Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia

[Ton1A]

Taas on ollut testikeliä huonon pakkasstartin debuggaamiseen. Tässä kohtaa täytyy kyllä nostaa kädet pystyyn, en usko että tuolle saa tehtyä mitään ilman joko anturihuijauksia tai softapäivitystä (mistä ei ole mitään viitettäkään missään, mahtaako olla edes mahdollista?).

Aamuyöstä, ulkolämpötila starttihetkellä pumpun oman anturin mukaan -1°C. Koko ajan komennettu HeishaMon topicilla SetZ1HeatRequestTemperature niin että Main_Target_Temp on yhden asteen alle Main_Outlet_Temp, jolloin tehon pitäisi pudota kohti minimitehoa. Ja niin siinä käykin, minimiteho saavutetaan tunnin ja 10 minuutin käynnin jälkeen, COP alkaa näyttämään hyvältä tunnin ja 30 minuutin jälkeen.

Ei tuossa oikein muuta voi kuin komentaa SetQuietMode=3, jolloin ottotehon maksimiteho pikkupakkasella on 1.8 kW.

 

[Sakarikk]

Olin juuri kysymässä että onko tuohon minimikäyntiin löytynyt ratkaisua, ilmeisesti ei. Ahistaa kun näillä keleillä hetkellinen COP on jopa 3,5 mutta taukojen jälkeinen huono lähtö pudottaa vuorokauden copin alle 3.
Suunnilleen minimikäynti pitäis kämpän lämpimänä ja pumpun jatkuvalla käynnillä hyvällä copilla.
Ulkolämpötilan huijaaminen sopivasti saisi pumpun ilmeisesti käymään minimiä mutta miten sulatukset jos on tarvetta.

 

[Ton1A]

Tuo kylmästartti pakkasesta on se varsinainen ongelma, lämpöasteiden puolellahan se lähtee heti hyvällä COPilla käyntiin. Täytyy nyt vielä kerätä lisää dataa viimeisimmästä Node-RED koodimuutoksesta, jolla koitan hillitä starttia.

Tuon saa komennettua minimiteholle, mutta se on vähän hankalaa ja vaatii automaatiota. Temppu tehdään niin että pitää olla HeishaMon ja joku älykäs ohjaus. Pitää lukea Main_Outlet_Temp ja Main_Target_Temp arvot ja jatkuvasti säätää SetZ1HeatRequestTemperature komennolla niin että Main_Target_Temp on yhden asteen alle Main_Outlet_Temp. Lopulta päädytään tilanteeseen jossa joko SetZ1HeatRequestTemperature säätövara loppuu kesken (säätövara -5 -- +5) tai pumppu rauhoittuu tilanteeseen jossa kompressori käy noin 19.5 Hz taajuudella ja 1000W teholla. Hetkellisesti voi myös näkyä 800 tai 900W.

 

[Sakarikk]

Onko tuossa pumpun prosessissa jotain fysiikan lakeihin perustuvaa asiaa ettei tuota tehon säätöä voisi tehdä helpommaksi
esim. parempi demand controll tai vastaava jolla käyttäjä voisi säätää tehotason.
Jos se onnistuu jollain lämpötilalla miksei pakkasella saa sitä minikäyntiä, onko se vain huonoa softaa.

 

[Ton1A]

No siis kyllä se pakkasellakin menee minimiteholle ja suostuu aivan nätisti käymään tuntikausia vaikkapa vain 1000W ottoteholla. Ongelmana on se, että jos ylituoton takia mennään tauolle, niin pakkasella käynnistyksen jälkeen järkevän COPin saavuttamiseen menee yli tunti.

Tuo kone siis pysähtyy kun Main_Outlet_Temp >= Main_Target_Temp + 2, kun tämä ehto täyttyy vähintään kolmen minuutin ajan.

 

[eliel]

Mites vesipumpun nopeus käyttäytyy tuossa alussa? Mietin jos haluttua deltaa olisi manipuloinut jollain logiikalla yhdessä tuon target tempin kanssa.

 

[Holavi]

Minulla pumppu on käynyt jatkuvaa käyntiä 3.12.2021 lähtien, silloin otin buffer tank anturin pois varaajan anturitaskusta ja ripustin sen "orrelle". Ulkolämpötila on vaihdellut -20c..+2c välillä ja kone on onnistunut säätämään tehoaan ihan sujuvasti. Quiet modea en ole käyttänyt.
Olen asettanut koneen vesipumpun max. virtaukseksi n.23 l/min, joka on suurinpiirtein sama kuin lämmitysverkon virtaus. Heating deltaT:n asetuksessa olen päätynyt arvoon 2K.

Kun heating deltaT arvo on pieni, niin kone ei pienennä virtausta käydessään minimiteholla, ja vaikka heating deltaT on asetettu pieneksi, niin kone tarvittaessa tekee töitä myös suuremmalla deltaT:llä.
Esimerkiksi kun ulkolämpötila on ollut -20c niin kone on operoinut ajoittain deltaT:llä 5K..6K, vaikka asetus on ollut 2K. Ja puolestaan kun ulkolämpötila on ollut plussan puolella kone on operoinut 2K..3K deltaT:llä.

Alla käyriä lämpimältä ja kylmältä keliltä.

Plussakelin käyrät:
Lattioihin menee suoraan varaajan yläosan lämpöistä vettä, siksi varaajan ylälämpö on reilusti yli pattereille menevän.

Pakkaskelinkäyrät:

 

[Ton1A]

Mites vesipumpun nopeus käyttäytyy tuossa alussa? Mietin jos haluttua deltaa olisi manipuloinut jollain logiikalla yhdessä tuon target tempin kanssa.

Vesipumpun nopeus on suhteessa haluttuun deltaT-arvoon, eli sillä pumppu yrittää säätää virtaaman niin että haluttu deltaT toteutuu sillä teholla millä pumppu käy. Max_Pump_Duty on yläraja normaalikäynnin nopeudelle, sen minimi asetusarvo näyttäisi olevan 80. Vesisulatuksen aikana pumppua ajetaan kuitenkin täysillä.

 

[Hhartikainen]

Tuon delta T:n mukaisen säädön tiesinkin, mutten sitä, että miten käy jos pumpun maksimia rajoittaa.
Antamasi tieto on hyödyllinen. Olen ajatellut rajoittaa pumpun maksimikierroksia, mutten ole tiennyt, mitä tapahtuu sulatuksille.

 

[eliel]

Muutin vähän kytkentöjä ja tuli samalla todettua, että Panan virtausmittari rekisteröi arvoja, vaikka vesipumppu ei ole päällä. En oikein osaa päättää, tuliko hyvä kytkentä vai ei. Ainakin lisäsuojaa jäätymistä vastaan

 

[lmfmis]

Jos tästä nyt ymmärtänyt oikein, niin jatkuva käynti olisi pakkasilla tavoite koska käynnistys on tunnin cop2 rankaisu -> ja sitä auttaa silent mode joka rajoittaa ottotehoa - > pidempi käyntijakso ok

Kertokaa omistajat:

Paljonkos tehoa about veteen saadaan tällä 9kW Panalla silent modella -5 asteessa? Jos pienin virtausnopeus yms.

Miten sitten kun on -15 astetta? Edelleen silent mode rajoittaa ottotehoa - turhaan? Vai saadaanko täysi teho käyttöön vain laittamalla silent mode pois päältä

 

[Ton1A]

Quiet Modea voi muuttaa lennosta. Mulla on nyt niin, että -4 asteessa vaihdetaan QM3 ja -6 asteessa QM0.

 

[Pretor]

Mulla on lämmityksen dT 7+buffet tank -kytkentä lisäkortin kera ja karkeasti oikoen:
OFF: 9kW (8.5-10)
QM1: 8kW (7.5-9)
QM2: 7kW (6.5-8 )
QM3: 6kW (5.5-7)

Mulla automaatio säätää Quiet Modea ulkolämpötilan mukaan:
OFF: -15'c
QM1: -11-14'c
QM2: -7-10'c
QM1: -6.9'c asti

Tällä hetkellä ulkolämpötila -4'c ja otto 1.8kW / anto 6.2-6.4kW

Kaikenlaista tässä on itsekin tullut kokeiltua ja en mä jaksa enää ton jatkuvan käynnin tavoittelun kanssa säätää. Saattaa käväistä paussilla vielä noin -10'c kelissäkin, jos ei joku satu esim. suihkussa käymään pitkiin aikoihin (lähinnä viikonloppuisin). Saa tuon kikkailemalla käymään jatkuvaakin, mutta ihan sama. Menee pikatestien valossa enemmän sähköä jatkuvalla käynnillä, joten ei tuossa loppupeleissä kuitenkaan tule takkiin pakkaskelin hitaan käyntiin lähdön kanssa. COP-pippeliä voi ehkä vähän enemmän venyttää jatkuvalla, kun jää hitaan käynnistymisen huono coppi pois paperilta.
Kotiinpäin voi tulla, jos pääsee jatkuvalle ja saisi ottotehoa tiputettua sinne 1-1.2kW pintaan, joka ehkä onnistuukin jollain tavalla sopivan lattialämmön kanssa.

 

[eliel]

Nyt kun tuota dataa alkaa kertymään johonkin säilöönkin, niin askartelin pilvet COPista, kompuran kierroksista ja tuotosta. Onko ideoita miten mahdollista starttien alkukankeutta tuolta datoista kaivelisi visuaaliseen/numeeriseen muotoon?

Edit: Foorumi näyttää pakkaavan kuvat suttuisiksi

 

[eliel]

Taipuihan nuo aloituksetkin graafiseen muotoon, tässä COP n minuutin päästä aloituksesta viimeisin viikon ajalta, kun ulkolämpötila ollut < -5c

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ensimmäistä kertaa näin että kennon pintaan reunoille oli jäänyt hiukan jäätä sulatuksen jälkeen.

Pystyykö tuota sulatusta mitenkään "säätämään", että sulattaisi kauemmin - ihan loppuun saakka? Minä olen joutunut tapaukseen, missä tuommoinen 9 kW monokone WH-MXC09H3E8 ei tahdo sulattaa sitä kennoaan täysin puhtaaksi. Onko kenelläkään havaintoja millaiset tekijät tuohon sulatuksen päättymiseen vaikuttavat? Onko jotain anturia jossakin, joka voisi olla huonosti tms. ?

Muuten tuo on käynyt nätisti koko talven. Koneen latauskierto on kytketty suoraan 900 litran varaajaan, joten lämmön loppuminen ei ainakaan ole ongelma.

 

[Sakarikk]

Näyttää tuo sulatuksen lopetus olemaan sekuntipeliä, vaihtuu lämmitykselle samalla hetkellä kun viimeinen hile on sulanut
vedeksi. Joskus n. 10 cm alateunasta jää kapea hileviiru (2-3 cm korkea) ,olisi vaatinut muutaman sekunnin lisää sulatusta.
On poistunut seuraavissa sulatuksissa eli ei kannata mennä koskemaan mihinkään antureihin, muuten sitä ei taida pystyä
säätamään.
Mieluummin säätäisin sitä sulatuksen alkua aikaisemmaksi jos voisi, luulen että kompromissi copin huononemisen ja sulatuksessa menetetyn energian välillä paranisi.

 

[Espejot]

Taipuihan nuo aloituksetkin graafiseen muotoon, tässä COP n minuutin päästä aloituksesta viimeisin viikon ajalta, kun ulkolämpötila ollut < -5c

Mitä noi värit koodaa?

 

[eliel]

Mitä noi värit koodaa?

heatmap eli mitä useammin samaan ruutuun on osunut, niin sitä kirkkaampi väri.

 

[eliel]

Pystyykö tuota sulatusta mitenkään "säätämään", että sulattaisi kauemmin - ihan loppuun saakka? Minä olen joutunut tapaukseen, missä tuommoinen 9 kW monokone WH-MXC09H3E8 ei tahdo sulattaa sitä kennoaan täysin puhtaaksi. Onko kenelläkään havaintoja millaiset tekijät tuohon sulatuksen päättymiseen vaikuttavat? Onko jotain anturia jossakin, joka voisi olla huonosti tms. ?

Onko kone suojassa tuiskulta? Täällä kennon alareuna ja sivu ovat välillä jään peitossa. Kenno itsessään sulaa, mutta sivussa ritilikkö ja takana alarauta pidättävät jää kerroksen paikallaan. Olen itse ajatellut, että syyllinen tuohon on lumi ja nuoska ja ratkaisu olisi katos sivuseinillä.

 

[Ton1A]

Mullakin jää välillä tuollainen samanlainen jääviiru. Kyllä se siitä on yleensä ajan kanssa hävinnyt.

 

[Pretor]

Minä irroitin tuon sivuritilän kokonaan. Sinne alakulmaan alkaa kertymään pidemmällä pakkasjaksolla jäätä, joka sitten leviää/nousee hiljalleen sivuritilää ja taka-alareunaa pitkin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onko tuommoinen jään kertyminen enää normaalia. Mikä tuon aiheuttaa ? Eikö sulatuksen pitäisi tuo puhdistaa kokonaan.

Onko kone suojassa tuiskulta?

No, ei se ole. Varsinkin itätuuli pääsee Panaan puhaltamaan. Mutta vaikka ei ole tuulta eikä pakkastakaan, silti tuo on jotenkin tarkalla eli se sulatus päättyy kovin tarkalle ja vanha jää kerää helposti uutta.

Omassani (CTC) en ole koskaan havainnut että sulatuksen jälkeen olisi jotain jäänyt jäljelle. Tähän vallitseva tuulen suunta varsinkin vähänkin lännen tai etelän puolelta pääsee estoitta puhaltamaan eikä ole mitenkään haitannut.

Mistähän tuo sulatuksen päättymisehto juontaa juurensa? Jostakin se sitä selvästi tutkii, koska manuaalisulatus on lyhyempi (jos sulatettavaa on vähemmän) ja päättyy samalla tavalla - ikään kuin liian aikaisin.

 

[iqo]

Jossain vaiheessa olin kateellinen Panasonicin sulatuskäyttäytymisestä, mutta enpä taida olla enää. Tuollainen jääpaakku ei voi tietää hyvää laitteen kestoikää ajatellen. Ja se kestoikä on tasan ainoa kriteeri, joka määrää sen, mitä taloudellista hyötyä näillä keksinnöillä on saavutettavissa.

Tasapuolisuuden nimissä on tunnustettava, että kyllä Mitsukin kerää vähän ylimääräistä jäätä noihin typeriin kotelon osiin. Kerran jo yritin poistaa oman laitteen päädystä yhden turhan paneelin, mutta kotelo osoittautui sellaiseksi palapeliksi, että juuri tuo osa olisi irronnut suunnilleen viimeisenä. Jäi siis irrottamatta. Jää ei kuitenkaan tuossa pääse runttaamaan edes kennon ripoja, koska sulatuksessa tulee aina pieni rako kennon ja jään väliin.

 

[eliel]

Outdoor_pipe_temp anturilla taisi tuohon sulatukseen olla jotain tekemistä. Aika hätäisesti Pana sulatuksesta alkaa tuottamaan. Mitä tuota on vähän seuraillut, niin lämpöä tulee ulos jo pariminuuttia ennen, kuin sulatus virallisesti loppuu. En ole itse ollut noista jäistä kovinkaan huolestunut, kun kenno on ollut niistä irti sulatuksen jälkeen. Katto ja sivuseinät on ollut ajatuksena rakennella, jotta suurin osa lumista pysyisi vähän kauempana.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jossain vaiheessa olin kateellinen Panasonicin sulatuskäyttäytymisestä

Niin. Sulatuksissa on monta puolta. Panan vahvuus on ainakin, että se aloittaa nuo sulatukset mielestäni varsin hyvin tarpeen mukaan. Myös sen oma pohjapellin vastus on riittänyt tipauttamaan vedet ulos pohjapellin reijistä sekä "A sulatuksen aikana" että "B jatkuvasti kylmässä" lämmittäen.

Riippumatta siitä, millä ehdoilla sulatus käynnistyy, se pitäisi kyllä aina viedä loppuun sillä se loppuun vieminen tulee joka kerta vaikeammaksi ja lopulta mahdottomaksi jos jää kasvaa johonkin kiini. Tehokkuus ei paljon kärsisi jos tuota jatkaisi noin puoli minuuttia pidempään. Paljon suurempia tappioita tulee jos sulattelee turhaan kun ei ole tarvetta.

Täällä ei ole ollut koko talvena suojasäitä jolloin jäät sulaisivat luonnon antimin. Haitallisuudesta koneen terveydelle en osaa kommentoida. Kauniilta tai normaalilta tuo ei minun silmään näytä. Päätyritilän alaosa on nappaistu pois, jotta siihen ei mitään tartu kiinni.

 

[eliel]

Vesipuolen anturit vaativat lisäeristystä, jotta ne saadaan näyttämään oikeita lukemia. Ehkä kylmäpuolen antureiden eristämisestä olisi vastaavaa hyötyä sulatukselle?

 

[Kellarinlämmittäjä]

vaihtuu lämmitykselle samalla hetkellä kun viimeinen hile on sulanut vedeksi. Joskus n. 10 cm alateunasta jää kapea hileviiru (2-3 cm korkea) ,

Onko tuo sinun sitten saanut riittävän usein suojasäitä, joka olisi puhdistanut sen? Kerran kun kuuravanne tulee, ei ole ottanut poistuakseen itsekseen. On sitten omiaan keräämään satanutta lunta ja sulamisvesiä ylempää kennosta, saattaa joskus osia irrota ja valua alareunaan. Sitten se alkaa keräämään siinne lunta ja jäätä. Kenno tuntuu sulatuksen aikana käteen lämpöisältä sekä ala että yläpuolelta ja tuo kuurakohta kutistuu vauhdilla mutta äkkä se sulaminen sitten lopahtaa.

Tässä tuo lämpötilataso ei ole mielestäni mitenkään erityisen matala. Talvella pääosin jotain +40°C +-/2 astetta, syksyllä siinä 35 tietämillä. Sulatuksen aikana koneen näyttämä lämpötilataso (eli meno varaajaan sulatuksen lopussa) on maks 10 astetta pyyntilämpötilaa alhaisempi, eli näin talvella siinä +30 °C tai hiukan yli. Tämä kone ei tee koskaan kuumaa vettä.

Miten tämä homma nyt oikein on. Onko tämä ominaisuus vai vika? Onhan tuo nyt kumma jos tuolle ei mitään saa tehtyä.

 

[eliel]

Tässä Outside_Temp, Outside_Pipe_Temp ja Defrosting_State. Kun kone ei ole käynnissä näkyy 1-2 asteen heitto ulkotilalämpön suhteen. Eli Outside_Pipe_Temp anturi eristämällä voisi olla vaikutusta siihen milloin sulatus käynnistyy. Tämä idea tasolla, en ole itse tuonne kylmäpuolelle eristyksiä lisännyt.

 

[Pretor]

Onko tuommoinen jään kertyminen enää normaalia. Mikä tuon aiheuttaa ? Eikö sulatuksen pitäisi tuo puhdistaa kokonaan.

Toki tuokin kuva on otettu pakkasjakson ja kovien pyryjen jälkeen.
Samalla tavalla se kertyi Hitachiinkin ja nimenomaan tuohon samaan kohtaan tuonne ritilän pystytuen väliin alatakakulmaan, josta se alkoi leviämään hiljalleen ylöspäin/sivuille. Siellä se hiljalleen kertynyt jää on loukussa, eikä pääse tippumaan alaspäin sulatuksissa. Sitten kun tuossa on noi ritilät (onneksi vain sivussa), niin siihen kun jossain vaiheessa jää ylettää ja jäätyy kiinni, niin ei sitä mikään sulatus enää jaksa tiputtaa alas, koska jäät joko "roikkuu kiinni ritilässä" (eikä siis kennossa), tai sitten se ritilä estää niitä jääpaakkuja tippumasta alas, joten oravanpyörä on valmis. Taivuttelin jo heti alkuun noita ritilöitä vähän ulommas, mutta totesin poistamisen olevan parempi vaihtoehto.

Niin ja eihän tätäkään koko aikaa tapahdu, vaan vaatii tiettyjä kelejä, jotta tämä tilanne pääsee syntymään.

Riippumatta siitä, millä ehdoilla sulatus käynnistyy, se pitäisi kyllä aina viedä loppuun sillä se loppuun vieminen tulee joka kerta vaikeammaksi ja lopulta mahdottomaksi jos jää kasvaa johonkin kiini. Tehokkuus ei paljon kärsisi jos tuota jatkaisi noin puoli minuuttia pidempään. Paljon suurempia tappioita tulee jos sulattelee turhaan kun ei ole tarvetta.

Periaatteessahan kone vetää sulatuksen loppuun asti, mutta jos jäät ottaa kiinni johonkin, niin eihän kone sitä tiedä. Se jää alkaa jostain muualta "kasvamaan" kuin siitä itse kennosta, eli periaatteessa kenno on "puhdas", vaikka jäätä onkin edessä.
Eli monesti on tilanne, että ihan sama vaikka sulattelisi 5min pidempään, niin sulatus ei "yletä" noita jäitä poistamaan, koska ne ei ole jäätynyt kennon pintaan kiinni.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Periaatteessahan kone vetää sulatuksen loppuun asti, mutta jos jäät ottaa kiinni johonkin, niin eihän kone sitä tiedä. Se jää alkaa jostain muualta "kasvamaan" kuin siitä itse kennosta, eli periaatteessa kenno on "puhdas", vaikka jäätä onkin edessä.

Tämmöisestä se on alkanut. Ihan nollakelistä (tai mitenkä näyttääkään kuin vesi vielä olisi lammikoina) ja kyllä tuo jää on kennossa kiinni vielä sulatuksen päättyessä. Sitten myöhemmin otettiin tuo verkon alareuna pois kun ilmojen kylmetessä tuo kasvoi siihen kiinni.

 

[pökö]

Minä irroitin tuon sivuritilän kokonaan. Sinne alakulmaan alkaa kertymään pidemmällä pakkasjaksolla jäätä, joka sitten leviää/nousee hiljalleen sivuritilää ja taka-alareunaa pitkin.

Ei taida olla onnea niin paljon että alemmat kupariputket tuota teräsjäätä montaa talvea kestää.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Minun mielestä tässä on nyt jokin ongelma. Toivottavasti siihen löytyy yksinkertainen ratkaisu. Ratkaisu ei voi olla semmoinen että tuosta käsin jäitä keräillään tai kuumalla vedellä sulatellaan. Tämä Pana on lämmittänyt 70-luvun talon läpi talven joten lähtökohdat ovat siltä osin hyvät, että kyllä tuo lämmintäkin on antanut.

 

[eliel]

Tämmöisestä se on alkanut. Ihan nollakelistä (tai mitenkä näyttääkään kuin vesi vielä olisi lammikoina) ja kyllä tuo jää on kennossa kiinni vielä sulatuksen päättyessä. Sitten myöhemmin otettiin tuo verkon alareuna pois kun ilmojen kylmetessä tuo kasvoi siihen kiinni.

Vastaavasta rannusta on täältä havainto viime talvelta, tänä talvena ei ole vastaavaa näkynyt. Syytä en osaa sanoa, ehkä vähän leudommat kelit olleet.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Luultavasti pienestä kiinni. Jos joku yksilö vetää sulatusta piirunkin pidemmälle tuo ehtii sulaa eikä ala keräämään jäävannetta. Liekkö näissä sitten jollakin tavalla hiukan eri mallejakin ? Ehkä korkeampi lämpötilataso saattaisi auttaa.

Joka tapauksessa kun kennon sulattelee, se huurtuu hyvin tasaisesti. Tuossa kulmassa olevan pystylistan takana on nuo samat @pökö teräsjäät ja kyllä nuo vähän huolettaa vaikka juuri tuon kennon alla ei jäitä olekaan ja vesireiät ovat auki.

 

[pökö]

Onko tuossa jäisessä nurkassa vesireikä pohjapellissä?

 

[Ton1A]

Mulla taas on koneen pohja pysynyt erittäin hyvin auki. Kaikki paitsi yksi vedenpoistoreikä on tulpattu, siitä yhdestä sitten lähtee saattolämmitetty viemäri. Tuo pari viestiä ylempänä näkyvä jäärantu on tuttu täälläkin, mutta sen alapuolelta on aina ihan puhdas sulatuksen jälkeen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Taitaa siinä olla vesireikä. Ainakin tuon kaareutuvan kennon osan alla kaksikin. Näistä kuvista voisi selvitä, koneesta ei ole mahdollisuutta katsoa.

 

[pökö]

On siellä reijät, kas kun vetet ei ymmärrä siitä poistua.
Ehkä vettä jää siihen nurkkaan pystylistan reijättömälle seudulle ja pikkuhiljaa jää alkaa kasvaa eikä sula kun jään ja kennon väliin jää rako.
Leikkaisin nurkan pohjapellistä palan pois.

 

[Mikki]

Näitä ei tietenkään pitäisi tarvita tuunata itse, mutta tuollainen pökön ehdottama pikkumuutos voisi ratkaista ongelman.

Laitteiden valmistajilla on ikävä kisa keskenään että kenellä on isoin.... Cop. Ja siksi kaikki yritetään pitää max. optimaalisena.

... mikä sitten kusoo kun tähdet on väärässä asennossa.

Mutta MIKSI nuo pellit on aina noin ahtaita? Helpompi olisi kerätä tippuvat vedet Daikinin tapaisesta kennosta jossa pohjapeltiä ei ole.