköistä, mutta jos todella on niin että jäät sulaa aina irti kennosta, niin ei kai ne sitten pääse sitä vaurioittamaan. Kun jäät häviää, niin tutkikaa ovatko rivat täysin koskemattomat kennon mutkassa alhaalla, se kertoo tilanteesta paljon. Mutta heikentäähän tuo raita nyt koneen toimintaakin jollain lailla, kun ainakin 10% kennosta on aina ummessa tuon takia. Ja tuo umpeutuminen on muuten omiaan kasvattamaan sitä paakkua entisestään.

Kuvan oikeassa pystyreunassa muuten näkyy vähän samanlaista kerrostumaa, jota minunkin Mitsu kerää tuohon kotelopeltiin. Kyseinen kohta käy vissiin aika kylmänä, kun kennon putkilenkit sitä jäähdyttää ja jäätä kertyy, mutta sulatus ei sinne vaikuta. Suojasää tilanteen on kuitenkin aina korjannut.

 

[Ton1A]

Onko jostain löytynyt joku Panasonicin edustaja joka oikeasti osaa sanoa tästä laitteesta jotakin?

 

[eliel]

Defrost_Temp ja Outside_Pipe_Temp välinen lämpötilaero katoaa sulatuksessa. En ainakaan nopealla vilkaisulla löytänyt säännömukaisuutta siitä milloin sulatus loppuu näiden sensoreiden käyttäytymisen suhteen. Jos käytössä on Heishamon, niin aikanopeasti sensoreita lämmittämällä näkisi mikä sensori on mikäkin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Suojasää tilanteen on kuitenkin aina korjannut.

Panasonicin kanta

Täällä ei ole ollut semmoista suojasäätä marraskuun lopun jälkeen joka tuon olisi sulattanut. Tianteen on korjannut lämmin vesi mutta miltähän tuo näyttäisi jos ei kerran pari viikossa pelastaisi?

Tässä ei ole Heishamoa, on vain se koneen oma pieni näyttöpaneeli.

 

[Sakarikk]

Näyttää että tuo sulatuksen lopetus on hyvin tarkasti säädetty eli muillakin joskus on esiintynyt pientä viirua.
Tässä yksilössä on voi olla poikkeavaa softassa( tuskin) , anturin arvossa tai paikassa. Ei kai laitteen paikka voi noin paljon vaikuttaa. Sitä anturin paikkaa säätämällä näkisi mitä ja kuinka herkästi se vaikuttaa.
Jos tuolla aikaisemmin olleen kuvan tilanne on maahantuojan mukaan normaali niin miksi muut panat toimivat selvästi paremmin. Jos viikottain pitää apusulattaa niin maahantuoja puhuu p...aa.

 

[Pretor]

Mites asennus? Esim. täällä etelä-lounas vallitsevat tuulet ja jos asennuspaikka sellainen, että tuulee esim just tuolle sivulle.
@Kellarinlämmittäjä Sano, että ottaa sivuritilän irti. Kyllä sekin jo auttaa.
Viikottaiset sulattelut vedellä ei ole kyllä normaalia

 

[Sakarikk]

Tuossa on se mitä mun panassa joskus näkyy, ei enempää ja sekin häipyy seuraavissa sulatuksissa.
.

 

[janti]

Eikös tuossa ole 5.21 Force Defrost -toiminto? Sulaako sillä kaikki?

21. Force Defrost
"Under manual code, user can turn on force defrost through quick menu"

 

[Pretor]

Eikös tuossa ole Forced Defrost -toiminto? Sulaako sillä kaikki?

Eipä ole tullut tuota kokeiltua, mutta voisi olettaa toimivan niin, että sulatus loppuu niillä samoilla parametreilla millä se loppuu automaattisen sulatuksenkin kanssa. Eli periaatteessa saa vain aikaistettua manuaalisesti sulatuksen alkua ja voisi myös olettaa sen olevan nopeampi (jos siis pakottaa uudestaan automaattisen sulatuksen jälkeen). Tuota pitäisi siis käyttää sulatuksen jälkeen heti perään manuaalisesti ja katsoa auttaako.
Monesti vaan jäät on tuossa vaiheessa "liian kaukana" kennosta, jotta ne sulaisi.

Tuossa on myös se pieni ongelma, että kone pitää pysäyttää tuon takia.
Heishamonin kanssa tuon saisi kyllä lennosta päälle käynnissä ollessakin.

 

[Sakarikk]

Olen tuota pakkosulatusta käyttänyt, toimii kuin normaalisulatus mutta silloin kuin antaa käskyn. Mitenkähän jos antaa toisen käskyn heti perään, huoliiko toista käskyä.

 

[Sakarikk]

Eikös tuossa ole 5.21 Force Defrost -toiminto? Sulaako sillä kaikki?

21. Force Defrost
"Under manual code, user can turn on force defrost through quick menu"

Se tekee käskystä ihan normaalin sulatuksen.

 

[eliel]

Kuinka kauan muilla sulatukset kestää? Täällä -10 ulkolämpötilaan asti näyttäisi menevän 8-10 minuuttia ja sitä kylmemmässä 12-15minuuttia.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jos viikottain pitää apusulattaa niin maahantuoja puhuu p...aa.

Arvelisin että tuo on vaikea paikka kun noille ei voi tehdä mitään oikeaa korjausta, koska päivitysmahdollisuutta ei ole ja nuo on kai jotenkin kiinteillä parametreillä. Mahtaako saada mitään uudistusta muuten sisään kuin uusimalla koko ohjelmakortin. Kai noista suurin osa sen kahden vuoden takuuajan selviää jos osassa on onglmat lievempänä ja etelässä välillä luonto sulattaa. Moneen turhaan säätö- ja kokeilutoimeen meni paljon aikaa kun harvakseltaan on ollut mahdollisuus kokeilla ja aikansa kesti ennen kuin itsekin tuo ymmärsin ja sain kuvia ongelmasta.

Mites asennus?

Vaikea sanoa onko se asennuspakka hyvä vai huono. Lumipyry on ainut, mikä tuota oleellisesti pahentaa. Muuten tuo jääpanta alkaa kertyä heti kun on hiukankin pakkasella tai edes nollassa.

Ja tuo mainittu manuaalisulatus on kuten jo @Sakarikk kertoi vain aloituskäsky. Mitä vähemmän sulatettavaa sitä nopeammin se sen myös lopettaa ja kiusallisen hyvin osaakin lopettaa juuri kun tuon jäävanteen sulamisvuoro olisi koettamassa. Ainakin kun se lopettaa tuon lystin, voi antaa uuden sulatuskäskyn. Liekkö mitään rajaa ja isossa varaajassa kyllä riittää lämmintä vaikka tunnin sulattelisi. Sulatustoiminto ei paksuuntunutta jääpantaa sulata mutta saattaa toistettuna sen irrottaa. Pannan kasvu alkaa jo ensimmäisestä sulatuksesta. Etu on, että saa sulatuksen päälle silloin kun haluaa vedellä sulatella, muutenhan siitäkään ei tule mitään.

 

[janti]

Service Manualista löytyy tuon sulatusanturin sijainti (osa nr. 30).
Mielestäni siinä jää yksi kierto ennen tuota EEVtä (osa 71) nyt huomioimatta.
=> Sulatusanturi voisi olla hieman myöhemmin kennokierrossa ennen tuota EEV:tä.

 

[pelzi_]

Eipä se jää ole mikään ongelma jos sitä ei kerry lamellien väliin ja pakkaudu sinne, mistä jää selvät jäljet lamelleihin jotka kesälläkin näkyy.

Kennon ulkopuolisen jään sulatus toimii erään merkkisissä ilp:issä melko hyvin, ja siihen ei näytetä olevan sen tyytyväisempiä. Paljon energiaa se tietysti vaatiikin.

Noilta lumituiskuongelmilta välttyy varsin hyvin kun kotelointi on tarpeeksi umpinainen ja auki vain alaspäin. Mutta ne on aika kosmeettisia kunhan lamellien väliin ei pakkaudu kiilaavaa jäätä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kyllä tuo on ongelma ja ongelmaa on hoidettukin ettei siitä ihan katastrofia tule. Kesti jonkin aikaa ennen kuin selvisi, kuinka tuo tapahtuu kelillä kuin kelillä eikä vain lumituiskun aikaan. Eikä lumituiskukaan ole ollut CTC:lle ongelma 6 talveen. Tälle Panalle ongelma on mikä tahansa keli, jolloin ollaan nollassa tai asen alle. Tuommoinen jääkölli ottaa jo paljon lämmintä lämmetäkseen enkä olisi niin varma että tuo kenno pysyy sen sisässä tyhjänä.

Olihan tuossa tuo Mitsun ILP kaksi talvea aikoinaan lämmittämässä. Jos muistan oikein, yhden kerran sillä oli vähän vaikeuksia kun tuisku pakkasella pääsi siihen oikein kunnolla puhaltamaan.

 

[Ton1A]

Täällä näytti tältä tänään noin kello 11, pikkupakkasta ja kone on käynyt tauotta ilman yhtään sulatusta eilisestä 17:30 asti. Tuo pieni jäärantu näkyy.

Aina kun olen tuota pohjapeltiä katsonut niin se on ollut täysin puhdas.

 

[Mikki]

Mietin tuossa että onko esim. Ton1A tapauksessa koneen yllä katos ja kellarinlämmittäjä tapauksessa ei?

Nimittäin vrt. auton lasien jäätyminen taivasalla vs. katoksen alla. Jään sulatuksessa joku katos koneen yllä voisi teoriassa juuri kriittisen verran jelpata sulatustehossa että ongelmaa ei muodostu jos sulatus on tiukilla.

 

[Ton1A]

No mulla itse asiassa on kyllä melkoisen pitkä kattolippa tuossa kohtaa. Mutta en mä kyllä tuohon kylmän taivaan merkitykseenkään oikein usko, tuosta menee kuitenkin niin kova ilmavirta läpi että se tuskin vaikuttaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

En usko minäkään, että se tuommoisesta johtuisi. Lumisade on kyllä ollut omiaan noita kulmia ja rakoja täyttämään mutta on se saanut ne täyteen parissa päivässä ilman minkäänlaista lumisadettakaan. Tämä on kyllä päädyssä, aika tarkaan taivas alla. Täytyypä lähteä katsomaan miten tuo jaksaa ja jos löytäisi tuon anturin niin ehkä sille voisi tehdä jotain. Sinällään harmi kun mitään tuommoisia asetuksia ei ole. Noissa on varmaan ihan hajontaa mittauksissa ja osa yksilöistä joten kuten sulattaa ja osa ei oikein mitenkään. Tuommoinen ei säädettävä tietokonehjaus on oikastaan huonompi kuin mekaaninen, sillä termostaateissa aina jokin säätöruuvi on.

 

[Rannanpoika]

Katos estää lähes kaiken lumen meillä. Pelti pari kymppiä puuilosta, peltikattoruuveja, rst-ruuveja, -kulmia ja muistaakseni noin 8 metriä kestopuuta 28x95 öljyttynä mustaksi. Muutaman tunnin homma.

On tuossa silti hieman jäätä alareunaan jäänyt kuten muillakin. Suurin osa johtuu huurteen sulatuksesta ja uudelleen jäätymisestä.

 

[Sakarikk]

Juuri sama neljäs rivi se on mitä minunkin kuvassa, ei koneessa muuta vikaa kuin sulatuksen lopetus pikkusen liian
hätäinen jolloin huonoissa olosuhteissa ei ehdi kaikki sulaa.
Voisi olla anturin arvossa hajontaa, saisko maahantuojalta uutta anturia.

 

[kurre orava]

Oireiden perusteella näkisin kyllä helpommaksi tehdä tuohon vastushuijausta vrt sitä et koittaa kinuta maahantuojalta uutta anturia, ei se uusikaan anturi välttämättä sen parempi ole.

Tuohon tarvitsee (monitoimi)releen vaihtavalla kärkiparilla silleen että NC kärjen läpi menee normaali tieto ilman huijausta ja NO kärjen kautta vastuksella höystettynä. Rele kun vetää niin vastus tulee mukaan ja logiikka luulee siten tuon anturin lämpötilan kylmemmäksi mitä se onkaan. Kaiken järjen mukaan tuo sit pidentäisi sitä sulatusaikaa. Oikean vastuarvon joutuu varmaan kokeilemalla etsimään, itse laittaisin varmaan säätöpotikan ainakin alkuun. Ja jos vaikka pohjavastus on päällä vain sulatuksen ajan niin voi olla ettei tuo mainittu rele tarvitse olla edes viiveellä varustettu vaan ihan tavallinen vaihtuvakärkinen rele kävisi. Sulatus kun laukeaa rele vetää ja anturin tieto muuttuu hiukan kylmemmäksi ja pysyy vetäneenä kunnes sulatus on loppu jolloin anturitieto taas ”normalisoituu”. Uskoisin tuon toimivan suhteellisen pienellä vastushuijauksella, 1-2 astetta säätöä niin sulattanee tuon rannunkin.

Tuossa olisi tuo @Kellarinlämmittäjä :n kaipaama termostaatin säätö.

 

[eliel]

Samanlainen rantu se oli täälläkin tänään koneen käydessä ja sulatuksen jälkeen kenno puhdas. Lämpömittarilla tuota kennoa mittailin, niin tuossa rannun kohdalla on vähän kylmempää. @Kellarinlämmittäjä jos tuota availet, niin anturin 25 siirtämistä/eristämistä voisi ehkä kokeilla myös.

 

[Sakarikk]

Paljoko tuossa rannun kohdalla tarvis olla pohjavastuksen rinnalle kytkettyä apuvastusta että rantu sulaisi riittävän ajoissa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Paljoko tuossa rannun kohdalla tarvis olla pohjavastuksen rinnalle kytkettyä apuvastusta että rantu sulaisi riittävän ajoissa.

Ei mikään pohjavastuksen teho tuota kyllä sulata. Pohjavastuksella kuumennus voisi sulattaa ehkä lauhalla kelillä tuon pohjapellin reunan jäitä. Pakkasella ei edes kennon alareunasta.

Onneksi tuon @janti linkkaaman kuvan "anturi 30:n" tuunaus auttoi ainakin tuohon sulatuksen jatkumiseen. Tuosta pillinipusta tuota yritin paikallistaa. Nyt on vain sitten kuunneltava, vaikuttiko tuo kenties myös sulatusten käynnistymiseen. Tietoa ei vielä ole. Sulatus vaikutti pidentyvän - ehkä suuruusluokkaa minuutilla - ja nyt myös tuo jääpannan kohta oli selvästi lämpöinen kuten muukin kenno sulatuksen päättyessä.

Näky oli murheellinen, vain 2 vuorokautta edellisestä lämminvesisulatuksesta ja nurkka täynnä jäätä. Hyvä puoli, että puhdas kenno ei näytä kärsineeltä. Jäiden pinnalla oli muutama lumihiutale, jotka olivat juuri pari tuntia ennen pudoneet. Kun tuo "anturi 30" on vain sidottu tuohon putkeen, Pana veti sulatuksen oleellisesti pidemmälle ja jäät vähenivät ja olivat todellakin IRTI. Irralliset jääsillat putoilivat, kun vähän sormella auttoi ja alta paljatui lämpöinen kenno. Lopuksi sitten anturi tiukemmin vulkanointiteipillä kiinni ja päälle solumuovieriste. On muuten aika ahtaassa paikassa, että sorminäppäryys on tarpeen. Käsin kennooon heitetty lumi suli manuaalisulatuksella ja vedellä lopuksi nurkka puhtaaksi. Nyt sitten vain pitää kuulostella, vieläkö tuo lähtee sulattamaan ylipäätään ollenkaan.

Nämä Panan anturit ovat saman paksuisia kuin CTC:n lämmönjakopään anturit (muistelen että Ø5,5 mm) eli samasta Ø8 mm kupariputkesta pätkäisty holkki tuohon sopi. Tuo anturi on nyt siis Ø8 mm irrallisen kupariputkiholkin sisässä, joka on sidottu vulkanointiteipillä tuon putken kylkeen. Eli kuten ennenkin mutta ei juotettuna. Paikkaa piti hiukan nostaa, koska tuo on niin kurjasti kompressorin ja putkien takana, että muuten ei onnistu. Harkitsemisen arvoista olisi vaikka juottaa tai koneistaa tuommoinen Ø 5,5 mm tappi / holkkipäinen lisäkappale, joka sopisi alkuperäisen tilalle.